Podcasts about monilla

Arviolta 40 000 kristittyä joutui pakenemaan Myanmarissa pelkästään viime vuonna. Pommitukset ovat tuhonneet kristittyjen kyliä. Monilla ei ole ruokaa eikä suojaa. Kristittyjen usko on joutunut kovemmalle koetukselle kuin koskaan, mutta maailma on unohtanut heidät.   On toimittava nopeasti. Open Doorsin kumppanit ovat paikan päällä valmiina auttamaan. Tarvitsemme tukeasi. https://opendoors.fi/kauppa/hyvantekijan-lahja/?kohde=myanmar  

Työn kautta olen saanut tutustua useampaan ihmiseen, joka on vasta aikuisiällä hurahtanut liikuntaan ja urheiluun. Liian moni ihminen ei tietenkään voi hurahtaa, joten tässä jaksossa otetaan selvää miten hurahtamisesta tehdään koko kansan huvi. Vieraan kanssa jutellaan mm. mikä on somen rooli liikuntainnostuksen sytyttämisessä ja sammuttamisessa? Mikä saa ihmiset hurahtamaan liikuntaan? Mistä johtuu se, että niin moni ei hurahda liikuntaan? Onko liikuntaan hurahtaminen sattuman kauppaa vai voiko itse tehdä asialle jotain? Miten asennoituminen liikuntaan muuttuu iän myötä? Onko aikuisilla erilaisia motivaation lähteitä kuin nuoremmilla ihmisillä? Saako ulkonäön vuoksi urheilla? Onko jotain tiettyä liikuntamuotoa, joka on erityisen hyvä aloittelijoille, jotka haluaisivat päästä mukaan urheiluharrastuksiin? Monilla aikuisilla on kiireinen arki ja aikaa liikunnalle on vaikea löytää. Mitä neuvoja niille, jotka kamppailevat ajanpuutteen kanssa? Näitä ja muita liikuntaan hurahtamisen kysymyksiä pohditaan yhdessä viestintäalan yrittäjä ja sarjainnostuja Lotta Heikkerin kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Lotta Heikkeri - IG: https://www.instagram.com/lottapumpui/ - Threads: https://www.threads.net/@lottapumpui - Kirja: https://otava.fi/kirjat/hurahtaneet/

Yhteiset tavoitteet ovat tärkeitä, että voi identifioitua johonkin ryhmään. Kahdenväliset suhteet ja pienet työskentelyryhmät lisäävät kuulumisen kokemusta isommassakin ryhmässä, kertoo nimimerkki Maria kokemuksistaan työelämässä. Havaintoja ihmisestä -kyselyyn vastanneet ovat halutessaan voineet antaa suostumuksensa siihen, että heidän kokemuksensa on mukana PEICAS- tutkimuksessa. Monitieteisessä ja kansainvälisessä PEICAS-hankkeessa tutkitaan autistilasten, huoltajien ja aikuisten kokemuksia ja muistoja koulupoluista ja työelämästä. Tutkimukseen osallistuneet työskentelevät eri aloilla kuten kasvatus, koulutus, sosiaali, terveys, kaupan, viestinnän ja median aloilla. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalalla koettiin, että juoruilut kahvipöytäkeskusteluissa eivät olleet itselle luontaisia tilanteita. Monilla taas asiakkaiden kanssa työskentely oli antoisaa, kertoo tutkijatohtori Anniina Kämäräinen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Susanna Vainiola, Veli Kauppinen ja Laura Korhonen Musiikki: Epidemic Sound Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Prince-Huges, Dawn (2006) Gorillan kosketus: Matkani läpi autismin. Basam Books. Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla. Atena Kustannus. Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi Reiman, Saara (2022) Kaiao.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Koetko uupumusta työssäsi? Et ole yksin. Työuupumus on yleistä, mutta mikä meitä työelämässä oikein uuvuttaa? Löytyvätkö syyt työntekijästä vai työn määrästä tai laajemmista rakenteista?Työuupumuksesta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja syistä näiden takana psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen sekä kansanedustaja (MuT, YTM) Minja Koskela.Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt (vrt. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus 2023). Monilla aloilla työn vaatimukset ovat muuttuneet. Työssä uupumista ei nähdä vain asiantuntiijatehtävissä, vaan se on jopa yleisempää suorittavamman työn aloilla. Työssä ei uuvuta pelkästään määrällinen kuormitus vaan myös rakenteelliset ongelmat, arvostuksen puute ja työn kuvan epäselvyydet. Terveen ja hyvinvoivan työpaikan kehittämiseen olisi hyvä ottaa mukaan työntekijät. On tärkeä tunnistaa työn psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi työntekijä.Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mikä työssä uuvuttaa? - Millaiset työelämän muutokset voivat lisätä työuupumusta? - Entä miten laajemmat yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikuttaa? - Miten ilmiöt kuten quiet quitting ja toksinen positiivisuus liittyvät työuupumukseen? - Miten me voimme vaikuttaa tekijöihin työuupumuksen taustalla?Lisätietoa:Jari Hakanen X (Twitter) ja LinkedIn. Työterveyslaitos verkossa: www.ttl.fi Arvioi oman työhyvinvointisi (ml. työuupumus): Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi)TTL:n kehittämää työuupumuksen arvioinnin liikennevalomallia käsittelevä julkaisu: Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmällä (julkari.fi)Minja Koskela (MuT, YTM) on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja ensimmäisen kauden kansanedustaja (Vas.). Koskela on julkaissut kolme tietokirjaa (Ennen kaikkea feministi, Karisto 2019; Toisin tehty – keskusteluja koulusta, S&S 2020 (Koskela & Tuomi); Äidiksi tuleminen, Into 2021). Koskela väitteli musiikin tohtoriksi kesällä 2022 populaarimusiikkikasvatuksen demokratiasta.Minja Koskela Instagram ja X (Twitter).Minja Koskelan verkkosivut: minjakoskela.fiTyöuupumusta ja siihen liittyviä aiheita käsitellään myös mm. jaksoissa - 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti. - 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen. - 63. Työn imu. Vieraana Jari Hakanen. - 79. Työelämän kiihtyminen. Vieraana Saija Mauno.Mikä sinun työssäsi uuvuttaa? Kiinnostaako työelämän kuormituksen lisääntyminen laajemmin? JHL on tehnyt kuormitukseen ja stressiin liittyviä kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHL:n verkkosivuilta. Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity.Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Mitä tehdä, kun sijoitusasunnon kassavirta on negatiivinen? Monilla sijoittajilla on tämä ongelma korkojen ja vastikkeiden nousun vuoksi. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä voi tehdä paikatakseen tilanteen. Yksi suosikkikeino on tulojen kasvattaminen. Puhumme myös menojen merkityksestä. Se tosin ei ole samalla tavalla inspiroivaa ja stimuloivaa kuten tulojen kasvattaminen. 00:03:09 Kasvata tuloja ensin. 00:11:35 Reagoi ja tee asioita. 00:12:28 Vaihda strategiaa ajoittain. 00:19:07 Ota aktiivinen suunnitelma. 00:25:21 Hajauta sijoitusmuotoihin. 00:27:18 Tee skenaarioita etukäteen. Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan

