Podcasts about kiinaa

Veikan vaiva 1: Jotkut näkyvät vasemmistotoimijat ovat viime aikoina fiilistelleet Kiinaa. Kiinasta esitetään paljon harhaanjohtavaa tietoa lännessä, mutta samalla kyseessä on edelleen muslimiväestöään leirittävä ja työläisaktivisteja vangitseva autoritäärinen ja valtiokapitalistinen koneisto. Fiilistelyn sijaan olisi tärkeää ymmärtää Kiinaa paremmin. Veikan vaiva 2: Mediassa on nähtävissä suunnanmuutos suhteessa Israeliin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä tästä seuraa? Oliko tosiaan 18 kuukauden prosessi huomata, että Israel on kansanmurhaa tekevä miehittäjä? Pontuksen vaiva: Osaamme tunnistaa kulttuurisen omimisen, mutta miksi on niin vaikeaa nähdä kaikkea muuta resurssien omimista, jota pääoma tarvitsee kasvaakseen? Voidaan listata ainakin 10 appropriaation lajia työstä ja ajasta maahan, tietoon ja ekosysteemeihin. Omimista voidaan myös vastustaa, mutta se edellyttää omimisen mekanismien tunnistamista Degrowth-jatkoilla käydään läpi palautteita viime jaksosta: Onko degrowth merkittävä yhteiskuntaa uudelleenorganisoiva liike vai akateemista hapatusta? Entä miksi degrowth on välttämätöntä? Mediakatsauksessa käydään läpi tapoja, joilla kiinnostavien suomalaisten ajattelu on muuttunut, sekä ruotsalaisen sosiaalidemokratian etääntymistä sosialismista. Suosituksissa peli Sekiro: Shadows Die Twice, joka avaa reitin itsen kehittämisen teemaan, sekä Patreonissa alkava Luetaan Marxia -sarja. Jaksossa mainittuja asioita: Ville Lähde: Decoupling https://aeon.co/essays/how-to-think-about-the-prospects-of-truly-green-growth Mikä meitä vaivaa? -patreon: https://patreon.com/mikameitavaivaa Tilaa Kansan uutiset: https://ku.fi/tilaa

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen on tutustunut tanskalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan maalla ihmiset ovat onnellisempia kuin kaupungeissa. Suomessa on tehty muutama vuosi sitten vastaavanlainen tutkimus, joka päätyi myös samaan lopputulokseen. Tätä on yritetty selittää sillä, että kaupungeissa on vähemmän luontoa ja vähemmän sosiaalisia suhteita. Mitä mieltä olette, missä ne syyt piilevät? Miksi maalla ollaan onnellisempia, vai ollaanko oikeasti? Kaarina Hazard on bongannut Ylen verkkoartikkelin psykologi Juni Sinkkosesta. Sinkkonen on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa ja hän on perehtynyt ympäristötunteisiin, eritoten metsäsuruun. Juni Sinkkosen mielestä luontoon, säähän ja ympäristöön liittyvät tunteet vaikuttavat hyvinvointiin enemmän kuin myönnetään. Kaarina aprikoi, että varmasti näin on, se tiedetään jo tutkimuksistakin. - Jos metsässä painaa naaman sammaleeseen, se tekee tosi hyvää. Ja parikymmenen minuutin metsässä oleilu saa elimistön arvotkin paremmiksi, luontokokemus tekee siis keholle hyvää. Tunteet puolestaan liittyvät ilmastokatastrofeihin ja tämän tyyppisiin asioihin. Kun näemme televisiossa isoja maastopaloja tai tulvia, ne aiheuttavat meissä ahdistusta ja pelkoakin. Pystymmekö erottelemaan koettuja ympäristötunteita, lohtuvoimaa ja toisaalta yhteiskunnallisia ympäristötunteita? Mitä raatilaiset ajattelette aiheesta? Tunnetteko te ympäristösurua? Pekka Seppänen on perehtynyt "temutukseen", joka tarkoittaa sitä että suomalaiset ostavat postitse verkon kautta halpoja kiinalaisia tavaroita, joita voi ostaa tullivapaasti, jos summa on alle 150 euroa. Tämä ostotoiminta, esim. Temusta ja Sheinistä on lisääntynyt niin räjähdysmäisesti, että siitä on Suomessa syntynyt aikamoinen julkinen keskustelu. Halvan kiinalaistavaran tilaajat halutaan lailla kuriin, kansalaisaloitekin on tehty. Mistä on kysymys? Haitallisen turhuuden kitkemisestä vai onko tässä pohjimmiltaan kyse köyhien moraalin vartioimisesta ja köyhiä polkevasta vallankäytöstä? Vai onko kyse Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan tunnetusta pelosta, sinofobiasta? Vai kenties jostakin ihan muusta?

