Podcasts about kansallisen

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Pekka Seppänen toi esiin näin vaalien alla kuohuttaneen sukupolvikiistan. Keski-Suomen kokoomusnuoret nimittäin ehdotti äänestämisen 80 vuoden yläikärajan käyttöönottoa. Tämä pöyristytti Kansallisen senioriliiton, joka piti ajatusta epäkunnioittavana. Myös kokoomuksen puoluesihteeri teilasi idean vastenmielisenä. Miten Pyöreän pöydän ritarit näkevät äänioikeuden rajoittamisehdotuksen? Taru Tujunen oli kaivanut tuoreen Työterveyslaitoksen kyselyn, jonka mukaan pahoinvointi työpaikoilla olisi vihdoin pysähtynyt. Työelämä näyttää menneen monella mittarilla parempaan suuntaan, mutta työelämästä käytävä keskustelu ja tarinat työpaikoilta maalaavat kuitenkin asiasta synkemmän kuvan. Tujunen perääkin kanssakeskustelijoiden kokemuksia nykytyöelämästä ja selitystä sille, miksi mittarit näyttävät toista kuin todellisuus antaa ymmärtää. Petja Kopperoinen pohti ihmisen itsekkyyttä, onko se lisääntynyt? Psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että itsekkyys on aikamme suurin uhka. Se, mitä ennen pidettiin narsistisena käytöksenä on nykyään normiarkea. Hän kokee nyky-yhteiskunnan suorastaan kannustavan itsekkyyteen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa taas näkee itsekkyyden selviytymiskeinona, kun pärjäämisen kulttuuri on lisääntynyt ympärillä ja itse täytyy kaikessa pärjätä. Mistä itsekkyyden vahvistuminen ja jopa siihen kannustaminen kumpuaa? Ja onko se pelkästään pahasta?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Kaarina Hazard luonnehtii aihettaan kevyeksi, hauskaksi ja syksyyn sopivaksi. Kari Hotakainen on julkaissut "Helmi" nimisen romaanin, joka on Pirkka-kirja, jota myydään vain K-ryhmän kaupoissa. Tästä uudesta markkinointi-ideasta on tullut älämölöä. Eräs ruoveteläinen kahden miehen kirjakauppa ilmoitti, että he boikotoivat Hotakaista ja poistavat toistaiseksi valikoimastaan jo myynnissä olevat Hotakaisen aiemmat kirjat. Yksinoikeudella myymistä on paheksuttu monelta kantilta. Mitä arvon raatilaiset ajattelette asiasta? Onko oikein vai väärin, paheksutteko? Ruben Stiller tähyää aiheellaan jo tulevaan itsenäisyyspäivän juhlaan. Hän haluaa raatilaisten miettivän, minkälaista draamaa kansallisesta identiteetistä meille esitetään. Onko meillä tarvetta vanhan malliseen identiteettitarinaan, joka yhdistää meitä? Taru Tujusen puheenaihe kumpuaa Venezuelan presidentin päätöksestä aikaistaa joulu lokakuulle. Päätöksen takana ajatellaan olevan pyrkimys lepyytellä kansaa, jolla meni kesän vaalivilppi ns. tunteisiin. Mikä on mielestänne sellainen Suomen historiassa tehty/tekemättä jätetty (poliittinen) päätös, josta olette henkilökohtaisesti suuttuneet niin paljon, että vaaditte korvaukseksi joulun tai jonkin muun juhlapyhän aikaistamista? Minkä juhlapyhän valitsisitte ja miksi? 