Merillä on valtava vaikutus koko planeetan ekosysteemiin, mutta pitkään ne ovat olleet katveessa maiden välisistä sopimuksista. Monilla valtioilla on ulkopoliittisia intressejä maailman merillä, mutta millaisia vastuita ja velvollisuuksia niillä on merten suojeluun? The Ulkopolitist -podcastissa asiaa avaavat asiantuntijavieraat Saara Bäck ympäristöministeriöstä ja Laura Meller Greenpeacelta. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Leonard Wilhelmus.

Oletko valmis puhumaan henkisyyden epäseksikkäimmästä aiheesta? Jumala-sana on lähestulkoon tabu, jota kierrellään ja kaarrellaan henkisissä piireissä. Monilla, ellei jopa kaikilla, on ulkopuolelta määritelty mielikuva Jumalasta, mutta tuntuuko se sinusta oikealta? Meillä jokaisella on oikeus rakentaa sydämessämme suhde sellaiseen Jumalaan, joka saa sydämemme hymyilemään. Tässä jaksossa haastan sinua ottamaan Jumala-sanan pannasta ja kohtaamaan sinulle oikealla tavalla voiman, joka on kaiken fyysisen, ja ei-fyysisen, takana. Tervetuloa kuuntelemaan! Tutustu Kolme sisäistä viisasta -kurssiini täältä ja opi kohtaamaan hengen, sielun ja mielesi voima omassa arjessasi! Esitä kysymyksesi Kysy Iisalta -jaksoon klikkaamalla täältä tai osoitteesta https://forms.gle/j8C6UAz573d3d8W3A Instagram | Facebook | iisa@iisaheinola.fi | iisaheinola.fi --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/soturinmerkki/message