Työehtosopimusneuvottelut junnaavat paikoillaan. Maahan on julistettu poikkeuksellisen monia ja pitkiä työtaisteluja, eikä työnantajaa lakkoilu tunnu hetkauttavan. Lakot eivät kiinnosta edes mediaa, mitä sivupersoonat hämmästelevät. Erikoisia asioita tapahtuu myös Yhdysvalloissa: vapaakauppa saa kyytiä, kun maan vastavalittu presidentti Donald Trump laittaa Kiinaa, Eurooppaa ja kumppaneita ojennukseen. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Perinteisten ilma-, maa- ja merivoimien lisäksi nykyaikaisessa sodankäynnissä on myös toimintaa avaruudessa ja tietoverkoissa. Ne ovat hieman näkymättömissä, mutta muista poiketen näillä rintamilla tapahtuu jo toimia, joita voisi kutsua vihollisuuksiksi. Avaruuspuolustuksessa Eurooppa on eräs maailman johtavista toimijoista sotilaskäyttöön tarkoitettujen satelliittien määrässä ja laadussa, mutta laahaa jäljessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Kuten puolustusasioissa muutenkin, kantavat vastuun toimista EU:n sijaan sen jäsenmaat – Bryssel komppaa vain taustalla. Brysselin koneen haastattelussa avaruuspuolustuksesta väitöskirjaa Maanpuolustuskorkeakoululla tekevä kapteeniluutnantti Juuso Liekkilä. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Kutsutaan häntä nimellä Aigul. Hän on kazakki, muslimi ja Kiinan mielessä epäilyttävä. Vuonna 2017 Aigul joutui Xinjiangissa suljetulle leirille. Ulkomaantoimittaja Simo Ortamo matkusti syksyllä Kazakstaniin tapaamaan Aigulia. Aigul ei ole naisen oikea nimi. Vaikka Aigul pääsi pois leiriltä ja muutti Kazakstaniin, hän pelkää yhä Kiinan valvontakoneistoa. Muutama vuosi sitten Kiina sulki Xinjiangin maakunnassa leireille jopa miljoona uiguuria ja muita vähemmistöön kuuluvia. Kiinan johto kutsui laitoksia "uudelleenkoulutusleireiksi". YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan asia on toisin. Niiden mukaan Kiinaa on syytä epäillä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kiina haluaa lännen unohtavan leirit ja ajattelevan, että Xinjiangissa on kaikki hyvin. Totuus on toinen: arvioiden mukaan puoli miljoonaa ihmistä on yhä vangittuna, eikä Kiina jätä uiguureita rauhaan maan rajojen ulkopuolellakaan. Mitä Xinjiangissa tällä hetkellä tapahtuu? Miksi Kazakstan saattaa kääntää selkänsä omilleen? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Haloo haloo, kuuleeko Kiina, täällä Japani! Jenny on Japanissa juttukeikalla ja soittaa Pekingiin kirjeenvaihtaja Mika Hentuselle. Aluksi Mika saa selittää, miksi Kiinassa puhutaan säteilevistä japanilaiskaloista. Kyse on Fukushiman ydinvoimalan jätevesistä – ja ennen kaikkea politiikasta. Kiinan johdolle sopii, että tavalliset kiinalaiset ovat kiukkuisia Japanille. Kiinaa yksinvaltaisesti johtavalla kommunistisella puolueella on tarve kääntää kansan katse pois kotimaan ongelmista. Nuorilla ei ole töitä, asuntokauppa on kriisissä ja ministereitä katoaa. Jotain on meneillään, mutta salailevan suurvallan todellisesta tilasta on vaikea saada selkoa. Mika muistuttaa, että edes Kiinan puolustusbudjetin oikeaa kokoa ei tiedetä. Varustelu käy silti kuumana. Japani ja Etelä-Korea ovat sementoineet puolensa Yhdysvaltain rinnalla. Tämä saa Jennyn pohtimaan, onko suursotaväitteissä perää. Kuinka todennäköistä on, että Tyynellämerellä syttyisi konflikti? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miltä näyttävät talouden luvut? Puhelimessa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen. Taantuma tulee, onko budjetti valmis? VM:n ja ministeriöiden kahdenväliset neuvottelut ensi vuoden budjeteista ovat meneillään. Keskustelemassa julkistalouden professori Roope Uusitalo HY, VATT sekä tutkija, ekonomisti Jussi Ahokas BIOS-tutkimusyksiköstä.  Kiinaa koettelee nuorten ennätystyöttömyys. Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi Kiinasta.  Eduskunnan syyskausi on käynnistynyt. Syksyn poliittisista näkymistä keskustelemassa politiikan toimittaja Lauri Nurmi IL, politiikan tutkija Kimmo Elo sekä E2-tutkimuksen johtaja Karina Jutila. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Jaakko Parkkinen ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara. 

