Podcasts about kansallinen

Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden on armahtanut poikansa Hunter Bidenin. Päihderiippuvuudesta kärsinyt Hunter Biden on tunnustanut syyllistyneensä veropetoksiin ja viime kesänä hänet todettiin syylliseksi myös aserikoksiin. Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki kertoo, miten poikkeuksellista on, että presidentti armahtaa perheenjäsenensä. Suomessa kuoli huumeisiin viime vuonna yli 300 ihmistä, joista peräti 91 oli alle 25-vuotiaita. Millaisella huumepolitiikalla asiaan voidaan puuttua ja millaisia työkaluja päiihdetyöntekijöillä on tällä hetkellä? Studiossa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat vihreiden Bella Forsgren ja kokoomuksen Maaret Castrén sekä Tukikohta ry:n hanketyöntekijä Anssi Holappa. Häämöttääkö Ranskassa hallituskriisi? Michel Barnierin vetämä vähemmistöhallitus on maanantaina kovassa paikassa, kun Marine Le Penin vetämä suurin oppositiopuolue Kansallinen liittouma vaatii muutoksia budjettiin. Jos hallitukselle esitetään epäluottamusta, edessä saattaa olla epäluottamuslause ja uusi hallituskriisi. Toimittajamme Miina Väisänen raportoi. Teollsuusliitto on jättänyt lukuisia lakkovaroituksia joulukuulle ja ensimmäiset lakot olisivat käynnistymässä tiistaina. Millaisessa jumissa työmarkkinat ovat ja mitä tämä tarkoittaa hallituksen ajamalle vientimallille? Studiossa Työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Syyriassa kapinallisjoukot aloittivat viime viikon lopulla laajan hyökkäyksen maan luoteisosissa. Joukot onnistuivat valtaamaan alueita hallituksen joukoilta ja etenivät kohti Aleppoa. Sisällisodan jälkeen solmittu tulitauko on ollut herkässä tilassa ja naapurimaassa Libanonissa taistelut Israelin ja äärijärjestö Hizbollahin välillä taukoisivat vain pari päivää ennen Syyrian kapinallisten hyökkäystä. Miten taistelut vaikuttavat Lähi-idän hauraaseen tasapainoon? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Juontajana Justus Latinen, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Kapitalismi on toiminut kehityksen moottorina ainakin viimeiset puoli vuosituhatta, toki eri tavoin eri ajoissa ja paikoissa. Varhaiset Amsterdamin ja Lontoon kapitalismin vaiheet ovat tutkijoille tuttua, mutta miltä tämä näytti periferiasta käsin, siis Suomen nykyisen maantieteellisen aseman perspektiivistä? Suomen alue oli keskuksista kaukana, mutta ei suinkaan kokonaan eristyksissä. Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomi alkoi kehittyä teollisesti omaan muotoonsa. Professori Markku Kuisma on perehtynyt tarkasti tähän kehitykseen ja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja Maria Pettersson tiedustelee raadilta, millaisia ajatuksia herättää Venäjän mahdollinen aie muuttaa merirajaa. Kyseessä on Venäjän puolustusministeriön asetusluonnos, jossa Venäjä muuttaisi merirajoja Suomen ja Liettuan lähellä. Suunnitelmasta tai sen toteuttamisyrityksestä tiedetään hyvin vähän. Onko syytä huoleen? Onko kyseessä oikea uhka vai typistyykö paniikki kohta vääräksi hälytykseksi? Ruben kuvailee eloisasti suhdettaan Venäjän vaikuttamisoperaatioon, jonka tarkoitus on herättää suomalaisissa hämmennystä. - Välillä tuntuu siltä että yskäys Kremlin käytävillä, jopa vessassa voi kuulostaa Helsingissä tykin laukaukselta. Juha Itkonen myöntää, ettei Jääkiekon MM-kisojen katselu ole kuulunut hänen vuosiohjelmaansa. Poikkeuksena tietysti jos Suomi on päässsyt loppuotteluun asti. Passiivisen kansalaisen näkökulmasta hän on huomioinut, että yhtäkkiä jännitetään trillereitä jotain Tanskaa vastaan! Jos emme enää pärjää jääkiekossa, niin missä urheilussa sitten pärjäämme – miten sykkii leijonasydän ja mitä käy kansalliselle identiteetille? Taru Tujunen nostaa käsittelyyn tulevat europarlamenttivaalit. Oikeistopopulististen puolueiden ennustetaan nostavan kannatustaan tulevissa EU-vaaleissa. Ilmiössä ei Tujusen mielestä ole mitään yllättävää, onhan kehitys ollut saman suuntainen monissa jäsenvaltioissa. Suomessakin Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat löytäneet toisensa. Muuttuuko EU:n poliittinen linja, jos EPP:n ja S&D:n voimasuhteet muuttuvat merkittävästi? Jos muuttuu, niin missä asioissa ja mihin suuntaan? Ruben Stiller kysyy, tuottaako some pimeää konformismia, jonka ideana on se, että jokainen someposeeraus väärässä seurassa voi olla rikos? Jos ihminen näkyy samassa kuvassa vääriä mielipiteitä edustavan ihmisen kanssa, hän on syyllinen. Näettekö mitään huolestuttavaa tässä ilmiössä?

Tällä kertaa ihan oikeasti siitä Suomen ydinaseesta! Oman ydinpelotteen lisäksi keskustelemme Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen sodan todennäköisyydestä, Turusta sekä Japanin toisen maailmansodan aikaisista sotarikoksista.

Tässä jaksossa Tuomas Enbuske ja Otto Juote keskustelevat siitä miksi Suomella pitäisi olla oma ydinase, Jacques-Yves Cousteaun luontodokumenteista sekä pasifismin kauhuista

Kansallinen turvallisuus ja Venäjä. Millaiset uhat Suomen kansallista turvallisuutta nyt koskettavat? Vieraina Venäjä-asiantuntija Hanna Smith ja verkostojohtaja Jukka Savolainen, Hybridiosaamiskeskus. Ranskassa kansallinen hälytystaso nostettu korkeimmalle tasolle. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Poliittisten lakkojen vaikutus investointeihin. Vieraina johtaja Antti Aumo, Business Finlandin Invest in Finland -osasto ja sekä taloustieteen prof. Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta. Etelä-Korea käy kohti vaaleja samaan aikaan, kun naapurimaa Pohjois-Korean uhittelu kasvaa. Soulista raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti.