Hämeen TE-toimiston asiantuntija Elina Ala-Sankola kertoi Radio Voimalla maanantaina, että Päijät-Hämeessä on tällä hetkellä 6200 yli 50-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, joista TE-toimiston puolella on vähän yli 3000 ja kuntakokeilun puolella vajaa 3000. - Monilla aloilla on työvoimapulaa ja iästä viis. Kun on ammattitaitoa, asennetta ja halukkuutta tehdä, niin töihin pääsee. Totta kai on haastavampaa, kun on ikää jo ja voi olla työllistymisen esteitä, sanoo Ala-Sankola ja huomauttaa perään, että tiistaina Fellmanniassa järjestettävä DuuniWork 50+ -rekrytointitapahtuma on mainio tilaisuus työnantajan ja työnhakijan kohtaamiselle. Lahden kaupungin yrityskoordinaattori Johanna Korhonen on myös mukana järjestämässä tiistain tapahtumaa. Hän näkee, että yli 50-vuotiaiden työllistymisessä on eroja toimialoittain. - Toiselle alalle on helppo työllistyä, mutta toiselle voi olla haastavampaa. Työelämään tarvitaan asiantuntijuutta ja senioreita. Toisille aloille enemmän. Ala-Sankola kertoo, että monelle pitkään samassa työpaikassa olleelle ja sitten työttömäksi jäävälle, voi tulla yllätyksenä se, millaista työnhaku tänä päivänä on. - Työelämä on muuttunut hyvin paljon. Monelle tulee yllätyksenä erilaiset asiat, esimerkiksi digiloikka, mikä nyt on tehty. Jos olet tehnyt pitkään vaikkapa manuaalisorvausta ja nyt pitäisi CNC-hommia ruveta opettelemaan, niin siinä on tiettyjä vaikeuksia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että asenne ratkaisee. Jos haluat tehdä töitä ja näyttää kyntesi, niin se kyllä onnistuu. Korhonen korostaa sitä, että oma arvo pitää tuoda esille työnantajille. - Se on äärimmäisen tärkeää osata myydä osaamistaan, kokemustaan ja vahvuuksiaan. Millainen sitten on hyvä työhakemus? - Se on rakennettu juuri kyseiseen työtehtävään ja siinä on huomioitu juuri ne asiat, mitä siinä tehtävässä tarvitaan, eikä ole yleispätevä, vastaa Korhonen. - Hakemuksesta huokuu se, että olen kiinnostunut juuri tästä työpaikasta ja se, että on ottanut selvää työnantajasta ja työpaikasta. Myöskin se, että mitä annettavaa minulla olisi siihen työpaikkaan, jatkaa Ala-Sankola. Entä millainen tulisi cv:n eli ansioluettelon olla? - Helposti luettava, mutta ei monisivuinen. Vaikka osaamista ja kokemusta olisikin, niin se olisi mahdollisimman ytimekkäästi rakennettu. Tänä päivänä cv:hen kannattaa myös huomioida, mitä paikkaa hakee ja mitä kaikkia osaamisia siihen kannattaa laittaa, neuvoo Korhonen. - Apua cv:n ja hakemuksen tekemiseen saa kuntakokeilusta tai TE-toimistosta. Varttuneen, kokeneen hakijan ei kannata ihan ensimmäisiä mansikkapaikkoja sinne laittaa. Nuorelle ne ovat tärkeitä ja myös harrastukset. Ala-Sankola muistuttaa myös, että määräaikaisessa työssä olevan kannattaa hakea jo ajoissa uutta työpaikka. - Jos tiedät, että sinulla on määräaikainen työ päättymässä, niin rupea hakemaan jo silloin töitä. Asiantuntija neuvoo myös ottamaan herkästi määräaikaisen työpaikan vastaan. - Työssä olevan on aina helpompi hakea työpaikkaa. DuuniWork 50+ -rekrytointitapahtuma Fellmanniassa tiistaina 24.1.2023 klo 15-17. Osoite: Kirkkokatu 27, Lahti Kuuntele koko haastattelu:

Tekstit Areenaan ja kuuluttajalle: Ukrainan ohjus osui vahingossa Puolaan. Trump pyrkii taas presidentiksi. Finnair vähentää työpaikkoja. Monilla työpaikoilla on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Lasten itsenäisyyspäivän juhla. Säätiedotus.

Tiaiset, mustarastaat ja muut tutut talvilinnut kokoontuvat taas ruokintapaikoille. Monilla maaseudun ja omakotialueiden pihoilla yksi runsaimmista siivekkäistä on pikkuvarpunen, kivikaupungin varpusen pikkuserkku. Pikkuvarpusen tuntee suklaanruskeasta päälaesta ja mustasta täplästä valkoisessa poskessa. Nykyään, kun pikkuvarpusia pesii koko Suomen eteläpuoliskossa ainakin neljännesmiljoona pariskuntaa, on vaikea uskoa, että vielä 50 vuotta sitten tämä lintu oli vain Ahvenanmaan ja kaakkoisrajan harvinaisuus. Pertti Koskimies on seurannut pikkuvarpusten ällistyttävää aluevaltausta idästä länteen siitä asti, kun ensimmäiset parit olivat vasta asettuneet Parikkalan ja Tohmajärven väliselle rajaseudulle. Nyt näitä lintuja on ainakin 250 kertaa niin paljon kuin Pertin nuoruudessa, talvisinkin pari miljoonaa yksilöä. Pikkuvarpunen on äärimmäinen menestyjä nykyaikana, jolloin lintulajeistamme jo puolet on punaisella listalla eli uhanalaisia tai uhanalaisiksi taantuvia.