Uusi Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen hämmästyi, kun moni asia sujui Kiinan viranomaisten kanssa jouhevasti, viisumien saamisesta lähtien. Vaikka maahan pääsikin melko helposti, sai aikaisemmin Washingtonin-kirjeenvaihtajana toiminut Hentunen huomata olevansa Kiinan viranomaisten tiiviin seurannan kohteena. Tehokas ja määrätietoinen Kiina modernisoituu vauhdilla, ja siinä avittaa kongfutselainen perintö. Edes autoritäärinen, kansalaisiaan tarkkaileva ja pisteyttävä hallinto ei näytä olevan menestyksen esteenä. Tulosta tehdään myös rikkomalla räikeästi tekijänoikeussuojaa ja kopioimalla muiden maiden keksintöjä ahkerasti. Jopa Kiinan "kansalliskaramelliksi" nostetut White Rabbit -namut on kopioitu briteiltä. Vieraana on Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kiina dominoi vihreän siirtymän teknologioita aurinkopaneeleista akkuihin. EU:n vihreä siirtymä eli irtautuminen fossiilienergiasta nojaakin vahvasti Kiinaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan EU on vähintään vuosikymmenen Kiinaa jäljessä, mutta kiveen hakattu ei Kiinan valta-asema ole, kunhan Eurooppa alkaa ripeästi kehittää omaa tuotantoaan. Ohjelmassa käydään myös Unkarissa, jonne valmistuu parhaillaan Euroopan suurin akkutehdas, tosin kiinalaisvoimin. Lisäksi kuullaan, miten Suomi voisi parantaa omaa huoltovarmuuttaan kriittisissä raaka-aineissa. Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili Kiinassa kuun alussa ja aiheutti Euroopassa arvosteluryöpyn. Kriitikoiden mukaan Macron pelasi Pekingin pussiin ja teki hallaa paitsi Euroopalle myös transatlanttisille suhteille Kiinaa myötäilevillä lausunnoillaan. Kiinassa Macron saikin paikoin rock-tähden vastaanoton, mutta matkaa on kritikoitu myös kotimaassa Ranskassa. Ohjelmassa kuullaan, mikä Macronin Kiinan-matkassa meni pieleen ja mikä on Macronin hellimä ajatus Euroopan strategisesta autonomiasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiina on sekä väkiluvultaan että bruttokansantuotteeltaan maailman suurin maa, maapinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurin valtio ja sen historialliset juuret ovat syvällä: arkeologit ovat löytäneet merkkejä Keltaisenjoen laakson aluetta asuttaneita maanviljelijöistä 9000 vuoden takaa. Suuruudestaan huolimatta Kiina on meille yllättävän tuntematon. Kiinaa, sen historiaa, nykypäivää, kieltä ja kulttuuria, asemaa maailmassa ja tulevaisuuden haasteita avaavat Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa, valtio-opin erikoistutkija Liisa Kauppila sekä kieli- ja käännöstieteiden laitokselta kiinan kielen yliopisto-opettaja Hanna Holttinen. Tekstivastine: utu.fi/tiedelinja

Uiguurikirjailijan Suomen-vierailu oli viimeinen pisara. Toimittaja Jukka Heinonen päätti aloittaa yhden hengen Kiina-boikotin.

