Podcasts about miksi suomessa

Helga tikkaa täkkejä ja ompelee vaatteita silkistä sarkaan. Maalaistalon vintillä hän toteuttaa pariisilaisen haute couturen inspiroimia vaatteita. Perhe ei hyväksy, että hän ei tee lainkaan kotitöitä tilalla. Miten uskovaiset suhtautuvat hänen ihailemaansa muotiin? Helga elää sodanjälkeisessä Suomessa, Porissa, ja hän päättää jättää perheensä ja aloittaa oman kutsumuksensa toteuttamista muotiliikkeessä. Helga tutustuu naisyhdistykseen ja hän haluaa elää itsenäistä elämää. Helga on romaani muodin ja käsityön lähihistoriasta. Millä tavalla vaatteet viestittävät ihmisen ja maailman suhteesta? Miten suhtautumisemme muotiin on muuttunut historian saatossa? Miksi Suomessa käsityön opiskelijat ovat edelleen naisia? Mikä on käsityön opetuksen asema tänään? Ovatko vaatteet meidän toinen ihomme? Mitä siitä kertoo tekstiilin ja vaatetuksen tutkimus? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Eveliina Talvitie ja tekstiilitaiteilija emeritaprofessori Päikki Priha. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Miksi Suomessa suhtauduttiin vuosien ajan sinisilmäisesti Venäjään? Paljastuivatko Venäjän karut kasvot suomalaisille vasta presidentti Vladimir Putinin hyökkättyä Kiovaan? Oliko orastava demokratiakehitys Venäjällä pelkkä Putinin peiteoperaatio, tai hetkellinen sumuverho? Vieraana on Venäjästä kirjan kirjoittanut, vuoden journalisti ja Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomessa tuntuu olevan enemmän vyötärölihavuutta, kun vertaa vaikkapa Italiaan. Mistä moinen? Lisäksi tämän viikon Kansanradiossa muistutetaan, että Orpo ja Purra eivät ole kaikkien lasten vanhempia. Oluen prosenttipitoisuuden nostaminen ehkäisee selkävaurioita. Ja voikukka ehkäisee ihan kaikkea ikävää. Toimittajana Lasse Olkinuora Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja paikalla kolmen tunnin ajan heti ohjelman jälkeen.

Kulttuuriykkönen avaa jälleen Perjantaistudionsa kolmelle vakiraatilaisille, jotka ruotivat kulttuurin ja median ajankohtaisaiheita sekä arvokysymyksiä. Aiheina Euroviisu-boikotti, ja miten siitä keskustelu poikkeaa Israelissa verrattuna Suomessa käynnissä olevaan keskusteluun. Noin 1500 suomalaismuuusikkoa jätti tiistaina vetoomuksen, jossa he haluavat mm. Ylen painostavan Euroviisujen järjestäjää jättämään Israel pois tulevista kisoista Lähi-idän konfliktin ja Gazan hyökkäyksen takia. Kysymme myös, trendaako näpistely, ja voiko varastaminen olla jossain tilanteissa moraalisesti perusteltua? Näyttelijänä parhaiten tunnetun Amanda Palon Instagram-julkaisusta nousi kohu, missä hän kertoo varastamisen yleistyvän tänä vuonna, ja syyn olevan nykyhallituksen leikkauspolitiikassa. Miksi aiheesta nousi niin suuri kohu? Onko moraaliset standardimme rapautumassa? Kohun keskelle joutui myös Vantaan kaupunginmuseo julkaistessaan sosiaalisessa mediassa arkeologisen artikkelin, jossa todetaan Vantaan olleen kivikaudellakin Suomen monikulttuurisin paikka. Mikä sai ihmiset tulistumaan tieteellisiin tutkimuksiin perustuvasta artikkelista? Miksi se koettiin olevan ideologinen ja harhaanjohtava? Presidentin valtaoikeudet puhuttavat. Miksi Suomessa presidentillä on moniin muihin länsimaihin verrattuna niin paljon valtaa, ja miksei valtaoikeuksista käydä keskustelua näin presidentin vaalien alla? Lisäksi pohdimme joukkohysteriaa vastarinnan ja vaikuttamisen keinona tammikuun lopulla alkavan Poliittisen valokuvan festivaalin sekä espanjalaisen Laia Abrilin valokuvien kautta. Keskustelussa mukana Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, kirjailija Jarkko Tontti sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Miksi Suomessa on nähty alkuvuonna poikkeuksellisen paljon konkursseja? Mitä vaikutuksia YEL-uudistuksella on ollut ja miksi YEL-järjestelmä ei palvele yrittäjiä parahaalla mahdollisella tavalla? Studiossa Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén. Jakso on kuvattu 30.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Konkurssit (4:23) Hankintaketjut (6:38) Mikroyrittäjät (11:14) Suomen yritysrakenne (15:04) Startupit (19:04) Alustatalous (21:11) YEL-uudistus (30:07) Sosiaalivakuutus (34:52) YEL-varat (38:40) Vaihtoehtoinen järjestelmä (44:25) 6v siirtymäaika (52:23) Työelämän murros (1:00:19) Perustulo (1:05:33) Keskiansiot (1:12:48) Terveiset hallitukselle