Ranska äänestää pian ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa, jotka presidentti Emmanuel Macron julisti äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman eurovaalivoiton jälkeen. Vankistaako äärioikeisto asemaansa? Ajautuuko Ranska kaaokseen? Jatkuuko tuki Ukrainalle? Ranskan vaaleja arvioivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Ranskan politiikkaan keskittynyt väitöskirjatutkija Laura Parkkinen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Jos naisen aivot vaihdettaisiin sikiön aivoihin, mitä tapahtuisi? Mitkä asiat nousisivat tärkeimmiksi aivojen kehittyessä ja miten nämä asiat peilaavat tätä nykyistä ympäröivää todellisuuttamme ja arvojamme. Ohjaaja Yorgos Lanthimos tutkii mm. näitä teemoja palkintoja voittaneessa elokuvassaan Poor Things, jota tähdittävät Emma Stone ja Willem Dafoe. Elokuva kommentoi Frankenstein -tematiikkaa, mutta onko elokuva feministinen vai uusi male gazen ilmentymä. Elokuvasta keskustelevat elokuvakriitikko ja tietokirjailija Leena Virtanen, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, eli KAVIn, erikoistutkija Jari Sedergren sekä kulttuuritoimittaja Janne Sundqvist. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ohjaaja Ridley Scottin toimintaeepos Napoleon kuvaa Ranskan keisarin nousun ja tuhon sekä intohimoisen suhteen elämänsä rakkauteen Josephine de Beauharnaisiin. Joaquin Phoenix, joka työskenteli viimeksi Scottin kanssa Gladiator-elokuvassa, näyttelee elokuvassa Napoleonia. Napoleonin ensi-ilta on 22. marraskuuta. Napoleonista on tehty satoja elokuvia. Mitä uutta tuo Ridley Scott kerrontaan? Miten realistiset ja paikkansapitävät ovat elokuvan taistelukohtaukset ja kuvaukset Napoleonin toiminnasta Euroopan mahtavimpana hallitsijana? Näihin kysymyksiin ovat vastauksia pohtimassa Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta, sotahistorian professori Petteri Jouko Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselta sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvatutkija Jari Sedergren. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Konservatiivikristittyjen rahoittama yhdysvaltalainen Sound of Freedom saa ensi-iltansa Suomen elokuvateattereissa 3. marraskuuta. Tositapahtumiin perustuva toimintatrilleri kertoo Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön agentista Tim Ballardista, joka haluaa pelastaa lapsia kolumbialaisten lapsikauppiaiden kynsistä. Alejandro Monteverden ohjaama elokuva on kerännyt Yhdysvaltain lippuluukuilla yli 183 miljoonaa dollaria. Sen markkinoinnissa ja lipunmyynnissä käytettiin erittäin menestyksekkäästi katsojien joukkoistamista filmin loppuun sijoitetun, elokuvan pääesittäjän Jim Caviezelin kameralle lausuman vetoomuksen avulla. Sound of Freedom on myös jakanut yleisöä; oikeisto rakastaa, vasemmisto karsastaa. Se vetoaa etenkin salaliittoteorioihin uskoviin amerikkalaisiin. Siinä missä Sound of Freedom ei itsessään esitä väitteitä salaliitoista tai ota kantaa USA:n puoluepolitiikkaan, oikeistolainen Dinesh D'Souzan pyörittelee “dokumenteillaan” salaliittoteorioita muun muassa vaalivilpeistä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Sound of Freedomista, valetietoa jakavista dokumenteista, salaliittoteorioista ja elokuvien ja politiikan yhteydestä ovat keskustelemassa toimittaja Anton Vanha-Majamaa, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkija Jari Sedergren ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen juhlistaa Yle Teeman uuden suomalaisen elokuvan viikkoa katsauksella suomalaisen elokuvan nykytilaan. Elokuva-asiantuntijat antavat myös omia suosituksiaan Teeman elokuvaviikon tarjonnasta. Lähetyksessä pohditaan, elääkö suomalainen elokuva uutta kukoistuskautta ja mitkä asiat sitä uhkaavat. Ohjelman vieraina ovat elokuvakriitikko ja tietokirjailija Leena Virtanen, Ylen elokuvatiimin vetäjä ja kotimaisten elokuvien tilaaja Elina Pohjola sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, eli Kavin, elokuvatutkija Juha Seitajärvi. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkönen keskustelee uuden Spede-elokuvan pohjalta Suomen maineikkaimmasta sketsitirehtööristä, keksijästä ja viihdetaiteilijasta, jonka elokuvat ja tv-ohjelmat hurmasivat kansaa, mutta eivät kriitikoita. Lujatahtoiselta ja urheilulliselta Pertti Pasaselta eivät ideat loppuneet kesken, hän ei osannut hävitä eikä sietää vasemmistolaisia. Tarkastelussa ovat myös Speden sovinistisuus sekä ahdistelusyytökset, jotka aiheuttivat myös muutoksia uuden elokuvan käsikirjoitukseen. Vieraina Pertti “Spede” Pasasta elokuvassa esittävä Riku Nieminen, Spede-elämänkerran kirjoittanut Tuomas Marjamäki sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Juha Seitajärvi. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio avasi peli pohtimalla, millä tavoin julkista rahoitusta saava laitos saa ottaa näkyvästi kantaa. Espoon kokoomuspäättäjät Mikko Laaksossa ja Tere Sammallahti hermostuivat, kun Espoon teatteri tuki julkisesti Helsingissä syyskuun 3. päivänä järjestettyä rasismia ja fasismia vastustavaa Me emme vaikene -suurmielenosoitusta. Sammallahti vaati entisessä Twitterissä, nykyisessä X:ssä, että kaikilta valtion tukemilta laitoksilta, jotka tukivat tätä 11 000 marssijaa koolle kerännyttä mielenosoitusta, tulee ottaa rahoitus pois. Mihin julkinen rahoitus velvoittaa taidelaitoksen? Miten tottelevainen sen täytyy olla poliittisesti? Nuori pop-laulaja Evelina on kertonut julkisesti autismi-diagnoosistaan. Vaikka moni tukee naista, on häntä syytetty myös huomionhakuisuudesta ja poseerauksesta. Miksi autismin diagnosointi on ylipäätään tärkeää? EDIT: Keskustelussa puhutaan virheellisesti sairaudesta. Autismikirjon häiriöt ovat laaja-alaisia varhain lapsuudessa alkavia kehityksen häiriöitä. Ne ilmenevät poikkeavuuksina vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa, käyttäytymismalleissa tai kiinnostuksen kohteissa.(Lähde: Terveyskirjasto) Kun naiset ovat kärsineet syrjinnästä ja sorrosta enemmän tai vähemmän läpi ihmiskunnan historian, olisiko syytä nostaa naiset esiin? Pitäisikö nyt järjestää "all female paneleita", julkisia keskusteluja joissa kaikki osallistujat olisivat naisia, ja työntää miehet syrjään avainpaikoilta? Ja mitä tapahtuu, kun naisia on yhä enemmän yliopistojen opiskelijoissa ja professoreissa? Tutkija Iida Turpeisen vastailmestynyt romaani Elolliset kertoo sukupuuttoon kuolleesta merilehmästä. Miksei tällaisia kriitikko Antti Majanderinkin kehumia fantastisia tiedepohjaisia kaunokirjallisia teoksia tehdä enemmän? Perjantaistudiossa ovat keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, filosofi Tuomas Nevanlinna ja Kansallisen audiovisuaalisen institiuutin KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Maailman menestyneimpiin ohjaajiin kuuluvan Steven Spielbergin (mm. E.T., Tappajahai, Jurassic Park, Schindlerin lista, Pelastakaa sotamies Ryan, West Side Story) lapsuuteen pohjautuva The Fabelmans saa ensi-iltansa 17. helmikuuta 2023. Seitsemän Oscar-ehdokkuutta kerännyt ja Golden Globe -palkinnot parhaasta draamaelokuvasta ja parhaasta ohjauksesta voittanut teos on kuvaus vuonna 1946 syntyneen Spielbergin lapsuudesta ja nuoruudesta 1900-luvun jälkipuoliskon Amerikassa. Elokuvan päärooleissa nähdään nelinkertainen Oscar-ehdokas Michelle Williams sekä Paul Dano ja Seth Rogen, joista jälkimmäinen on kertonut nähneensä ohjaajan itkeneen uuden lapsuuttaan ja The Fabelmansin yhdessä Pulitzer-palkitun Tony Kushnerin kanssa. Keskustelemassa ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn suunnittelija Otto Kylmälä, Episodi-lehden toimituspäällikkö Jussi Huhtala ja Markku Henriksson, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas -professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen katsoo historiallisten elokuvien taakse, ja metsästää niiden symbolisia ja ideologisia merkityksiä. Yksi suosituimmista elokuvamuodoista on oikeisiin historiallisiin tapahtumiin tavalla tai toisella perustuvat ns. epookit, joiden historiallinen tarkkuus on usein kyseenalaista. Postmodernissa ajassa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että elokuvasovituksiin on sovellettu verrattain paljonkin fiktiota, eikä elokuva kerro niinkään menneestä vaan tekoajastaan. Millaisia viestejä eri epookkielokuvien tekijät ovat halunneet kertoa katsojilleen, ja miten ne ovat peilanneet aikaansa? Millaista viestiä uudet historialliset elokuvat, kuten afrikkalaisista naissotureista 1800-luvulla kertova The Woman King tai supersuosittu brittihoviin sijoittuva The Crown -sarja oikein kertovat? Tarkastelussa myös Tuntematon sotilas -elokuvat, joiden kautta monet meistä piirtävät edelleen käsityksen toisen maailmansodan vaiheista ja oloista Suomessa. Mitä ongelmallisuutta tähän piirtyy, ja kenen tarinaa me uskomme parhaiten? Vieraina Suomen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja ja elokuvatutkija Outi Hupaniittu ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Ruotsalaisen elokuvan suuri nimi tällä hetkellä on ohjaaja Ruben Östlund. Hän on voittanut kahdesti Cannesin elokuvafestivaalin Kultaisen Palmun - The Square (2017) ja Triangle of Sadness (2022). Niitä edeltänyt elokuva Turisti (2014) toi hänet suuren yleisön tietoisuuteen ja oli ensimmäinen osa niin kutsutussa antikapitalistisessa trilogiassa. Mikä ruotsalaisessa satiirikossa innostaa ja millaista on hänen porvariston ja kapitalismin kritiikkinsä, siitä keskustelevat elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin suunnittelija Anni Leppänen, jonka valitsema Östlundin elokuvien sarja alkaa lokakuun lopuilla Kino Reginassa Helsingissä. Entä millaisia ovat Östlundin elokuvat ennen tätä trilogiaa, miten niissä heijastuu hänen nuoruutensa hiihtopummina ja lasketteluelokuvien pitkät otokset? Ja miten Östlundin ruotsalaisuus näkyy maailmantähtiä vilisevässä englanninkielisessä uutuuselokuvassa? Toimittajana on JP Pulkkinen.