Aika monille perhe, ystävät ja muut läheiset ovat elämän merkityksellisyyden lähde. Arvokkuuden, merkityksellisyyden ja kuulumisen kokemuksia saadaan myös yhteydestä luontoon ja eläimiin. Havaintoja ihmisestä -sarjassa toimittaja Satu Kivelän vieraana on Itä-Suomen yliopiston vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen. Hän on yhdessä Annukka Tapanin ja Tapani Kokkosen kanssa kirjoittanyt Arvoa ja arvottomuutta -kirjan. Teoksessa kerrotaan laajasta haastattelu- ja kyselytutkimuksesta, jonka avulla selvitettiin millaisissa tilanteissa arvokkuuden kokemukset mahdollistuvat ja estyvät. – Mielestäni kuulumisen kokemuksen voi estää toisten käytös tai omat ajatukset, kertoo 38-vuotias nimimerkki Meelo kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Veli Kauppinen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Mönkkönen, Kaarina, Tapani, Annukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemukset hyvän elämän perustana. Gaudeamus. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (2024) Pienituloisten kotitalouksien nuorilla muita useammin ikäviä mediakokemuksia

Haastattelussa Jussi Halla-aho Suomalainen Presidentti #neuvottelija 222, toinen #neuvottelija-kanavan presidenttiehdokashaastattelu. 00:00 Jussi Halla-Aho, Eduskunnan puhemies. #neuvottelija -kyselyssä toivotuin presidenttiehdokas-haastateltava. Onko #neuvottelija tai Ivan Puopolon Viikon viisastelu tuttu konsepti? 01:42 Eduskunnan puheenjohtajuus on mielenkiintoinen työ. Kansanedustajat eivät ole eduskunnassa pelleilemässä vaan edustamassa kansaa 04:59 Suomenkin eduskunta matkalla blokkijärjestelmään. Ulkoparlamentaariset voimat paljastuvat vasemmistosta 09:49 Onko perussuomalaisuus oikeistolaisuutta? Uudet vastakkainasettelut vasemmisto-oikeisto-janan ulkopuolella perussuomalaisuuden perustana 11:35 Kansallinen-globaali-ajattelu muutoksessa. Syyt puoluejohtajuudesta luopumiseen eivät ole muuttuneet. Moninapainen maailma. Suomalaisten jaetut arvot 13:50 Bulgakov ja Googol ukrainalaisia, suomalaiset viikinkejä? Kannattaako historiaa muuttaa jälkikäteen? 16:14 Ukrainalaiset voimat Nordstream-putken katkaisun takana? Putken räjäyttäjä teki ison strategisen palveluksen maailmalle 20:42 Onko vasemmistolaisuus (yhä) rähmällään oloa venäläisten intressien suuntaan? 22:25 Israel-Hamas-Palestiina. Kahden valtion malli ja muut mallit 27:20 Kietoutuvatko Ukraina-Venäjä ja Lähi-Idän konfliktit toisiinsa. Globaali etelä ja sota länttä vastaan. Länsimaisen sivilisaation itsealennustila 33:19 Lontoon islamistinen antisemitismi vs. Ruotsin tilanne 36:15 Suomen tilanne maahanmuuton osalta. Francis Fukuyaman teoria yhteiskuntien kunnioituksen pirstaloitumisesta. Kansalaisuuden ansaitsemisen yhdistävä voima 42:31 Erilaisuuksien juhlinta. Yhteisöllisyyden tuhoaminen 44:50 Tasavallan presidentti-instituution arvojohtajuus ja perinteet yhdistäjänä. 46:46 Suomen kristillisen perinteen kunnioittaminen. O'Sullivanin laki vasemmistolaisuuden voimasta pätee kirkkoonkin 50:38 Sami vastaa omaan kysymykseensä neuvottelutaidosta 51:25 Halla-ahon perheen juuret Etelä-Pohjanmaalla ja Tampereella 52:30 Kannattaako vastata spontaanisti kysymyksiin? Miksi et aina vastaa? 53:30 #neuvottelija Sisäpiiri – Mistä Jussi Halla-ahon musiikkimaku muodostuu. Vain tilaajille #neuvottelija #presidentti #perussuomalaiset #vaalit #hamas

”On sissi tuo painettu pimeään,ei muisteta kohta ees nimeään!”Näinkö meidän sotilaillemme käy,kun ei heitä kohta enää presidentin linnassakaan näy?Unohdetaan koko sota,liekö ollut edes totta?Kuitenkin, niin kovin lähellä,on tapahtuma tuo ikävä.Siellä moni nuori vammautui,kuoli tai mieleltänsä rampaantui.Ja tuo kaikki heijastuu meihin yhä,monelle isänmaa on kyllä pyhä,mutta tunteita opittiin sodassa peittämään,eikä niitä vieläkään oikein näytetä kenellekkään.Olen ollut tuuraamassa sotavammasairaalassa,olen nähnyt arpia vartalossa.Olemme sotaveteraaneille paljon velkaa,he ansaitsevat muutakin kuin vain hautapaikan avaamisen,menettivät hengen tai terveyden vuoksi meistä jokaisen.Ulla-Maija Mantere

Työ- ja elinkeinoministeriön verkostohankkeet: Mikä on kansallinen vetyverkosto ja mitä se yrittää saada aikaan?

Eduskuntavaalien jälkeen lähtivät puheenjohtajakisat käyntiin SDP:ssä ja vihreissä. Miltä näyttävät SDP Sanna Marinin jälkeen ja vihreät Ohisalon lähdettyä? Ihmiskunta kuluttaa peleihin 200 miljardia vuodessa, viisi kertaa enemmän rahaa kuin elokuvissa käymiseen. Käynnissä tuntuu oleva valtaisa kulttuurimuutos, samanlainen kun elävän kuvan ja television saapuminen viime vuosisadalla. Pohdimme myös onko intellektuellien aika auttamatta ohitse, kun puhe on aina rahasta ja taloudesta. Britanniasta on uutisoitu miten taideyleisö on sikaillut. Miksi huono käytös kulttuuritapahtumissa näyttäisi maailmalla lisääntyneen? Perjantaistudion juontaa Nicklas Wancke, ja vieraina ovat kirjailija Jarkko Tontti, kosmologi Kari Enqvist, Hki Pride -yhteisön toiminnajohtaja Annu Kemppainen.

