Podcasts about asiakas

Tässä episodissa käydään läpi yrityksen tarina työn myyntiin perustuvasta palvelu- ja projektibusineksestä, skaalautuvampaan myyntivetoiseen softabusinekseen ja siitä erittäin skaalautuvaan tuotevetoiseen ns. Product-Led Growth (PLG) kasvumalliin, jossa asiakas löytää ja ostaa itse. Trustmaryn perustajaa ja toimitusjohtajaa Johannes Karjulaa haastattelee Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä, kasvuvalmentaja, Antti Pietilä. Trustmaryn tarina alkaa kokemuksia.fi -nimellä, ideana myydä asiakaskokemusten videokuvauspalveluita yrityksille käyttäen kuvauksiin freelancer-kuvaajia. Konsepti toimii ja yritys kasvaa 14 maahan vaihtaen nimensä kansainvälistymisen yhteydessä Trustmaryksi. Sitten maailma ja Trustmaryn business pysähtyvät koronaan. Kuvauskeikkoja ei voi myydä eikä tehdä. Jotain on keksittävä, ja nopeasti. Mitäpäs jos ammattikuvaajan sijaan videon kuvaisikin kuluttaja itse? Onneksi businestä on jo pyöritetty oman softan päällä, ja perustatiimissä on taustaa tietojärjestelmätieteistä. Palvelubusiness käännetään kaikin voimin softabusinekseksi. Aluksi softaa myydään, kuten meillä usein tapana on, suoraan asiakasyrityksiä kontaktoiden, eli myyntislangille käännettynä outboundilla. Tällä mallilla mentiin puolitoista vuotta. Maailma ja mahdollisuus on kuitenkin suuri, yli 16 miljoonaa yritystä maailmalla. Sitä ei ikinä valloiteta puhelinmyynnin keinoin. Asiakkaat pitäisi saada löytämään ja ostamaan Trustmary itse. Tuotevetoinen kasvumalli nostaa SaaS-yrityksen riman korkealle. Asiakas on saatava löytämään, kokeilemaan, menestymään ja ostamaan tuote ilman myyjää, tai ainakin hyvin vähällä avustuksella. Markkinoinnissa on onnistuttava. Tuotteeseen on ihastuttava. Ja asiakkaan on tajuttava heti miten tuote auttaa häntä menestymään ja kuinka käyttöönotossa onnistutaan. Tuotevetoiseen kasvumalliin kuuluu yleensä sanat inbound ja freemium. Inbound tarkoittaa sitä, että asiakas löytää markkinoinnin avulla tuotteen, ja useimmiten vieläpä ilman maksettua näkyvyyttä. Freemium-malli tarkoittaa puolestaan sitä, että tuotteesta on ilmainen versio, jota valtaosa käyttää ja saa sillä tuloksia, mutta josta osa kasvaa ylös maksulliseen premium-versioon (free + premium = freemium). Kaupallinen menestyminen on vaatinut 2 vuotta kovaa uskoa ja paljon työtä. Pikku hiljaa sivustolle alettiin saamaan liikennettä. Sitten liikenne saatiin muutettua rekisteröinneiksi. Sitten käyttäjät saatiin käyttämään. Ja lopulta kasvua maksulliseen versioon alkoi tapahtua. Nyt rekisteröintejä tulee jo pari-kolmetuhatta kuukaudessa. Niistä osa kasvaa myöhemmin maksullisen version käyttäjiksi. Trustmaryn tarina onkin oiva oppitunti jokaiselle tuotevetoisesta maailmanvalloituksesta kiinnostuneelle. Käymme episodissa läpi myös palvelu- ja projektibusineksen kansainvälistymistä, sillä siinäkin onnistuttiin kunnes korona sotki pelin.  Episodin löydät YouTubesta, Spotifysta, Apple Podcastista ja monesta muusta sovelluksesta. ## KUTSU: SaaS Finland klubilla tutustutaan 8.10.2024 9-10 tarkemmin tuote- ja markkinointivetoiseen (PLG) kasvuun Trustmaryn keissin kautta. https://saasfinland.fi/tilaisuudet/kasvustrategia-1-5-tuote-ja-markkinointivetoinen-kasvu-plg-case-trustmary/ ## Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/kahden-pivotin-kautta-plg-menestykseen-vieraana-johannes-karjula-trustmary Seuraa: Johannes Karjula (LinkedIn) https://www.linkedin.com/in/karjula Trustmary https://www.trustmary.com/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic (markkinoinnin automaatio B2B-yrityksille) https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic Studio (episodi on nauhoitettu Loyalisticin studiolla) https://loyalistic.com/fi/studio/ SaaS Finland (osa Software Finlandia) https://www.saasfinland.com/

Sen jälkeen kun arvopaperilla ei ole arvoa alkuperäisessä tehtävässään eli osoittamaan omistusta yhtiöstä tai lainasaamista, sillä voi olla arvoa muissa merkityksissä. Pekka Kantanen on Suomen tunnetuin osakekirjakeräilijä. Hän kiinnostui vanhoista osakekirjoista työskennellessään pankkiuransa alussa Suomen Yhdyspankissa. Asiakas toi Kantaselle Wärtsilän osakekirjan, joka piti pankissa vaihtaa uuteen, mutta hän ei halunnut luopua osakekirjasta: siinä oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin nimi. Kantanen selvitti asian yhtiön kanssa. Asiakas sai pitää osakekirjansa sen jälkeen, kun se oli mitätöity. "Sitten minä rupesin keräämään mannerheimeja", Kantanen sanoo. Mannerheim oli sotien välisenä aikana aktiivinen myös talouden piirissä. Hän oli omistajana useissa osakeyhtiöissä ja toimi Liittopankissa ja myöhemmin Helsingin Osakepankissa hallintoneuvoston puheenjohtajana. Työskennellessään pankissa Pekka Kantanen oli vanhojen osakekirjojen äärellä. Hän pani mitätöityjä osakekirjoja sivuun ja kartutti kokoelmaansa. Kirjoitettuaan toisen vanhoja osakekirjoja käsittelevän kirjansa Aikamatka pörssiin (Talentum 2012) Kantanen myi suuren osan osakekirjakokoelmastaan. Kallein paperi vaihtoi omistajaa nelinumeroisella summalla. Hyvä diili jo aiemmin oli ollut Playboyn osakekirjojen ostaminen Yhdysvalloista ja myyminen Suomessa. Osakekirjoista irti päästettyään Kantanen siirtyi obligaatioiden pariin. Minna Canthin kotitalossa Kanttilassa taltioidussa Grillissä ollaan konkreettisesti vanhojen arvopapereiden äärellä. Marinadissa S-Pankin korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavan rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo markkinoilla havaitsemastaan anomaliasta ja siitä, kuinka sitä voi hyödyntää. Pekka Kantasen ylläpitämä obligaatioihin erikoistunut sivusto: www.obligaatio.fi Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23medi