Generalissimus Tsiang Kai-sek johti Kiinan tasavaltaa vuosina 1928–1975. Time-lehti teki hänestä vuoden miehen vuonna 1937. Tittelistä huolimatta hän hävisi valtataistelun Mao Zedongin johtamille kommunisteille ja joutui pakenemaan joukkoineen Manner-Kiinasta Taiwanin saarelle vuonna 1949, jonne hän perusti Kiinan tasavallan pakolaishallituksen.  Taiwanin saaren alkuperäisasukkaat saivat karusti kokea isännän vaihtuneen. Tsiangin komennossa Taiwanin viralliseksi kieleksi tuli mandariinikiina, joka oli saaren alkuperäisasukkaille vieras. Myös alkuperäisasukkaiden taloudellinen hyvinvointi heikkeni, kun uudet isännät käyttivät aluksi jopa 85 prosenttia varoista asevarusteluun. Pienellä Taiwanin saarellaan generalissimus Tsiang Kai-sek ei koskaan luopunut vaatimuksestaan hallita koko Kiinaa. Kiinan tasavallan pakolaishallitusta hän hallitsi itsevaltaisena presidenttinä ja kovin ottein aina kuolemaansa vuoteen 1975 saakka.  Asiantuntijana kirjailija ja filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.

Rishi Sunakista tuli tiistaina virallisesti Britannian pääministeri vain muutama päivä sen jälkeen, kun pätkäpääministeriksi jäänyt Liz Truss kertoi erostaan. Kun Truss nousi valtaan, Britannian sanottiin liikkuvan oikealle. Mihin se nyt siirtyy? Tilannetta saarivaltakunnassa analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Sunak on Britannian ensimmäinen intialaistaustainen pääministeri, joka piti maan EU-eroa keinona hallita tiukemmin maahanmuuttoa. Millainen merkitys Sunakin taustalla on Britanniassa? Voiko vauraus karkoittaa äänestäjiä? Sunakin ulkopolitiisista tavoitteista tiedetään vähemmän kuin hänen edeltäjänsä linjasta. Jokela sanoo, että Sunak herätti kesällä huomion luonnehtimalla Kiinaa tämän vuosisadan suurimmaksi uhkaksi Britannian turvallisuudelle ja vauraudelle. Sunakin lähikuukausien politiikkaa tulee värittämään suuri keskustelu siitä minkä kokoisiin leikkauksiin Britanniassa joudutaan. Miten pitkälle hänen poliittiset rahkeensa riittävät? Toimittajana on Antti Pilke.

Palaako Boris Johnson Britannian pääministeriksi? Monet kadehtivat Suomessakin brittejä, pääsiväthän he pikaisesti eroon istuvasta pääministeristään, Liz Trussista. Ensin rähmällään kohti Venäjää, sitten Kiinaa? Saksan liittokansleri Scholtz on sitä mieltä, että Hampurin satamasta voi myydä osan kiinalaisille. Kaikki muut tuntuvat vastustavan: Saksan puolustusministeriö, ulkoministeriö, valtiovarainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneministeri, turvallisuuspalvelut ja EU-komissio. Toisaalta kiinalaiset hallitsevat jo 10 prosenttia EU:n laivaliikenteestä omistamalla satamia tai osuuksia niistä ainakin Kreikassa, Italiassa, Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa… Suomi tarvitsee raja-aidan! Supiraja-aidan. Eiku Susiraja-aidan. Eiku Sushi-raja-aidan!