Mitkä ovat Ylen ydintehtäviä? Mikä asema Ylellä on suomalaisessa mediakentässä ja suomalaisessa kulttuurielämässä? Pitäisikö Ylen budjetista ja kulttuurin rahoituksesta leikata tulevalla eduskuntakaudella ja tulisiko julkisesti tuetun kulttuurin vahvistaa kansallista identiteettiä? Studiossa vieraana SDP:n kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas Kimmo Kiljunen sekä Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Joakim Vigelius. Jakso on nauhoitettu 28.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yleisradioyhtiö (6:26) Koronapandemia (23:06) Vaalien siirtäminen (30:49) Vaalit (38:38) Mediakenttä (47:25) Ylen tehtävä (52:29) Velkaantuminen (57:23) Ylen budjetti (1:06:42) Kansallinen identiteetti (1:10:58) Leikkaukset (1:13:04) Kulttuurin rahoitus (1:22:48) Kansallismielisyys (1:32:22) Yle ja demokratia (1:35:26) Ylen puolueettomuus (1:41:59) Overtonin ikkuna (1:49:49) Sananvapaus (2:02:30) Some-alustat (2:18:32) Arvopohja

Mitä Kansallinen Kokoomus lupaa romaneille, ja miksi romanien kannattaisi äänestää kokoomusta eduskuntavaaleissa 2023? Mertsi Lindgren tapaa puolueiden edustajia ja haastaa heitä vastaamaan kysymyksiin, jotka koskettavat raadollisellakin tavalla romaneja nykypäivän Suomessa. Kokoomuksesta haastateltavana on puoluesihteeri Kristiina Kokko.

Eppu Normaali on suomalaisen rock-musiikin instituutio, jonka musiikki on muodostunut rakkaaksi jo parillekin sukupolvelle. Miten Eppu Normaalista rakentui se bändi, jonka musiikillisen perinnön nyt tunnemme? Sitä Kasarin Lapset -podcastissa on Vesa Winbergin kanssa puimassa Mika Kähkönen. Tässä kaksiosaisen Eppu-spessun toisessa osassa jatkamme siitä mihin tie vei ja Mikan kanssa pohditaan miten Epuista sukeutui kansallinen instituutio. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan yhdessä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Torvinen" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama

Yhdysvalloissa taitetaan parhaillaan peistä aseenkanto- ja aborttoikeudesta. "Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana Yhdysvalloissa on kuollut enemmän kouluikäisiä lapsia aseväkivallan uhrina kuin poliiseja ja palveluksessa olevia sotilaita yhteensä," presidentti Joe Biden sanoi tunteikkaassa puheessaan kesäkuun alussa. Biden vaati aselakien kiristämistä, mutta tämä on enemmän kuin vaikeaa. Konservatiivit etsivät kouluampumisiin syyllisiä kaikesta muusta paitsi aseista. Moni Yhdysvaltain päättäjä saa kiittää asemastaan aselobbareita. Kansallinen kiväärijärjestö tukee erityisesti republikaanipoliitikoita. Abortista tuli poliittinen kysymys oikeastaan vasta presidentti Ronald Reaganin kaudella, ja nyt se on ottanut uusia kierroksia. Yhdysvaltain korkein oikeus on kaatamassa historiallisen vuoden 1973 Roe vastaan Wade -päätöksen. Kyseinen päätös on vuosikymmenten ajan turvannut aborttioikeuden liittovaltion tasolla, ja nyt abortista on tulossa monessa osavaltiossa vaikeaa, ellei mahdotonta. Korkeimman oikeuden päätöstä asiassa odotetaan kesäkuussa. Kulttuuriykkönen selvittää kiistojen historian ja niiden vaikutuksen Yhdysvaltoihin ja muuhun maailmaan. Haastateltavina ovat John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen, Amnesty Internationalin sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen ja Ylen ulkomaantoimittaja, Trumpin perintö -kirjan kirjoittaja Mika Hentunen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Milloin sota loppuu? Taistelut riehuvat Donbassin alueella Ukrainassa. Tiedustelueversti evp, filosofian tohtori Martti J. Kari esittää skenaariot sodan tulevaisuudesta. Alpo Suhonen oli ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja NHL:ssä. Nyt hän analysoi jääkiekon merkitystä kansakunnalle. Onko jääkiekon maailmanmestaruus saanut suhteettoman merkityksen? Millaista kansallista tarinaa jääkiekon avulla kirjoitetaan?

Jokainen yliopisto haluaa antaa hyvää opetusta ja tehdä vaikuttavaa tutkimusta. Laatuajattelu tulee hyvin lähelle yliopistoinstituution syntyjuuria ja nykyhetken arkea, kun opettajat harkitsevat, millaisia opetusmuotoja he käyttävät, ja tutkijat pohtivat, millä foorumeilla he julkaisevat tutkimuksiaan. Yliopiston laatutyötä varmennetaan kansallisessa auditoinnissa, jossa arvioidaan yliopiston laatujärjestelmän kattavuutta, toimivuutta ja vaikuttavuutta. Itä-Suomen yliopisto ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttavat yhdessä Itä-Suomen yliopiston auditoinnin vuonna 2022. Mitä prosessi merkitsee, ja mitä se tuottaa? Akateeminen vartti -podcastissa keskustellaan yliopiston laadunhallinnasta, laatutyöstä ja laadun arvioimisesta. Haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Venäjän vaikuttamisyritykset. Maakaasutoimitukset. Presidentti Niinistö. Kansallinen veteraanipäivä. Finnair. Sääennuste.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Aki-Mauri Huhtinen. Hän on yleisesikuntaeverstiluutnantti ja Maanpuolustuskorkeakoulun professori ja julkaissut äskettäin yhdessä Kari Laitisen kanssa kirjan Kansallinen turvallisuus murroksessa (Docendo 2021). Upseeriksi Huhtisen tausta on kiinnostava ja poikkeuksellinen. Hän on myös filosofi, väitellyt tohtoriksi eksistenssifilofiasta vuonna 1996. Miten nuoresta sotilaasta tuli filosofi? Keskustelun kuluessa ehdimme pohtia muun muassa Martin Heideggeria ja tulemisen fenomenologiaa, Ukrainaa, Venäjää, koronakriisiä, informaatiovaikuttamista ja tietysti Natoa. https://jarkkotontti.net/

