Podcasts about halusin

Kauhukuu oli ja meni, mutta aina on aikaa katsoa lisää kauhua, kun vuorossa A24 laatua tarjoileva Heretic.  Halusin nähdä tämän koska pääosan esittää Hugh Grant on saanut osakseen paljon suitsutusta tästä. Ja se olikin ainoa asia mitä tiesin, sen lisäksi että kyseessä on jonkinlainen kauhuelokuva.  Mutta millainen leffa tämä olikaan? Entä oliko se Hugh Grant nyt niin hyvä mitä sanotaan? Tai onko tämä hyvä leffa? Näihin asioihin koitetaan vastausta antaa arvostelussa.  Aiotko mennä katsomaan? Tai oletko jo nähnyt? Mitä mieltä? Mitä mieltä olet Hugh Grantistä? Entä mikä on herran paras leffa tai rooli? 

Maaliskuussa lahtelainen Tarja Pölkki julkaisi ilmoituksen Facebookin Lahti-ryhmässä, jossa hän etsi itselleen paikkaa päästä kesämökille.  “Tässä tulee erikoinen ”työnhaku”. Olen eka kertaa elämässäni tilanteessa, että minulla ei ole maata. Ei omaa, eikä vuokrattua. Minulla täytyy olla kosketus maahan tai kuihdun. Sinä, joka et pääse mökillesi ensi kesänä syystä tai toisesta. Tässä sinulle oivallinen pehtoorska. Hoidan kukat, pihat ja nurmikot. Häädän rosvot ja rotat. Vastapainoksi uin rannassasi ja vaan chillaan.” – Halusin tuoda Suomeen Euroopassa tunnetun housekeeping-ilmiön. Sain ilmoitukseeni jopa 18 vastausta, mutta Painovoima ry:n yhteydenotto oli kuitenkin se, mitä halusin tehdä.  Lahden kaupungin omistaman Enonsaaren toimintaa pyörittää saaren vuokrannut Painovoima ry.  Pölkin lisäksi saarella työskentelee muitakin kesätyöntekijöitä.  Pölkki kertoo, että sai määritellä toimenkuvansa hyvin vapaasti, nyt tärkein tehtävä on tehdä Enonsaarta tunnetuksi ja suunnitelmissa on esimerkiksi laittaa saaren luontopolku kuntoon.  Pölkki esittää Radio Voiman haastattelussa kaupungille puutarhaosastolle toiveen, että Enonsaaren Siesta-huvilan Siestan laitettaisiin kuntoon.  – Nyt se piha on kuin perunamaa, vaikka huvilassa on tehty mittava remontti.  Etelä-Suomen Sanomien jutussa aiemmin keväällä Pöllki haaveili kesäkanoista saareen.  – Saaressa on supikoiria, enkä halunnut kanan elämää kontolleni, joten niitä ei nyt tule.  Kuuntele podcast, jossa Pölkki kertoo, miten itse kulkee Enonsaareen ja mitä suunnitelmia hänellä on jo kesälle 2025!  Toimittaja: Eeva Ristkari Kuva: Tarja Pölkin albumi

Halusin tehdä arvostelun jostain Halloween leffasta, nyt kun on Halloween. Mietin ensin alkuperäistä, joka täytti 45 vuotta, mutta koska olen nähnyt sen niin usein, en sitä lopulta halunnut katsoa.  Seuraava vaihtoehto oli 5 vuotta sitten tullut elokuva Halloween. Tämän leffan olen nähnyt aiemmin vain yhden kerran ja koska tämän trilogian kaksi muuta olen jo arvostelut, niin onhan tämä ensimmäinen osa tätä trilogiaa myös hyvä arvostella.  Leffa löytyy SkyShowtimesta, jos sen haluaa nyt Halloweenina katsoa ja se ei löydy hyllystä.  Tämä leffa on eräänlainen reboot ja jatkaa alkuperäisen leffan tarinaa 40 vuotta sen tapahtumien jälkeen ja unohtaen samalla kaikki ne lukuisat jatko-osat. Samalla tämä on tämän elokuvasarjan 11. leffa ja kolmas pelkästään nimellä Halloween.  Nykyään on todella yleistä että tehdään jonkinlainen soft reboot joka unohtaa osan tai kaikki jatko-osat ja en sinänsä pidä ideasta, mutta hei, minkäs teet?  Arvostelussa kerron mitä mieltä olin tästä Oletko sinä nähnyt tämän? Mitä mieltä? Mikä on sinun suosikki Halloween jatko-osista? 

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.– Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta, Jarno Ampuja kertoo.Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöä. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.Kympin oppilaan ruotsi ei riittänytKonsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan. Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.– Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.Kieliaktivistit sotapolullaTukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.– Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se 

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa.– Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa.Maria RautpaloMaria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun.– Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.Jääkiekko meni kaiken edelläTero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa.– Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista. Tero TuomarilaTero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa. – Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.Suurperheen uranainenUuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit.Teija KaarreTeija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta.– Me päätettiin rakentaa talo!2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus.– Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Kävin lokakuussa 2022 puhumassa Seinäjoen ammattikorkeakoululla ajankäytöstä ja jaksamisesta. Esitys kesti kokonaisuudessaan noin 60 min kysymyksineen. Halusin tehdä samaisesta aiheesta vielä podcast jakson, koska esitys sisälsi paljon konkreettisia vinkkejä joita voi hyödyntää sekä opiskeluun että työntekoon. Jakson aiheita muun muassa: kalenterisointi, pomodoro-tekniikka, to-do-listat, deadlinet, juhliminen ja kultainen kolmikko (lepo, ravinto ja treeni). Kiitos Opiskelijakunta SAMO, joka kutsui minut paikalle puhumaan! Oli äärimmäisen mukava päästä puhumaan lähellä sydäntä olevasta aiheesta. Aiheeseen liittyen voit lukea lisää blogin puolelta miten kehittää keskittymiskykyä ja muistia: aarohuttunen.com/kognitiiviset-toiminnot ––––––––––––––––––––– SPONSORIT Puhdistamo | puhdistamo.fi Koodi: AARO15 ⮕ 15 % alennus Terveys on tärkein asia mikä jokaisen tulisi priorisoida. Henkilökohtaisesti haluan tarjota keholleni vain parhaita ravinteita ja tiedän, että Puhdistamon tuotteisiin voi aina luottaa. Jokaisella tuotteella on laatutakuu ja niissä käytetään vain parhaita raaka-aineita. Puhdistamo on Suomen ensimmäinen Superfood brändi jonka toiminta perustuu täysin huippulaatuun (perustettu 2010) – kun haluat pysyä terveenä. Kaikki alennuskoodit aarohuttunen.com/edut ––––––––––––––––––––– SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast keskittyy elämän tärkeimpiin osa-alueisiin ja kokonaisvaltaiseen itsensä kehittämiseen – jaksot sisältävät haastatteluja sekä kokemuksia, jotka tarjoavat kuuntelijalle työkaluja, taktiikoita ja tapoja joita hyödyntää. Aaro Huttunen on intohimoinen oppija, joka rakastaa elämän optimointia ja rajojen etsimistä. Instagram | @AaroHuttunen YouTube | @AaroHuttunen Website | aarohuttunen.com Kaikki linkit | allmylinks.com/Aaro "Valitse tarinasi suunta."

Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä koetaan myös suuria tunnekuohuja, kun laiva lähestyy Suomea. Crazy Finnish Cruise on radiodokumenttiohjelma risteilymatkasta, jonka aikana koetaan iloa, kaipuuta, surumielisyyttä kuin myös suurta yhdessäolon riemua. Tukholma-Helsinki -risteilylle osallistuvat ovat Facebookin Finnjävlar-ryhmän jäseniä ja nyt he solmivat ystävyyssuhteita Suomenlaivalla. Tapaamme ohjelmassa Crazy Finnish Cruise Anita Isterin, joka on yksi risteilyn järjestäjistä. Hän on huomannut, että monet Facebook-ryhmän jäsenet ovat yksinäisiä: "Halusin keksiä jotain, missä kaikki voivat olla mukana." Mukana matkalla on myös Greger Enberg. Reissu Suomeen oli ensimmäinen vuosikymmeniin. Lapsuuden maisemat herättivät voimakkaan tunnekuohun: "Finland är mitt DNA." Ohjelmassa seuraamme myös viittä muuta risteilylle osallistuvaa Finnjävlar-ryhmän jäsentä; Marko Vuopposta, Sara Anderssonia, Thomas Pohjalaa ja Sussi Jokelaa. Kuulet Markon luksushytistä, Saran muodonmuutoksesta ja Thomaksen sekä Sussin romanttisesta tapaamisesta. Reportterit: Mika Tahvanainen mika.tahvanainen@sverigesradio.seMinna Pyykölä minna.pyykola@sverigesradio.seTuottaja: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Tämän vuoden Ole Wackströmin muistoajon osanottomäärä jäi aika vaatimattomaksi. Miesten Elite-sarjaan osallistui 37 pyöräilijää. Mukana oli kaikesta huolimatta lajin terävin kotimainen kärki. Miesten Elite-sarjassa nähtiin myös kaksi naista, Korson Kaiun Anniina Ahtosalo ja Porin Tarmon Ida Sten. Suurin mielenkiinto kaksikossa kohdistui 18-vuotiaaseen Ahtosaloon, joka on juniorisarjoissa putsannut pidemmän aikaan palkintopöydät. Tänä vuonna Ahtosalo oli Porvoon SM-kilpailuiden kiistaton kuningatar, vieden mestaruudet sekä SM-tempoajoissa, kuin maantieajossakin. – Halusin tulla hakemaan vähän vauhtia jalkoihin täältä miesten sarjasta, kun on ollut suhteellisen pitkä kisatauko nyt kesken kauden. Miesten kisa soveltuu tähän tarkoitukseen erinomaisesti, Ahtosalo kertoi motiivejaan osallistumisestaan miesten sarjaan.

Tämä idea on pyörinyt minulla jo kauan päässä, mutta en vain saanut vietyä sitä toteutuksen tasolla...vasta kun NYT!! Halusin siis vain istua mikrofonien ääreen kovan luokan pitkänlinjan liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisten kanssa ja jutella asioista, jotka tällä hetkellä mielenpäällä ovat ilman sen suurempia valmistautumisia. Ja nyt sinä pääset osallistumaan näihin keskusteluihin "kärpäsenä katossa" kun minä, Jaakkolan Joni ja Törmälehdon Mikko yritettiin pitää keskustelu noin tunnissa. Aiheita olivat: - Millainen on sopiva määrä vaativuutta / armollisuutta kun haluaa laittaa / pitää itsensä hyvässä kunnossa? - Mikä on se ydintaito, joka tulisi hallita/sisäistää, jotta uupumiselta välttyy? - Mitä tarkoittaa/vaatii nykyaikainen liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisuus? Voin jo nyt sanoa, että tällä poppoolla tuo tunti on vasta alkulämmittelya, joten jos tämä kolahti yhtään, niin laita viestiä jollekin meistä vaikka somessa ja me koitetaan löytää uudestaan tilaa kalentereista seuraavaa istahtamista varten!