Pitkittyvä ja raaistuva Ukrainan sota on asettanut Venäjän kumppanin Kiinan vaikeaan tilanteeseen. Kiinaa on vaadittu jo käyttämään vaikutusvaltaansa Venäjään Ukrainan sodan lopettamiseksi. Ohjelmassa pohditaan, onko Kiina ottamassa etäisyyttä Venäjään ja mitä seurauksia sillä olisi. Lisäksi kuullaan, kuinka Ukrainan sodan säikäyttämässä Taiwanissa varaudutaan jo mahdolliseen Kiinaan hyökkäykseen. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiinassa puoluevaltio ohjaa taloutta niin vahvasti, että on paikallaan puhua Oy Kiina Ab:stä. Mitä keinoja puolueella on vaikuttaa Kiinan talouteen ja onko vielä talouden aloja, joiden toimintaan se ei välitä puuttua? Mihin suuntaan Xi Jinpingin talousuudistukset ovat viemässä Kiinaa? Yliopistonlehtori Outi Luova keskustelee Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlinin kanssa Kiinan taloudesta nykyisessä geopoliittisesti epävakaassa tilanteessa. Keskustelu perustuu keväällä julkaistuun kirjaan ”Kiinan poliittinen järjestelmä” (https://vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-poliittinen-jarjestelma/3858480), jonka kirjoittajiin Mattlin kuuluu. Kuuntelijat voivat lähettää podcastiin ja kirjaan perustuvia kysymyksiä ja kommentteja kirjoittajille osoitteeseen ceas@utu.fi lokakuun 2022 loppuun asti. Kirjan kirjoittajat keskustelevat niistä sarjan viimeisessä podcast-jaksossa, joka julkaistaan marras-joulukuun vaihteessa. Lue podcast-jakson tekstivastine PDF-muodossa: https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/tekstivastine_avaimia-kiinan-talousj%C3%A4rjestelm%C3%A4n-ymm%C3%A4rt%C3%A4miseen.pdf

Tässä jaksossa jatketaan Juuso Kaaresvirran kanssa Kiinasta.Tässä toisessa osassa opit:Miten Presidentti Xi Jinpingin lisääntynyt diktatuurimainen lähestymistapa on vaikuttanut Kiinan talouteen?Miksi Alibaban perustaja ja kiinan rikkaimpiin miehiin kuuluva Jack Ma on poistunut julkisuudesta?Mikä keissi oli syksyllä 2021 paljon puhuttu ja pelätty Evergrande -jupakka?Millaisia riskejä ulkomaalaisilla yrityksillä alkaa olla Kiinassa?Pitäisikö sijoittajan alkaa varoa Kiinaa?Miksi Taiwan -kysymys on taas noussut pinnalle?Mikä suuri kokous on tulossa Kiinassa syksyllä?Miksi Kiinan nykyinen meno huolestuttaa länsimaita?Jaksossa mainitut:Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT Muuta:Juuson twitterSosiaalinen media:RAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Yksi Suomen podcast-skenen kiinnostavimpia hahmoja, Klaus Hietala, on viimein päättänyt astua johtajan pöydältä kameran eteen. Yhdessä oman tuotantoyhtiönsä Krash OYn kanssa, Klaus on tuottanut Kiinakatsaus-sarjaa Tubeen. Jos helposti lähestyttävä Kiinasta oppiminen kiinnostaa, kannattaa tutustua. Tässä jaksossa Isak ja Klaus pohdiskelevat Kiinaa ja sen tulevaisuutta, ja esittelevät Klausin uuden sarjan. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Urheilukalastaja Tomas Sjögren kertoo, miten avokauden ensimmäiset saaliit otetaan. Hän kertoo kokemuksistaan keväisen hauen, ahvenen ja taimenen pyynnistä. Kaakkois-Suomen kalastuspiireissä jopa myyttisiä piirteitä saanut Sjögren on kajakkikalastuksen erikoismies, joka on käynyt kumartamassa palkintoja Kiinaa myöten. Jutustelu käytiin naamakkain Kotkassa 9.4.2022.

Ranska suivaantui kun mittava sukellusvenekauppa meni siltä sivu suun. Sen sijaan Yhdysvallat aikoo toimittaa Australialle ydinkäyttäiset sukellusveneet. Yhdysvallat keskittyy nyt Kaakkois-Aasiaan ja Kiinan patoamiseen. Jäikö Eurooppa jo rannalle? Politiikkaradion studiossa Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Toimittajana Marjo Näkki.