Vaikka stressiin ei kuolisi, niin se kyllä vanhentaa. Ja se näkyy myös päälle. Ihmisten stressinsietokyvyssä on suuria eroja ja osa niistä on geneettisiä. Lisäksi lapsuuden ja nuoruuden kasvuoloilla on suuri merkitys. Jos alle 16-vuotias joutuu kokemaan vakavia sairauksia, omia tai vanhempien päihdeongelmia, kuolemantapauksia tai muita raskaita menetyksiä kolmeen otteeseen, niin 30-vuotiaana hänellä on lyhentyneet telomeerit. Pitkäaikainen stressi tai ahdistuneisuus voivat vanhentaa ja rappeuttaa soluja ja koko ihmistä. Stressi ja ahdistus aiheuttavat luonnollisen fyysisen taistele tai pakene -reaktion. Se on elimistön hälytystila, jossa stressihormoni kortisolin taso nousee ja nostaa verenpainetta, kuivaa suuta ja hiostaa kämmeniä. Hälytystila rasittaa elimistöä, ja pitkään jatkuessaan se syö ihmistä. Toisaalta näyttää siltä, että jos olosuhteet paranevat, niin tilanne voi korjaantua suotuisissa oloissa. Eri ihmiset rapistuvat hyvin erilaisella nopeudella. Kun ihmis- tai eläinsolut jakautuvat, niin kromosomien päitä suojaavat telomeerit lyhenevät joka jakautumiskerralla. Monilla soluilla on 50-60 jakautumiskertaa ja telomeerit toimivat soluissa ikäänkuin jakautumisten laskureina. Stressi ja ahdistuneisuushäiriö nopeuttavat telomeerien lyhenemistä. Telomeerien pituudessa on suuria eroja jo syntymästä alkaen, ja lisäksi stressaava tai ahdistava kasvuympäristö voi edistää stressiherkkyyttä ja telomeerien lyhenemistä. Epäterveellisillä elintavoilla telomeerejään voi lyhentää vielä rivakammin. Kohtalo ei kuitenkaan ole määrätty geeneissä, sillä vanhenemiseen voi aikuisena vaikuttaa itsekin omilla elintavoillaan ja valinnoillaan, toteaa käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta Helsingin yliopistosta. Samat terveelliset elämätavat, joita suositellaan sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ennaltaehkäisyyn pätevät tässäkin. Leena Mattila tapasi professori Hovatan Haartman-instituutissa Helsingin Meilahdessa.

Monella retkeilijällä on mukanaan teltta, makuupussi ja makuualusta. Lisäksi vuodenajasta riippuen pitää olla mukana vaihtovaatteet, lämpimät varusteet ja sadevehkeet. Sitten on tietenkin oltava hyvät eväät ja juotavaa. Monilla on mukana myös kiikarit ja kamerat, joillain myös kaukoputki. Arsenaalia siis riittää. Suomessa on monta mielenkiintoista luontokohdetta, jotka on vaikeasti saavutettavissa ilman sopivaa kulkupeliä. Kaikilla ei ole omaa autoa ja julkinen liikenne ei kulje joka paikkaan. Metsäradiossa kuullaan Jouni Koivunevan mietteitä, miten retkeillä ilman omaa autoa. Retkikaverina Saaristomerellä on Juha Laaksonen.

Matkailuajoneuvoja myydään nyt paljon Suomessa. Monilla on liian pitkä matka turvakotiin. Pyöräilijöiden ja autojen vaaratilanteita on yhä enemmän. Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma Helsinki Pride huipentui päivällä virtuaaliseen konserttiin.

Astra Zenecan koronarokotteen käyttöä voidaan jatkaa. Monilla koronapotilailla on mielenterveysongelmia. Intiassa ja Brasiliassa koronatilanne on huono. Aino ja Leo ovat nyt suosittuja nimiä Suomessa. Torstaina on poutaista ja aurinkoista.

Monilla ammattikouluopiskelijoilla on isoja puutteita perustaidoissa. Koronatartuntojen määrä kasvoi taas. Etäopetus Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kouluissa jatkuu. Maskien käyttö on yleistynyt joukkoliikenteessä. Torstain sää.