Koko tietoturvapäivän ohjelma löytyy Youtubestahttps://www.youtube.com/watch?v=9lwlnsET2Cc&feature=youtu.be

Kansallinen turvallisuus on laaja käsite, Se ylittää sotilaallisen toiminnan ja kehittää tietoisuutta esim. hybridiuhkista, mutta pitää kuitenkin sisällään myös asevelvollisuuden ja mahdollisen Nato-jäsenyyden tai sotilaallisen liittoutumattomuuden. Erityisen ajankohtaista on myös koronan esiin nostama huoltovarmuus, joka koetteli eri valtioita, kun syntyi kiire saada kansalaisille maskeja ja muita terveyteen liittyviä asioita. Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Kari Laitinen nostaa esiin turvallisuuskysymyksiä pohdiskelevaan tyyliin, Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen on Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, mutta tällä hetkellä virkavapaalla ja töissä Naton strategisen kommunikaation osaamiskeskuksessa Latviassa. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja nimeltä Kansallinen turvallisuus murroksessa, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkijan Kari Laitisen kanssa. Puhumme tässä podcastissa Akin kanssa siitä, miltä koronavirus ja koronajohtaminen näyttävät sotilaan silmin ja siitä, mitä ympäröivä yhteiskunta ehkä voisi oppia sotilailta. Mitä strateginen johtaminen ja resilienssi tarkoittavat somen, digipalveluiden, globalisaation sekä hybridi- ja ympäristöuhkien aikakaudella. Hyviä kuunteluhetkiä!

Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Entä mitä se tarkoittaa järjestäjän näkökulmasta? Vieraana Kari Hakari, STM.

Kun syntyy vauva, syntyy myös äiti. Täysin uudessa tilanteessa, synnytyksen jälkeisessä myllerryksessä ja mullistuksessa, nousee keskiöön vauvan ruokinta. Pienen, heiveröisen vastasyntyneen elämän ylläpitäminen on nyt vanhemman tärkein tehtävä. Osalla tämä tärkeä matka lähtee käyntiin haasteitta, mutta useilla siihen liittyy hankaluuksia, hapuilua, epätietoisuutta tai vaikeita päätöksiä. Jokainen alkuvaiheen tarina on omanlaisensa ja se muotoutuu päivä kerrallaan, yhdessä vauvaan tutustuen ja hänen kanssaan opetellen. Tässä jaksossa käsittelemme vauvan ruokintaa, joka on aiheena herkkä ja koskettaa monia syvältä. Tuomme esiin teidän kuuntelijoiden kertomia kielteisiä ja myönteisiä yllätyksiä liittyen imetykseen ja pohdimme myös korvikkeen ja imetyksen vastakkainasettelua. Olemme imetysmyönteisiä, mutta samalla haluamme kannustaa jokaista löytämään itselleen hyvän tavan ruokkia lastaan. Lapsen elämässä vaikuttaa moni tekijä, eivätkä päätökset vauvan ruokinnasta määritä meitä äiteinä. Tervetuloa kuuntelemaan jaksoa, joka oli meistä monella tapaa haastavakin äänittää! Lähde: Tuovi Hakulinen, Kirsi Otronen, Maria Kuronen. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. THL, Helsinki.

Keskustelemassa ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelussa mainitaan alussa kotivankila ja minipossut. Ruben Stiller puhuu epäillen digitalisaatiosta ja puolustaa paperille kirjoittamista. Juha Itkonen kaipaa inhimillisyyttä teknokraattisiin koronarajoituksiin. Taru Tujunen toivoo syksyyn lisää juhlia ja toivottaa halloweenin kaltaiset pippalot tervetulleiksi. (Rubenia ilahduttaisikin ainakin Kansallinen kateuspäivä ja Naama peruslukemilla -päivä.) Twitterissä #pyöreäpöytä