Kansallisen veteraanipäivän juhlallisuuksia vietetään keskiviikkona 27.4. Tämän vuoden teemana on Maamme versoo uutta – I vårt land spirar det nya. Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestetään Lappeenrannassa. Veteraanipäivän juhlallisuudet järjestetään tänä vuonna Nastolan kirkossa Ristinkirkon ollessa remontissa. Tapahtumat alkavat kunnianosoituksin Nastolan kirkon sankarihaudoilla kello 9.30. Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Lahden kaupungin kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos, joka kertoo lisää tapahtumasta. Lahden kaupunki tarjoaa edestakaisen bussikuljetuksen Ristinkirkon edustalta Nastolan kirkolle ja juhlallisuuksien päätyttyä takaisin. Varaathan paikkasi etukäteen p. 044 716 1601 (ark. klo 10–12). Bussien aikataulu: - Lähtö Ristinkirkolta klo 8.50 - Paluu Nastolan seurakuntatalolta tilaisuuksien päätyttyä n. klo 12.00 Lue lisää täältä

Historia on kautta aikojen toiminut itseymmärryksen välineenä, ja historiantutkimuksessa on perinteisesti painotettu kansallista kertomusta. Mikä on Suomen historian merkitys muuttuvassa ja globalisoituneessa maailmassa, jossa keskinäiset riippuvuussuhteet korostuvat? Mikä on historiantutkimuksen tehtävä, ja kuinka historia erottuu fiktiosta tai jopa propagandasta? Historia on itseymmärryksen kriittinen väline. Historiakäsityksiimme kiteytyy, keitä olemme ja ennen kaikkea mitä haluaisimme olla. Tänä päivänä Suomen historia on merkityksellistä suhteessa siihen, mihin ylirajaisiin yhteisöihin Suomessa asuneiden ihmisten kohtalot ovat kytkeytyneet. Modernin suomalaisuuden rakentaminen on liittynyt länsimaiseen oikeusajatteluun, tieteelliseen maailmankuvaan ja valistuksen perintöön. Tähän samaan maailmankuvaan nojaava tieteellinen ja lähdekriittinen historiantutkimus antaa välineet valheen erottamiseen tosiasioista ja oikeuden tekemiseen tutkimuskohteelle. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/charlotta_wolff

FOOD|BALL – Ruokatarinoita pallon ympäri on TPS jalkapallon ja Jalofoodsin yhteistyössä tuottama podcast, jossa haastatellaan eri puolilla maailmaa pelanneita, tai parhaillaan pelaavia, suomalaisia jalkapalloilijoita. Pääpaino haastatteluissa on kasvisruoassa ja ylipäänsä ravinnon suhteessa urheiluun ja suorituskykyyn. Lisäksi podcastissa haasteltavat jalkapalloilijat tuovat esiin kohtaamiaan ruokakulttuureja sekä ravitsemukseen liittyviä käytäntöjä eri jalkapalloseuroista. Podcastia isännöivät TPS jalkapallon vastuullisuuskoordinaattori ja entinen ammattilaisjalkapalloilija Juho Lähde sekä Jalofoodsin toimitusjohtaja ja jalkapallovalmentaja Jouko Riihimäki. Toisessa jaksossa vieraana on juuri pitkän pääsarjauransa lopettanut Hanna Ruohomaa. Hannan kanssa keskusteltiin mm. Kansallisen liigan & naisten jalkapallon kehityksestä, kasvisruoasta urheilijan arjessa, pelipäivien ruokailuista sekä USA:n ruokakulttuurista & nallekarkeista puoliajalla. Podcastin kesto noin 50 minuuttia. #FCTPS #Jalotofu #KansallinenLiiga

