Podcasts about afrikasta

Viime vuoden parhaasta kaunokirjallisuuskäännöksestä palkitut Marja Luoma ja Sampsa Peltonen keskustelevat yhteistyöstään Mohamed Mbougar Sarrin Miesten syvimmät salaisuudet -teoksen parissa. Menestysromaani pursuaa eri rekistereitä, ääniä ja kirjallisuudellisia koukkuja, miten kääntäjät löysivät ratkaisut kaikkeen siihen, mikä eiolr yksioikoisen tuttua ranskankielisestä historiasta ja kirjallisuumaailmasta suomalaiselle lukijalle? Mbougar Sarr leikittelee teoksessa myös ”länsimaisen” oletuksilla ranskankielisestä Afrikasta, sen ihmisistä ja kulttuurista, miten kaikki tämä toteutetaan suomeksi? Mikä tässä läpeensä kirjallisessa romaanissa villitsi kansan jonottamaan kirjamessuilla? Keskustelemme myös asiantuntijalukijoiden käytöstä kääntäjän apuna ja kiroamme siihen liittyviä tahallisia väärinymmärtämisiä ja sensuurihysteriaa myös ja varsinkin ns. ”kulttuuripiirien” sisällä. Luoma ja Peltonen kertovat omista tavoistaan ratkaista, miten ”ranskalaistyypillinen” kolonialismin sävyttämä sanasto ja kielelliset konventiot siirtyvät suomalaislukijalle niin, että niiden kaikki sävyt -myös ja varsinkin kielteiset- ymmärtää? Mietimme myös, mitä kirjallisuutta ranskasta voisi Concourt- ja Nobel-palkittujen huippuromaanien lisäksi suomentaa - ehkäpä villisti jotain metropolien ulkopuolelta! Auttaisiko se suomalaisia ymmärtämään maata joka on lähellä, mutta jonka keskustelu on polarisoitunut ja vieraampi meille kuin englanninkielinen hyöky?! Kiitos podcastin mahdollistamisesta Suomen Kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry!