Trollausta, somesotia, uusia politiikan jakolinjoja? Vai perinteistä porua talouspolitiikasta? Mitä kansallinen eduskuntavaalitutkimus vuoden 2019 eduskuntavaaleista paljastaa suomalaisen demokratian ja kansanvallan tilasta? Kansallisen vaalitutkimuksen mukaan merkittävin muutos koskee "jäätyneeksi luonnehditun puoluejärjestelmän" sulamista Suomessa. Myös pääministerikysymys on noussut yhä tärkeämmäksi puoluevalinnan perusteeksi. Mitä muutokset puoluekentällä tarkoittavat? Minkälainen oli sosiaalisen median ja netin rooli kevään 2019 eduskuntavaaleissa? Havaittiinko vaaleissa hybridivaikuttamista tai laajaa trollausta? Kuinka tärkeitä olivat politiikan uudet jakolinjat ympäristö-, vähemmistö- maahanmuuttokysymysten ympärillä? Vieraina ovat kansallisen Eduskuntavaalitutkimus 2019 -hankkeen tutkijoista dosentti Sami Borg Tampereen yliopistosta, sekä professori Elina Kestilä-Kekkonen Turun yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Seuraavaksi jotain hieman erilaista. Nimittäin yhden elokuvan tarina ja kolme haastattelua sen tiimoilta. Mikä on kulttielokuva? Mitään yhtä vakiintunutta vastausta tuskin löytyy, mutta useimmiten termiä pyritään selittämään jotakuinkin näin: Kulttielokuva edustaa poikkeavaa alakulttuuria. Se ei kuulu valtavirtaan, mutta silti (tai juuri sen takia) elokuvan ympärille on muodostunut vannoutunut katsojakunta, joka saattaa leffaa palvoessaan muistuttaa jopa uskonnollista kulttia. Kuinka kulttielokuva syntyy? Tätä Jean ja Mancini päättivät lähteä selvittämään. Samalla paneudutaan elokuvan tekoprosessiin, ilmiöihin sen ympäriltä ja ääneen pääsee myös kolme hyvin erilaista, elokuvan tekoon osallistunutta henkilöä. Pyrimme myös vastaamaan kysymyksiin kuka, miksi, miten, millä rahalla ja millä seurauksilla. Vuonna 2001 ensi-iltansa saanutta Ponterosaa on tituleerattu Suomen huonoimmaksi elokuvaksi, täydeksi skeidaksi, amatöörimäiseksi ja tarinan mukaan se on viipynyt IMDb:n huonoimpien elokuvien listalla kolme kuukautta. Silti elokuva putkahtelee vuodesta toiseen esille keskusteltaessa valtavirran ulkopuolelle ajautuneista kotimaisista leffoista. Vaikka Ponterosa sai elokuvissa vain 2 552 katsojaa, on esimerkiksi YouTubeen vuodettua versiota elokuvasta katsottu yli 62 000 kertaa (syyskuussa 2020). Lisäksi Ponterosan DVD-julkaisut ovat harvinaisia ja haluttuja keräilykohteita. Pelkästään nämä seikat osoittavat kiinnostuksen elokuvaa kohtaan pysyneen vankkumattomana vuodesta toiseen. Ponterosan taustalla ovat raumalaiset veljekset Mika ja Pasi Kemmo. Vuosituhannen vaihteessa media- ja mainosalalla työskennellyt tehopari päätti kokeilla onneaan audiovisuaalisen viihteen pyramidin huipulla, eli kokopitkän fiktiivisen elokuvan parissa. Helppoa tämä ei ollut, sillä Ponterosa oli ainoa vuoden 2001 elokuva, joka ei saanut tuotantotukea Suomen elokuvasäätiöltä. Kemmon veljekset joutuivat keräämään elokuvalleen rahoituksen erilaisten sponsorisopimusten avulla. Vaatimattomasta tuotannostaan huolimatta elokuvaan saatiin huomattava määrä nimekkäitä ammattinäyttelijöitä sekä Seiskan sivuilta tuttuja julkisuuden henkilöitä. Tähtien valovoimaisuus ei kuitenkaan riittänyt nostamaan Ponterosaa kassamagneetiksi, sillä elokuvan näki teatterissa vain reilut 2500 katsojaa. Tähän varmasti vaikutti osaltaan myös negatiiviset arvostelut aikalaiskriitikoilta. Ponterosa on vastakkaisuuksien elokuva. Se on pienen budjetin tekele, mutta sen näyttelijäkaarti vilisee vuosituhannen vaihteen kotimaisia ykkösnäyttelijöitä. Se on toteutukseltaan yksinkertaisen kotielokuvamainen, mutta sitä päästiin aikoinaan ihailemaan elokuvateattereissa. Se on vihattu ja rakastettu, muistettu ja unohdettu. Kaiken kaikkiaan siis hämmennystä herättävä teos Suomalaisen elokuvan lähihistoriassa. Ponterosa-ilmiötä tutkiessaan Jean ja Mancini saivat ilon ja kunnian jututtaa kolmea hyvin erilaista ihmistä, joita yhdistää kenties vain rooli kyseisessä elokuvassa. Jaksossa omia tuntemuksiaan aiheesta kertovat edelleenkin ammattinäyttelijänä toimiva Timo Julkunen, Ponterosan jälkeen mallista yrittäjäksi siirtynyt Jenni Ahola sekä nykyisin IT-alalla tuotantopäällikkönä toimiva Olli Haaslahti. Jean Mancini haastatteli Julkusta puhelimitse 2.9., Aholaa 17.9. ja Haaslahtea 21.9.2020. Suurkiitos kaikille jakson vieraille! Ja erityiskiitos Audiovisuaalinen toimiala ry:lle, joka etsi käyttöömme Pasi Kemmon haastattelun lähes 20 vuoden takaisesta Visio-lehdestä! Muut lähteet: Pasi Kemmo, Visio-lehti 3/2001, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Suomen elokuvasäätiö ja Internet Movie Database. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ennakointikuplassa katsotaan seuraavaa 40 vuotta ja erityisesti sen tekijöitä. Tällä kertaa vieraana on Laura Pouru. Laura on tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja, kansallisen Tulevaisuuspäivän perustaja, ja ennakointiin ja tulevaisuuslukutaitoon perehtynyt tutkija Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.Lauran kuulijoille esittämä kysymys on:“Millainen on henkilökohtainen suhteesi tulevaisuuteen? Suhtaudutko tulevaisuuteen passiivisesti (tulevaisuus tulee ja vie mukanaan) vai proaktiivisesti (pystyn vaikuttamaan tulevaisuuden muotoutumiseen)? Millaiset rajoittavat tai itsestäänselvyyksinä pidetyt oletukset saattavat rajoittaa omaa suhtautumistasi tulevaisuuteen?”Voit osallistua keskusteluun Twitterissä tunnisteella #kuplakysymys.Jaksoon liittyvät linkit:Black Swans - Futurees Studies Students of TurkuTulevaisuuden tutkimuskeskusTulevaisuuslukutaitoTulevaisuuspäiväKansallinen ennakointi 2020 -hankeTopi - tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit

Elias Lönnrot teki kymmenisen matkaa eri puolille Karjalaa 1820-40 -luvuilla ja keräsi runoja paikallisilta runolaulajilta. Hänen käsityksensä mukaan runot kertoivat myyttisiä tarinoita muinaisista suomalaisista ja kuvasivat kansamme historiaa, ja näistä hän kokoaisi Suomelle kansalliseepoksen - nousevan kansallisuusaatteen hengessä. Keräämistään sadoista runoista ja tuhansista säkeistä Lönnrot loi Kalevalan, mutta miten? Mikä Kalevalassa on suomalaista, mikä karjalaista ja mikä Lönnrotin omaa? Entä mitä Kalevalasta ajateltiin sen syntyaikaan Suomessa ja sittemmin rajantakaisessa Karjalassa - tai nykyään? Tutkijat Heidi Haapoja-Mäkelä ja Eila Stepanova valottavat Kalevalan syntyhistoriaa ja keskustelua sen omistajuudesta, sekä pohtivat sen merkitystä Suomelle - ja Karjalalle - silloin ja nyt. Kalevalan runoja ohjelmassa laulaa Taito Hoffrén. Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.