Äitityö ei ole kiinni sukupuolesta. Yhdysvaltalaisissa äitiblogien kirjoituksissa peilataan äitiyttä yhteiskunnan sosiaalisiin normeihin ja odotuksiin. Halusin pois siitä, että äitejä on biologiset synnyttäjät. Äitityötä voi tehdä sukupuolesta ja suhteesta huolettavaan riippumatta. Kokemuksia äitiydestä voi olla monenlaisilla ihmisillä, kertoo Astrid Joutseno toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Vanhemmuus hyvinvointivaltiossa on erilaista kuin Yhdysvalloissa, mutta Suomessakin vanhempien mahdollisuudet hoitaa asioitaan vaihtelevat. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa 26-vuotias nimimerkki, MC, kertoo, että vanhempainvapaalla oleva äiti on todella ulkona yhteiskunnan palveluista. Jos äidillä on pakollinen meno tai asia kuten lääkärikäynti, hammaslääkäri tai terapia ei ole mitään palvelua, jonne vauvan saisi edes tunniksi. Äitiblogeissa kirjoitetaan myös normia vastaan, ja tuodaan esille toisin tekemistä. Astrid Joutseno lähestyy äitiyttä väitöskirjatutkimuksessaan, Life Writing from Birth to Death: How M/others Know, elämäkirjoittamisen kautta. Äänisuunnittelija: Anders Johansson. Lukijat: Susanna Vainiola, Silja Raunio ja Mira Stenström. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Given on Natsuki Kizun musiikkiteemainen poikarakkausdraamasarja, jossa kipuillaan menneisyydestä irtipäästämisen kanssa. Ajankohtaisina aiheina puhumme Ken Akamatsun lähdöstä politiikkaan, Police in a Pod -sarjan tekijän haastattelusta sekä Sol Press -kustantamon lähestyvästä konkurssista. Lukujonossa ovat 20 vuotta alkuperäisen TV-sarjan jälkeen tehty mangaversio Mobile Suit Gundam: The Origin sekä kiinalainen BL-romaani Grandmaster of Demonic Cultivation. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- - Afureko-blogi - Meidän vastauksemme Afurekon kysymyksiin - Afurekon vastaukset meidän kysymyksiimme - Thunderbolt Fantasy - Aoi Yuuki - I'm Kodama Kawashiri - Lucifer and the Biscuit Hammer - Gunnm / Battle Angel Alita - Angel Sanctuary - Banana Fish - Portgas D. Acen kuolema (kuva) 11:10 – GIVEN: ESITTELY - Given - Ten Count - Therapy Game - Givenin OP - Yuri on Ice!!!, jossa poikien välinen romanssielementti hiipi sarjaan yllättäen sen sijaan että sarjaa olisi markkinoitu sillä - Sasaki & Miyano 16:43 – GIVEN: GENRE JA TEEMAT - Dakaichi: I'm Being Harassed By the Sexiest Man of the Year 28:16 – GIVEN: MAFUYU JA RITSUKA - Mafuyu takertuu kuolleen poikaystävänsä kitaraan ennen kuin tutustuu Ritsukaan (kuva) - Komi Can't Communicate - Mafuyu ja Yuuki (kuva) - Kohtalokas riita (kuva) - Ritsukan suhde musiikkiin (kuva) - Maison Ikkoku - Ritsuka ei halua kuulla Mafuyun lyriikoita (kuva) 43:32 – GIVEN: AKIHIKO JA HARUKI - Akihikon ja Ugetsun vaikea suhde (kuva) - Mutta rakastan musiikkia enemmän (kuva) - Akihiko mentoroi Ritsukaa (kuva) - Harukin onneton ihastus (kuva) - Haruki kokee musikaalista epävarmuutta (kuva) 51:44 – GIVEN: MAFUYUN LAPSUUDENYSTÄVÄT - Hiiragi ja Shizusumi (kuva) - Hiiragi ja Ritsuka eivät yhtään tule toimeen, mutta vähän tulevat kuitenkin (kuva) 56:13 – GIVEN: TAIDE JA KERRONTA - Visuaalista huumoria 1 ja visuaalista huumoria 2 (kuva) - Laulusi lävisti sydämeni (kuva) - Kuulemma sillä oli poikaystävä joka kuoli (kuva) - Harukin kampaus muuttuu päivittäin (kuva) - Sarjakupla-podcastin jakso 26, jossa pohdittiin musiikin kuvaamista sarjakuvassa - Musiikin soittamista ja siihen liittyvää tunnetta kuvataan voimakkaasti (kuva) 01:05:15 – GIVEN: JULKAISU - SuBLimen julkaisu 01:08:33 – GIVEN: KANNET - Kannet 01:10:00 – GIVEN: ANIME - Given-anime ja -leffa Crunchyrollissa - Mafuyun ensimmäinen laulu animessa - Anonymous Noisen / Fukumenkei Noisen lalala-laulukohtaus - Mafuyun lalala-laulukohtaus on parempi - Teheanicastin jakso 10, jossa puhuttiin Givenin alkujaksoista - Mafuyun uusi laulu leffassa 01:19:26 – GIVEN: SPOILERIOSIO - Ahdistava yhteenotto (kuva) - Hahmodesign-muutos (kuva) - Voitko päästää nyt irti? (kuva) - Halusin olla arvoisesi (kuva) 01:30:06 – GIVEN: YHTEENVETO 01:32:29 – KEN AKAMATSU SIIRTYY MANGANTEOSTA POLITIIKKAAN - Ken Akamatsu - ANN:n artikkeli Akamatsun politiikkasuunnitelmista - ANN:n artikkeli Akamatsun tuoreimman sarjan (UQ Holder) päättymisestä - Jakso 34, jossa puhuimme ajankohtaisosiossa mangan tekemisestä etätyömallilla - Vuonna 2014 Akamatsua haastateltiin CNN:n uutisvideolla siitä, miten lapsipornolainsäädännön ulottaminen piirroskuviin vaikuttaisi sellaiseenkin mangaan, jossa kuvataan teinejä kuumottavissa tilanteissa - Shimoneta: A Boring World Where the Concept of Dirty Jokes Doesn't Exist 01:40:54 – POLICE IN A PODIN TEKIJÄ ON ENTINEN POLIISI - Jakso 56, jossa ihmettelimme Police in a Pod -sarjan menestystä - ANN:n artikkeli Police in a Podin tekijä Miko Yasun poliisiurasta - Police in a Pod -anime Wakanimissa - Jakso 34, jossa puhuimme Silver Spoonista - ANN:n aloitusarvio Police in a Podista - Anime Feministin aloitusarvio Police in a Podista 01:57:01 – SOL PRESSIN LÄHESTYVÄ KONKURSSI - ANN:n uutinen siitä, että BookWalker poistaa Sol Pressin julkaisut myynnistä japanilaisten oikeuksienomistajien pyynnöstä - Manga-alan ihmiset odottavat pääsevänsä puhumaan Sol Pressin toimintatavoista 02:00:42 – HAMPAANKOLOSSA: GOODBYE, MY ROSE GARDEN - Jakso 48, jossa puhuimme sarjasta Goodbye, My Rose Garden - Anime Feminist: Daring to Speak its Name: Goodbye, My Rose Garden and the queer historical romance 02:04:36 – KUULIJAKOMMENTTI - Kingdom - Berserk - Jakso 60, jossa puhuimme vuosiläpikäynnissä näistä sarjoista 02:06:39 – LUKUJONOSSA: MOBILE SUIT GUNDAM: THE ORIGIN - Mobile Suit Gundam: The Origin - Neon Genesis Evangelion - Mobile Suit Gundam: Iron Blooded Orphans Crunchyrollissa - Maaretin oli vaikea saada selvää tämäntyyppisistä aukeamista (kuva) - Mangasplaining-podcastin jakso 43, jossa puhuttiin Gundam: The Originista 02:30:37 – LUKUJONOSSA: GRANDMASTER OF DEMONIC CULTIVATION - Jakso 55 ja jakso 61, joissa puhuimme MXTX:n danmei-kirjojen englantijulkaisuista - Grandmaster of Demonic Cultivation Seven Seasin danmei-sivulla - Xianxia-genre - The Untamed -livesarja ja -animaatio Youtubessa - Jakso 58, jossa puhuimme lukujonossa The Chronicles of Marielle Clarac -sarjasta - Mythcreants-podcastin jakso 362, jossa puhuttiin metamysteereistä 02:42:38 – LOPETUS