Miten siirtomaa-ajan pitkä varjo näkyy Afrikan ja Lähi-idän maiden suhtautumisessa Venäjän hyökkäykseen? Miten sota vaikuttaa näiden alueiden väestöihin? Mitkä maat hyötyvät sodasta? Yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa tarkastelee Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa länsimaiden ulkopuolelta katsottuna. Risto Marjomaan teksti "Venäjän hyökkäys ulkopuolisin silmin" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Matkustavalta intellektuellilta Jörn Donnerilta (1933–2020) jäi jälkeen valokuva-arkisto, joka paljastui vasta hänen kuolemansa jälkeen. Helsingin Hakasalmen huvilassa 31. maaliskuuta avautuvassa valokuvanäyttelyssä Jörn Donner – Matkalla 1951–68 katsoja kohtaa valokuvien kautta uteliaan ihmisen kameran takaa. Aiheesta julkaistaan myös valokuvakirja, joka esittelee valokuvia 1950- ja 1960-luvuilta Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta. Miten Jörn Donnerin tuhannet valokuvat löytyivät? Kuinka yli viisikymmentä vuotta vanhat negatiivit, vedokset ja valokuvat käsitellään? Missä kaikkialla Donner matkusti, mitä hän siellä koki? Näyttelyssä on esillä myös Donnerin lähettämiä kirjeitä. Mikä on Donnerin valokuvakokoelman merkitys? Ohjelman vieraina ovat työryhmän kuraattori Hannamari Shakya ja kirjahankkeen koordinaattori Tuula Kousa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Eurooppa ryntäsi hakemaan energiakriisiin ratkaisua nesteytetystä maakaasusta. LNG-buumin keskellä uusia toimittajia on etsitty niin Afrikasta kuin Lähi-idästä. Energia-asiantuntijat varoittavat, että Eurooppa voi jäädä jumiin kaasuun, mikä pahimmillaan vesittäisi EU:n ilmastotavoitteet. Ohjelmassa käydään Senegalissa, joka toivoo rikastuvansa kaasulla. Lisäksi kuullaan Saksan ennätyksellisen nopeista LNG-hankkeista. Ohjelman toimittavat Anna Saraste, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kolonialismin julmuudet kuten Belgian verenhimoisen kunigas Leopoldin harjoittama kongolaisten silpominen kumiplantaaseilla on kaikkien tiedossa, mutta onko esimerkiksi kolonialismista voinut koitua jotain hyvääkin? Millainen vaikkapa Intian nykyisyys olisi ilman Iso-Britannian vaikutusta - Afrikasta puhumattakaan? Ja mitä kolonialismi-sanalla nykyään tarkoitetaan? Politiikan professori Bruce Gilley Portland State Universitystä Yhdysvalloissa julkaisi vuonna 2017 Third World Quarterly -tiedejulkaisussa The Case of Colonialism -nimisen valtavan kohun nostattaman artikkelin. Siinä tarkasteltiin kolonialismia muunakin kuin absoluuttisena pahana ja nähtiin sen tuottaneen lisäarvoa alusmaille ja niiden yhteisöille. Gilleyn artikkelin väitteistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti ja palkitun Kivenmurskaajat-kirjan kirjoittaja Antti Kujala, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori ja kehitysmaatutkimuksen dosentti Teivo Teivainen ja englantilaisen filologian, erityisesti jälkikoloniaalisen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Raita Merivirta Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Venäjä ottaa Afrikassa nyt kaiken irti siitä, että lännellä on niin huono maine. Näin kiteyttää Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen. Venäjän viesti uppoaa, koska Venäjä ei saarnaa eikä syyttele. Se kertoo tukevansa Afrikan ratkaisuja. Se hyödyntää siirtomaa-ajan rakenteisiin väsyneiden suuttumusta ja esiintyy imperialismin vastustajana. Afrikassa Venäjän näkemys Ukrainan sodasta saa paljon tukea. Puolet Afrikan maista ei ole halunnut tuomita Venäjän hyökkäystä YK:ssa. Onko Venäjä avannut Afrikkaan uuden rintaman? Ja onko Venäjällä plakkarissa puolet Afrikasta? Vai onko tämä vanhan maailman tulkintaa, suoraan kylmästä sodasta ellei peräti siirtomaa-ajoilta? Mitä Venäjä Afrikasta juuri nyt tahtoo ja tuoko se Afrikan maille jotain sellaista, joka hyödyttää tavallisia ihmisiä? Pasi Toivosen kanssa näihin ja muihin kysymyksiin etsii vastauksia ulkomaantoimittaja Maria Tolsa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ukraina tilanne itsenäisyyspäivän jäljiltä, Ylen Antti Kuronen on Zaporizzjan kaupungissa, lähellä Venäjän miehittämää ydinvoimalaa.  Afrikka kärsii kuivuudesta ja ruokapulasta. Eurooppa on riippuvainen Afrikasta tulevasta kaasusta ja myös aurinkosähkön tuontia kaavaillaan. EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen valottaa Euroopan Afrikka-yhteistyötä ja avaa myös Venäjän toimia Afrikassa. Pääministeri Marinin asema on vahva SDP:ssä ja hänen suosionsa suuri. Murentavatko kohut pääministerin suosiota ja vaikeuttavatko yhteistyötä SDP:n sisällä ja hallituksessa. Arvioimassa arvotutkija, VTT Anneli Portman ja viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jugner, joka on Liike Nytin taustavaikuttaja ja SDP:n ex-puoluesihteeri. Tanskassakin Marin on ollut esillä, mutta myös oman maan politiikka puhuttaa, koska vaalit lähestyvät. Ja Tanskassa myös naisten MM-jääkiekkokisat. Lehtikatsauksen Kööpenhaminasta toimittaa Karoliina Kantola.  Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Totti Toivonen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Cityn Aamussa on selviydytty viikon puoliväliin. Apteekin asiakaspalvelu kerää Jeren kiitokset. Yhden aikakauden päätös: Ipodien valmistus loppuu kokonaan. Ikävä välikohtaus koirien välillä tuli kalliiksi. Shampoota on tarjolla monenlaista, mutta miehillä valikoima on suppeaa. Onko syynä paksumpi nahka? Pukukopissa raikaa hervottomien juttujen lisäksi myös toisenlaiset leijat. Löytyykö tosirakkaus Afrikasta? Näiden aiheiden lisäksi keskustellaan tv-sarjojen pohjalta tehtävistä leffoista ja ehkä jalkapallohistorian hienoimmasta ottelusta. Onko lasten fitnesskisat sinusta ok? Naapureiden kanssa kohdataan erikoisissa tunnelmissa, esimerkiksi taloyhtiön jäteastialla. Alkolla myynti sakkaa.