Yleensä poliitikon ura päättyy vaalitappioon tai kuolemaan. Jussi Halla-Ahon ilmoitus olla jatkamatta persujen puheenjohtajana aiheutti hämmennystä ja porinaa. Oliko se presidentinvaalipelin avaus? Ja onkohan persujen halliuskelpoisuudesta käytävä pulina vielä hieman ennenaikaista? Vallankumous on Mannerheimintiellä on alkanut. Vai onko? MIkseivät Suomen 170 pörssiyhtiön toimitusjohtajat vieraile YLE:n TV-lähetyksissä? Missä on television talousuutisointi? Euroopan osuus maailmantaloudesta on puolittunut 2000-luvulla. Pitäiskö Suomen talouden surkastumista tutkia hieman tarkemmin – ja oppia virheistä? Huuhkajat poisti suomalaisilta sen viimeisen suuren kansallisen trauman – jos nyt ei Karjalan menettämistä lasketa. Pitkänmatkanjuoksu, lätkä, euroviisut – ja miesten jalkapallo. Kiitos ja kumarrus!

Mm. 69 A-Maaottelua, HJK:n toimitusjohtaja & ECA:n varapuheenjohtaja Aki Riihilahti kävi jätkien jututettavana. Ägän setti (54:18) sisältää raudan lujaa asiaa seurafutiksesta, Superliigasta ja tottakai pari loistavaa tarinaa peliuralta. Ennen Ägän settiä käyttin jäbien kaa läpi lyhyesti Ykkösen & Kansallisen liigan tilannetta ja tottakai otettiin EM-skabat syyniin.

Jalkapalloilija Linda Ruutu aloitti Punainen kortti rasismille (PKR) järjestön projektipäällikkönä vuonna 2020. Lisäksi hän on Kansallisen liigan yksi seuratuimmista pelaajista ja HJK:n kapteeni tällä kaudella. Jaksossa puhutaan PKR:n toiminnasta ja siitä millä tavalla järjestö pyrkii luomaan kaikille yhdenvertaista pelikenttää. Mikä sai Ruudun lähtemään kesken pelaajauran PKR:n projektipäälliköksi?

Elokuvaohjaaja Aku Louhimiestä ei ole näkynyt julkisuudessa pitkään aikaan. Hän on kuitenkin paiskinut koko ajan töitä. Millainen elokuvantekijä Aku Louhimies on? Miten hän ohjaa, valitsee näyttelijät, haistelee aiheita? Mitä hän haluaa kertoa elokuvillaan? Kuinka kolmen vuoden takainen negatiivinen mediamyllytys on vaikuttanut hänen elämäänsä? Louhimieheltä on valmistunut kaksi uutta elokuvaa kuluneen vuoden aikana; pohjoismainen suuri toimintaelokuva "Omerta 6/12" ja Turun saaristossa kuvattu, maailman ensimmäinen hiilinegatiivinen elokuva “Odotus”. EDIT: Haastattelussa Aku Louhimiehen kommentti kohdassa 17:54 Ylen uutisoinnista ei perustu faktoihin vaan on virheellinen. ("Ylen toimittajat eivät syyllistyneet rikokseen – syyttäjä lopetti Aku Louhimiehen tekemän rikosilmoituksen tutkinnan" https://yle.fi/uutiset/3-11679017 ) Lähetyksessä myös Suomen elokuva-arkiston eli nykyisen Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ohjelmiston suunnittelija, elokuvatutkija Antti Alanen arvioimassa Louhimiehen tuotantoa. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Vuonna 1928 syntynyt säveltäjä Ennio Morricone kuoli tämän vuoden heinäkuussa sairaalassa Roomassa. Morricone ehti urallaan säveltää musiikkia 500 elokuvaan. Hänet muistetaan erityisesti Sergio Leonen western-elokuvien mahtipontisista sävellyksistä, joista tunnetuin on Hyvien, pahojen ja rumien (1966) listahitiksi noussut tunnussävelmä. 91-vuotiaana menehtyneen Morriconen merkityksestä ja speghettiwesternien perinnöstä ovat keskustelemassa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kavin erikoissarjojen suunnittelija ja elokuvaharrastaja Lauri Lehtinen, Morriconen musiikkia UMO Jazz Orchestralle sovittanut trumpetisti Tero Saarti. Puhelimitse osallistuvat myös ja tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja Tapio Piirainen ja useasti parhaan musiikin Jussilla palkittu säveltäjä Sanna Salmenkallio sekä kansainvälisesti ja Jussi-palkittu säveltäjä Panu Aaltio. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym. Kulttuuriykkösen lähetys on osa Yle Radio 1:n ja Yle Teeman Morricone-kokonaisuutta. Yle Teemalla Morriconea muistetaan 26.12. tapaninpäivänä esitettävällä Morricone-paketilla, johon kuuluvat Onnellisten aika (Days of Heaven), Death Rides a Horse ja The Morricone Duel -konsertti. Tämä lähetys uusitaan tapaninpäivänä klo 11.