Nostalgiaan hukkuminen on millenniaalien kirous, jonka voi myös kääntää voimavaraksi, sanoo kirjailija Antti Rönkä kolumnissaan.

Pohjoismainen työllistymismalli ja muut ajankohtaiset työllisyyskysymykset. Työministeri Tuula Haatainen. Puhelussa toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz skandaalin pyörteissä. Kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen,Wien. Miksi Suomen rokotuskattavuus laahaa? Keskustelemassa akatemiatutkija Anna Soveri, Turun yliopisto, ylilääkäri Hanna Nohynek, THL ja johtajaylilääkäri Juhani Sand, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Nobelin rauhanpalkinto. Kenen pitäisi saada palkinto tänä vuonna ja millaista porua valinta on aiheuttanut aiemmin? Ville Brummer, ohjelmajohtaja, CMI ja Marko Lehti, vanhempi tutkija, Tampereen yliopisto.  Kolumni. Antti Rönkä: Halusin elää 90-luvulla, mutta tulin järkiini. Uusinta. Pohjoismainen työllistymismalli ja muut ajankohtaiset työllisyyskysymykset. Työministeri Tuula Haatainen. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Janette Leino, Veera Sinervo ja Hanna Juuti. Tuottajana Tarja Oinonen.

Retkipaikka.fi on kymmenessä vuodessa kasvanut yhdeksi Suomen merkittävimmistä retkeilypalveluista. Wine in the Woods taas on hauska konspeti, jossa pääsee maistelemaan viinejä metsään. Näiden kahden takana on Antti Huttunen, joka on viime kesäkuusta lähtien pyörittänyt Suomen luontokeskus Haltiaa Nuuksiossa. Halusin tietää, mitä korona teki retkeilylle, mutta myös lisää luontevasta luontoyrittäjyydestä.

Ensimmäisessä jaksossa – Kun olin pieni, asuin museossa – Jenny Didrichsen, museon perustajien Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenin lapsenlapsi kertoo museon perustamisesta, sen upean taidekokoelman rakentamisesta sekä talon rakentamiseen johtaneista yllättävistä tapahtumista. Jennyn omin sanoin: Museo on ensimmäinen koti jossa muistan asuneeni ja sillä on erityinen paikka sydämessäni. Halusin jakaa tämän tarinan isovanhempieni muistoksi ja kunnioituksen osoituksena heidän jättämäänsä kulttuuriperintöä kohtaan.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Työelämätutkija ja professori Susanna Toivasen matka tieteen maailmaan kävi kymmenien työpaikkojen kautta. Työelämätutkija Susanna Toivasen omalle työtaipaleelle mahtuu hyvää johtajuutta opettanut ruotsinsuomalainen siivousyrityksen pomo, koulukaverin hengen vaatinut traaginen työpaikkaonnettomuus sekä lopulta sysäyksen lentoemännän työstä kohti tutkijanuraa antanut pahoinpitely Seattlen kaduilla. Susanna Toivasen vaiherikas työura ylä- ja alamäkineen on antanut myös paljon aineksia hänen nykyiseen työhönsä, jossa hän tutkii työelämän hyvin- ja pahoinvointia. "Joskus opiskelijat ovat ahdistuneita ja epäröivät, ovatko he valinneet oikean koulutuksen. Kannustan heitä sanomalla, ettei kaikkea voi aina heti tietää, on annettava itselleen aikaa miettiä. Minä otin opinnoista 15 vuoden tauon, ja hyvin on mennyt."