Oletko joskus epäonnistunut elämäntapamuutoksessa? Et ole ainoa. Monilla meistä on kokemusta epäonnistumisista niissä. Olemme kenties tavoitelleet täyttä suunnanmuutosta ja tuloksia nopeasti tiukan kurinalaisesti - ja sitten pettyneet itseemme, kun tulokset eivät ole olleet toivotunlaisia.Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Anu Tevanlinna. Keskustelemme Anun kanssa siitä kuinka tehdä onnistunut elämäntapamuutos. Anu on kirjoittanut aiheesta kirjan Hyvinvointia mielelläsi - Arvoista suunta elämäntapamuutokseen.Elämäntapamuutoksissa on hyvä lähteä liikkeelle pienin askelin. Alussa kannattaa pysähtyä ja pohtia, mikä itselle on tärkeää ja mihin kaipaa muutosta. Kannattaa miettiä, mitä haluat elämääsi lisää, ennemmin kuin sitä mistä haluat luopua tai mitä vähentää.Pohdimme Anun kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat tyypillisiä elämäntapamuutoksia? - Minkälaiset asiat vaikeuttavat muutoksessa onnistumista? - Miksi jotkin muutokset ovat vaikeampia kuin toiset? - Miten kestävä elämäntapamuutos tehdään? - Millainen rooli arvoilla ja sisäisellä puheella on muutoksen tekemisessä? - Miten tunteet kannattaa huomioida muutosprosessissa? Lopuksi Anu kertoo myös, että mikä on varma tapa epäonnistua muutoksessa ja mitkä tekijät puolestaan auttavat onnistumisessa.Jakson linkit:Anu Tevanlinnan www-sivut: https://www.anutevanlinna.com/Anu Tevanlinna Instagramissa: https://www.instagram.com/psykologi_anu/Anu Tevanlinna LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/anutevanlinna/Anu Tevanlinnan kirja Hyvinvointia mielelläsi -Arvoista suunta elämäntapamuutokseen (Atena 2020): https://atena.fi/kirjat/hyvinvointia-mielellasi-----Anna palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Yksilönkehitys ei aina vaadi kahden sukupuolen läsnäoloa. Monilla selkärangattomilla ja joillain selkärankaisillakin neitseellinen hedelmöittyminen on tavallista. Väitetään sitä esiintyneen myös erilaisissa tarinoissa.

Monissa maissa muslimitaustaiset kristityt kohtaavat vainoa ja maksavat uskostaan kovan hinnan. Monilla alueilla heillä ei ole ääntä yhteiskunnassa eikä edes seurakunnissa. Avainmedia lähetysjärjestön arabiosastonjohtaja