Uutiskynnys ylittyy pääasiassa vain epäonnistuneista IT-projekteista, mutta näitä uutisia on nähtävillä silti harmillisen usein. Mikä näihin epäonnistumisiin johtaa ja voitaisiinko niiltä välttyä? (00:00) Jakso alkaa (00:07) Esittelyt (00:38) Aiheen pohjustus (03:14) Miten Ida näkee ei-koodarina asian (05:10) ASTI-järjestelmä (06:53) Järjestelmiä ei ole pakko jatkokehittää (08:42) Asiakas ei välttämättä osaa pyytää oikein (14:09) Mieti projekti loppuun saakka (15:03) Domainien ja koirien myynti (16:10) Yhteistyö koirarekisterin ja kennelliiton välillä (19:17) Miten Kooders tekisi koirarekisterin (27:20) Isojen projektien kilpailutukset (32:47) Koodersilla on kokemusta (34:14) Valtion järjestelmät (36:16) Työntäkää Koodersille ongelmajärjestelmät (37:35) Loppusanat

Minnin Hyvän mielen ketjureaktio jatkui Radio Voiman iltapäivässä maanantaina 6. maaliskuuta neuropsykiatrisia kuntoutuksia ja valmennuksia tekevän sairaanhoitajan ja neljän lapsen äidin Maria Krigsholmin kanssa. Edellisen viikon vieras taiteilija Auli Kokkonen valitsi Krigsholmin tämän viikon vieraaksi. Työ antaa neuropsykiatristen asioiden parissa työskentelevälle Krigsholmille paljon ja hän kohtaa työssään niin nuoria, aikuisia kuin perheitä. - Menen usein tilanteeseen, jossa ollaan jollain tavalla jo epätoivoisia, asiat eivät etene ja tuntuu todella takkuiselta. Asiakkaasta voi Krigsholmin mukaan tuntua siltä, että kukaan ei ymmärrä, eikä näe. Parhaaksi asiaksi työssään hän nostaa hetken, jolloin ihminen tekee oivalluksen itsestään ja hoksaa olevansa hyvä ja osaavansa sittenkin. - Se voi olla jokin pieni liikahdus tai asenteen muutos, vaikka ihan pikkiriikkinen. Mutta se valo, mikä ihmisen silmissä silloin on. Kuuntele koko haastattelu:

Tällä kerralla Tuplaturinoissa mennään pakkasen puolelle. Miksi sinunkin pitäisi pelkän hehkutuksen sijaan noteerata markkinoinnissasi myös negatiivisia puolia. ”Itsensä kehuminen on niin vaikeaa” Nyt ei puhuta negatiivisesta markkinoinnista Yleensä markkinointi keskittyy vain hyviin puoliin Heikentääkö heikkouden mainitseminen todella myyntiä? Voisiko heikkouden kääntääkin vahvuudeksi? ”Maku ei tosin ole paras mahdollinen” Asiakas ajattelee jo itse, miksi ei ostaisi Rehellinen puhe saa sinut myös vaikuttamaan rehelliseltä Avoimuus ensin -politiikkaa Ernest Shackletonin feikkirekryilmoitus >>> Volkswagenin kupla-mainoksista >>> Kalanmaksaöljymainos "Maku ei tosin ole paras mahdollinen" >>>

Tällä kerralla Tuplaturinoissa haettiin ratkaisua ostopäätöksen tekoon. Mikä lopulta ajaa asiakkaan siihen tilanteeseen, että hän päättää kaivaa kuvetta tai pyöräyttää nimen paperiin. Valintamyymälässä kohtaa valintatilanteita Kaksi identtistä tuotetta on illuusio Asiakas ostaa AINA enemmän kuin tuotteen Ratkaisun paikkoja on liuta Asbestikilpailu Miten kalliimpi vaihtoehto voisi viedä voiton joka kerta Hinta on aina strateginen valinta On kaksi tapaa päästä edullisimmaksi TuplaamoLivessä tuotteistetaan syyspuolella

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja kysyy aluksi, miten ratkoa maatalouden ahdinkoa pitäisi ratkoa. Osa keskusliikkeiden voitoista tuottajille, ehdotetaan. Kaarina Hazard haluaa Venäjä-uutisten keskellä etsiä keinoja rauhoittua ja laittaa jäitä hattuun. Miten voisimme edistää omia arvojamme (demokratia, rauha ja sivivistys) sen sijaan, että sorrumme keskinäiseen eripuraan, hätään ja pelkoon? Ruben Stiller pohtii kriisin seurauksia ja huomauttaa samalla termeistä: kyseessä on Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan eikä "Ukrainan kriisi". Mika Pantzar on saanut terveisiä kuuntelijoilta ja on siksi valinnut aiheekseen kokemukset asiakaspalvelusta. Huono palvelu ärsyttää monia. Pantzarin mielestä ihmiset kestävät jonottamista asiakaspalveluissa, kunhan asia ratkeaa. Korjaus: Lähetyksessä väitettiin Jokerien kotiottelun olevan paraikaa alkamassa. Jokerien ottelu Moskovan Spartakia vastaan on kuitenkin otteluohjelmassa vasta tiistaina 1.3.2022.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa uppoudutaan syvemmin asiaan, jota on sivuttu sen sata kertaa: älä yritä haukata koko kakkua kerralla. Etkä muuten välttämättä edes koskaan tarvitse koko kakkua. Kysyntä on bisneksen aa ja oo Jos olet löytänyt neitseellisen markkinan (tuskin olet), et ole löytänyt kultasuonta Markkinaosuuden raapiminen muilta vaatii paukkuja On helpompaa ja halvempaa tavoittaa Pasi Rautio kuin Jukka Lahti Jokainen haluaa tulla huomioiduksi ja huomioiminen herättää huomiota Aloittelevat espoolaiset vasenkätiset golffarit Asiakas maksaa enemmän häntä varten suunnitellusta kuin bulkista Valitsee maali, tähtää kunnolla ja vasta kun se laikka on kaatunut, siirry seuraavaan