  Tänään haluan puhua siitä miksi sun ei pidä kuunnella liikaa muita ihmisiä markkinoinnistasi. Eli siitä, miten sun pitäisi sun yrityksen markkinointia tehdä. Kuuntele itseäsi, arvojasi ja puhu omaa totuuttasi. Ne ovat asioita joiden avulla rakennat menestystä pidemmällä tähtäimellä.     Tilaa ilmainen Brändää osaamisesi -workshop tästä >>   Jos et halua kuunnella jaksoa, lue se tästä: Ja mitä jos mietit, pitääkö sun edes oikeasti markkinoida? Eikö markkinointi olekin vain pelkkää tyhjää, pinnallista ja teennäistä vedätystä? Ehkä yllätyt mutta ymmärrän sinua täysin. Ja tässä jaksossa en aio kumota tätä ajatusta, mutta esittelen sulle ajatustavan, jolla pystyt kuitenkin jatkamaan yrittäjänä etkä lopeta kokonaan markkinointia. Koska se nyt on kuitenkin aika oleellinen osa yrittäjyyttä, jotta saisi myyntiä, ja sitä arvokasta leipää pöytään... Erityisesti sellaisina haastavina aikoina, kun elämän prioriteetit korostuvat ja palaavat oikeaan järjestykseen, voi markkinoinnin tekeminen tuntua yhdeltä maailman turhimmista jutuista. Ja jos sulla on nyt sellainen fiilis, niin tää jakso on sulle. Jos sinua ärsyttää monen tyyli tehdä markkinointia. Sinua ärsyttää sellainen epäaitous, teennäisyys, markkinointikieli, tyrkyttäminen, mainosmainen tai jopa jenkkityylinen ylihehkuttava, muita lyttäävä ja itse nostava puhetapa… Ja jos sinusta tuntuu että et halua ainakaan noin markkinoida omia palveluitasi. Tai jopa että jos markkinointi on tollaista niin et ainakaan halua tehdä sitä ollenkaan. Onko sun pakko tehdä sitä noin? No hyviä uutisia - ei ole. Se, että mietit tällaisia, tarkoittaa vain sitä, että sulla on prioriteetit kunnossa. Että sun etiikka, moraali, on kohdallaan. Mutta se ei tarkoita sitä kuitenkaan, ettetkö voisi markkinoida ollenkaan. Sillä oma näkemykseni on se, että on huonoa markkinointia, joka voi tuntua teennäiseltä, ja sitten on hyvää markkinointia, joka on aitoa, läpinäkyvää ja rehellistä. Tästä puhun tänään enemmän. Muistan kun vuonna 2012 jatkoin taas yritystoimintaa äitiyslomien jälkeen. Mun prioriteetti oli olleet lapset jo pitkään ja sitä ennen olin tehnyt markkinointia työkseni jo vuosituhannen vaihteesta. Olin suoraan sanoen aika kurkkuani myöten täynnä koko markkinointia ja kaipasin merkityksellisempää työtä. Siksi 2013 lähdin kouluttamaan yrittäjille markkinointia. Sillä se tuntui merkityksellisemmältä kuin muille mainonnan suunnittelu. Sain tunteen siitä että työlläni on oikeasti vaikutusta jonkun elämään. Sama tapahtui viime vuonna kun paloin loppuun. Koko markkinointitouhu tuntui niin turhalta. Kun on uinut tosi syvissä vesissä ja käynyt läpi henkisyyttä ja hengellisyyttä, on tosi vaikea hypätä tekemään jotain niin pinnallista kuin markkinointi. Paitsi jos muuttaa asennettaan sitä kohtaan. Ja vaikka asenteeni oli jo aiemminkin ollut sen suuntainen, kaipasin jotain vielä syvempää suhdetta markkinointiini. Ja kun sen olin oivaltanut, rakensin vuoden vaihteessa, tai siis no, kolme kuukauttahan siihen meni, laajemman Brändää osaamisesi -kurssin. Jossa nimenomaan pureudutaan siihen, mikä on se merkityksellisyys, syvyys, siinä omassa markkinoinnissa. Se aitous ja avoimuus. Mä olen aiemminkin puhunut sellaisesta aitousmarkkinoinnista, erityisesti itsensä brändäämisen yhteydessä. Ja se on se juttu, kun pinnallisuus ärsyttää. Älä pysy siinä pinnalla. Se on fakta että pinnallinen markkinointi myy, toki, se myy, mutta se riippuu nyt muutamasta jutusta, että pystytkö sä itse elämään sen kanssa. Vai onko sun sielulle tärkeää, että kaikessa sun viestinnässä näkyy sun sydän ja arvot? Sä voit tehdä markkinointia juuri niin kuin itse haluat. Tärkeintä on, että teet sitä aidosti, omana itsenäsi ja et feikkaa. Koska sun ei tarvitse. No mitä ne muutama juttu sitten on, mitä tällainen aitousmarkkinointi vaatii. Kaksi vähän laajempaa kysymystä siis sulle. 1. Teetkö bisnestä rahan takia vai siksi että rakastat työtäsi ja haluat auttaa? Jos lähtökohtasi yrittämisessä on tehdä sitä mitä rakastat, eikä se että mistä saisi eniten rahaa, olet oikealla tiellä. Ja kun lähtökohta palveluiden tarjoamiseen ei ole se miten paljon rahaa asiakkaista saisi nyhdettyä, vaan se miten montaa saisi konkreettisesti autettua tuloksiin, niin olet oikealla tiellä. Silloin sinulla on parhaat mahdollisuudet brändätä itseäsi ja bisnestäsi. Jos lähtökohtana on tehdä rahaa, se näkyy mainonnassa, ja kaikessa viestinnässä. Silloin siinä on se ärsyttävä fiilis. Silloin siinä ei ole sellainen aito ja rehellinen tuntu. Ja ajattelin rohkeasti tässä nyt heittää, että mä luulen että tää tulee olemaan tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Se että viestinnässä on energiat kohdallaan, koska se mikä fiilis mainoksista tulee, sen paremmin ne toimii. Toki fiilistä voi feikata yhteen mainokseen, mutta heti jos todellisuus paljastuu joksikin toiseksi, mainosten teho laskee. Siksi yhdenmukaisuus kaikessa, aitous ja läpinäkyvyys on todella tärkeää. Eli tällä tarkoitan sitä, että mieti jos näet facebookissa mainoksen, videon vaikka, missä on tosi hyvä fiilis. Jossa sanotaan juuri ne oikeat asiat, jotka haluat kuulla. Puhutellaan sun ongelmaa ja tarjotaan ratkaisua. Klikkaat laskeutumissivulle ja tilaat jotain ilmaista. Sitten saat sähköpostiisi viisi kertaa päivässä sähköpostia, joissa sinulle myydään jotain. Ääk, mihin tuo mukava mielikuva, fiilis mainoksesta katosi? Tai vaikka kaikki viestintä olisi hyvin suunniteltu, mutta sitten kuulet kaverilta, miten kyseinen firma oli kohdellut häntä huonosti. Rahastaneet mutta eivät toimittaneet sitä mitä oli luvattu. Ja jos mietit, niin en tällä nyt viittaa yhteenkään tiettyyn markkinoijaan, tämä oli täysin hypoteettinen tilanne. Halusin vain selittää sen, miten totuus tulee lopulta ilmi, ja miten tärkeää on se, että mainoksissakin asti näkyy se mitä aidosti ollaan, eikä mitään feikkimielikuvaa. Ja siksi on tärkeää, että jos haluat mainoksessa sanoa, että haluat auttaa, niin todella tarkoitat sitä. Että koko yrityksen läpi menee se tahto auttaa ja rakkaus tehdä sitä mitä tehdään. Ja se näkyy palveluissa. Että asiakkaan onnistuminen on merkityksellistä sinulle. Ja se että pystyt aidosti kertomaan totuuden mainoksissa, on sinulle itsellesi suunnattoman tärkeää. Siis henkisesti. Se tunne, että voit puhua omaa totuuttasi joka kanavassa. Että sinun ei tarvitse feikata