Miksi Suomessa ei vuosikymmeniin ole tapahtunut hengellistä herätystä, eli suurempien ihmisjoukkojen kääntymistä kristityiksi? Voisiko herätystä tapahtua tänä päivänä. Vastaus löytyi kun kuuntelin Rosaria Butterfieldin haastattelua The BecketCook Showssa. Kun Jumala kohtaa ihmisen, Hän rikkoo ihmisessä jotain. Ja silloin ympärille tarvitaan ihmisiä ottamaan palaset vastaan. Mutta löytyykö Suomesta ketään, joka ottaa koppia palasista? Ja hyväksytäänkö täällä se, että Jumala haluaa ihmisen muuttuvan? #thebecketcookshow

Miksi Suomessa on niin paljon lähisuhdeväkivaltaa? Keskustelemassa THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki ja Amnestyn asiantuntija Pia Puu Oksanen. THL:n tutkimuksen mukaan 31 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista naisista on kokenut elämänsä aikana fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin tekemänä. EU-tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Hietamäki kertoo, että lähisuhdeväkivalta aiheuttaa 150 miljoonaa euroa vuositasolla yhteiskunnalle, ja yhteiskunnan palveluita tarvitsevat enemmän ne, jotka kokevat väkivaltaa parisuhteessa. Syitä lähisuhdeväkivallalle voi hakea sotatraumoista, alkoholismista, mielenterveysongelmista ja sukupuolittuuneesta valtajärjestelmästä. Mitä poliitikot voisivat tehdä lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi? Oksasen mielestä ongelma Suomessa on, että tasa-arvotyössä ei olla osattu puuttua lähisuhdeväkivallan juurisyihin. Hänen mielestään kunnissa tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ennaltaehkäisevää työtä ja resursseja. Hietamäki korostaa viranomaisten kouluttamista paremmin tunnistamaan toimimaan väkivaltatilanteissa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä ongelmia väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen tulevat aiheuttamaan Suomelle? Miten eläkejärjestelmä on valmistautunut tähän ja mitä haasteita tämä tulee aiheuttamaan hoitoalalle? Miksi Suomessa syntyy vähemmän lapsia? Miten miesten syrjäytyminen ja alhainen syntyvyys liittyvät toisiinsa? Voiko maahanmuutto auttaa tasaamaan väestöpyramidia ja mitä kysymyksiä maahanmuuttoon liittyy? Studiossa vieraana työeläkeyhtiön Varman toimitusojohtaja Risto Murto. Jakso on nauhoitettu 19.12.2022 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Eläkejärjestelmän kestävyys (3:45) Väestöpyramidi (7:36) Eläkejärjestelmän riskit (9:12) Tanska ja Ruotsi (12:34) Lapsettomuus historiallisesti (15:03) Miesten syrjäytyminen (17:23) Asevelvollisuus (18:28) Miehet kaupungeissa ja maaseudulla (21:49) Koulutus ja oppivelvollisuus (25:08) Maahanmuutto (29:13) Ukrainalaiset Suomessa (33:13) Perheiden yhdistäminen (36:07) Työperäinen maahanmuutto (40:30) Terveydenhuollon kriisi (44:10) Työn automatisointi (45:33) Pohjoismainen hyvinvointimalli