Data on maailman arvokkain raaka-aine. Sen sanominen kuulostaa edelleen mullistavalta, vaikka kyseessä on pikemminkin klisee. Ilmaisia nettipalveluja tarjoavat yritykset ovat modernin taloutemme todelliset titaanit, joiden liiketoiminta ja kilpailuedun hankinta perustuu kisaan paremmasta käyttäjän ymmärtämisestä ja tehokkaammasta koukuttamisesta. Tätä varten yritykset kuten Google, Meta ja Bytedance ovat rakentaneet verkoston algoritmeja ja toimintoja, jotka toimivat häkellyttävät hyvin yllä kuvattuihin tarkoituksiin. Niiden lieveilmiöitä on puitu aina kahvipöytäkeskusteluissa Yhdysvaltain Kongressiin. Pekka Kallioniemi on Tampereen yliopiston tutkija, joka erikoistuu näihin aineisiin. Eli tässä jaksossa kuullaan sitä vanhaa kunnon tutkittua tietoa. Tervetuloa kuuntelemaan. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Oletko osallistunut kokoukseen, jonka jälkeen olet istunut työpisteelleesi pohtimaan, mitä ihmettä äsken tapahtui? Kuulit tunnin verran abstraktia puhetta, josta ei seuraa mitään konkreettista. Työpaikkojen puppupuhe voi olla tietoista uratykin tärkeilyä, mutta se voi olla myös itsetiedottomasti suollettua LinkedIn-kieltä. Uudessa keskustelukulttuurissa puhuja ei välitä kuulijoistaan. Asiakas on hänen mielestään aina oikeassa, mutta puheidensa kuulijaa hän pitää niin arvottomana, ettei sellainen ansaitse ymmärrettävää puhetta vaan bisneskieleltä ja organisaation slangia. Aikaa ja rahaa haaskaavasta puppupuheesta keskustelemassa viestintäjohtaja Mikael Jungner sekä työelämän viestintää tutkinut Liisa Raevaara Kotuksesta. Jakke Holvas juontaa.

Solmaster on hyvin lahtelainen yritys, joka valmistaa kotimaisia teollisuuskemikaaleja ja lattiapinnoitteita. Päätuotteita ovat metalliteollisuuden työstönesteet ja rasvanpoistoaineet, rakentamisessa käytettävät lattiapinnoitteet, muottiöljyt ja kuljetuskaluston puhtaanapitoaineet. Vuonna 1976 perustetussa yrityksessä kasviöljypohjaisten työstönesteiden kehittäminen aloitettiin jo vuonna 1987. Yli 40 vuotta kestäneen toiminnan aikana laajentunut tuotevalikoima käsittää tällä hetkellä noin 100 erilaista tuotetta. Merkittävä osa tuotteista perustuu biologisesti hajoaviin, luonnollisiin raaka-aineisiin. Radio Voiman Kristoffer Ignatius ja Kaisa Korkeämäki vierailivat yrityksellä osana parasta Päijät-Hämeestä kesäkiertuetta. Haastattelussa yrityksen markkinoinnista vastaava Sampo Muukkonen. Hän on ylpeä yrityksen tarinasta, jolla on vahvat juuret Lahden seudulle. - Solmaster on perheyritys, joka on lähtöisin Hollolasta. Tuontannon kasvun vuoksi yritys on toiminut viime vuodet Lahdessa, Muukkonen kertoo. - Kaikki tehdään Lahdessa Yrittäjänkadulla. Meillä on toimisto ja tuotanto täällä. Yritys työllistää tällä hetkellä 34 henkilöä, jonka lisäksi jälleenmyyntipaikkoja on ympäri Suomen. Solmaster panostaa vahvasti tuotekehitykseen, jossa sillä on useiden vuosikymmenten kokemus. Vahva kotimaisuus tuo yrityksille kiitosta ja kilpailuetua, sillä esimerkiksi autoilijoille saadaan tuotteita, joissa on huomioitu kotimaisen teiden haasteet. - Meillä on oma tuotekehitys Lahdessa. Vahvat "kärkituotteet" jatkaa edelleen porskuttamistaan, jotka on todettu hyviksi, Sampo Muukkonen kertoo ja jatkaa. - Esimerkiksi vannepesu on meidän omaa tuotekehittelyä. Meillä kemisti on rakentanut tuotteen reseptin ja testauttanut sitä. Nyt se on valmis tavara, jota käytetään. Tässä kyseisessä tuotteessa on hyvin tarkkaan mietitty, mitä kaikkea Suomen teistä irtoaa vanteisiin ja helmoihin. Eli mitä kaikkea ominaisuuksia tuotteelta vaaditaan. Solmaster valmistaa tuotteita, jotka ovat myynnissä lukemattomissa kaupoissa ja verkossa. - Me tarjoamme laadukkaat tuotteet jälleenmyyntiin. Lahdessa esimerkiksi valtaosa rautakaupoista tarjoaa meidän tuotteita. Jälleenmyyntiin toimitetaan tuotteita päivästä kahteen toimitusajalla. Asiakas voi itse käydä noutamassa tuotteen. Pakkauksissa ja verkkosivuilla on hyvät ohjeet, kuinka tuotetta pitää käyttää. Solmaster -kotisivut Radio Voiman ja Solmasterin vannepesu (Facebook)

Jaksossa mainitut linkit: Incit haltuun verkkovalmennus: https://twistbe.fi/products/1383763 Alekoodi sitä varten, jolla saa -40%: VAPAUTAINCI Jakson muistiinpanot: https://iidasoininen.fi/miten-tehda-kannattavaa-liiketoimintaa/