Monilla kansainvälisillä palkinnoilla tunnustusta saanut Markus Varesvuo on yksi Suomen tunnetuimmista lintuvalokuvaajista. Markuksen lempiaiheita ovat pöllöt, kanalinnut, saaristolinnut ja erityisesti talviset siivekkäät. Viimeksi tullut kirja kertoo katoavasta talvesta. Juha Laaksonen tapasi Varesvuon saaristomerellä kuvauspuuhissa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Koronakriisi aiheuttaa epävarmuutta ja huolta monen elämään. Sen vaikutukset moniin organisaatioihin ja yritysten liiketoimintaan ovat olleet rajut. Monilla työpaikoilla on siirrytty etätöihin. Kriisin talousvaikutukset ovat suuret. Tässä poikkeus- ja muutostilanteessa yritysten pitäisi pystyä reagoimaan nopeasti ja sopeuttaa toimintaansa. Organisaatiot, joissa vallitsee psykologinen turvallisuus, toimivat tutkitusti parhaiten.Tässä jaksossa keskustelen psykologisesta turvallisuudesta ja sen johtamisesta Novetoksen työpsykologi ja valmentaja Hanna Poskiparran kanssa.Koronakriisi on ravistellut monen henkilökohtaista turvallisuuden tunnetta ja lisännyt huolta omasta terveydestä. Kriisin talousvaikutukset ovat monessa organisaatiossa olleet kovat ja välittömät. Monia on jo irtisanottu ja lomautettu. YT-neuvottelujen piirissä on vielä suurempi joukko. Miten epävarmuuden ja muutoksen keskellä voidaan tukea psykologista turvallisuutta?Tämä jakso on kolmas osa minisarjasta, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä.Jakson linkit:Hanna Poskiparran esittely Novetoksen sivuilla: https://www.novetos.fi/asiantuntijat/hanna-poskiparta-2/Hanna Poskiparta LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/hanna-poskiparta-aa643620/Hanna Poskiparran blogi-kirjoituksia:- Korona keinuttaa koko työyhteisöä – miten esimies voi luoda vakautta? https://blogi.novetos.fi/korona-keinuttaa-koko-ty%C3%B6yhteis%C3%B6%C3%A4- Luoko työympäristösi sinulle psykologista turvallisuutta? https://blogi.novetos.fi/luoko-ty%C3%B6mp%C3%A4rist%C3%B6si-sinulle-psykologista-turvallisuutta-0- Psykopodiaa 16. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Vieraana Hanna Poskiparta: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossaHarvardin professorin Amy Edmonssonin haastattelu psykologisen turvallisuuden tukemisesta etätyössä: https://blog.dropbox.com/topics/work-culture/amy-edmondson-on-the-power-of-psychological-safety-in-distributeKorona-linkkejä:Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa jakso koronaepidemian psykologisista vaikutuksista:- Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset- Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen- Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa- Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.)- Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.)- Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.)- Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.)- Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.)- Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista- Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia (Supla.fi)-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:- Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/- Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/- Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina- Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/- Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi- Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Valtataisteluissa ihmiset eivät enää aikuisina käytä hampaita eivätkä ihmisurokset yleensä taistele naaraista kynsin hampain, kuten moniavioiset apinaserkut. Vähälle käytölle jääneistä kunnon kulmahampaista on jäljellä enää haalea muisto. Kissapedot tarvitsevat kuitenkin edelleen kunnon kulmahampaat metsästykseen ja isot urosapinat tarvitsevat niitä tapellessaan naaraista tai lauman johtajuudesta. Nykyihmisen hampaat ja leuat eivät pärjää esi-isien tai apinaserkkujen purukalustoille. Ihmisessä on varsin vähän alkuperäistä ainetta. Monilla on omaa kokemusta kudosten uusiutumisesta, katkennut sääriluu korjaantuu, ihon pinnasta hilseilee kuollutta ihosolukkoa ja haava kasvaa umpeen. Haavasta vuotanut veri ei aiheuta pysyvää vajausta, sillä uusia verisoluja muodostuu tasaiseen tahtiin. Uutta verta muodostetaan niin tehokkaasti, että ihminen voi huoletta luovuttaa verta melkein puoli litraa kerrallaan. Elimistössä on menossa jatkuva kudosten uusiutuminen myös sen jälkeen, kun ihminen on kasvanut täyteen mittaansa. Luustoa tavallaan syödään ja rakennetaan samaan aikaisesti, toteaa yliopistonlehtori, paleobiologian dosentti Suvi Viranta-Kovanen. Liikunta on tärkeää, jotta uutta vahvaa luuta syntyy, sillä luusto uusiutuu käytön ja tarpeen mukaan. Jos luustoa ei käytetä ja rasiteta niin ei se turhaan vahvistui. Liikunnan puute heikentää luustoa, aivan kuten lihaksistoakin. Homo sapiens ei kuitenkaan ole täydellinen eikä suunnittelun tulos, joten heikkoja kohtia kyllä löytyy esim. aivot, sydän ja nivelrustot. Elintärkeät aivot ja sydän eivät kykene korjautumaan esimerkiksi infarktin jälkeen. Alkuperäisen solukon sijaan ne kasvattavat vauriokohtaan hätäpäissään arpikudosta. Arpikudos ei kuitenkaan pysty suoriutumaan sydänlihaksen tai aivokudoksen hommista. Nivelrustot kuluvat käytössä, mutta toisaalta ei liikunnan puutekaan niille sovi. Tasapainoilusta huolimatta rustot voivat kulua ja nivelet kipeytyä, koska nekin ovat huonoja uusiutumaan. Muinaisihmiset elivät nelisenkymmentä vuotta, ja sen ajan rustotkin yleensä kestivät. Nykyihmisen keski-iässä vanhaa perua olevat nivelrustot voivat siis vedellä viimeisiään. Toisaalta, myös muinaisihmisten nivelissä oli kulumavikoja. Nivelruston rappeutuminen saattoi jo silloin alkaa metsästystapaturmasta ja vauriosta. Umpisuoli ja umpilisäke, ovat meillä suhteellisen vaatimattomat. Monilla ruohoa ja lehtiä syövillä lajeilla ne eosallistuvat aktiivisesti ruuansulatukseen. Terhakkaasti uusiutuvien kudosten lisäksi Homo sapiens kuljettaa mukanaan esihistoriaansa. Evoluution hämäristä meillä on muistona myös vilkkuluomen jäänteet silmien sisäkulmissa. Nenänpielessä kiiltelevä vilkkuluomi on surkastunut versio matelijoiden vilkkuluomesta, joka peittää ja suojaa koko silmämunaa roskilta ja pölyltä. Ihmisen parhailla ystävillä kissalla ja koirallakin on paremmat vilkkuluomet kuin meillä. Se siitä wannabe -luomakunnan kruunusta ja evoluution huipusta. Paleobiologi, yliopistonlehtori, Suvi Viranta-Kovanen Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan anatomian osastolta kertoo ihmisen uusiutuvista ja esihistoriallisista osista. Leena Mattila tapasi hänet Biomedicumin kurssisalissa luurangon vieressä Kuva Rex Features / All Over Press

Monilla on suunnitelmissaan kaava elämää ajatellen: parisuhde, yhteistä olemista ja lapsi. Samat suunnitelmat olivat myös Hannalla ja Joonalla. Mutta mitä, kun lasta ei lukuisista yrityksistä huolimatta kuulukaan, vaikka kummastakaan vanhemmasta ei löydy mitään lääketieteellistä perustetta lapsettomuudelle? Miten lapsettomuus vaikuttaa parisuhteen dynamiikkaan? Entä kaikkeen pariskunnan ympärillä?