Millainen vaara 5G-verkkoihin liittyy kansallisen turvallisuuden ja maanpuolustuksen näkökulmasta? Haastateltavina liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.) ja liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Kari Tolvanen (kok.). Eduskunta sorvaa uuttasähköisen viestinnän lakipakettia liittyen 5G-teknologiaan. Uuden pykälän mukaan viestintäverkkolaitetta ei saa käyttää yleisen viestintäverkon kriittisissä osissa, jos on painavia perusteita epäillä, että laitteen käyttäminen vaarantaisi kansallista turvallisuutta tai maanpuolustusta. Viestiverkoissa kulkee kriittistä tietoa ja erityisiä huoltovarmuuteen liittyviä asioita, esimerkiksi energiahuoltoon ja pankkitoimintaan liittyen, jolloin siitä voi tulla houkutteleva kohde hyökkäykselle, Kymäläinen kertoo. Esimerkiksi Ranska, Britannia ja Ruotsi ovat kieltäneet Huawein pääsyn maiden 5G-verkkojen tarjouskilpailuihin. Niikon mukaan Suomen ei tarvitse yksilöidä mitään yritystä tai maata erikseen, vaan riskit estetään kaikilta toimijoilta. Onko uusissa 5G-laeissa kyse Kiinan ja Huawein nurkkaamisesta vai aidosta turvallisuuspoliittisesta huolesta? Tässä on tasapainoiltu bisneksen, turvallisuuden ja joidenkin mielestä myös ulkopolitiikan kanssa, Tolvanen kertoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Trollausta, somesotia, uusia politiikan jakolinjoja? Vai perinteistä porua talouspolitiikasta? Mitä kansallinen eduskuntavaalitutkimus vuoden 2019 eduskuntavaaleista paljastaa suomalaisen demokratian ja kansanvallan tilasta? Kansallisen vaalitutkimuksen mukaan merkittävin muutos koskee "jäätyneeksi luonnehditun puoluejärjestelmän" sulamista Suomessa. Myös pääministerikysymys on noussut yhä tärkeämmäksi puoluevalinnan perusteeksi. Mitä muutokset puoluekentällä tarkoittavat? Minkälainen oli sosiaalisen median ja netin rooli kevään 2019 eduskuntavaaleissa? Havaittiinko vaaleissa hybridivaikuttamista tai laajaa trollausta? Kuinka tärkeitä olivat politiikan uudet jakolinjat ympäristö-, vähemmistö- maahanmuuttokysymysten ympärillä? Vieraina ovat kansallisen Eduskuntavaalitutkimus 2019 -hankkeen tutkijoista dosentti Sami Borg Tampereen yliopistosta, sekä professori Elina Kestilä-Kekkonen Turun yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen palloliiton Naisten jalkapallon kehityspäällikkö Heidi Pihlaja kertoo kuulumiset kauden kynnyksellä. 13.6. starttaa historian ensimmäinen Subway Kansallisen liigan kausi. Miksi ja miten päädyttiin Kansallisen liigan nimeen? Pihlaja kertoo Stadi Cup -podcastissa myös, mitä kehityspäällikkö ylipäätänsä tekee.