Tällä kerralla Tuplaturinoissa viriteltiin Tulirinkiä – jollakin tavalla yhteen sopivien yritysten verkkoa, josta hyötyy etenkin asiakas ja sitä kautta myös kaikki mukana olevat yritykset. Miten ihmeessä Tulirinki liittyy kaupantekoon? Mistä lähdet hakemaan jäseniä Tulirinkiisi? Tuliringin keskiössä on asiakas ja hänen hyötynsä (Asiakas on siis liekeissä!) Tingi siitä katteesta, jota et olisi muuten saanut Ensimmäinen askel on aina se vaikein Tulirinki onnistuu jopa helpommin verkkokaupassa Saatat tarvita Tuliringin rakentamisessa pervorehellisyyttä Kerro nyt aluksi edes oman kylän yrittäjille, mitä sinulta saa   HUOM! Hyödynnä Tuplaturinoiden kuuntelijan erikoistarjous. Saat 50 euron alennuksen Mikroyrittäjän kiihdytyskaista -verkkokoulutuksesta koodilla "turinoistakuulin". Kolutus tarjoaa eväät yrityksesi markkinoinnin ja myynnin kohentamiseen. Kurssilla opit mm. - millaiset tavoitteet tarvitset ja miten ne luot - mitä voit odottaa markkinoinnilta - miten markkinointia ylipäätään täytyy ajatella - mitkä ovat kolme tapaa tuplata tulos ja miten käytät niitä hyväksesi - miten teet sisältö- ja sähköpostimarkkinointia - miten ja missä kannattaa mainostaa ja paljon muuta - myynnillekin on kahdeksasta viikosta omistettu yksi. Mene osoitteeseen https://Tuplaamo.fi/kaista ja osta koulutus itsellesi.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä hotelli Alban esimiesten Saija Halomon ja Tommi Sievisen kanssa johtamisesta. Alba on yksi YZ-hankkeeseen osallistuvista yrityksistä. Nuoret mielellään rytmittävät työtä ja vapaa-aikaa niin, että haluavat vapaita tasaisemmin pitkin vuotta. Sen sijaan taas vanhemmat usein mieluummin pitävät ennemmin pitkiä lomia. Lisäksi nuoremmat usein pitävät ylimääräistä vapaata ja tekevät työmäärällisesti vähemmän töitä kuin vanhemmat. Joskus voi käydä myös niin, että nuorempia ei samalla tavoin saa lyhyellä varoitusajalla töihin kuin vanhempia. Vanhemmat kasvaneet siihen, että työ on tärkeä asia, sillä vanhemmat sukupolvet siirtyneet työelämään silloin kun töitä on ollut vähemmän, jolloin on aidosti ollut vaikea saada työtä ylipäätään. Nuoret kaipaavat selkeästi enemmän säännöllistä palautetta; sitä halutaan suoraan ja heti. Palaute on jokapäiväistä. Tärkeä muistaa huomioida. Yksilön tunteminen on tietysti tärkeää, sillä nuoretkin ovat yksilöitä. Vuorovaikutusta voi hyvin kehittää ongelmien ratkaiseminen yhdessä sen sijaan, että esimerkiksi esimies sanoisi ratkaisun. Tärkeää toki myös myöntää, jos ja kun ei jotain osaa, sillä se helpottaa muidenkin suhtautumista uuden oppimiseen. Vuorovaikutusta voi myös lisätä erilaisilla sähköisillä kanavilla ja keinoilla; esimerkiksi WhatsApp-ryhmät ja sähköiset vuoropäiväkirjat. Sähköiset kanavat mahdollistavat avun pyytämisen ja saamisen hieman eri tavalla sekä mahdollistaa osallistumisen yhteisesti, vaikka ei olla samoissa vuoroissa. Lisäksi se voi helpottavaa osallistumista yhteisöön heille, jotka eivät ole välttämättä livetilanteissa helposti keskustelevia. Esimiesten kesken ajatusten vaihtaminen johtamisesta, eri sukupolvista ja yksilöistä auttaa varmasti antamaan näkökulmaa ja oppimisen mahdollisuuksia. Perspektiiviä saa toki myös siitä, että jos itsellä on nuoria omassa elämässä. Työyhteisön toimivuus näkyy toki asiakkaallekin. Ihmisen silmä on tarkka eikä huonoa ilmapiiriävarsinaisesti voi peittää. Asiakas on kaikille tärkeä. Olennaista saada luotua luottamuksellinen ilmapiiri missä voi tulla kysymään mistä asiasta tahansa. Saada porukkaa puhaltamaan yhteen hiileen on siksikin äärimmäisen tärkeää. Paitsi että tehdään yhdessä, niin myös ratkaistaan yhdessä. Teksti: Mirva Leppälä