Ukrainan sota havahdutti Venäjä-politiikan virheisiin. Miksi Putinin kanssa käytiin kauppaa Krimin miehityksestä huolimatta? Miksei venäläisen demokratian alasajoon puututtu? Miksi Nord Stream kaasuputkia käsiteltiin vain ympäristökysymyksinä? Onko Suomi jälkiviisaassa tarkastelussa Venäjä-politiikassaan muita surullisempi tapaus? Miksi Suomessa kaksi entistä pääministeriä teki tiliä venäläisillä palkkalistoilla? Onko Venäjä-politiikan haaksirikko vastuunkantajien virhe vai kollektiivinen hairahdus? Onko politiikassa muuta viisautta kuin jälkiviisaus? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jaksossa käydään läpi oikeusvaltion perusteita vaadittavista instituutioista kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Keskitymme eritoten 1930-lukuun sekä sitä ympäröiviin teemoihin erilaisten ajallisten kiertoreittien kautta. Miksi Suomessa lakiusko on niin vahvaa ja mitä perustuslaillisuus on merkinnyt? Perustuuko ajatus oikeusvaltiosta länsimaisiin ihanteisiin? Katsomme oikeusvaltion teemaa myös sen uhkakuvien, erityisesti fasimin ja totalitarismin näkökulmista. Oliko Suomessa fasistisia järjestöjä 1930-luvulla ja liittyikö Mäntsälän kapina fasistiseen liikehdintään? Kuka määrittää, mitä on ääriajattelu? Sain jaksoon vieraaksi Turun yliopiston poliittisen historian professorin Vesa Vareksen, joka on todella perehtynyt näihin teemoihin ja osaa jäsentää vaikeita asioita hyviksi kokonaisuuksiksi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #61 Fasismia, oikeusvaltion uhkakuvia ja lakiuskoa →

Mikaelin vieraana ohjelmistoyhtiö Witted Megacorpin toimitusjohtaja Harri Sieppi. Podissa tarjotaan aitiopaikka kuunnella Wittedin selvitystyötä mahdollisuuksista listautua Nasdaq First North -markkinapaikalle. 
00:00 Alkusanat 
01:46 Witted Megacorp
 03:37 Harri Sieppi ja Wittedin tarina
 08:12 Mitä Witted tekee/tarjoaa?
 16:03 Miksi Suomessa listautuu niin paljon IT-konsulttiyhtiöitä? 
18:27 Wittedin motiivit listautumiselle? 
22:42 Liiketoiminta ulkomailla Listautumisprosessi
 24:45 IPO-hanke
 29:09 Ajankäyttö 
33:29 Miksi listautumissuunnitelmat ovat salaisia?
 35:17 Organisaation suhtautuminen IPO-projektiin
 39:44 Miten listautuminen tulee vaikuttamaan Wittedin kulttuuriin?
 45:01 Loppusanat 

inderesPodi 97: Listautuminen yrittäjän näkökulmasta, vieraana Mikko Kuitunen (23.3.2021) https://www.inderes.fi/fi/videot/inderespodi-97-listautuminen-yrittajan-nakokulmasta-vieraana-mikko-kuitunen-2332021

Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista kulttuuriaiheista. Ketkä taiteilijat ovat arvostelun ulkopuolella? Mitä tapahtuu jos kritisoi Tove Janssonia? Uudet arkeologiset tutkimukset paljastavat, että neandertalin ihmiset elivät Euroopassa reippaasti yli 10 000 vuotta rinnakkain nykyihmisen kanssa. Sukupuuttoon kuoleminen ei ollutkaan ehkä nykyihmisen väkivaltaisuuden syytä. Mikä pieni ero mahdollisti nykyihmisen voittokulun, ja oliko kielellä ja kulttuurisilla taidoilla osuutensa? Nykymuotoiset olympialaiset ovat korruptoitunut farssi, mutta mitä keksittäisiin tilalle? Miksi Suomessa on niin vaikea puhua ruokakulttuurin ympäristövaikutuksista - ja mitä pitäisi ajatella katumaalarien sakkotuomioista? Mielipiteensä esittävät esseisti Silvia Hosseini, kirjailija Tiina Raevaara sekä suunnittelija Jussi Turhala. Janne Palkisto juontaa.