Oletko kiinnostunut seuraamaan muuttolintujen kevättä? Kuuntele suuri muuttolintuilta. Lähetyksessä jaetaan vinkkejä mitä varusteita tarvitaan, mihin kevätmuuttoa kannattaa mennä katsomaan, millaisia tuulia kannattaa odottaa, millaisia reittejä linnut tänne tulevat ja millaisessa järjestyksessä ne Suomeen saapuvat. Lintujen muuttoon liittyy paljon kiehtovia kysymyksiä: Kuinka pitkään linnut voivat lentää yhtäjaksoisesti? Miten kauan ne voivat olla syömättä ja juomatta? Kauanko kestää tulla Afrikasta tänne? Onko totta, että jotkut linnut tulevat täsmälleen samaan pihapiiriin ja pesäkoloon joka vuosi? Kuinka monta lintua Suomeen tulee keväisin kaiken kaikkiaan? Entä onko lintujen muutossa vielä paljon sellaista jota kukaan ei tiedä? Kysy muuttolinnuista tai kerro omia havaintojasi tai muistojasi. Espoon Suomenojalla ovat muuttolintujen elämästä ja tutkimuksesta keskustelemassa ornitologi Aki Aintila ja eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle

Maailmanpolitiikan palikat ovat nyrjähtämässä uuteen muodostelmaan kevään 2022 aikana.  Miten Euroopan ulkopuolella on suhtauduttu Venäjän sotaan Ukrainassa? Miksi Putinin Venäjälle löytyy ymmärtäjiä Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta? Mitä kuvioita politiikan mannerlaatat muodostavat Perussa ja Brasiliassa? Pidetäänkö missään enää sosiaalifoorumeita?Tässä jaksossa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistolta perkaavat poliittista maantiedettä, YK:n roolia sekä kansainvälisen diplomatian umpisolmuja.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Millaista on raportoida ainoana suomalaisena Afrikasta? Toimittaja Liselott Lindström valottaa työssään maanosaa nälänhätälukujen ja kriisiuutisoinnin sijaan kertomalla pienempiä, ihmisen kokoisia tarinoita. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Anni Lindgren.

Kun katsoo Suomen uutisia, voisi luulla, että koko Afrikka on tulossa Eurooppaan. Näin analysoi Ylen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström viime vuosien uutisointia. Usein Afrikan maista kertovissa jutuissa pelotellaan uhkakuvilla samalla, kun yksilöt ja arki jäävät taka-alalle. Liselott on palaamassa kotiin Keniasta neljän vuoden jälkeen, ja Jenny haluaa puhua kaikesta siitä, mikä Afrikasta on jäänyt sanomatta. Suomessa rodullisuus ja identiteetti ovat jatkuvasti puheenaiheena, mutta millaista on keskustelu Keniassa? Maassa valkoiset ovat vähemmistössä mutta syrjintä on arkipäivää. Sen taustalla on usein ihonvärin sijaan raha. Vaikka siirtomaaherrat lähtivät, syrjivät käytännöt ovat yhä läsnä yhteiskunnassa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Koronaviruksen uutta muunnosta löytyy Euroopasta. Suomi rajoittaa maahantuloa eteläisestä Afrikasta. Tänään on 1. adventti.

Tehohoidossa on paljon potilaita. Koronatartuntoja ennätysmäärä. Ravintolarajoitukset voimaan sunnuntaina.Uusi virusmuunnos löytyi Afrikasta. Säätiedot.

Ihminen ja koivu ovat selvästi eri lajeja, niin myös ihminen ja gorilla. Biologisen lajin määritelmän mukaan saman lajin yksilöt voivat tuottaa keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta sitten ovat hedelmälliset hybridit, lajien väliset risteymät joita syntyy satunnaisesti myös luonnossa. Homo sapiens on hybridi, usean lajin risteymä. DNA-tutkimuksilla on selvitetty, että muinainen Homo sapiens oli jo Afrikassa valmiiksi usean lajin risteymä. Nykyihmisten perimästä on aiemmin osoitettu, että Afrikasta lähteneet ryhmät risteytyivät neanderthalin ja denisovan ihmisten kanssa. Suomalaisten geneettistä jakoa itä- ja länsisuomalaisiin on selitetty keskiaikaisella Pähkinäsaaren rajalla. Populaatiogeneettiset tutkimukset osoittavat, että kivikautinen viljelijäväestö tuli lännestä viljelemään maan leutoa lounaiskolkkaa ja heikommat viljelyalueet idässä ja pohjoisessa jäivät itäisille metsästäjä--keräilijöille. Geneettinen raja näyttää perustuvan kivikautisiin luonnonoloihin, toteaa oikeusgenetiikan dosentti Jukka Palo. Toimittaja on Leena Mattila.

Paluu Italian puolelle jännittää sillä kohteena on uutisista tuttu Lampedusan saari, johon pakolaiset rantautuvat veneillään Afrikasta. Merialueen aaltoihin on jäänyt yli 15 000 ihmistä, ja vaikka toimintaohjeet kohtaamisen varalta ovat selkeät, on moraalinen puoli koetuksella. Saari yllättää, ja käänteitä riittää jälleen vaikka muille jakaa.