Miksi verkkokurssin hinnoittelu voi olla haasteellista? Miksi on vaikeaa pyytää kurssistaan sille kuuluvaa hintaa? Tässä jaksossa jaan sinulle 6 myyttiä, tai ajatusmallia, jotka voivat johtaa verkkokurssin alihinnoitteluun. Ja kerron myös, miten tästä ajatuksesta voi päästä.   Kuuntele jakso tästä     Ilmoittaudu torstain "Älä kilpaile hinnalla" -webinaariin tästä >>   Jos et halua kuunnella jaksoa, lue se tästä:   Tänään mä haluan puhua siitä, minkälaisia myyttejä verkkokurssien hinnoitteluun liittyy. Ja miksi ne ovat juuri sitä - myyttejä. Isoin virhe mihin nämä myytit johtavat, on verkkokurssin alihinnoittelu. Ja sillä taas on monenlaisia seurauksia.   Tänään puhun siis myös siitä, mitä siitä itse asiassa seuraa, jos hinnoitellaan verkkokurssi liian matalalle. Tässä voin heti siis sanoa, että en ole koskaan nähnyt kenenkään ylihinnoittelevan verkkokurssiaan.   Sitä ei oikeastaan voisi edes kukaan todistaa, muut kuin tyytymättömät asiakkaat. Itse olen myynyt kursseja lähes tuhannen euron hinnalla, ja se palaute mitä asiakkailta saan, on oikeastaan että jo ensimmäisissä kurssin osissa hinta oli maksanut itsensä takaisin. Että vaikka hintaa kurssilla oli, se on ollut sen arvoinen.   Mutta nyt siis käydään käsiksi myytteihin. Tässä kuusi myyttiä verkkokurssin hinnoittelusta.   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 1: Hintakilpailu   “Kilpailijat myyvät vastaavia kursseja edullisesti, minun kurssini pitää olla edullisempi!”   En missään nimessä ole parempi asiantuntija tai markkinoija kuin kilpailijani. Joten en voi pyytää enemmän.   Tässä myytissä ongelmana on se, että et voi tietää, mitä kilpailijasi kurssilla oikeasti on. Tai saavatko hänen asiakkaansa parempia tuloksia kuin omat asiakkaasi.   Et voi myöskään tietää, onko tämä kilpailijasi päätuote. Ehkä edullinen kurssi onkin vain sisäänheittotuote, ja varsinainen rahantuloa tuovan kurssin tai valmennuksen myynti tehdään myöhemmin.    Vaikka jotain voit tietää kilpailijoistasi, niin heidän koko strategiaansa et voi tietää. Ja siksi sinun ei kannata perustaa omaa toimintaasi heidän toimintaan.   Eli tässä tapauksessa suosittelisin että lakkaat seuraamasta mitä kilpailijasi tekevät ja keskityt vain omaan juttuusi.   Mietit itsellesi sen parhaan oman strategiasi liikevaihdon saamiseksi digipalveluiden avulla.   Etkä kilpaile hinnalla. On niin monta muuta keinoa päästä esiin kilpailussa ja erottua markkinoilla, kuin hinta. Et halua tulla nähdyksi halvimpana, sillä se ei kerro hyvää osaamisestasi. Se että on halvin, ei koskaan ole hyvä strategia. Se voi alkuun toimia, mutta kääntyy itseään vastaan jossain kohtaa. Siis siinä kohtaa kun huomaa, että kaikesta työstä huolimatta ei jää mitään käteen.   Eli hintakilpailu ei ole pitkälle kantava strategia. Sitä voi tehdä jonkin aikaa, mutta jossain kohtaa huomaa, että se ei kannata.   No tähän ajatukseen, että pitäisi myydä halvemmalla kuin kilpailija, voi päätyä myös jos ei usko että pystyisi parempaan markkinointiin kuin kilpailija. Ja siitä saadaankin aasinsilta seuraavaan myyttiin.   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 2: Uskon (tai markkinoinnin osaamisen) puute.   “Ei tarvitse markkinoida paljon (koska en kuitenkaan osaa) kun laitan halvan hinnan!”   Eli jos ajattelee, että kun myy halvalla, ei tarvitse markkinoida niin paljon. Tai siihen ei tarvitsisi panostaa niin paljon. Jos ajattelee että voi pysyä itse poissa näkyvistä markkinoinnissa ja myydä kurssia yrityksen kotisivuilla, niin voi varautua siihen, että myyntiä tulee tuskin nimeksikään.   Tässä jotain mikä saattaa yllättää. Nimittäin vaikka verkkokurssisi olisi ilmainen, sitä täytyy markkinoida.    Asiakas ei sijoita verkkokurssiisi vain rahojaan, vaan myös aikansa. Ja vaivansa. Hänen pitää kirjautua, käyttää aikaansa opiskeluun ja pähkäillä asioita itsekseen. Tai ehkä rohkaistua kurssin ryhmään, jos sellainen on. Asiakas menee epämukavuusalueelleen, hän lähtee opiskelemaan ehkä elämänmuutosta varten, tai mikä kurssisi onkaan, asiakas joutuu muutoksen eteen.   Markkinointisi tarkoitus on tehdä siitä hänelle sen arvoista.   Siis toistan: markkinointisi tarkoitus on tehdä siitä (verkkokurssille osallistumisesta) hänelle sen arvoista.   Markkinoinnin, johon siis verkkokurssin tekijänä joudut panostamaan, tarkoitus on osoittaa, että kurssille kannattaa lähteä. Että siihen kannattaa panostaa niin rahaa, aikaa kuin rohkeutta mennä epämukavuusalueelle.   Markkinointisi tehtävä on siis vedota sekä taloudellisiin, fyysisiin kuin henkisiin vastalauseisiin, joita asiakkaallasi voi olla.   Joten jos panostat verkkokurssin tekemiseen. Niin panosta myös sen markkinoinnin opiskeluun.   No mutta siirrytään eteenpäin. Näistä asioista tulen muuten puhumaan torstaina 26.11. Älä kilpaile hinnalla -webinaarissa, jos haluat tietää lisää verkkokurssin markkinoinnista ja hinnoittelusta.   No kolmantena sitten...    Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 3: Vaatimattomuus.    “Eihän minulla tähän aikaa mene, eikä ole kulujakaan, voin laittaa hinnan 19 euroon. Kaikki on plussaa.”   Ei siis kehdata pyytää enempää koska palvelu on digitaalinen eikä aikaperustetta hinnoittelulle ole. Ja se onkin se juttu digibisneksessä. Siinä ei hinnoitella aika tai kuluperusteilla. Ei ole mitään järkeä. Mutta digipalvelusi kilpailee silti livepalveluiden kanssa.   Jos myyt 19 eurolla digipalvelun, josta muuten pitäisi maksaa livenä tonni, niin syöt omaa kättäsi. Hmm.. meniköhän tuo metafora ihan oikein, noh, mutta vaatimattomuus, tämän olen sanonut monesti, ei koskaan ole hyvä bisnesstrategia.    Verkkokurssi ei ole jotain vaivatonta ja ilmaista ja arvotonta, jonka voisit antaa edullisesti vain siksi että se ei vie enempää aikaasi. Kyse on omasta arvostuksesta. Siitä että tiedät, miten iso arvo kurssistasi asiakkaalle on. Mitä hän sen avulla tulee saavuttamaan.   Verkkokurssisi ei ole vain infopaketti, vaan se on tuote, jonka tietojen lisäksi siinä on sinun persoonasi, näkemyksesi, vuosien kokemus aiheestasi ja asiakkaista, ja kaikki se koulutus, mitä olet tarvinnut jotta voisit muodostaa oman näkemyksesi, visiosi, ehkä jopa oman systeemisi.   Verkkokurssin voi katsoa sisältävän kaiken se mitä olet tehnyt ennen verkkokurssin tekemistä. Se on ainutlaatuinen, koska sinä olet ainutlaatuinen. Kenelläkään muulla ei ole samanlaista osaamisen, persoonallisuuden, energian, empatian, ulosannin, tavan ajatella ja nähdä maailmaa, yhdistelmää, kuin sinulla.   Joten älä ole turhan vaatimaton. Hinnoittele kurssisi arvo, ja viesti sillä samalla siitä, että kurssilla saa arvokasta tietoa.   No mutta siirrytään taas seuraavaan. Neljäs myytti liittyy pelkoon. Noh, kuten varmasti osittain kaikki epäilykset liittyvät pelkoon, mutta tämä liittyy erityisesti siihen ylihinnoittelun pelkoon.    Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 4: Pelko ettei kukaan osta.   “Ei kohderyhmälläni ole varaa maksaa paljon, kukaan ei osta jos pyydän enemmän.”   Ei uskota että kukaan ostaa jos hinta on kalliimpi. Mutta kannattaa ajatella, että sama seuraus on alihinnoittelulla. Verkkokurssin hinta pitäisi vastata sen arvoa, sen hyötyä asiakkaalle. Jos avullasi asiakas pystyy vaikka saamaan enemmän palkkaa tai tekemään enemmän myyntiä, hinnalla on selkeä vastine.    Mutta samoin hyvinvointiin liittyvissä kursseissa, miten arvokasta ihmiselle onkaan se, että pääsee kivuista, tai pystyy taas juoksemaan, tai että ei enää stressaa ja näin pystyy tekemään taas vaikka töitä paremmin!?   Erityisesti hyvinvointiin liittyvät kurssit ovat mittaamattoman arvokkaita, kun niiden avulla pystyy muuttamaan vointiaan paremmaksi. Muuttamaan elämäänsä.    Verkkokurssi tuntuu kohderyhmästäsi juuri niin arvokkaalta, kuin mitä itse siitä ajattelet, ja osaat viestiä. Kun osaat markkinoinnin avulla nostaa mielikuvaa kurssisi arvosta sille tasolle kuin se oikeasti on, saat myytyä kurssiasi myös kalliimmalla.   Kohderyhmälläsi on varaa maksaa, kun he oikeasti uskovat kurssiisi. Uskon itse, että "Where there’s a will, there’s a way". Kun ymmärretään, minkälaisia tuloksia kurssilla saa, siitä ollaan valmiita myös maksamaan. Älä siis pelkää laittaa kurssillesi kunnon hintaa.   Joskus mietin kun ihmiset heittävät verkkokurssin nimen ja kysyvät mitä siitä voisi pyytää hintaa, että ei nimen perusteella vain voi. Verkkokurssi vaatii sen, että sillä ehdottomasti pitää olla oma myyntisivu, jossa pääset kertomaan kurssin hyödyistä ja buustaamaan sen sisältöä. Ja itseäsi osaajana. Ihmiset eivät vain osta kurssiasi, vaan he ostavat myös sinut.    No seuraavaksi sitten:   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 5: Ylioptimistisuus.   “Voin ihan hyvin myydä halvalla, kun tilauksia tulee 100 se on sen arvoista.”   Ajatellaan ylioptimistisesti kappalemyynti, jos hinta on edullinen. Mutta kappaleet eivät tule helposti. Eivätkä vain sillä, että hinta on edullinen. Ensinnäkin verkkokurssisi arvomielikuva kärsii halvasta hinnasta, joka karsii ilmoittautumisia.    Etkä säästä markkinoinnissa sen enempää. Kuten sanoin, ilmaistakin kurssia pitää markkinoida. Mieti ennemmin optimaalinen hinta sille, missä kohtaa hinnan korottaminen vaikuttaisi liikaa myynnin kappalemäärään.   Jos saatkin lopulta vain 10 ilmoittautumista, on kokonaismyynti täysin eri, jos kurssin hinta oli 19 euroa tai jos se olisi ollut 190 euroa.   No seuraavaksi sitten yleinen juttu, nimittäin:   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 6: Alennusmyynti.   “Teen tarjoushinnan, niin saan enemmän myyntiä!”   Eijeieieieiei… olen aika ehdoton alennusten suhteen. Sillä mielikuva helposti niiden kanssa on se, että palvelusi eivät ole hinnan arvoisia. Mieleen tulee helposti, eikö kukaan osta tuota kurssia normaalihintaan..?   Toki voit alennusten kautta saada kappalemääräisesti enemmän ihmisiä kurssillesi, ja nopeasti enemmän myyntiä, mutta pitkällä tähtäimellä ne voivat haitata brändiäsi. Jos ihmiset jäävät odottamaan seuraavaa alennusmyyntiä. Ostaako kukaan kurssiasi enää sen oikealla hinnalla?   Tarjoa mieluummin jotain bonusta tai erilaisia maksujärjestelyitä. Ja muista: jos alennat hintaa, alennat palveluasi.    Loppujen lopuksi kurssille tulevat ne, jotka tuntevat sinut ja jotka uskovat että sinulla on annettavaa heille. Oli hinta melkein mikä hyvänsä.   No näitä kaikkia myyttejä, tai ajatuksia, yhdistää yksi asia: alihinnoittelu.   Mitä riskejä alihinnoitteluun sitten liittyy? Mitä seurauksia sillä voi olla?   Kuten jo aiemmin sanoin, alihinnoittelu ei kerro hyvää palvelustasi. Halpa ei voi olla hyvää -ajatus, istuu meissä tiukasti.    Alihinnoittelun riskinä on myös se, että kurssillesi tulee vääriä ihmisiä. Jotka ovat vain hinnan perässä, tuntematta sitä tapaa, jolla puhut asioista. Ja näin jos eivät resonoikaan sen kanssa mitä puhut, jäävät tyytymättömiksi.   Tai verkkokurssillesi tulee ihmisiä, jotka eivät ole sitoutuneita tekemään tuloksia. Ja jos kurssilaisesi eivät saa tuloksia, hyvä sana ei lähde kiertämään.    Mutta iso juttu on myös se, että jos alihinnoittelet verkkokurssisi, et tule saamaan sillä konkreettista liikevaihtoa, tulosta. Verkkokurssin myynnissä ei ole kyse nappikaupasta, vaan ihan oikeasta bisneksestä, jossa on mahdollisuus tienata paljon.   Mutta vaikka alihinnoitteluun liittyy pitkän tähtäimen riskeä brändillesi ja bisneksellesi, niin korkeaa hintaa ei toki pidä lähteä pyytämään verkkokurssista, jos se ei ole sen arvoinen. On huikean tärkeää, että asiakas kokee saaneensa hintansa arvosta apua.    Jos haluat tietää keinoja, joilla voit lisätä verkkokurssisi arvoa ja mielikuvaa sen hyödyistä, tule mukaan Älä kilpaile hinnalla -webinaariin torstaina 26.11. Tai jos kuuntelit tämän nyt webinaarin jälkeen, pysy mukana, pidän varmasti webinaarin toisenkin kerran.    Kiitos että luit tämän jakson. Toivottavasti nähdään webinaarissa, tai seuraavissa. Ja toivottavasti onnistuin buustaamaan uskoasi verkkokurssiisi ja nostat edes hieman sen hintaa. Mutta voi hyvin, ja kuullaan taas täällä podcastissa parin viikon kuluttua.  