Tämän jakson aiheena on oikea asenne markkinoinnissa. Koska väärä asenne voi tuhota kaiken. Onko sinulla tämä viheliäinen aivomato? Monilla markkinoijilla ja yrittäjillä on ... ja se maksaa heille paljon. Kenties lopulta kaiken. Kuuntele tämä niin selitän. Jos haluaisit todella saada markkinoinnilla parempia tuloksia... Kutsun sinut copykouluuni. Opetan siellä miten saat todella tuloksia - mutta vain jos sinulla on avoin mieli. Tutustu tästä: http://bit.ly/starttaa-copykoulu

Saada aikaan asioita ja mennä eteenpäin elämässä, mutta pitää lempeällä otteella huolta itsestä. Kuulostaako vaikealta yhtälöltä? Sen ei tarvitse olla hankalaa, kertoo mindfulness kouluttaja Hanne Laasala. Mindfulnessin ja itsemyötätunnon yhdistelmä on nimittäin tällä hetkellä parasta, mitä tutkimus tarjoaa hyvinvoinnin tukemiseksi, oman henkisen vahvuuden kehittämiseksi. Itsemyötätunto on oman itsen hyväksymistä ja lohduttamista - sitä, että suhtautuu omaan itseensä kuin hyvään ystävään. Monilla arki on hektistä ja suorittamisen kulttuuri näkyy kovana itsekriittisyytenä - sisäinen ääni on usein todella vaativa. Kannattaakin miettiä, mikä on paras tapa elää oma ainutlaatuinen elämä - hyväksyen vai piiskaten, toteaa Hanne Laasala. Entinen huippu-urheilija Mika Poutala kertoo, että kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen on tuonut näköpiiriin kokoajan lisää hyviä asioita. Kun positiivisia asioita bongasi tietoisesti, löytyi niitä kokoajan lisää! FM Hanne Laasala on Euroopan ainoita UCLA:n kouluttamia mindfulness kouluttajia. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopistoon tutkien mindfulnessin ja itsemyötätuntotaitojen vaikutuksia hyvinvointiin ja tunneälyyn. Mika Poutala on entinen huippu-urheilija, joka urheilu-uransa jälkeen on työskennellyt puhujana ja sparraajaana, joka haluaa auttaa, opettaa ja innostaa ihmisiä sekä yrityksiä saavuttamaan tavoitteet konkreettisten työkalujen avulla.

Aikuiset ovat keinottomia tämän ajan kasvatuskulttuurin keskellä, toteaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen kouluttaja Elina Kauppila. Jos ei pysty käsittelemään omia tunnetilojaan, on vaikea johdattaa lasta eri tunneskaalojen läpi. Vanha autoritäärinen kasvatus on väistynyt uuden keskustelevan kulttuurin tieltä - hyvä niin, mutta monilla vanhemmilla ei ole oman menneisyytensä takia työkaluja käydä tilanteitä läpi. Monilla ei myöskään ole aikaa pysähtyä kuuntelemaan mitä perheelle oikeasti kuuluu. Läsnäolo on kaunein sana, toteaa puolestaan valmentaja Anne Karilahti ja neuvoo perheitä ottamaan aikaa yhdessäololle ja pitämään tiimipalavereita. Nyt huoltamolla saadaan vinkkejä toimivampaan arkeen!

Kaikki tietävät, että italialaiset pysyvät vanhempiensa nurkissa pohjoismaalaisia pitempään. Monilla ei kuitenkaan ole varaa muuttaa pois kotoa, kertoo Jenna Vehviläinen Roomasta. Hän kertoo myös, minkälaisia paketteja vanhemmat lähettävät lapsilleen Etelä-Italiasta ja miten italialaisnuoret ovat pärjänneet pitkän talouslaman aikana. Jennan sarjasuositus: Gomorrah. Sarjan toimittaja on Simo Ortamo.

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on eletty hyperglobalisaation aikaa. Se tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuinen kauppa on vapautunut, pääomat ja varallisuus ovat päässeet virtaamaan maasta toiseen ja kaupan esteitä on aktiivisesti purettu. Silti kansalaisilla ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa demokraattisesti ylikansallisiin toimijoihin, kuten Maailman kauppajärjestö WTO:hon, Maailmanpankkiin tai Kansainväliseen valuuttarahasto IMF:ään. Monilla arkiseksi kokemillamme asioilla on vahva globaali ulottuvuus. Esimerkkinä vaikkapa globaalien yritysten rakentamat kännykät, jotka on ideoitu, laitettu kasaan ja kuljetettu eri puolilla maailmaa. Työpaikkamme ovat tavalla tai toisella sidoksissa globaaliin kauppaan. On myös paljon asioita joita ei voida ratkaista yksinomaan Suomessa sekä ilmiöitä, jotka eivät pysy valtioiden rajojen sisäpuolella. Hyvä esimerkki tällaisesta asiasta on ilmastonmuutos, jonka pysäyttämiseksi mukaan olisi saatava koko maailmanlaajuinen yhteisö. Demokratiaongelmassa keskustellaan globaalista demokratiasta. Vieraina ovat ovat SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana Kyösti Hagert ja demokratia- ja osallisuusasiantuntijana Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