tai sanoa jotain mikä ei ole totta. Nimittäin lopulta se, että et pysty puhumaan totta, vaikuttaa omaan hyvinvointiisi. Pienikin epärehellisyys voi kalvaa omassa mielessä ja aiheuttaa uupumista tai pahoinvointia, henkistä tai muunlaista. Eli ensimmäinen oli siis tämä: Teetkö bisnestä rahan takia vai siksi että rakastat työtäsi ja haluat auttaa? No toinen kysymys on sitten seuraava: 2. Arvostatko itseäsi, pidätkö itseäsi hyvänä ja osaavana tyyppinä? Ja tähän on helppo vastata nopeasti että totta kai. Mutta näkyykö se toiminnassa? Onko sulla haasteita tuoda itseäsi esiin sosiaalisessa mediassa? Esiintyä videoilla? Julkaista kuvia itsestäsi? Tuottaa sisältöä verkkoon? Kertoa tarinoita elämästäsi? Tuoda esiin sitä aitoa sinua, virheellistäkin, epätäydellistä mutta inhimillistä? On olemassa erilaisia näkemyksiä itsetunnosta. Itse en nyt tarkoita sellaista vääränlaista itsetuntoa, jota siis luullaan itsetunnoksi, vaikka se voi juuri päinvastoin olla toisinpäin, heikkoa itsetuntoa. Siis sitä kovaäänistä henkseleiden paukuttaja tyyppiä, joka on aina äänessä, nostaa itseään esiin mielellään, haluaa olla kaiken keskipisteenä, joka ei arvosta muiden mielipiteitä ja näkemyksiä vaan puskee vain omaansa ainoana oikeana ja talloen muut mennessään. Ei vaan oikea arvostus tulee siitä että osaa antaa toisten tehdä omaa juttuaan, arvostaa heitä mutta silti tekee omat juttunsa omalla tavallaan. Ja arvostaa itse sitä mitä tekee ja uskaltaa sanoa sen ääneenkin. Siis niin asiakkaille palveluina kuin markkinoinnissa ja viestinnässä. Eli elä ja anna elää -asenne, sun ei tarvitse lytätä muita jotta tuntisit olevasi parempi. Miten tämä liittyy markkinointiin? No konkreettinen esimerkki. Itseäni on aina ärsyttänyt joissain mainoksissa se, että viitataan johonkin toiseen systeemiin, jota vaikka kilpailija käyttää, ja sanotaan että oma systeemi on parempi. Sellainen vastakkainasettelu. Vaikka se onkin tehokasta mainonnassa, niin omat periaatteeni estävät itseäni tekemästä sitä. Ja klikkiotsikot. Toki on tärkeää että otsikoita klikataan, mutta millä hinnalla sen klikin haluaa. Ja nyt en siis puhu rahasta, vaan moraalista. Jos klikkauksia kerätään vaikka mustamaalaamalla jotain henkilöä, ihmistä, tai jos klikkausta haetaan lyttäämällä kilpailijaa. Jos klikkausta haetaan pelottelulla. Esimerkiksi nyt korona-aikaan saatetaan hyödyntää ihmisten pelkoa virusta kohtaan otsikoinneissa. Tää vähän rönsyää mutta itse olen aina ajatellut, miten media ei ymmärrä minkälainen valta heillä on koko kansakunnan hyvinvointiin. Lööppien otsikot ja uutiset aivopesevät ihmisiä koko ajan pelkäämään, jopa erään itsellenikin uutiskirjeitä lähettävän järjestön otsikot ovat usein pelkoa lietsovia. Eli itseäni ärsyttää aina markkinointi tai viestintä, jossa vedotaan ihmisten pelkoihin, lietsotaan turvattomuutta ja lisätään ihmisten stressiä, itsekritiikkiä, nostetaan omaa vaatimustasoa itselle ja hehkutetaan suorittamista, itsensä vaikka työlle uhraamista. Okei, voisin jatkaa tätä pidempäänkin, mutta miten tää nyt liittyy siis sun markkinointiin? Sinun ei tarvitse tehdä pelko-klikkiotsikoita vain siksi että joku sanoo sulle että ne toimii. Sinun ei tarvitse toimia itseäsi vastaan, omia arvojasi vastaan vain sen takia että siitä tulisi isompi myynti. Älä siis tee mitään sun markkinoinnissa, mikä on sotii omia arvojasi vastaan. Näin osoitat arvostusta ja kunnioitusta itseäsi kohtaan. Ja kun luotat siihen, että oma persoonallisuutesi voittaa, että osaamista arvostetaan, että sisältösi on arvokasta itsessään, niin löydät sen oman varman tyylisi verkossa. Kun rakastat itseäsi aidosti niin uskallat olla oma itsesi (mikä ei todellakaan ole itsestäänselvää), niin uskallat tuoda itseäsi esiin myös verkossa. Ja löydät oman äänesi. Markkinoinnin ei tarvitse olla teennäistä. Sinun ei tarvi lähteä tekemään hauskoja hassuja videoita tiktokkiin jos sinulta eivät ne luontevasti tule. Sinun ei tarvitse hehkuttaa ylenmääräisesti mainonnassasi, jos hehkutus ei itseltäsi luontevasti tule. Sinun ei tarvitse luvata liikoja, vedättää, jotta saisit myyntiä, kun luotat siihen, että sua arvostetaan sellaisena kun olet. Tiedän, että parhaiten myisi varmaan ne tuotteet joissa luvataan että kaikki on tehty sinun puolestasi valmiiksi. Että on olemassa jotain taikasanoja tai tapoja sanoa asioita, jotka toimii parhaiten. Sinun ei siis tarvitse toimia omia arvojasi vastaan, jotta menestyisit. Päinvastoin. Itse uskon siihen, että menestys tulee siitä että löydät oman rohkean tyylisi olla esillä omana persoonanasi. Kun luotat siihen, että voit menestyä omana itsenäsi, niin menestyt. Huh, tää on nyt pitkään ollut tulossa musta. Ja tullut aikaisemmin, ja tulee varmasti myös jatkossa. Koen todella vahvasti että tämä on se oikea ja tulevaisuuden tapa tehdä markkinointia. Että sellainen mainoshehkutus, pelottelu ja uhkailutyyli jää vanhanaikaiseksi markkinoinniksi. Ja markkinoinnissakin opitaan vähitellen katsomaan laajempaa kokonaisuutta. Tai toki sitä on pitänyt katsoa jo kymmeniä vuosia, mutta onko sitä ymmärretty riittävästi? Eli yksi mainos ei ratkaise kaikkea, vaan se kokonaisuus, joka sen takana on, tuo menestystä pidemmällä tähtäimellä. Kun saat rakennettua brändillesi vahvan luottamuksen, joka pohjautuu aitoon ja rehelliseen viestintään, niin sitä ei niin helposti kadota. Silloin menestys on pidempi maratoni, eikä vain spurtti, joka loppuu nopeasti. Jos haluat kuulla lisää mun näkemyksistä brändäämisestä niin käy tilaamassa ilmainen brändää osaamisesi workshop, jossa hyvin nopeasti saat konkreettisia ohjeita sun osaamisen brändäämiseen. Ja jos haluat syventää sun markkinointia, tule mukaan laajemmalle Brändää osaamisesi -verkkokurssille. Bisneskoulussa on siis kaksi kurssia brändäämisestä, ilmainen workshop ja maksullinen laajempi kokonaisuus. Mutta iso kiitos että kuuntelit tämän jakson. Toivottavasti tästä oli sinulle hyötyä. Sait inspiraatiota tehdä sun markkinointia sun oman näkemyksen mukaan, omien arvojesi mukaan ja suoraan sydämestä. Jos haluat kysyä multa jotain tähän jaksoon liittyen niin paras keino tavoittaa mut on lähettää sähköpostia anja@bisneskoulu.fi Tai tule linkittymään LinkedInissä mun kanssa ja laita viestiä sitä kautta. Paljon tsemppiä sulle sinne yrittämiseen ja palataan podcastissa asiaan taas muutaman viikon kuluttua. Moikka.