Ohjelmistokonsulttimme Sami ja Julius palaavat konsultoinnin äärelle. Mitkä ovat parhaita tapoja pitää asiakas kartalla ohjelmistoprojektin etenemisestä? Entä mitä asioita kannattaa demota asiakkaalle ja mitä ei? Kuulemme myös kaksikon hauskoja kommelluksia ja hienoimpia kokemuksia demojen ääreltä.

Tässä jaksossa katse kääntyy potentiaalisiin asiakkaisiin (ja yhtälailla työnantajiin): Mitä asiakas haluaa ja mitä hän lopulta oikeasti tarvitsee? Miten asiakastutkimusta tehdään oikeaoppisesti – ja millaista asiakashankinnan tulisi olla? Miten onnistunut asiakasprosessi rakentuu – ja mitä kaikkea siinä tulee ottaa huomioon? Möyhäisemme siis ihan kunnolla asiakas-asiaan monesta suunnasta. Vieraanani on upea "asiakaskuiskaaja" Petra Ronkainen! Poimihan vinkit talteen!! Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Tässä jaksossa kuulet ne 5 päätöstä, joiden avulla opit kuinka löytää unelma-asiakkaasi verkosta ja kasvattaa heistä joukko sitoutuneita superfaneja. Jaksossa mainitut linkit: Jakson muistiinpanot: https://iidasoininen.fi/kuinka-loytaa-unelma-asiakas-verkosta/ Liity mukaan maksuttomaan koulutukseen: https://iidasoininen.fi/maksuton-koulutus-digiyrittaja/ #10 Mailchimp vai Active Campaign? Parhaat sähköpostiohjelmat vertailussa: https://iidasoininen.fi/sahkopostiohjelmat-vertailussa/ Vapauta Supervoimasi Sisäpiiri: https://henkinenvahvuus.lpages.co/vapauta-supervoimasi-sisapiiri/

Millaiset tuolit, pöydät, lautaset ja ruokailuvälineet ravintolaan tulee? Kuinka kauan ennen avajaisia ravintolatilan suunnittelu kannattaa aloittaa? Entä miten ravintola valaistaan? Kokkimme Henri Alénin ja Tommi Tuomisen vieraina ovat tunnelman luonnin ammattilaiset: myyntijohtaja Teija Sääksmäki sekä projektipäällikkö Maria Sburatura E. Ahlströmiltä.