Tällä viikolla Janne ja Valtteri keskustelevat erilaisista arjen pienistä hetkistä ja asioista, jotka ovat tuoneet heille iloa viimeaikoina, sillä tämä viikko on erityinen: on Valtterin synttäriviikko! Olkkarissa on totuttu kuulemaan enemmän vituttavia asioita, mutta ei huolta – yllättävän monesta ilonhetkestä miehet löytävät myös sen kääntöpuolen, joka saa veren kiehumaan. Millaisia anti-age vinkkejä Valtteri antaa jaksossa? Mikä uudessa teknologiassa on parasta Jannen mielestä? Miten ruotsalaiset influensserit liittyvät jakson aiheeseen? Miksi Suomessa puhutaan nimenomaan Suomen kesästä eikä vain kesästä? Miten otsatukka ja botox liittyvät toisiinsa? Jaksossa puhutaan myös jonotusetiketistä, hisseistä, rankkasateesta sekä viivakooditarroista – miksi ne lähtevät niin harvoin nätisti irti?

Jorma Vuoksenmaa ja Jussi Heikelä kahlaavat läpi kaikki NHL:n 31 joukkuetta – tuttuun tapaan taas ammattivedonlyöjän näkökulmasta! Hetkinen TV:n neliosainen NHL-ennakko starttaa pohjoisesta, Kanadan sisäisesti pelattavasta North Divisionista. Kuinka kauden 2021 uusi ja poikkeuksellinen sarjajärjestelmä tulisi huomioida vedonlyönnissä? Miksi Suomessa kannattaa pelata Winnipegiä vastaan? Mikä Edmontonia vaivaa vuodesta toiseen? Ja miksi jonnet ei muista Torontoa?

Ketä me olemme? Miksi Suomessa rokotetaan niin hitaasti? Miksi Boris Johnson näyttää peukkua? Voiko kaljuna mennä parturiin? Ja muita ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.

Pariisin kaupunki sai 90.000 euron sakot liiallisesta feminismistä. Ranskan pääkaupunki oli palkannut korkeisiin pesteihin 11 naista ja vain viisi miestä eli 69 – kun lain mukaan toista sukupuolta saisi olla enimmillään 60 prosenttia. Helsingillä on neljä naispuolista apulaispormestaria ja vain yksi mies pormestarina. Sakkoa! Maailmalla on satoja pörssilistautumisia. Miksi Suomessa on niin hiljaista, vaikka pääomaan olisi tarjolla nyt helpommin kuin koskaan. Lainat joutuu maksamaan takaisin, omaa pääomaa ei. Nopein ja hauskin tapa saada tuloerot tasoittumaan, olisi jos hyvin toimeentulevat lopettaisivat työnteon ja alkaisivat ryyppäämään. Valtion kassaan kilahtaisi monin verroin alkoholiveroja.

Jakso 42. Kauheimmat joululaulut. Miksi Suomessa tehdään niin kummallisia joululauluja? Kuuntelisitko itse mielummin onnellisia vai surullisia joululauluja? Kestääkö elämä todellakin vain hetken verran, ja onko sekin aika synkkää ja ikävää? Kiitos kuluneesta vuodesta, Mandéloz ja Rosanna palaavat studiolle jälleen ensi vuonna!

Aristoteleen kantapäässä pohditaan kotimaisia kirjaintyyppihankkeita. Miksi Suomessa tiekyltit on kirjoitettu suuraakkosilla ja mikä on autojen rekisterikilpien fontti? Kuinka kävi Akseli Gallen-Kallelan unelmalle suomalaisesta kirjaintyypistä? Vieraana on typograafikko Markus Itkonen, joka on kirjoittanut teoksen Kadonneet kirjaintyypit. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen. Kuva: Heidi Gabrielsson YLE