Yhdysvalloissa Kiinasta ei tykätä, mutta vain harvoja jaksaa kiinnostaa uiguurien tilanne. Kirjeenvaihtaja Iida Tikka joutuu sanoittamaan pääkaupungin kyynistä ilmapiiriä: Washingtonista katsottuna jossain päin maailmaa on aina käynnissä kansanmurha. Ihmiset eivät ehdi huolestua kaikesta. Kiinan ja Yhdysvaltain vastakkainasettelusta puhutaan jo kylmänä sotana. Jennyä kiinnostaa, onko se entisen presidentin Donald Trumpin tekosia. Iidan mukaan ei, vaan Kiina-angstin juuret ovat paljon syvemmällä. Jakson lopussa haaveillaan jo kesästä ja päädytään pohtimaan sodan mahdollisuutta. Haluaako Kiina valloittaa maailman? Taiwanista on pakko puhua, mutta miten lääkkeet liittyvät asiaan? Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

EU ja Yhdysvallat nuolevat transatlanttisten suhteiden haavoja Donald Trumpin presidenttikauden jälkeen. Yhdessä Yhdysvallat ja EU olisivat tarpeeksi vahvoja Kiinaa ja Venäjää vastaan, mutta onko Yhdysvalloilla ja Euroopalla nykyään liian erilaiset edut? Toimittaja Visa Noronen haastatteli Berliinissä maineikkaan Hertie-koulun kansainvälisten suhteiden professoria Marina Henkeä. Henke on tutkinut pitkään Yhdysvaltojen ja Euroopan turvallisuuspolitiikkaa ja osallistunut aiheesta käytävään keskusteluun sotilasliitto Naton sisällä. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila

”Nykyisessä maailmantilanteessa Aasian ja varsinkin Kiinan tuntemus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin” toteaa Turun yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Lauri Paltemaa. Aasiantuntijat-podcastissa keskustellaan tällä kertaa Itä-Aasian tuntemuksen tilasta Suomessa ja tutustutaan Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittamaan Itä-Aasian yhteiskuntia käsittelevän perusteoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Kirja Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin – valottaen mm. Kiinan politiikan ja hallinnon nykykehitystä ja sen kasvavaa globaalia roolia, nopeasti ikääntyvän väestön vaikutuksia Japaniin sekä Etelä- ja Pohjois-Korean yhteiskuntien erityispiirteitä. Kirja on suunnattu kaikille kansainvälisistä aiheista sekä Itä-Aasiasta kiinnostuneille. Se sopii erinomaisesti myös opintojaan aloittaville opiskelijoille. Mukana keskustelussa ovat kirjan kirjoittajat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: yliopisto-opettajat Silja Keva ja Annamari Konttinen, professori Lauri Paltemaa ja dosentti Sungju Park-Kang. Keskus on Suomen ainoa Itä-Aasian nyky-yhteiskuntia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tutkiva akateeminen yksikkö. Kirjan voi tilata Turun yliopiston UTUShopista (https://utushop.utu.fi) e-kirjana 10 euron hintaan ja pehmeäkantisena kirjana 15 eurolla. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat/aasiantuntija-tunnetaanko-kiinaa-ja-ita-aasiaa-suomessa-riittavasti

Uiguurien tilanteesta ovat keskustelemassa Suomessa asuva uiguuri Harri Uighur ja ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen. Toimittajana on Pietari Kylmälä. Kulttuuriykkösen keskustelussa tehdään tänään matka yhdelle maailman valvotuimmista alueista. Alue on nimeltään Xinjiang ja se sijaitsee Kiinan länsiosassa. Xinjiang on 25 miljoonan asukkaan maakunta, joista 11 miljoonaa ovat etnisesti uiguureja. Se on ollut viime vuosina jatkuvasti otsikoissa, koska Kiinaa syytetään uiguurien kulttuurisen kansanmurhan suorittamisesta alueella. Kulttuuriykkösen vieraana on Harri Uighur, Suomessa asuva uiguuriaktivisti, jonka perhettä ja ystäviä on suljettu kiinalaisille uudelleenkoulutusleireille. Keskustelemme siitä, mitä Xinjiangissa tällä hetkellä tapahtuu sekä siitä keitä uiguurit oikeastaan ovat ja mikä on heidän historiansa.

Pyynikin käsityöläispanimon olutmestari Tuomas Pere vieraili FUN Tampereen aamulähetyksessä tiistaina. Kuuntele tästä.