Kaisa Kameli Kaisa-Kameli aavikolla asusteli, etsi keidasta keskeltä aavikon, missä pelkää hiekkaa on. Keitaalla on kaunista, on vettä ja on palmuja. Vaan Kaisaa tämä ei auttanut laisinkaan, se tahtoi lähteä maailmaan. Ensin oli mentävä keitaan luo, missä Kaisa satoja litroja kerralla juo. Sitten voi ylittää aavikon, missä on aina helle suunnaton. Se ei haittaa Kaisaa ollenkaan, vettä vasta parin viikon päästä tarvitaan. Kaisa saapui Egyptiin, ja törmäsi siellä ihmisiin, jotka halusivat Kaisan pyydystää, myydä, tai pitää sen itsellään. On kameli Egyptissä arvossa, Kaisa huomasi olevansa pulassa! Tuli paikalle lempeä mies, joka kamelin aatokset ties'. Hän Kaisalle kauniisti jutteli, ja riimua päähän sovitteli. Kaisa suostui yhteistyöhän ja saatiin tämäkin päivä yöhän. Yön Kasia vietti karsinassa, pienessä, huonossa tallissa: ”Tämä on vain väliaikaista!” päätti Kaisa jalkansa oikaista, paneutui maahan pitkäkseen, ja tuhisi hiljaa itsekseen. Aamulla jo varhain, saapui mies, kavereista parhain. Kaisalle jälleen riimun puki, harjalla kamelin kasvoja suki. ”Tänään mennään Eurooppaan, Italian ihmeitä katsomaan!” Siispä satamaan kohti käy parivaljakon tie, laivaan mies Kaisan vie. Sillä ylitetään Välimeri, jossa myös haikala asusteli. Ei nähnyt Kaisa haita, kummasteli vain vieraita maita. Saapui laiva Genovaan, missä jo miestä odotetaan. (Genovan rinteillä asuu paljon ihmisiä Afrikasta, unelmoiden elämästä paremmasta.) Niin mies hylkäsi kamelin, sekaan kadulla tungeksivan turistin. Oli Kaisa aivan kauhuissaan, niin suurta väkimäärää se ei ollut nähnyt milloinkaan! Pyöri siinä hämillään, ei osannut mennä minnekkään. Jotenkin, kuitenkin, joutui keskelle kaupungin. Piazza de Ferrari, on Geneven suurin nähttävyys, Kaisan valtasi tyytymättömyys, ”On auto varsin komea, ja aivan liian nopea. En tahdo kyytiin sen!” tuumi Kaisa pakoon paikalta pötkien. Se suuntasi takaisin satamaan, ”Jospa vain kotiin kyydin saan!” Oli satamassa monta naista, onnetonta, jolilla oli massa nyyttiä monta. Naiset kummastelivat tuskissaan, kuinka saada tavarat laivaan ollenkaan. ”Minä voin kantaa taakat suuret, minulla Afrikassa ovat juuret ja tahdon sinne takaisin, vaikka kaikki teidät kantaisin!” Niin pääsi Kaisa laivaan uudestaan, matkaansa se ei unohtanut milloinkaan. Kun kotirantan laiva kiinnittyy, kameli vallan villiintyy, Tuskin maltaa odottaa, kunnes kuorma selästä puretaan. Kameli peitsaten pinkoo sekaan palmujen. Ulla-Maija Mantere

Oletko kiinnostunut seuraamaan muuttolintujen kevättä? Kuuntele suuri muuttolintuilta. Lähetyksessä jaetaan vinkkejä mitä varusteita tarvitaan, mihin kevätmuuttoa kannattaa mennä katsomaan, millaisia tuulia kannattaa odottaa, millaisia reittejä linnut tänne tulevat ja millaisessa järjestyksessä ne Suomeen saapuvat. Lintujen muuttoon liittyy paljon kiehtovia kysymyksiä: Kuinka pitkään linnut voivat lentää yhtäjaksoisesti? Miten kauan ne voivat olla syömättä ja juomatta? Kauanko kestää tulla Afrikasta tänne? Onko totta, että jotkut linnut tulevat täsmälleen samaan pihapiiriin ja pesäkoloon joka vuosi? Kuinka monta lintua Suomeen tulee keväisin kaiken kaikkiaan? Entä onko lintujen muutossa vielä paljon sellaista jota kukaan ei tiedä? Espoon Suomenojalla ovat muuttolintujen elämästä ja tutkimuksesta keskustelemassa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläinfysiologi Esa Hohtola ja meteorologi Jarmo Koistinen, toimittajana on Minna Pyykkö.