Hallitus on päättänyt palauttaa rajoituksia usean maan rajaliikenteeseen koronatilanteen takia. Mikä on koronavirus-tilannekuva maailmalla ja Suomessa? Mihin nyt varaudutaan? Onko hallitus muuttamassa koronastrategiaansa? Pitääkö koronaviruksen testauslinjaa muuttaa ruuhkan helpottamiseksi? Ohjataanko kaikki vähänkin oireiset testeihin jatkossakin? Miksi Suomessa on menty koronaepidemian estämisessä Ruotsin tyyliin yksilökeskeiselle linjalle, jossa viranomainen ei määrää, vaan suosittaa ja valistaa? Onko ok, että jokainen on vastuussa vain itsestään? Vieraana on kansliapäällikkö Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen huoltovarmuusvarastot avattiin koronakriisin takia. Huoltovarmuuskeskuksen luolastoista kaivetaan esiin koronakriisin hoidossa välttämättömiä terveydenhuollon henkilökunnan suojavarusteita: kirurgisia suojaimia, maskeja, hengityssuojaimia. Miksi Suomessa avattiin kriisiajan varastot? Miten vakavia huoltovarmuusriskejä koronapandemia aiheuttaa Suomelle? Loppuvatko kaupasta tavarat, varastoista tarvikkeet? Vaarantuvatko yhteiskunnan kriittiset sektorit? Onko nyt todistettu koronaviruspandemia yksittäinen riski muiden riskien joukossa? Tarvitaanko huoltovarmuuskysymysten takia globalisaatioon peruutusvaihde? Vieraana on hallintojohtaja Asko Harjula Huoltovarmuuskeskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mikä on median ja vallan suhde? Miten media ylläpitää niitä valtarakenteita joita se kritisoi? Mikä on toimittajan moraalinen liikkumavara uusliberalismin puristuksessa? Miksi Suomessa saa kirjoittaa lehtiin vihapuhetta, kunhan muistaa lyödä vain köyhiä? Tavan remmin lisäksi studiossa on mukana erikoisvieraamme toimittaja Emilia Kukkala, joka on kirjoittanut aiheesta Pontus Purokurun kanssa mainion tutkimuksen Luokkavallan vahtikoirat (Into, 2016).

Vegeaktivisti ja tietokirjailija Suvi Auvinen kertoo, miksi lihan syöminen on normaalia, mutta kasvissyönti ideologinen valinta. MIksi emme juurikaan pohdi, onko meillä oikeutta riistää eläinten henkeä oman nautintomme tähden? Onko intersektionaalisessa feminismissä unohdettu toislajisten siskojen kärsimys? Mietimme myös ikäsyrjintää työelämässä. Miksi Suomessa korostuu naisten ikäperusteinen työsyrjintä? Onko nainen aina joko liian nuori, liian hedelmällinen tai liian vanha? Pohdimme myös, millaista tarinaa haluamme kertoa edesmenneistä suurmiehistä. Minkä viestin annamme, jos pyyhkäisemme muisteloiden alta aina uhrien kokemukset? Iso feministi taas vastaa kysymykseen, miksi virheen tehnyt nainen jää usein yksin. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus.

Miksi Suomessa on 121 500 avointa työpaikkaa ja 226 000 työtöntä työnhakijaa? Miksi työ ei löydä tekijäänsä? Onko syynä kelvoton koulutus, tympeät työnantajat vai kankeat kannustimet? Miten treffit työmarkkinoilla saataisiin onnistumaan? Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta EVA Virkku -tilaisuudessa (16.11.2019) keskustelevat työministeri Timo Harakka, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen. Keskustelun vetää EVAn johtaja...

Miksi Suomessa on Pohjois-Euroopan korkein työttömyysaste ja alhaisin työllisyysaste? Onko hallituksella keinoja tilanteen korjaamiseksi? Saadaanko Suomeen 60 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä? Näitä kysymyksiä pohtivat Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ja Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen. Keskustelua juontaa Rami Kurimo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Miksi Suomessa tehdään diskoon surumielistä kaihoa? Suomalaisissa hittibiiseissä on usein ikävä mukana ja bileissä jorataan kyyneleet silmissä. Mistä suomalaisen musiikin mollimelankolia johtuu? Heikelä uskoo, että mitä synkempää tavaraa artisti suoltaa, sitä iloisempi tyyppi on kyseessä, kun mikki ei ole päällä. Särren mukaan suomalainen biitti on viileä, ei kuuma. Suomalaista sävelkieltä ja rytmiikkaa kommentoi lukuisten hittien nikkari Mariska. Työryhmä: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