Halusin ottaa Teemu Arinan haastatteluun, koska hänellä on AINA sellaista tietoa jota ei muualta löydy. Tämäkään keskustelu ei ollut siihen poikkeus! Kyselin Arinalta kysymyksiä liittyen pandemiaan ja miten hän näkee sen vaikuttavan meihin isommassa mittakaavassa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Todella mielenkiintoisia pointteja! Uskon, että saat tästä paljon ajateltavaa. Enjoy PS. Koko haastattelu löytyy myös Fb-sivustoltani (@tomikokkopage) sekä YouTube kanavaltani (HAE @tomikokko niin löytyy) PPS. Lahja Teemulta: Lataa Biohakkerin flunssaopas alla olevasta linkistä hintaan 0€ koodilla "TOMIKOKKO" (OVH 19,90€) https://bit.ly/2UBL2DX

Tämä jakso oli vieraan ja sisällön vuoksi yksi niistä, jonka nauhoitusta odotin kuin kuuta nousevaa. Olen nimittäin välillä seurannut nykymaailman hektisen elämänrytmin, kiireen ja stressin muodostamaa voimavarojen epätasapainoa jokseenkin huolestuneena. Halusin pohtia näitä jälleen kerran itseäni viisaammassa seurassa ja pyysin studioon vieraaksi Villa Mandala -retriittikeskuksen toisen omistajan, joogakouluttaja ja kirjailija Mia Jokinivan. Keskustelu rönsyili kiireen, stressin, palautumisen, arjenhallinnan, yrittäjän arjen, toksisen pärjäämisen ja muun aihetta sivuavan teeman viidakossa ja antaa varmasti hyviä ajatuksia jokaisen arkeen.

”Tässä on saanut itse pitää kaikista asioista huolta, ja siitä mä tykkään”, kertoo Sportbaria Pyhätunturilla vuodesta 2013 lähtien pyörittänyt yrittäjä Kati Nenonen Liisa Lapin ihmemaassa -podcastissa. Liisa Lapin ihmemaassa -podcastin syksyn viimeisessä jaksossa matkataan Pyhätunturille ja tavataan 63-vuotias baariyrittäjä Kati Nenonen. Tampereelta Pyhälle muuttanut Kati pyörittää tunturikeskuksessa Sportbaria, joka on auki vuoden ympäri joka päivä. Sportbarin on perustanut Katin ex-mies. Kati otti baarin kontolleen eron tullessa vuonna 2013. ”Sanoin, että jos mä lähden sinne sitten. Halusin koittaa”, Kati kertoo podcastissa. Kati on solahtanut Pyhän elämänmenoon nopeasti, vaikkei muutto Pyhälle kuulunut alun perin hänen suunnitelmiinsa. ”Aina ajattelin, että tämä on tosi kiva paikka käydä, mutta en kyllä ikinä haluaisi asua tämmöisessä pienessä kylässä.” Kuuntele Liisa Lapin ihmemaassa -podcastista, millaista on baariyrittäjän elämä lappilaisessa hiihtokeskuksessa.