Kapteeni Juha Kukkolan mukaan Venäjän pyrkimys kehittää kansallista internetsegmenttiä liittyy laajempaan internetin militarisoitumis- ja fragmentaatiokehitykseen. Kukkolan näkemyksen mukaan globaalista verkosta tarvittaessa irroitettava kansallisen internetin osa ei ole vain kotrollin väline - sen avulla voidaan saavuttaa strategista etua kybertilassa. Kukkolan väitöstutkimus kartoittaa ideoita Venäjän kybestrategian taustalla. Tutkimus pyrkii osoittamaan millä tavoin monet jo neuvostoajoilta peräisin olevat ajatukset ja kokemukset vaikuttavat Venäjän nykyisen toiminnan taustalla. Haastattelussa taustoitetaan mm. Neuvostoliiton aikaisen kybernetiikka-ajattelun historiaa. Keskustelussa sivutaan myös samaa aihetta tutkineen Martti J. Karin samaa aihetta luotaavaa väitöskirjaa. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Arkhimedeen sivupersoonat turisevat ensi kertaa etäyhteyksien päästä Hämeenlinnasta ja Vantaalta. Miehillä on jo ikävä kasvotusten järjestettäviä palavereja ja työkavereita. Pohdinnassa on muun muassa demokratian toimivuus poikkeusoloissa. Kansallinen yksituumaisuus voisi olla koetuksella, jos koronavirus olisi rantautunut eduskuntavaalien alle. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Ohjelman ensimmäisessä osassa kerrotaan Kreikan Tessalonikassa pidetystä konferenssista, jossa oli noin 300 henkeä, noin sadasta maasta. Aiheena oli seurakuntien ja yhteisöjen istuttaminen kaikkialle maailmaan siten, että olisi yksi yhteisö 1000 ihmistä kohden. Osallistujien joukossa oli heitä, joita ei saanut kuvata vainojen tai niiden uhan takia. Osallistujat kävivät myös Filippissä katsomassa Lyydian kastepaikkaa sekä Paavalin ja Silaksen vankilaa. Viittasin myös kritytyksi kääntyneiden ex. muslimien pakkopalautuisiin omiin lähtömaihinsa, joissa vainojen mahdollisuus on varmuutta hipovaa luokkaa. Kuulemme myös toimittaja Mari Turusen kertovan kristityiksi täällä kääntyneiden kokemasta painostuksesta muslimien taholta vastaanottokeskuksissa. Tästä aiheesta Mari on tehnyt kirjan Kääntyneet. Ohjelman toinen osuus on autenttinen kiitos- ja todistuspuheenvuoro, jonka Mikko Matikaisen kastama ex. muslimipariskunta piti omassa kastejuhlassaan keväällä 2017. Mahdollisen painostuksen takia tuosta todistuksesta on poistettu kaikki paikkakunnat saapumispaikkakuntaa Helsinkiä lukuun ottamatta. Tuli todetuksi, että jo pelkästään kiinnostus Raamattua kohtaan tai seurakunnissa käyminen voivat laukaista painostusta tai uhkailua. Ohjelman kolmannessa osuudessa nostetaan esiin Afganistanissa lähetystyötä tehneet suomalaiset ja heidän puolisonsa, jotka rukoilivat sen puolesta, että evankeliumi voisi tavoittaa afgaanit ja vapauttaa heidät iloon ja elämään. Liisa Kingma iloitsee siitä, että Suomeen ja Länsi-Eurooppaan on tullut tuolta alueelta ihmisiä, jotka ovat tulleet evankeliumin kohtaamiksi. Surua tässä kaikessa aiheuttaa se, että neljä Kansanlähetyksen työntekijää on surmattu rakkautensa tähden Afganistanissa vuosien kuluessa. Lähetystyö on tuonut valtavaa siunausta, kun sitä on tehty Jumalan rakkaudesta käsin. Nostin esiin Namibian, jossa suomalainen lähetys on saanut aikaan koulutusta, sairaanhoitoa ja vapauttanut henkien pelosta ja palvonnasta. Kansallinen identiteettimmekin ja sivistyksemmekin on peruja vastaavasta rakkaudesta. Ohjelma sisältää näihin aiheisiin liittyviä näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä. Siinä on myös pieni kertaus edellisestä jaksosta ja rohkaisevia näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. Haastatteluja työstää käyttöä varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Nationalismi on osa modernisaatiota, sanoo professori Janne Saarikivi. Hän on uusimmassa kirjassaan Suomen kieli ja mieli pohtinut kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin välisiä suhteita. Nationalismille on ominaista se, että se on ottanut suuret ihmismassat rakentamaan yhdessä yhteiskuntaa. Tämän edellytyksenä on ollut koulutus ja lukutaito. Voi sanoa, että nationalismi on lisännyt tasa-arvoa. Saarikiven mukaan kaikkien maiden nationalismi on perusteiltaan samanlaista. Kaikkien kansojen myytit ovat suurin piirtein samanlaisia: meidän kansa on työteliäs, hiljainen ja rehellinen ja rohkea sodassa. Kansalliseksi sanottu taidekin on suurin piirtein samanlaista eri maissa. Niinpä voi sanoa, että nationalismi myös globalisaatiota. Se väittää korostavansa eri kansojen erilaisuutta, mutta samalla se tekee kaikista kansoista samanlaisia. Kansallisen identiteetin syntyyn vaikuttavat hyvin monet voimat. Euroopassa yksi tärkeä tekijä oli paperin hinta. Paperin hinta laski jyrkästi 1800-luvun jälkipuoliskolla kun paperia alettiin tehdä selluloosasta. tämä helpotti koulunkäyntiä ja mahdollisti lehtien ja kirjojen levittämisen kaikelle kansalle. Sekä kirjakielet että kansalliset identiteetit ovat rakentamalla rakennettuja järjestelmiä, joiden luominen on aina myös tuhonnut kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

Kovat piipussa. Kansalliset tarinat. Oulun seksuaalirikokset. Rokotevastaisuus. Laineet käyvät korkeina pöydän ympärillä, keskustelemassa Pauli Aalto-Setälän johdolla Kaarina Hazard, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Twittewr: #pyöreäpöytä

Kansallinen tulorekisteri otetaan Suomessa käyttöön 1.1.2019. Se tulee helpottamaan palkanlaskijoiden ja meidän kaikkien arkea. Ennenkuin tulotietojen ilmoittaminen voidaan automatisoida, täytyy yrityksissä tehdä hieman valmistelevia töitä. Tulorekisteristä Bisnespöydän ääressä ovat puhumassa Suomen yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro ja Visma Netvisorin tiiminvetäjä Sini Alamäki. Toimittajana on Ani Rumpu.