Kiinan maine ja talous saivat kovan kolauksen koronasta. Nyt kriisistä toipuva Kiina osoittaa jo voimaansa lähialueillaan, muun muassa kiristämällä otetta Hongkongista. Ohjelma tarkastelee Kiinan talouden toipumista ja kysyy mihin Kiina voimapolitiikallaan pyrkii? Voiko koronakriisi jopa vahvistaa Kiinan asemaa? Ohjelman toimittavat Jyrki Saarikoski, Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Han Guan / POOL

疫情當中生離死別的人生面貌歷歷在目，人生起伏每天片刻重現。人生的無常，我們更要珍惜當下，珍惜與身邊家人的片刻。而疫情之後，既來而之的經濟危機，更需要我們備戰，抓住即使是片刻的浮木，都是生存的機會。 如何翻轉疫情，準備好接下來的挑戰？ 一位移民媽媽，重新在新國度站起，從工廠的作業員，到今天在芬蘭公立小學擔任中文課老師，回到自己在故鄉的本職，她是如何築夢踏實？一路走來，什麼是她生命的支柱和生活片刻的浮木？讓我們一起進入來自台灣的黃蘊靜 Rita Jäske 的故事。節目中，我們也一窺芬蘭過去遠距教學線場，小學中文教學和剛出版的中文教課書。 適合小學三年級程度以上的中文教課書（開心學中文 Kiinaa kivasti) 的編輯群： 編輯：黃蘊靜 Rita Jäske，插圖： Marija Jurso， 校對：Alice Jäske，有聲教材：陳致偉 有聲教材的第一課：https://m.youtube.com/watch?v=wIVcX0sd2bI

Kenties kiinnostavin koronapanemian sivuvaikutus on sen vaikutus Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen kirjoitti aiheesta analyysin, joten kysyin häneltä – mihin johtaa presidentti Donald Trumpin aggressiivinen syyttely Kiinaa kohtaan. HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien arkiaamuisin julkaisema podcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: o HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), o Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), o Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), o Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa. Podcastin tilaajille HS tarjoaa kahden viikon HS Digi-näytetilauksen osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Mari Manninen: Kiinalainen juttu : 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista (Atena 2018) Juri Nummelin: Sarjakuvan lyhyt historia (Avain 2018) David Grossman: Hevonen meni baariin (Otava 2018, suom. Arto Schroderus) Kiinaan perehtynyt toimittaja Mari Manninen on kirjoittanut mainion kirjan Kiinaan liittyvistä myyteistä, ennakkoluuloista ja väärinkäsityksistä. Kirja on ansiokas perusteellisemman tiedon lisääjä ja helppo suositella kaikille, sen verran merkittävä tekijä Kiina nykyään on. Juri Nummelinin Sarjakuvan lyhyt historia on tiivis, pinnallinen ja vähän kuivakka esitys sarjakuvan historiasta. Kuvia sietäisi olla enemmän, mutta kyllä tämä näinkin hyvin esittää sarjakuvien kehityksen. Hevonen meni baariin kuvaa standupkeikkaa israelilaisella klubilla, jossa koomikko Dov G. ei annakaan katsojille odotettua vitsitykitystä, vaan avaa oman elämänsä traumoja vereslihalla. Lukija ei pääse nauramaan, mutta saa nauttia laatukirjallisuudesta. Kirja voitti kansainvälisen Man Booker -palkinnon vuonna 2017. Goodreads-linkit: https://www.goodreads.com/book/show/42206581-kiinalainen-juttu https://www.goodreads.com/book/show/42441236-sarjakuvan-lyhyt-historia https://www.goodreads.com/book/show/39125477-hevonen-meni-baariin

Kiinalaiseen juttuun on koottu yleisiä väärinkäsityksiä Kiinasta, ruuasta historiaan ja taloudesta ihmisoikeuksiin. Toimittaja Mari Manninen auttaa lukijaa näkemään Kiinaa uudessa, realistisemmassa valossa. Mika Lintu haastatteli.