Tässä jaksossa puhun siitä, miksi kulurakenteen avaaminen potentiaalisille asiakkaille on hullun hommaa. Kerron omista oivalluksistani ja pohdin, kuinka voimme keskittyä viestimään työstämme sen ansaitsemalla tavalla ja kuinka voimme ansaita enemmän niin ihanneasiakkaita, hyviä kokemuksia kuin tunteitakin. Tässä jaksossa mietin myös sitä, millainen hintalappu on kauneudella. Lisäksi pyysin kysymyksiä Instagramissa, ja niitä käsittelen jakson lopuksi. Jakson runko 00:46 Johdanto jaksoon 01:36 Mikä digikuvassa maksaa? Kiinnostaako tämä ihanneasiakastasi? 04:31 Mitä ihanneasiakkaasi ostavat ja mitä he eivät osta? 05:35 Kouluta asiakastasi 06:58 Puhu työstäsi: asiakas ei osta vain lopputuotetta vaan koko paketin 09:05 Seiso ylpeästi työsi takana, älä selittele 11:29 Abstraktia tiluttelua vs. suoraa puhetta 12:27 Miten kertoa omista hinnoista tai hintojen nostamisesta? 13:39 Asiakkaasi ei tarvitse tietää kulurakennettasi 15:14 Ilmaa hinnoissa - vai onko sittenkään? 18:45 Kenen kanssa haluat työskennellä? 19:27 Ansaitset enemmän 21:20 Luo kysyntä juuri sinun palveluillesi 22:16 Digikuvat vs. paperikuvat: miten viestiä näistä asiakkaalle? (IG-kysymys) 24:23 Asiakas pyytää hyvitystä. Miten reagoit? (IG-kysymys) 26:29 Laskutus: tuntiperusteisesti vs. könttäsumma ilman tuntierittelyä? (IG-kysymys) Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/blog-jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

KonversiO-Optimistien neljännessä jaksossa mennään bisneksen ytimeen eli keskustelemme verkkokaupasta ja digiasiakkuuksista. Jakson vieras Tiina Rytkönen vetää DNA:lla digitaalisen palvelukehityksen yksikköä. Onko digiasiakas arvokkaampi kuin kivijalan asiakas? Miten ohjata asiakasta verkossa tavoittamisen jälkeen eteenpäin? Mikä data on arvokasta verkkokaupan kannalta? Onko personointi aina oikea tapa tuottaa lisäarvoa asiakkaalle? Sarjan ensimmäiset jaksot on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä TietoEVRYn kanssa ja jaksoissa keskusteluissa mukana on TietoEVRYn johtava konsultti Marko Saarinen ja podin hosteina toimii IAB Finlandin asiantuntijat Pasi Raassina ja Mira Vaurula.

Tuotteistamisessa konkretisoidaan asiakkaan tuotteesta saama hyöty ja tuodaan se selkeämmin nähtäville. Sillä voidaan myös vaikuttaa myytävän palvelun katteeseen. Ediste Oy:n omistaja, tuotteistaja Antti Apunen kertoo Bisnespöydässä Ani Rummulle mm. miten tuotteistaminen tehdään ja miten se vaikutti hänen omaan yritykseensä.

Missä määrin kampaajan täytyy olla työssään myös terapeutti ja mitä muita taitoja hyvältä kampaajalta odotetaan? Noudattaako kampaaja aina asiakkaansa toiveita vai koittaako hän kenties ehdottaa jotain muuta vaihtoehtoa, jos hän näkee, ettei hiusmalli ole asiakkaan kasvoille sopiva? Kuinka paljon hiusten perusteella voi ihmisestä ja ihmisen elintavoista päätellä ja miten meidän kuuluisi hoitaa hiuksiamme, jotta ne pysyisivät hyvässä kunnossa? Vieraana on kampaaja ja hiustaiteilija Piatu Puhakka. Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Tiesitkö miksi sinun verkonkäyttöäsi seurataan?

Keskiviikon henkiset lisäprotskut smoothieen tunkee NRJ:n Aamu! Janne luuli ovelansa ritari valkoisella ratsulla auttaessaan neitoa hädässä pienen pubin vessassa, mutta tajusikin ehkä hajottaneensa jonkun avioliiton. Jere taas unelmoi, että voisi päästää frendinsä jonon ohi pikakassoille Platinum -tason asiakkauudella! Mielessä myös karhujen torkutus, espanjan tunnin arkkivihollinen ja NRJ:n Aamun käännösbiisi ”Myöhemmin, nartut”!

Miten toimia jos on arka asiakas? Kysy ammattilaiselta tai ota mukaan kaveri, joka on ammattikehtaaja, sanoo Jani Halme kolumnissaan

Omaan elämäänsä ja itseensä tyytyväinen ihminen on huono asiakas. Tyytyväiset kun eivät kuluta rahaa jatkuvasti uusiin asioihin, sanoo Jani Halme kolumnissaan.

"Kiitos kun soitit, mutta tää on tosi helppoa tehdä netissä."

Olen tehnyt koko alkuvuoden mentorointeja ja sparrauksia luovan alan yrittäjien kanssa, ja ammatista riippumatta olemme työskennelleet todella paljon asiakaskokemuksen ympärillä. Mä itse uskon, että asiakaskokemukseen keskittymällä yksinyrittäjä on etulyöntiasemassa suhteessa niihin kollegoihinsa, jotka eivät tietoisesti tähän keskity. Tässä jaksossa puhun siitä, kuinka tärkeää on se, että asiakas tietää jatkuvasti mitä seuraavaksi tapahtuu. Tätä kutsun proaktiiviseksi työotteeksi, ja se onkin yksi isoimmista voimavaroista omassa työssäni. Jaksossa jaan niin monta mun ajatusta aiheesta kuin saan yhteen jaksoon mahtumaan ja silti paljon jää sanomatta. Ota haltuun konkreettiset vinkit ja hio asiakaskokemus huippuunsa!

Tässä jaksossa käydään läpi miten menetettiin yksi asiakas, kuinka paljon firman kassaan tulee kuussa ja mikä on meidän rekrytointistrategia. Tämän lisäksi päivitellään muutenkin miten on hommat menny tällä hetkellä ja miten meidän uusi sarja Meet Turun IT-talot jatkuu sekä mihin podcastiin Joonas tulee menemään nyt perjantaina.