Miksi Suomessa on niin paljon yksinäisyyttä ja miksi uusiin ihmisiin tutustuminen voi olla vaikeaa? Entä millaisia ennakkoluuloja meillä on erilaisista taustoista tulevia kohtaan? Tänään Afterworkin äärellä pyristellään ulos omasta kuplasta ja pohditaan ihmisyyttä. Mikä meitä yhdistää ja mikä erottaa? Erikoispitkässä jaksossa on mukana myös mielenkiintoinen yllätysvieras! Jakso on toteutettu yhteistyössä Vain ihmisiä -kampanjan kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Äänitorvet käyvät läpi kotimaisen vapaaottelun ja kamppailu-urheilun vuotta 2018 ja ennen kaikkea toivovat parempaa vuotta 2019. Eväitä siihen on, jos on halua. Aiheitamme: -> 00.30: 2018 - rutiinivuosi vai notkahdus? -> 08.40: 2018 kunniamaininnat, vuoden huippuhetki, työn sankari, FinnMMA-vaikuttaja -> 21.30: Äänitorvien uuden vuoden toiveet -> 35.00: Kamppailukansanradio - Valloittavatko naisottelijamme maailman? Miten kotimaiset promootiot onnistuivat? Miksi Suomessa ei ole pystyottelupromootiota? Onko Petra Olli vuoden urheilija ja pärjäisikö UFC:ssä?

Miksi Suomessa avataan lahjat jouluaattona, mutta jenkeissä joulupäivänä? Onko lahjojen määrällä väliä? Millainen on hyvä joululahja? Nämä ja monta muuta asiaa selviää tässä jaksossa. 

Kevytyrittäjyys-podcastin uudessa jaksossa vieraana on yrittäjä ja puhuja Petri Rajaniemi. Petri on tunnettu puhuja ja yrittäjänä hän on toiminut viisi vuotta. Petrillä on oma Ponder Nobs -niminen yritys. ”Työkseni autan muita ihmisiä. Vahvuuteni on ollut lapsesta asti havainnoida tilannetta ulkopuolelta.” Podcastin juontaja Olli Kopakkala ja Petri Rajaniemi keskustelevat puheiden pitämisestä, hyvän puheen rakenteesta sekä puhumisen kulttuurista Suomessa. Kuuntele Kevytyrittäjyys-podcastin uusin jakso saadaksesi vastauksen ainakin seuraaviin kysymyksiin: Miten ihmiset vakuutetaan? Miksi Suomessa on niin vähän vakuuttavia puhujia? Kuinka Petri liittyy tuoreeseen Valmentaja-elokuvaan? Mitä puhuja voi oppia Alf Rehniltä, Björn Wahlroosilta tai Olli Rehniltä? Mikä tekee Petristä huonon yrittäjän?

Miksi Suomessa vanhempainvapaata käyttävät lähes yksinomaan äidit? Saako nainen valittaa perhe-elämään liittyvää väsymystä työelämässä? Millainen on uraäitien asema työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa? Naisen Kengissä -keskusteluohjelman neljännessä jaksossa aiheena on ura ja vanhemmuus. Maria Veitolan kanssa keskustelemassa Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja Koko Hubara, Nooa Säästöpankin talousjohtaja Anne Kuutio sekä työelämän väitöskirjatutkija Kristiina Paavola Tampereen yliopistosta. Radio Helsingin ja TBWAHelsingin […]

Selvitysnaiset ruotivat kilpailukykyä VATT:in erikoistutkijan Saara Tammisen kanssa. Miksi Suomessa keskitytään juuri hintakilpailukykyyn? Onko yritystuilla oikeasti vaikutusta kilpailukykyyn? Onko pakko valita ympäristönsuojelun ja kilpailukyvyn välillä?