Niitä on erivärisiä ja -kokoisia. Monilla on komea lakki, ja sen muoto voi vaihdella. Tämä lakki on eliön näkyvä osa eli itiöemä ja sen perusteella useimmat lajit voi tunnistaa toisistaan. Lakki voi olla yksi- tai monivuotinen. Jotkut niistä tuoksuvat. Näiden hajottajien varsinainen sienirihmasto elää puun sisällä. Suomessa niitä on yli 200 lajia. Joko olet jyvällä, mistä on kyse? Luontoretkellä puhutaan käävistä. Erityisesti yhdestä avainlajista, kantokäävästä. Juha Laaksosen retkikaverina Kirkkonummen Porkkalassa on WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Monilla paikkakunnilla koetaan jo talven toinen sairastumispiikki. Lisää >> http://ift.tt/2ErZOUa

Merkittävä osa suurten kaupunkien sisäisen ja seutuliikenteen bussilinjoista ei kulje lainkaan perjantaina. Monilla paikkakunnilla joukkoliikenne p .. Lisää >> http://ift.tt/2nmSvWs

Monilla ihmisillä on tapana tehdä Joulupäivänä kävelyretki ja viettää lyhyt valoisa aika ulkosalla luonnossa. Valoa ei vuoden pimeimpänä aikana tahdo oikein aina olla ja vaikka puhutaan pohjoisen pimeästä kaamoksesta, niin pohjoisessa sentään valoa tuo valkoinen hanki. Siitä ei etelärannikolla joka vuosi päästä nauttimaan. Luontoretkellä kuusamolainen Paavo Hamunen pohti joulukuun valoa ja muisteli millaisia retkiä hän on tehnyt vuosien varrella joulun pyhien aikaan. Retkikaverina Helsingin Lehtisaaressa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten taivaankappaleista ennakoidaan tulevaa? Millaista on henkinen astrologia ja mitä harhaluuloja astrologiaan liitetään? Vieraana on aihetta 40 vuotta tutkinut ja "Astrologia ja henkinen tie" -teoksen kirjoittaja Erkki Lehtiranta. - Monilla on pintapuolinen käsitys astrologiasta, joka on muodostunut naistenlehtien horoskoopeista. Astrologia on paljon muutakin. Lisäksi tutkijatohtori Lauri Ockenström kertoo magian ja astrologian kuvastoista ja talismaaneista antiikista nykyhetkeen. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Asiakkuuksien hallinta on muutakin kuin osoitekirja yhteystietoineen. Monilla aloilla kilpailu asiakkaista on kova ja hyvän, pitkäkestoisen asiakassuhteen rakentaminen edellyttää työtä ja tekemistä. Tässä jaksossa haastattelussa Catarina Linderborg kertoo hieman tarkemmin mikä on Microsoftin Dynamics CRM ja miten sitä käyttämällä asiakkuuksien hallinta tapahtuu.

Kirkon jäsenmäärä laskee lähes parillakymmenellä tuhannella vuodessa. Seurakunnat joutuvat myymään omaisuuttaan ja vähentämään toimintojaan. Myös kirkollisveron korotukseen on paineita. Monilla seurakunnilla on paljon kiinteistöjä hoidettavanaan. Miltä näyttää kirkon ja seurakuntien talouden tulevaisuus? Miten kirkko sopeutuu niukkuuteen? Miten kirkko priorisoi palvelunsa? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat taloussuunnttelupäällikkö Pasi Perander Kirkkohallituksesta ja Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka.

DNA-viivakoodilla voidaan tunnistaa yksilöt eri kehitysvaiheissaan, esim. hyönteisen muna, toukka, kotelo ja aikuinen tunnistetaan lajin viivakoodilla. DNA on sama kehdosta hautaan ja munasta aikuiseen. Ihminen muuttaa ympäristöjä ja samalla tuhoaa harvinaisten lajien viimeisetkin asuinsijat. Ja liuta lajeja tuhoutuu elinpaikkansa mukana, ja siksi tutkijoilla on kiire löytää lajit ennen sukupuuttoa. Monilla alueilla biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt tai köyhtymässä ihmisen toilailujen vuoksi. Mikä on tilanne täällä Suomessa, kun ilmaston lämpeneminen muuttaa lajistoa. Haastateltavina yli-intendentti, dosentti Marko Mutanen, Oulun yliopisto, kasvitieteen prof. Jouko Rikkinen Helsingin yliopisto, Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth, Suomen ympäristökeskus, SYKE. Toimittaja Leena Mattila. Kuva:Kanarian kasvillisuutta Leena Mattila

Monilla ihmisillä on ongelmia velkojen kanssa joulun jälkeen. Japani haluaa sulkea kaikki vanhat ydinvoimalat. Helsinki on nostettu esiin mielenkiintoisena matkakohteena. Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Paavo Arhinmäki on mennyt naimisiin.