Hyvää tai huonoa palvelua. Asiakas kärsii aina. Saadakseen haluamaansa palvelua asiakas kärsii, välttääkseen huonoa palvelua asiakas kärsii.

Tänään me saatiin vihdoinkin muutettua ja oma toimisto pystytettyä Yliopistonkatu 31:seen. Eli tervetuloa käymään vapaasti! Me tarjotaan ruoka ja juoma, no worries. Tän lisäks tottakai oli pakko tehdä uus podcast jakso tämän kunniaks. Tässä jaksossa puhutaan vähän miten meidän UV meni, kuinka monta kulhollista jälkkäriä Joonas söi (ja kenen), millaisia tapaamisia on tulossa ja mistä meidän uusi asiakas on kotoisin (vinkki: jostain lämpimästä). Tän lisäks me ollaan super pumped siitä, että meillä huomenna amerikkalaisten kanssa tapaaminen josta voi tulla jotain isoa. Puhuttiin kanssa tän lisäks kaikkea maan ja taivaan väliltä as usual. Meidän podcastiä voi kuunnella nyt myös suoraan meidän sivuiltamme www.identio.fi/podcast. Nauttikaa meidän uudesta jaksosta!

Nettikauppa vai kivijalkaliike? Tällä viikolla jaetaan ajatuksia asiakaskokemuksesta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Uhmaamon kolmannessa jaksossa aiheena on: Miksi asiakas on väärässä. Mainostoimistojen tehtävänä on ammattitaidollaan ja työkokemuksellaan tarjota juuri oikeat ratkaisut asiakkaan toimialaan, tarpeisiin ja tavoitteisiin nähden. Tämä podcast tarjoaa mainostoimiston asiakkaalle avaimet kaikista tuottavimpaan yhteistyöhön. Kuuntelemalla podcastin saat rahoillesi parhaimman vastineen ensi kerralla kun toimit yhteistyössä mainostoimiston kanssa. Uhmaamon kolmannessa podcastissa mainostoimisto Uhman ammattilaiset käyvät uhmakasta keskustelua asiakkuuksista, briefistä ja sen antamisesta sekä ammattitaidon arvostamisesta.

Tamperelainen HappyOrNot on siitä harvinainen yritys, että se on tunnetumpi ulkomailla kuin kotimaassa. Vaikka nimi ei ole tuttu, yrityksen päätuotteeseen eli niin sanottuun hymiöpömpeliin ovat lähes kaikki törmänneet kaupoissa, ravintoloissa ja lentokentillä. Asiakas- ja työtyytyväisyyden mittauspalveluita tarjoavan HappyOrNotin kehitysjohtaja Kirsti Laasio tietää, mitä nopea kansainvälistyminen vaatii – ja millaista on neuvotella sellaisten jättiyritysten kuin McDonald’s, Ikea tai American Express, kanssa. HappyOrNotin palveluita käytetään jo 120 maassa ja nälkää jatkaa kasvua riittää. Millaisia strategisia valintoja kasvuyrityksen kannattaa tehdä jo startup-vaiheessa? Mitkä ovat Kirsti Laasion mielestä asiakaspalautteen hyödyntämisen helmasynnit suomalaisissa yrityksissä? Ja pitäisikö hymiöpömpeli itse asiassa viedä jokaiseen kotiin?

Unohtakaa se ananas. Kuuluuko kebab pizzaan? Miksi lapset tykkää painaa STOP-nappia busseissa? Mikä tekee show-painista niin suosittua? Tällaisiin kysymyksiin vastasimme jotenkin muuten kuin "Ei me tiedetä", vaikkei me oikeasti tiedetä. eimetiedeta@gmail.com

Kausi 1, jakso 4 Veronkantajan neljännessä jaksossa puhutaan asiakkaista. Onko asiakkaiden mainitseminen strategiassa vain sanahelinää vai kiinnostaako Verohallintoa oikeasti se, että asiakkaat saavat veroasiansa hoidettua mahdollisimman helposti? Laki ei tunne termiä asiakas, laissa puhutaan vain verovelvollisista. Ja kannattaako veroihin liittyen tehdä asennetutkimuksia, koska verot nyt vain on pakko maksaa joka tapauksessa? Asiakkaiden kohtaamisesta keskustelemassa palveluasiantuntija Janne Myyry. Juontajina Inka Leisma ja Antti-Juhani Piirainen Julkaisupäivä 4.1.2018

Tämän viikon podcast pureutuu Lean-ajattelun keskeiseen elementtiin, hukkaan. Asiakas on valmis maksamaan työstä, joka luo arvoa. Hukka tuleekin karsia pois arvovirrasta. Mutta kuinka? Kuuntele podcast ja ota ideat talteen.

Asiakkuuksien hallinta on muutakin kuin osoitekirja yhteystietoineen. Monilla aloilla kilpailu asiakkaista on kova ja hyvän, pitkäkestoisen asiakassuhteen rakentaminen edellyttää työtä ja tekemistä. Tässä jaksossa haastattelussa Catarina Linderborg kertoo hieman tarkemmin mikä on Microsoftin Dynamics CRM ja miten sitä käyttämällä asiakkuuksien hallinta tapahtuu.

TuplaTurinat - Miten makkaraa tehdään (24.2.2017) Mitä tapahtuu, kun kokki loihtii maan mahtavimman pippuripihvin? Tarina tästä on tylsältä nimeltään prosessikuvaus. Miksi siitä kannattaa kertoa asiakkaille? Sitä pyöriteltiin tänään Tuplaturinoissa. - ”Eihän asiakasta kiinnosta kuin lopputulos” - Luottamuksen rakentaminen - Asiakas haluaa tietää reitin - ”Mitähäm mää ny oon tässä ostamassa” - Muista näkökulmat - Tuotteistamisen ensiaskeleet - Kiinnostaako prosessi ketään?

Tällä kerralla TuplaTurinoissa muistutellaan muistuttamisesta. Siis siitä, että jos et pidä asiakkaisiin jatkuvasti yhteyttä, he unohtavat sinut. Sekä siitä, miten sen teet.

Tällä kerralla TuplaTurinoissa ratkotaan matkailuyrittäjien Venäjätuskaa, huomataan, kuinka asiakaskin voi olla väärässä ja pohditaan miksi myyjä myy muuta kuin mitä asiakas tai tavarantoimittaja haluaisi.

Tällä kerralla TuplaTurinoissa kehitellään kyläkaupalle uutta elämää, murehditaan kanta-asiakkaan kohtaloa ja suositellaan retriittiä.