Rikkaat maat haalivat rokoteannokset ja Afrikkaan myydään ei-oota. Afrikkalaispoliitikot puhuvatkin jo rokote-apartheidista, kertoo Liselott Lindström Keniasta. Kenialaisille on annettu ensimmäiset pistokset, mutta rokotustahti ei päätä huimaa. Kolmasosa kansasta pitäisi olla rokotettu vasta kahden vuoden päästä. Vaikka Afrikassa korona ei ole vaatinut niin paljon uhreja kuin muilla mantereilla, hyvin ei mene. Lapset eivät palaa etäjaksoilta kouluun, tyttöjä silvotaan taas enemmän ja koronan sulkemissa slummeissa kuollaan viruksen sijaan nälkään. Jenny haluaa tietää, voiko maailman pelastaa pandemialta, jos afrikkalaisia ei rokoteta. Entä kuinka paljon takapakkia Afrikan kehitys tulee ottamaan? Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miten koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta.

Tässä uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa puhutaan hengellisen kodin merkityksestä ja siitä, ettei meidän tulisi hävetä Jeesusta, vaan laittaa kaikki hänen varaansa. Puhumme myös Jumalan huolenpidosta, varjelusta ja rohkaisusta. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Eija Koskela kertoo uskon löytymisestä sekä hengellisestä matkastaan, jossa hän on kokenut ulkopuolisuutta, mutta löytänyt itselleen tärkeitä hengellisiä koteja, joissa hänet on hyväksytty sellaisena kuin hän on. Eija sanoi, että hengellinen koti voi olla kuin vanha maalaistalo, jossa on monta huonetta. Välillä joissain näistä huoneista viihtyy paremmin, kaikkia huoneita tarvitaan. Eijan kanssa keskustelee KRS:n varatoiminnan johtaja Kalle Virta. Ohjelman toisessa osuudessa Evankelisen lähetysyhdistyksen toiminnanjohtaja Antero Rasilainen kertoi siitä mitä hän on oppinut toisilta kristityiltä, jotka elävät eripuolella maailmaa ja eri kulttuurien parissa. Afrikasta hän on oppinut iloa, uskon voimakkaampaa ja spontaanimpaa usko ilmaisua. Venäjältä opillista vakautta ja syvää hartautta, jota mikään ei järkytä. Molempia tarvitaan ja molemmat näkökulmat ovat meille siunaukseksi. Antero muistutti myös siitä, ettei meidän tulisi hävetä Jeesusta. Hän kehotti meitä laittamaan kaiken Jeesuksen varaan, ei vain joitakin asioita. Anteron kanssa keskustelee KRS:n kouluttaja Kristiina Nordman. Ohjelman kolmannessa osuudessa uskon askeleiden toimittaja Mikko Matikainen juttelee Verkoston pastorin ja Alfa Suomen toiminnanjohtajan Panu Pitkänen kanssa. Puhetta on Jumalan huolenpidosta, varjeluksesta ja rohkaisusta. Jumalan huolenpito on jotain vielä syvempää, kuin parhaiden vanhempien. Jumala ei ole vain symboli rakkaudesta, vaan hän on rakkaus. Jumala varjelee ja pitää huolta monella tavalla. Silloinkin, kun oma elämä ei mene toivotulla tavalla. Varjelukseen liittyy johdatus, joka lopulta kuljettaa meidät taivaaseen Jeesuksessa. Pyhä Henki on meidän lohduttajamme ja rohkaisijamme. Hän saattaa kiireemme keskellä kuiskata tai antaa rohkaisevan ajatuksen, jos vain kuuntelemme. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Euroopan Suunta -podin erikoistuotantokausi EU:sta ja Afrikasta käynnistyy. Studiossa ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuori ja ulkoministeriön Afrikan politiikka -tiiminvetäjä Maria Kurikkala käyvät läpi päivän viisi faktaa. Seuraavan kahdeksan erikoisjakson aikana toteutamme yhteistyössä Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry:n ja alan huippuvieraiden kanssa tuotantokauden, joka ei jätä ketään kylmäksi. Jakson juontaa Aku Aarva.

Euroopan Suunta -podin erikoistuotantokausi EU:sta ja Afrikasta käynnistyy. Studiossa ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuori ja ulkoministeriön Afrikan politiikka -tiiminvetäjä Maria Kurikkala käyvät läpi päivän viisi faktaa. Seuraavan kahdeksan erikoisjakson aikana toteutamme yhteistyössä Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry:n ja alan huippuvieraiden kanssa tuotantokauden, joka ei jätä ketään kylmäksi. Jakson juontaa Aku Aarva.