Mikä suomalaisessa poliittisessa keskustelussa on pielessä? Miksi Suomessa kriittisyys ja erimielisyys nähdään usein uhkana? Näihin kysymyksiin Jukka Lindström etsii vastausta mediatutkija Anu Koivuselta, joka kääntää keskustelun myös poliittiseen satiiriin ja kysyy, miksi poliitikoille pitää aina naljailla. Samalla selviää miten nuori lappilainen ylioppilas päätyi lopulta mediatutkimuksen professoriksi Tukholman yliopistoon. Noin viikon radio on Jukka Lindströmin syy päästä tapaamaan mielenkiintoisia ihmisiä. Ohjelma julkaistaan torstaisin.

Kuinka populistinen Suomen evankelisluterilainen kirkko on? Kuuluko kapitalismi kirkkoon? Miksi Suomessa kateus ei ole synti? Millainen piispa Teemu Laajasalo olisi? Apusen vieraana on Kallion seurakunnan kirkkoherra, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja ja Helsingin piispanvaalin ehdokas Teemu Laajasalo. Laajasalo tiivisti ohjelman lopuksi 140 merkkiin reseptin siihen, miten kirkko voisi lisätä taloudellista oikeudenmukaisuutta maailmassa: “Noudattamalla seitsemää suurta hyvettä: viisaus,...

Muoti! Akkojen hömpötystä eikä koske minua! Vaan ei auta pullikointi, kyllä koskee. Vaikka jalassa olisi vaan ne pieruverkkarit tai kulahtaneet kalsarit. Suomessa muotiteollisuutta ei kuitenkaan arvosteta, sanoo Kaikki kotona -ohjelman vieras Annamari Vänskä, Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti. Syytä olisi, sillä muotiteollisuus muodostaa neljä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Annamari Vänskä kertoo mielikuvamme muodista olevan aika yksipuolisen. - Usein miellämme muodin koskemaan pelkästään huippumuotia, pukeutumisen arkista puolta ei pidetä muodin osa-alueena. Muoti on toisaalta huippumuotia, toisessa mielessä se on myös pysyvä rakenne, jonka läpi vaate kulkeutuu. Vaate on tiettynä aikana hyvinkin muodikas ja trendikäs, mutta aikanaan se kulkeutuu "muotiputken" läpi, ja tulee toisesta päästä ulos, jolloin se ei ole enää muodikas. Mutta sama vaate saattaa tulla vielä takaisin muotiin, tai muuttua peräti klassikoksi. Ruotsalaiset hoitavat muotiasiatkin meitä paremmin, heitä sopii kadehtia siitäkin. Miksi Suomessa muotibisnes ei kukoista kuten naapurimaassa? Annamari Vänskän mukaan muotiteollisuutemme on kehittynyt eri tavalla kuin Ruotsissa. - Ruotsin muodilla on pidempi historia kuin meillä. Toiminta on ollut kansainvälistä jo 1900-luvun alkupuolelta, jolloin yhteydet Ranskaan olivat tiiviit. Ruotsissa valtio myös panostaa muotiin enemmän kuin meillä. Heillä on valtiollisia elimiä, jotka tekevät taustalla työtä muotiteollisuuden edistämiseksi. Suomen muotiteollisuus on paljon nuorempaa, syntynyt vasta 50- ja 60 -luvuilla. Meidän vaateteollisuutemme oli pitkään sidoksissa idänkauppaan, jolloin suurin markkina-alueemme oli Neuvostoliitto. Neuvostokaupan hyytymisen jälkeen muotiteollisuuteemme on pikku hiljaa päässyt jaloilleen 2000-luvulla. Ruotsissa muotia ei ole pidetty kulttuurisesti marginaalissa, toisin kuin meillä. Suomea on pidetty enemmän arkkitehtuurin ja designin maana. Muotiala työllistää yksistään EU:n alueella yli puolitoista miljoonaa ihmistä, eikö tällaiseen miljardibisnekseen kannattaisi iskeä kiinni ja yrittää pysyä edes jollain lailla mukana kehityksessä? Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti Annamari Vänskä kertoo suunnittelijakoulutuksemme olevan kansainvälisesti ihan huippuluokkaa, mutta kaikki muu muodin infrastruktuuri puuttuu. - Koulutus on tässäkin asiassa kaikkein tärkeintä. Vaikka suomalaiset vaatesuunnittelijat ovat kansainvälisesti menestyneitä ja muotisuunnitteluakin on voinut opiskella jo vuosia, teoreettista muodintutkimusta ei vieläkään ole meillä mahdollista opiskella. Muualla maailmassa se on akateemisen maailman nouseva trendi. Kaikki kotona -lähetys kuultiin tiistaina 12.4.2016. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.