Polittinen talous -podcastin koronajakson vieraana on akatemiatutkija Marko Ampuja Tampereen yliopistosta. Ampuja keskustelee Zoomin välityksellä Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten koronavirus niveltyy liberaalin kapitalismin muihin kriiseihin ja mitä paluu viruksen jälkeiseen "normaaliin" voi oikein tarkoittaa. Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: Kansallisen ja EU-tason talouspoliittiset vastaukset Koronakriisin niveltyminen liberaalin kapitalismin muihin kriiseihin, kuten autoritaarisen populismin nousuun ja poliittisen keskustan murenemiseen Miten Financial Timesin kaltainen eliittimedia käsittelee kriisiä, ja mistä eliitin kriisireaktiot kertovat? Miten koronakriisia käsitellään mediassa, ja mitkä seikat jäävät varjoon? Koronavirus ja ilmastonmuutos - pannaanko koronakriisin torjunta vastakkain ilmastotavoitteiden kanssa? Koronaviruksen luokkaulottuvuus Koronavirus ja uusliberaali valtio Mitä on kriisin jälkeinen "normaali"? Marko Ampuja Tampereen yliopiston sivuilla: https://www.tuni.fi/fi/marko-ampuja

Mistä puhutaan, kun puhutaan sivistyksestä? Ainakin tavoitteista, keinoista ja toimijoista. Onko niin, että koulutusputki sivistää kansalaiset viran puolesta ja vapaa sivistystyö tukee sivusta? Kansallisen sivistysprojektin rinnalle on noussut vaatimus ekososiaalisesta sivistyksestä, kun sivistyksestä toivotaan apua ilmastokriisin ja demokratian ongelmien kaltaisten visaisten kysymysten ratkaisuun. Studiovieraina Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe ja ilmastoaktivisti, kaupunginvaltuutettu Leo … Jatka lukemista "Mitä sivistys on?"

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä. Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Miksi niin moni käyttäytyy lähimpiään kohtaan väkivaltaisesti? Miksi niin moni sietää väkivaltaista kumppania? Miten perheväkivaltaa voisi vähentää? Roman Schatzin vieraina ovat Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas ja Miessakit ry:n psykoterapeutti Matti Kupila.

Oppostition budjettivaihtoehdot Rinteen hallituksen vuoden 2020 tulo- ja menoarviolle ovat pöydällä. Minkälaisia ovat kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Kristillisdmeokraattien vaihtoehtobudjetit? Löytyykö niistä vahvaa poliittista väriä? Vaihtoehtobudjettejaan esittelevät Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.), Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) sekä Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Antisemitismi, muslimivastaisuus, oikeistopopulismi ja väkivaltaiset ääriliikkeet näkyvät eri puolilla eurooppaa. Nationalismin kasvu näkyy eri maissa eri tavoilla. Puolaa hallitseva Laki- ja oikeuspuolue haluaa kieltää abortin kokonaan. Unkarissa Fidez-puolueen Viktor Orban kyseenalaistaa oikeuslaitoksen ja vapaan median roolia. Kansallismieliset puolueet ovat olleet nousussa. Ruotsissa ruotsidemokraatit, Virossa Ekre ja Suomessa perussuomalaiset ovat saaneet vaaleissa suhteellisen hyvät tulokset, reilun 17 % kannatuksen. Ranskassa on pitkään seurattu Marine LePenin johtaman äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman nousua. Miksi nationalismi ja oikeistopopulismi ovat lisänneet kannatustaan Euroopassa? Mistä tämä kumpuaa? Suomen, Saksan, Italian, Tanskan ja Ranskan maahanmuuttokriitisten puolueiden edustajat suunnittelevat yhdistävänsä voimansa EU:n toukokouun parlamenttivaalien jälkeen. Mikä tämän yhdistymisen merkitys olisi? Mitä brexit opetti populismista? Studuiossa Strasbourgin ja Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Niilo Kauppi ja populismiin erikoistunut valtio-opin yliopistolehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Kansallisen neurokeskuksen tärkein missio on aivojen terveyden edistäminen, toteaa neurokirurgian dosentti Mikael Fraunberg. Aivoterveyden edistämisellä on merkitystä sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta, sillä on arvioitu, että aivosairauksien kustannukset Euroopassa ovat noin 800 miljardia euroa vuodessa.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Citroen-tallin tehdaskalustoa rallin MM-sarjassa kuljettava Esapekka Lappi. 28-vuotias pieksämäkeläinen on viimeisin nimi suomalaisten huippurallikuljettajien katkeamattomalla janalla, joka alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Esapekka Lapin tie rallin MM-sarjaan ei ole ihan perinteisimmästä päästä, sillä alun perin hän haaveili Formula 1 -kuljettajan urasta. Siirto ralliin tapahtui pitkälti taloudellisista syistä. Ennen Lappia oli lähes ennenkuulumatonta, että rallipoluille päädytään kartingtaustan kautta, mutta Lapin esimerkin innoittamana tapa on yleistynyt – ainakin Suomessa. Kansallisen lajiliiton, AKK:n, kuljettajanpolulla karting nähdään nykyisin hyvänä pohjana sekä rata- että ralliautoilulle.  - Kartingia voi ajaa jo aika paljon nuorempana kuin rallia. Kilpaakin voi ajaa mahdollisesti jopa kymmenen vuotta ennen kuin siirtyy ralliautoon. Se kasvattaa pääkoppaa ja totuttaa sinua paineen tunteeseen sekä kilpailutilanteeseen. Se kehittää myös koordinaatiota ja ajosilmää. Se on varmasti se tärkein syy, Lappi analysoi OlympiaCastin vieraana.  - Ehkä se on konkretisoitunut AKK:n driver academyn valmennuskaartille, kun minä olin varmastikin ensimmäinen, kuka teki tämän vaihdoksen ratapuolelta ralliin. Sen jälkeen esimerkkiä on seurannut muutama muukin, kuten nyt WRC-sarjassa ajava Teemu Suninen. On siis nähty, että se polku toimii. Karting on hyvä pohja kaikkeen.  Tässä podcastissa Lappi käy läpi, miten hän on maineikkaaseen Citroenin tehdastalliin päätynyt ja mitä ralliautoilu maailman huipputasolla vaatii.