Afrikasta tulee pian maailman suurin vapaakauppa-alue. Vapaakauppasopimuksen piirissä on 1,2 miljardia ihmistä. Afrikassa sopimukseen laitetaan paljon toivoa. Ohjelmassa tarkastellaan taloutta ja kauppaa. Toimittajina Liselott Lindström ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Ohjelma on osa Yle radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Kuva: Liselott Lindström/Yle

Euroopan Suunta -podcastin erikoishaastattelussa Euroopan unionin kansainvälisien kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen käsittelee ajankohtaista koronavirustilannetta ja käy läpi muistojaan politiikan aallokoista vuosien varrelta. Jakson juontaa Aku Aarva.

Euroopan Suunta -podcastin erikoishaastattelussa Euroopan unionin kansainvälisien kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen käsittelee ajankohtaista koronavirustilannetta ja käy läpi muistojaan politiikan aallokoista vuosien varrelta. Jakson juontaa Aku Aarva.

Ulkomaankauppa- kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnarin (sd.) mukaan koronakriisiä edeltävä aika ulkomaankaupassa ei palaa takaisin. Pandemian jälkeistä tilannetta ministeri vertaa sodanjälkeiseen aikaan. ”Se kaupantekotapa, mihin on totuttu, ei tule takaisin. Suomella pitää olla etulinjassa kokeneita kaupantekijöitä.” Tilanne ei ole ”sanotaanko konsulttien paikka”, sanoo ulkomaankauppa- kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari Politiikkaradiossa. Ministerin mukaan viennistä riippuvaiselle Suomelle riski on, että tulopuoli romahtaa vientimarkkinoiden vaikeutuessa. Koronapandemia on suuri kriisi kehittyvissä maissa. Afrikassa epidemia on levinnyt jo lähes jokaiseen maahan. Pystytäänkö Afrikasta leviävä pandemian toinen aalto estämään? Miten Suomi voi auttaa kehittyviä maita? Koronapandemian vaikutuksia kansainvälisessä kaupassa ja kehitysmaissa analysoi ulkomaankauppa- kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Scientists have long believed we came from the African region but Australian researchers believe they’ve now determined more accurately where all modern humans originated. A new report pin-points the exact place in an area south of the Zambezi river, encompassing parts of what is now Botswana, Zimbabwe and Namibia. - Tieteilijät ovat jo pitkään uskonet että olemme alunperin kotoisin Afrikasta ja kotialueemmekin on suurinpiirtein tiedetty mutta nyt tämä alue voidaan määritellä entistä tarkemmin. Se on Zambezi-joen eteläpuolella sisältäen osia nykyisestä Botswanasta, Zimbabwesta ja Namibiasta.

Kenia, Uganda, Tansania ja Etiopia tuottavat nykyään yhdessä viidesosan maailman leikkokukista. Suurin osa suomalaisten joulutähdistä, äitienpäivä- ja ylioppilasruusuista tuleekin Afrikasta, missä kymmeniä tuhansia naisia työskentelee kukkapelloilla. Ulkomainen leikkokukka voi olla reilun kaupan tuote mutta se voi olla myös kasvatettu ilman työehtosopimuksia ja työttömyysturvaa, myrkyllisten kemikaalien avulla ja riistopalkalla. Kansainvälisestä kukkakaupasta, sen reiluudesta, rakenteista ja viimeisistä trendeistä keskustelevat Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen ja Reilu Kauppa Ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen. Kuva: Epa

Kiina ei ole enää kaukainen, köyhä maa, josta saa halpoja, huonolaatuisia tuotteita. Vauraalla Nyky-Kiinalla on vahva itsetunto eikä se pelkää näyttää sitä. Kiina rakentaa uutta Silkkitietä Eurooppaan ja kiinalaiset ostavat sekä yrityksiä että infrastruktuuria Euroopasta, USA:sta ja Afrikasta. Asevarustelulla ja avaruusohjelmallaan Kiina varmistaa, että se otetaan tulevaisuudessakin vakavasti. Millainen suurvalta Kiinasta on tulossa ja miten sen hankkeet vaikuttavat Suomeeen? Tuleeko länsimaihin kiinalaisen rahan mukana myös kiinalaisia arvoja ja kiinalaista politiikkaa? Roman Schatzin vieraina ovat sinologi Pertti Seppälä ja Etelä-Karjalan Liiton projektipäällikkö Ding Ma.