”Adam Smithin aika on ohi.” Protektionismi lisääntyy niin Yhdysvalloissa, EU:ssa kuin muuallakin, ja Kiinan taloudellinen nousu on saanut aiemman kansainvälisen tasapainon järkkymään. The Ulkopolitist pureutuu podcastissaan kauppapolitiikan kuumiin kysymyksiin. Milloin voidaan puhua kauppasodasta, ja mitä se edes tarkoittaa? Onko Yhdysvaltain presidentti Donald Trump väärässä vai oikeassa painostaessaan Kiinaa? Miksi vapaakaupan aika on ohitse? Näitä ja muita kauppapoliittisiin siirtoihin liittyviä kysymyksiä pohtivat Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä ja The Ulkopolitistin Lauri Kangasniemi. Jaksossa luvassa provosoivia väitteitä, kauppakiistelyn asettamista laajempaan kontekstiin (kyseessä ei ole vain Yhdysvaltain ja Kiinan välinen mittelö!) sekä pohdintaa, mihin suuntaan maailmanpolitiikassa ja -taloudessa ollaan menossa. Autarkia, Adam Smith, Kiina, EU, teknologia ja Thukydideen ansa mainittu. Studiossa keskustelemassa: Risto E. J. Penttilä on konsulttiyhtiö Nordic West Officen toimitusjohtaja ja Keskuskauppakamarin entinen toimitusjohtaja. Penttilä on kansainväliseen politiikkaan perehtynyt filosofian tohtori Oxfordin yliopistosta. Lauri Kangasniemi on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka keskittyy taloudellisiin ulkosuhteisiin ja kauppapolitiikkaan. - Äänitetty: 10.4.2018 Juontaja: Veera Honkanen Edit: Veera Honkanen, Anna Saraste, Jussi Heinonkoski Jingle: Anni Mattila

Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja pitää Kiinaa yhtä suurena uhkana Yhdysvalloille kuin Venäjää. Asiaa BBC:n haastattelussa kommen .. Lisää >> http://ift.tt/2DMcDrl

Tiibet kuvitellaan usein mystiseksi Shangri-Laksi – pyhäksi kuningaskunnaksi, jota johtivat rauhaa rakastavat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muuttumattomia perinteitä, jotka nyt ovat katoamassa. Tiibetin miehittänyttä Kiinaa syytetään vähemmistöjen kulttuurin tuhoamisesta, ja niiden eksotisoinnista. The post Shangri-Lata etsimässä appeared first on AntroBlogi.

Tulossa oleva Kiinan itärannikon ja Euroopan länsiosan yhdistävä suuri logistiikkahanke, erilaisine rauta- ja moottoriteineen tulee yhdistämään Kiinaa ja EU:ta entistä tiiviimmin toisiinsa Miten USA:n haluttomuus solmia jo suunnitteilla olleita vapaakauppasopimuksia Tyynenmeren alueelle ja Atlantin ylitse EU:hun tulee vaikuttamaan Kiinan ja EU:n taloudellisiin suhteisiin? Ja entä miten paljon EU vaatii kaupankäynnissään Kiinaa noudattamaan länsimaisia arvoja. Haastateltavana on Lapin yliopiston Kiinan kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksen professori Matti Nojonen ja toimittajana Maija Elonheimo Kuva: Kiinan presidentti Xi Jinping (O) toivottaa Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin (V) tervetulleeksi Kiinan Hangzhoussa järjestettyyn G20-huippukokoukseen syyskuussa 2016. EPA/HOW HWEE YOUNG

Mandariinikiina on Kiinan ja maailman puhutuin kieli. Sinologi ja Kiinan kulttuurin asiantuntija Pertti Seppälä pitää sitä mahdollisesti myös maailman vaikeimpana kielenä, jota voisi koittaa saada haltuunsa tutkimalla kielen opiskelun rinnalla kiinalaisia emojeitä. Samalla voisi hiukan viihdyttää itseään, sillä paikalliset emojit ovat hänen mukaansa erittäin huumorintajuisia. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura Tina Caven ja se on uusinta vuodelta 2015.

Nelinpeli Podcastin jaksojen lyhennyshanke kantoi hedelmää tasan yhden jakson verran: taas mennään lähes viiden tunnin verran Suomen jykevimmän pelipossen puristaessa pihalle runsainta ja tukevinta asiaa niin että ruumiinaukot raikaavat kuin tuulitunnelit.