Nationalismi on osa modernisaatiota, sanoo professori Janne Saarikivi. Hän on uusimmassa kirjassaan Suomen kieli ja mieli pohtinut kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin välisiä suhteita. Nationalismille on ominaista se, että se on ottanut suuret ihmismassat rakentamaan yhdessä yhteiskuntaa. Tämän edellytyksenä on ollut koulutus ja lukutaito. Voi sanoa, että nationalismi on lisännyt tasa-arvoa. Saarikiven mukaan kaikkien maiden nationalismi on perusteiltaan samanlaista. Kaikkien kansojen myytit ovat suurin piirtein samanlaisia: meidän kansa on työteliäs, hiljainen ja rehellinen ja rohkea sodassa. Kansalliseksi sanottu taidekin on suurin piirtein samanlaista eri maissa. Niinpä voi sanoa, että nationalismi myös globalisaatiota. Se väittää korostavansa eri kansojen erilaisuutta, mutta samalla se tekee kaikista kansoista samanlaisia. Kansallisen identiteetin syntyyn vaikuttavat hyvin monet voimat. Euroopassa yksi tärkeä tekijä oli paperin hinta. Paperin hinta laski jyrkästi 1800-luvun jälkipuoliskolla kun paperia alettiin tehdä selluloosasta. tämä helpotti koulunkäyntiä ja mahdollisti lehtien ja kirjojen levittämisen kaikelle kansalle. Sekä kirjakielet että kansalliset identiteetit ovat rakentamalla rakennettuja järjestelmiä, joiden luominen on aina myös tuhonnut kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

Kansallisen pyöräilyviikon kunniaksi laitetaan fillarit kevätkuntoon. Peltsiä pyörähuollon saloihin opastaa Jani Helkiö. Asiaa kuntourheilusta ja liikunnallisen elämäntavan piiristä. Ohjelma liputtaa liikkumisen puolesta, mutta ilmeisimmät käsitykset ja totuudet tarvittaessa haastaen.

Ennakointikuplassa Mikko Dufvan vieraana Kaisa Oksanen ja aiheena poliittinen päätöksenteko ja Suomen kansallinen ennakointi. Mikä on tulevaisuusvaliokunta tai ennakointiluotsi? Onko ennakoinnilla vaikutusta ja miten ärsyttää tulevaisuudentutkijaa?Kaisa Oksanen toimii erityisasiantuntijana valtioneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksikössä. Hän vastaa mm. tulevaisuusselonteosta ja kansallisesta ennakointiverkostosta. Hän on innovaatiotutkija, yhteiskuntatieteilijä ja tulevaisuudentutkija, ja on aiemmin työskennellyt VTT:llä, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja Jyväskylän yliopiston Agora centerissä.Jaksossa mainitut linkit:Kansallisen ennakointiverkoston nettisivutKansallisen ennakointiverkosto YammerissaTulevaisuusselonteon nettisivutTulevaisuusselonteko FacebookissaEnnakointiverkosto ja tulevaisuusselonteko Twitterissä