Paljon puhutaan Afrikasta poismuutosta, mutta vähemmän sinne muuttajista. Afrikka houkuttelee kuitenkin enenevässä määrin ulkomaisia yrittäjiä. Ohjelmassa tavataan sähkötaksifirman Keniaan perustanut suomalainen Juha Suojanen. Lisäksi kysytään voivatko yrittäjät auttaa kehittämään Saharan eteläpuolisen Afrikan maita. Juontaja on Sari Taussi:

Israelin valtion perustamisesta tuli kuluneeksi toukokuussa 2018 tasan 70 vuotta. Kehitys, joka lopulta johti juutalaisvaltion perustamiseen, alkoi osana 1800-luvun nationalismia. Ajatus juutalaisista yhtenä kansana, jolla tuli olla oma valtio koki kuitenkin vastustusta myös juutalaisten itsensä piirissä. Paikkakaan ei ollut itsestäänselvyys vaan omaa maa-aluetta haettiin Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Vastaavasti joissakin uskonnollisissa piireissä valtiollinen Israel ja sen vaiheet tulkitaan suoraan Raamatun ennustusten ja Jumalan tahdon toteutumisen merkkeinä. Tiedeykkösessä juutalaisvaltion syntyhistoriasta puhuvat Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja tutkija Timo Stewart. Toimittajana on Ville Talola Kuva: Juutalaisia siirtolaisia saapumassa Exodus-laivalla Euroopasta Haifan satamaan toukokuussa 1947. (EPA/Pinn Hans/Israeli Government press office)

Unkari käy parlamenttivaaleihin pelon ja apatian vallassa. Unkaria kahdeksan vuotta hallinnut populistinen oikeistopuolue Fidesz voittanee huhtikuun toisena sunnuntaina järjestettävät parlamenttivaalit, arvioi Moniääninen Eurooppa -ohjelman uuden jakson toimittaja ja Unkarin tuntija Risto Majaniemi. Viimeisimmät mielipidetiedustelut povaavat Fideszille noin 35 prosentin kannatusta, kun suurimman oppositiopuolueen Jobbikin kannatus jää 10 prosentin tuntumaan. Entistä valtapuoluetta sosialisteja kannattaa noin 7 prosenttia äänestäjistä. Pelko ja muukalaisvihamielisyys myyvät hyvin erityisesti maaseudulla, josta Fidesz ammentaa kannatuksensa, kertoo ohjelmassa haastateltu Political Capital instituutin tutkimusjohtaja Peter Kreko. Unkarin vaalikamppailua leimaa hallituspuolueen propaganda, jonka keskiössä ovat pakolaiset ja unkarilaistaustainen suursijoittaja George Soros. Vaalikampanjan uhkakuvien mukaan Soros uhkaa tuoda miljoona muslimipakolaista Afrikasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan ja Unkariin. Oppositiolla ei juuri ole mahdollisuuksia saada sanomaansa esiin, koska maan media on hallituksen tai sitä lähellä olevien tahojen hallinnassa. Lisäksi oppositio on hajanainen ja riitaisa eikä vakuuta. Yli puolet äänestäjistä ei tiedä ketä äänestäisi. Ohjelman toimittaa Budapestissa Risto Majaniemi.