KulttuuriCocktailin radiolähetyksessä pannaan kirjaimellisesti haisemaan. Studioon saapuu kolme tuoksuharrastajaa. Heitä yhdistää intohimoinen suhtautuminen tuoksuihin ja niiden analysoimiseen. Kuulostaako elitistiseltä parfyymi-intoilulta? Sitä se on, mutta vain osittain: jokainen pystyy kehittämään nenäänsä haistamaan tarkemmin ja hankkimaan hyviä hajuvesiä halvalla, jos osaa etsiä. Hajusteisiin liittyy myös paljon ennakkokäsityksiä, hajuvesiteollisuuden mukanaan tuomia harhaluuloja ja pinttyneitä ajatustapoja. Miksi Suomessa ei ole rikos haista pahalta, mutta sen sijaan on rikos haista hyvältä, kysyy tuoksuharrastaja Anna Keski-Rahkonen. Hänen lisäkseen keskustelemassa ja testisuihkauksia nuuhkimassa ovat hajuvesiyrittäjä Sakari Penttinen sekä tuoksuharrastaja Jaana Björklund. Juontajana on Tuomas Karemo. Tuotanto: Yle Kulttuuri

Miksi eri aikoina ja eri puolilla maailmaa imetyksen kesto on ollut niin vaihtelevaa? Miksi Suomessa vielä sata vuotta sitten puolet kaksivuotiaista oli imetettyjä, mutta nyt tutkitusta tiedosta ja suosituksista huolimatta imetys loppuu keskimäärin seitsemän kuukauden ikään mennessä? Tilanne oli vielä heikompi 70-luvulla, jolloin vain 10% lapsista sai rintamaitoa puolivuotiaana. On selvää, että yhteiskunnalliset muutokset ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat imetykseen valtavasti. Länsimaissa koulutetut ja sosioekonomiselta asemaltaan parempiosaiset imettävät huomattavasti pidempään kuin ei-koulutetut sisarensa. Yksinhuoltajat imettävät vähemmän kuin parisuhteessa olevat. Myös maahanmuuttajien parissa on havaittu, että uuteen maahan muuttamisen jälkeen imetyksen kestot lyhenevät rajusti, jopa saman naisen kohdalla. The post Imetys ja kulttuuri appeared first on AntroBlogi.

Hanurin sävelet luovat se oikean kesäisen tanssilavatunnelman. Haitari korvaa syntymäpäiväjuhlissa kokonaisen orkesterin. Jatkosodan aikaan haitarimusiikki pelasti Viipurissa monta rakennusta radiopommeilta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: kenttäurku, kaislapiano ja pirunkeuhko. Halveksitusta rahvaan soittimesta on nyttemmin tullut myös arvostettu konsertti-instrumentti. Miksi Suomessa rakastetaan ja harrastetaan harmoniikkamusiikkia niin paljon? Miksi hanurin ääni koskettaa suomalaista sielua? Vieraina ovat harmonikkataitelijat Kimmo Pohjonen ja Raimo Vertainen.

Miksi Suomessa on niin vähän urheiluhuliganismia, vaikka olemme kovia penkkiurheilijoita ja muuten melko väkivaltaisia? Vieraina TPS-fani Dani Saarinen ja liikuntasosiologi Harri Heinonen. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Podcastimme on pitänyt hiljaiseloa kesän ajan, mutta alkaa nyt syksyn tullen jälleen pyöriä. Tässä uusimmassa jaksossa keskustelemme Katrin kanssa siitä, onko itse tehty aina paremmin tehty. Miksi Suomessa arvostetaan omin käsin tekemistä niin kovasti? Miksi itse tehty lanttulaatikko peittoaa aina … Lue loppuun → The post Irti turhasta pitkästä aikaa appeared first on Arkijärki.