Kansallinen symboli voi saada myös henkilön hahmon, kuten äiti-Venäjä ja Svea-mamma. Näistä äitihahmoista poiketen Suomella on Suomi-neito. Pitäisikö sata vuotta täyttävän itsenäisen valtion henkilöitymän vähitellen aikuistua ja saada äidillisiä piirteitä? Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Tepora on oikea henkilö kertomaan miten Suomi-neito syntyi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: Museovirasto --------------- Hyvää sadannetta itsenäisyyspäivää, hyvät suomalaiset! Vai mitenkä tämä laskutoimitus nyt menee? Katsotaanpa Matti Klingen mainiosta kansallisia symboleitamme ja niiden syntyä käsittelevästä kirjasta Suomen sinivalkoiset värit. Sieltä löytyy luku Merkkipäivät ja suurmiehet, jossa aluksi muistutetaan, että tällaisen joulukuun kuudes –tyyppisen itsenäisyyspäivän esikuva on Ranskan vallankumouksen heinäkuun neljästoista ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen heinäkuun neljäs. Tätä ennen kansallisia juhlia oli tapana viettää kuninkaan syntymä- ja kruunajaispäivinä, jotka liittivät valtion ja kansakunnan tiiviisti kuninkuuteen. Vuonna 1917 itsenäisyysjulistus 6.12. ei saanut suomalaisia juhlatuulelle. Enemmän iloittiin tammikuun 4. päivänä, kun Venäjä, Ranska ja Ruotsi tunnustivat maamme itsenäisyyden. Varsinaista juhlapäivää suunniteltiin pidettäväksi toukokuun 16. päivä, jolloin sisällissodan valkoisen puolen kenraali ratsasti voittajana Helsinkiin. Joulukuun 6. sai virallisen aseman vasta 1919, jolloin Valtioneuvosto päätti, että se on Suomen itsenäisyyspäivä. Ulkoista juhlimista hillitsi kuitenkin pitkään joulukuun alun talvinen sää. Klingen mukaan jopa itsenäisyyspäivän liputtaminen yleistyi hyvin hitaasti. Joulukuun juhlapäivällä oli aluksi myös ståhlbergilaisen sovintopolitiikan maine, joten sekä valkoisella Suomella ettäsisällisodan hävinneellä puolella oli vaikeuksia ottaa sitä omakseen. Talvi- ja jatkosotia muistellaan usein itsenäisyyspäivinä ja talvisodan kansallisen eheyttävän hengen innoittamana itsenäisyyspäivään alettiin liittää yhä enemmän juhlallisuutta liputuksineen, soihtukulkueineen ja Presidentin linnan vastaanottoineen. Eli etenkin itsenäisyyspäivämme vietolle nuo sodat olivat merkittäviä. Kansallispäivä on kansallisvaltiolle tärkeä symboli ja tärkeä on myös valtion henkilöitymä, eli meillä Suomi-neito. Tiedättehän sen kansallismaisemassa poseeraavan kansallispukuisen nuoren naisen, josta muistutetaan säätiedotuksissakin, kun sanotaan: ”Käsivarressa sataa lunta”. Syntyikö Suomi-neito karttakuvan pohjalta? Kuka Suomi-neidon keksi? Minne Suomi-neito on kadonnut? Kysytään Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Teporalta. Pasi Heikura aristoteles@yle.fi

Kansallinen kaupunkipuisto on laaja ja hoidettu kulttuuriympäristö, joka on saanut arvoisensa statuksen, tavallaan virallisen aseman. Tällaisten kaupunkipuistojen tarkoituksena on turvata kaupunkien luonto- ja maisema-arvoja. Kansallisia kaupunkipuistoja ei voi olla kovin suurta määrää, kuten kohta kuullaan. Tavoite on niin kunnianhimoinen, että suinkaan kaikki kaupungit eivät edes halua mukaan tällaiseen omalla tavallaan velvoittavaan yhteisöön. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki sai haastateltavakseen Porin kaupungin kansallisesta kaupunkipuistohankkeesta vastaavan projektipäällikkö Heli Nukin. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Ennakointikuplassa Mikko Dufvan vieraana Kaisa Oksanen ja aiheena poliittinen päätöksenteko ja Suomen kansallinen ennakointi. Mikä on tulevaisuusvaliokunta tai ennakointiluotsi? Onko ennakoinnilla vaikutusta ja miten ärsyttää tulevaisuudentutkijaa?Kaisa Oksanen toimii erityisasiantuntijana valtioneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksikössä. Hän vastaa mm. tulevaisuusselonteosta ja kansallisesta ennakointiverkostosta. Hän on innovaatiotutkija, yhteiskuntatieteilijä ja tulevaisuudentutkija, ja on aiemmin työskennellyt VTT:llä, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja Jyväskylän yliopiston Agora centerissä.Jaksossa mainitut linkit:Kansallisen ennakointiverkoston nettisivutKansallisen ennakointiverkosto YammerissaTulevaisuusselonteon nettisivutTulevaisuusselonteko FacebookissaEnnakointiverkosto ja tulevaisuusselonteko Twitterissä