Filippiinien diktaattori Ferdinand Marcos oli korruptoitunut ja rosvoiluun taipuvainen luonne. Ferdinand Marcos syntyi Havaijilla 11.9.1917 ja kuoli 28.9.1989 niin ikää Havaijilla. Tilinsä hän teki kuitenkin Filippiineillä. Marcos oli Filippiinien kymmenes presidentti ja diktaattori eli hän ei ollut mikään yksittäistapaus Filippiinien historiassa vaan pikemminkin maan perinteiden jatkaja, tosin Marcosin moderni kädenjälki oli omaa luokkaansa. Marcos hallitsi Filippiinejä vuosina 1965 - 1986, kunnes hänet syrjäytettiin. Marcosin harrastuksena sanotaan olleen Maailmanpankin avokätisten lahjoitusten ohjaaminen omaan taskuun. Hän anasti Filippiineille myönnetyistä lainoista itselleen jopa kolmanneksen erilaisina komissioina ja voitelurahoina. Marcos myös valvoi maahansa suunnattuja ulkomaisia investointeja, korvausta vastaan. Yhdysvaltalaisen vuonna 2016 ilmestyneen Forbes-talouslehden mukaan Ferdinand Marcos on maailmanhistorian toiseksi korruptoitunein johtaja Indonesian presidentti Suharton jälkeen. Marcosien diktatuurihallinnon uskotaan kavaltaneen jopa kymmenen miljardia dollaria maan kassasta, joista osan on jäljitetty menneen Marcosin sveitsiläisille pankkitileille. Diktaattorin vaimo Imelda Marcos tuli tunnetuksi hillittömistä ostoskierroksistaan. Kansakunnan äiti oli erikoistunut kenkiin, pukuihin ja rintaliiveihin. Imeldaa on kuvattu henkilöksi, jolla oli timantteja kuin Saban kuningattarella, jonka ruokapöytään kuului kaviaaria Kaspianmereltä, paahdettua fasaania Afrikasta ja pöytähopeita Damaskoksesta. Tämän määrittelyn on tehnyt Filippiinien hallituksen entinen tiedottaja. Diktaattori Marcosin johdolla tapatettiin tuhansia ja kidutettiin kymmeniä tuhansia ihmisiä hänen parinkymmenen valtavuotensa aikana. Myöhemmin luettavissa olleet oikeuden asiakirjat ovat raskasta luettavaa. Ne kertovat vuosien mielivaltaisista pidätyksistä, systemaattisesta ja julmasta kidutuksesta sekä teloitettujen ruumiiden tuhoamisesta. Tavallisia kidutuskeinoja olivat sähköiskut, venäläinen ruletti, elävältä hautaaminen, raiskaukset, seksuaalinen väkivalta, pahoinpitely, ihon polttaminen savukkeilla ja eristyssellissä pitäminen. Vihollisten käsittelyssä Marcosin keinovalikoimaan kuuluivat myös mm. sukuelinten polttaminen niin miehillä kuin naisillakin. Filippiiniläisten kyvyllä unohtaa ja antaa anteeksi ei tunnu kuitenkaan olevan mitään rajaa. Marcosin perhe syöstiin vallasta yli 30 vuotta sitten. Kesäkuussa 2016 valtaan astunut presidentti Rodrigo Duterte on Marcosin perheen läheinen ystävä. Hän antoi heti luvan haudata uudelleen ja sankarimenoin Ferdinand Marcos. Päämääränä näyttää olevan painaa villaisella Marcosin kauden julmuudet: tapot, kidutukset ja mielipidevainot. Marcosin suvun suosio onkin kasvanut Filippiineillä. Marcosin poika Ferdinand Bongbong Marcos, joka on yksi Ferdinandin ja Imeldan kaikkiaan kolmesta lapsesta, hävisi vain täpärästi vaalit varapresidenttiydestä vuonna 2016, kertoo Kauppalehden uutispäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Wikimedia

Miksi meikäläisten kalliitta lääkkeitä tutkitaan kehittyvissä maissa, missä vain harvoilla on niihin varaa? Mitä tekemistä USAn vankiloilla ja natsien keskitysleireillä on nykykäytännön kanssa? Sosiologit tutkivat nykyään myös lääketutkimuksia. Tällä kertaa sitä, miten eksoottinen suomalaisvetoinen ripulirokotetutkimus eroaa tavanomaisista kuvioista Aasiassa ja Afrikassa. Näihin sekä muihin lääke- ja rokotetutkimuksiin liittyviin kysymyksiin saadaan vastaukset Tiedeykkösessä. Leena Mattila tavoitti ripulirokotetutkimusta vetävän professori Anu Kanteleen Beninistä, Länsi-Afrikasta ja lääketutkimuksia tutkivan sosiologin Salla Sariolan yliopiston kirjastosta. Kuva: chuttersnap/Unsplash

Löytöretkeilijän elämä on tarinoita täynnä. Reissuilla oppii paljon ja yhdeksi eksoottisten retkien tärkeimmistä asioista paljastuu tarkka ja huolellinen suunnittelu. Miltä tuntuu virtsata 70 asteen pakkasella? Vieraana tutkimusmatkailija Pata Degerman. Yle Puheen kesässä metsästetään, kalastetaan, vaelletaan ja valloitetaan Peltsin ja vieraiden kanssa. Perjantaisin yhdeltä kuullaan tarinoita, joissa on varmasti lapinlisää, kalajuttuja, joita kukaan ei voi vahvistaa. Lisäksi luvassa ammuntaan Suomen suvessa ja saadaan todella kylmää kyytiä.

Aamun vieras Tukholmalainen valokuvaaja Jouko Arvonen, järjestää villieläinten kuvausmatkoja niin Itä-Suomeen kuin Afrikkaankin. Parhaillaan Sophiahemmet-sairaalan seinillä näytteillä on kuvia niin Tukholman mukulakivikaduilta kuin suomen karhuista ja myöskin Afrikasta, missä Jouko Arvonen kävi kuvausmatkalla ryhmänsä kanssa viime marraskuussa.

46. osa: Liikennestressiä maantiellä. Rykäisy Tunisiin. Teltta hotellin katolla. 47. osa: Kielikylpy: Veltto Virtanen Karthagossa. Pinna palaa satamassa. 48. osa: Lähtö Afrikasta, lautalla Sisiliaan. Lepäilyä Trapanin suola-altailla.