Moni haluaa, että tuhkat ripotellaan aikanaan metsään. Kansanedustaja haluaisi ripotella metsään jo nyt - ja vielä elossa olevia ihmisiä! Kotimaassa on jo monta päivää ihasteltu kansanedustaja Susanna Kosken reseptiä nuorten miestemme toimettomuuteen. Kansanedustaja tiesi, että metsässä on paljon tekemätöntä työtä, ei tarvitse kuin junan ikkunasta katsoa. Siitä tekemään. Nuoret ovat valitettavasti fiksuja. He tietävät, että motivaatio on piilossa puun ja kuoren välissä. Samassa paikassa on myös nila, puun pehmeä solukko, johon motivaatio ajan saatossa liukenee. Kaikessa tässä hepulissa unohtuu, että kyse on vakavasta asiasta. Miten Suomen huoltosuhde saadaan paremmaksi, verotuloja kassaan ja miten saadaan se iso joukko kotiin jääneitä nuoria miehiä ymmärtämään jotain yhteiskunnallisen ansaintalogiikan päälle. Pitäisikö nuoret miehet päästää metsään? Poliittinen broileri ei siellä selviytyisi, mutta hieman villimpi otus saattaisi. Ainakin työn pitäisi olla tuottavaa. Risusavotta on enemmän vapaa-ajalle kuuluvaa toimintaa, johon vanhemmat vielä täysi-ikäisenkin pakottavat. Varmasti kansanedustajakin tarkoitti kunnon tukkien kaatamista ja luonnollista karsintaa. Ja joku pilaa aina kaiken! Ammattilaiset eivät tietenkään kouluttamattomia julleja metsään päästäisi. Yksityismetsätalouden työnantajien puheenjohtaja Antti Teivaala sanoo metsätöiden olevan nykyään ammattilaisten itsenäistä työtä ilman valvovia esimiehiä. Ammattitaidoton saa lyhyessä ajassa paljon tuhoa aikaan. Puuliiton mies säestää Husqvarnalla. Muutenkin metsurien keski-ikä on noussut. Juuri valmistuneet nuoret metsurit ovat alalla vain muutaman vuoden, koska työ on kuulemma henkisesti ja fyysisesti rankkaa ja yksinäistä. Poliitikoilta tulee niin vähän laadukasta mahlaa, kuin rikkinäisestä pipetistä, että vielä en teilaisi kokoomuslaisen nuoren kansanedustajan neronleimausta. Kansallinen kokeilu voisi tulla kyseeseen. Kaikki nuoret miehet, joilla opinnot jäävät kesken ja energiajuoma kasvaa käteen, kuljetettaisiin määräajaksi metsään. Ehdotan puolta vuotta, mutta nokkela kansanedustaja näkee isomman kuvan kuin minä ja näkisi mielellään varmaan kollit havujen siimeksessä ainakin pari vuotta. Tai siis olisi näkemättä. Nimittäin maailmalla, meilläkin, joutilaat parikymppiset miehet ovat se kallein aines. Heillä on tuskastumisgeneraattorin kehittämää voimaa ja konepellin alla luontainen kuohunta. He saattavat ajaa liian kovaa ja lyödä vastaantulijaa. Jos nämä saataisiin metsään, olisivat poissa muusta pahanteosta. Osa poimisi kansanedustajan liisteisessä unessa poroille jäkälää ja brittiläinen lihava turisti saisi Jouluna ratsastaa pullealla porolla. Toiset tallentaisivat kännykameroilla viimeisiä aarniometsiämme tulevien sukupolvien iloksi. En tiedä miten ruumiillinen työ saa tulevaisuudessa nuoret julperomme innostumaan. Hiki ja luonto ovat monelle kännykän kasvatille luonnottoman tuntuisia asioita. Maallamme on edessään ihania haasteita. Meidän täytyy olla realisteja ja kehittää yhteiskunnan kannalta ihan uudet tuottavuus- ja ansaintamallit. Mielikuvitusta ei ole enää varaa kahlita. Puiden sijasta pitää nähdä seuraavat jatkojalosteet. Siksi tervehdinkin suurella ilolla uutista, jonka mukaan tulevana Jouluna meidän kinkkurasvamme saavat uuden elämän biodieselinä ja mäski vieläpä lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tunnen lähipiirissäni veijareita, jotka paistavat jo nyt kaksi joulukinkkua. Nyt he paistavat varmasti kolmannen ja syövät itsensä lähelle kuolemaa. Ja nauttivat ajatuksesta, että kaikella tällä sulaneella laardilla Suomi lähtee väkisinkin nousuun! Lisää ideoita tarvitaan. Kyyneleet voidaan pullottaa, niin kuin nais-kisu laulussa jo suosittaa. Työtehoseuran entinen aktiivi oli ehdottanut siemennesteen keräämistä tapettiliisteriksi, mutta hieno idea kuulemma torpattiin viime hetkellä tasa-arvon vastaisena. Maallikkosaarnaaja Maasola

Urho Kekkosen kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta 31. elokuuta 2016. Oliko Kekkosen presidenttinä ollessa kaikki paremmin? Intohimoinen Kekkos-fani Sanna Pirkkalainen pohtii tätä kysymystä väitöskirjan Kekkosesta tehneen tutkija, kirjoittaja Timo J. Tuikan kanssa. Nämä "Kekkosen lapset" puhuvat myös muustakin kuin politiikasta, läpi käydään mm. Kekkosen rakkauksia ja sitä, millainen ystävä ja vihamies UKK parhaimmillaan ja pahimmillaan oli. Suomalaisiin iskostui ikuisen vahvan johtajan kaipuu Kekkosen pitkän valtakauden jälkeen. Presidentin valtaa rajattiin Kekkosen kauden jälkeen, mutta Tuikka kertoo suuren johtajan kaipuun silti ajoittain palaavan. - Aina kun asiat menevät päin mäntyä muistutetaan, että kyllä se Kekkonen osasi asiat hoitaa. Mutta toisaalta, aika paljon on heitäkin, jotka Kekkosta arvostelevat. Timo J. Tuikka kertoo Kekkosen harjoittaneen "ruoska-parlamentarismia". Hallintatapa oli kyseenalainen, mutta toisaalta kansalaiset arvostivat poliitikkoja kurmuuttavaa presidentttiä. Kansallinen yhtenäisyys oli Tuikan mielestä Urho Kekkosen tärkein perintö meille suomalaisille - pääsimme eroon sisällissodan traumoista. - Kekkonen viihtyi hyvin kansan parissa, mutta toisaalta pukeutui myös mielellään frakkiin. Tuikka odottaa nyt innostuneena uutta tutkijasukupolvea, jolla ei ole mitään muistikuvaa Kekkosesta eikä Neuvostoliitostakaan. - Kekkos-tutkimus ei ole suinkaan loppunut, vielä voi tulla paljon mielenkiintoisia tutkimuksia.