Rajoittavien uskomusten tunnistaminen ja muuttaminen  Jaksossa 26 kurkistetaan tilanteeseen, kun tiesin tarkalleen mitä halusin ja mitä AIOIN tehdä, mutta en vain saanut aikaiseksi...Minulle tärkeä asia, jonka todellakin HALUSIN tehdä, ei edennyt mihinkään hyvistä aikeista huolimatta.  Joskus on niin, että tahtotilaa on, mutta silti et pääse eteenpäin. Mikä on rajoittava uskomus? Rajoittava uskomus on ajatus, jota on ajatellut niin monta kertaa, että siitä on tullut sisäinen totuus. Rajoittavista uskomuksista muodostuvat tavata ja tottumukset, ja kaikki tämä yhdessä estää sinua elämästä unelmiesi elämää.   Uskomus ei ole aitoa sinua. Miksi? Uskomukset heijastavat aina menneisyyttä. Ne ovat muodostuneet kasvuympäristön ja menneisyyden pohjalta.   Mihin rajoittavat uskomukset liittyvät? Aivan mihin tahansa tilanteeseen, elämäntapamuutokseen, työhön, rakkauselämään… Kun tietoinen ja tiedostamaton mieli ovat ristiriidassa, on taustalla on rajoittavia tapoja ajatella asiasta - ja näitä ajatuksia kutsutaan rajoittaviksi uskomuksiksi. Tylsää niissä on, että ne voittavat niin kauan kunnes ne nostetaan tietoisuuteen ja löydetään uusi tapa ajatella, suhtautua ja toimia. - Mitä siis teet, kun et pääse eteenpäin? - Mitä käytännössä tarkoittaa uskomusten muuttaminen?  - Entä kuinka se näkyy, kun uskomukset muuttuvat? Eli mitä hyötyä on uskomusten tunnistamisesta ja muuttamisesta? Ensinnäkin, kun niksautat mielesi oikeaan asentoon, pääset tekemään sitä mille sydän sykkii… Toiseksi, kun pelot sulavat pois, pääsevät elämänilo, luovuus ja HENKI sinussa esille. Rajoittavat uskomukset ovat puhdasta pelkoa. Pelko puolestaan pitää meitä erilaisissa mielen luomissa karsinoissa ja vanhoissa tekemisen tavoissa.    Valo minussa -jaksossa #26 selitän tuoreen oman kokemukseni kautta kolme vaihetta rajoittavien uskomusten tunnistamiseen ja muuttamiseen. Tässä vaiheet, joista jaksossa puhutaan yksityiskohtaisemmin, pähkinänkuoressa: 1)   "Tunnista" Opi HELPPO tapa löytää juuri ne asiat, jotka sinua estävät. Asenne tutkimiseen: Inhorealismi ja ehdoton rehellisyys.  2)   "Heivaa ulos systeemistä" Kun saat rajoittavat uskomukset ulos systeemistäsi (kehosta&mielestä) ne näyttävät naurettavilta & menettävät voimansa!  3)   "Muuta, käännä ja veivaa"  Käännä rajoittavat uskomukset linjaan sen kanssa mitä haluat. Valitse tulkinta, joka saa sinut liikkeelle, toimimaan, tekemään sitä mille sydämesi sykkii. Hae uutta tulkintaa (ajatusta) niin kauan, kunnes puhkut intoa päästä liikkeelle.   Oleellista on, että teet tämän kaiken syyttelemättä ja vellomatta. Katso ajatuksiasi rehellisesti ja rohkeasti. Ne ovat vain ajatuksia (vaikka saattavatkin olla aika kamalan kuuloisia...;)  

Manun äiti sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu nyt yksin, kun hänen miehensä on kuollut ja skitsofreniaa sairastava Manun veli on muuttanut pois kotoa. Äiti on ensimmäistä kertaa vastuussa vain itsestään. Kaikki alkoi siitä, kun Manun vanhemmat muuttivat takaisin Suomeen asuttuaan vuosikymmeniä Ruotsissa. Pojista vanhin muutti myös, koska tämä ei pystynyt asumaan kaukana vanhemmistaan. Vuodet vierivät ja äiti hoiti syöpäsairasta miestään ja skitsofreniaa sairastavaa poikaansa. Halusin pelastaa äitini ja järjestin isälle paikan hoitokodista ja oman asunnon veljelleni, Manu kertoo. Kaoottinen arki Manu oli teini-iässä, kun veli sairastui ja poliisi haki tämän. Sen jälkeen muut sisarukset elivät veljen sairauden varjossa. Arki oli kaoottista ja jääkaappi oli usein tyhjä. "Asuimme saman katon alla, mutta jouduimme kuitenkin selviytymään itse." Monen vuoden ajan Manu oli katkera siitä, että hänet unohdettiin lapsuudessa. Hän ja vanhemmat eivät juuri pitäneet yhteyttä. Vasta aikuisena hän ja äiti löysivät jälleen yhteyden. Se tapahtui matkalla New Yorkiin matkalla, jonka Manu oli antanut äidilleen syntymäpäivälahjaksi. Meillä oli tosi hauskaa! Minä ja tämä vanha rouva opimme tuntemaan toisemme ihan uudella tavalla. Nykyään Manu vierailee äitinsä luona joka kuukausi. Heillä on monta yhteistä kiinnostuksenkohdetta ja he soittelevat lähes päivittäin. Manun mielestä sillä, että äiti oli hänen mielestään huono äiti, ei ole merkitystä. Minua ei olisi ilman häntä, niin se vain on ja nyt minä pidän vuorostani huolta hänestä. Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan kolmas osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore The Quiet Night Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

"Halusin näyttelijäksi ja minusta tuli näyttelijä", toteaa Seela Sella. Lapsena hän lumoutui teatterin valoista ja väreistä ja hänen leikeissään oli aina mukana tarina. Halu kuvitella olla joku muu ja eläytyä toisen ihmisen maailmaan ja ajatuksiin on säilynyt tähän päivään saakka. Haastattelijana Kari Paukkunen, äänisuunnittelu ja editointi Lari Palander, käsikirjoitus Are Nikkinen ja Kari Paukkunen. Tuotanto Kulttuurikone.

Siiri Enorannan magiaa säkenöivä, Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voittanut Tuhatkuolevan kirous kertoo maailmasta, jossa valitut ihmiset voivat kuolla aina uudestaan ja uudestaan, kokea kuoleman kivun, tuskan ja pelon lukemattomia kertoja. Kuoleman lisäksi kirja käsittelee rakkautta, perhettä, vallankäyttöä ja ihmisen suhdetta luontoon. Kahdeksan romaania kirjoittanut 31-vuotias Enoranta elää polyamorisessa suhteessa. Hän kirjoittaa suoraan nuorten välisestä seksistä. "Koska pornoa on kaikkialla tyrkyllä, sitä suuremmalla syyllä haluan kirjoittaa seksistä. Halusin rakentaa kivan seksikohtauksen kahden nuoren välille." Juontajana on Pauliina Grym.

“Halusin kirjoittaa kirjan naisesta, jolla on sekä aivot että seksuaalielämä”. Näin totesi kirjailija Erica Jong vuonna 1973 julkaistusta teoksestaan Fear of Flying. Silti edelleen tänä päivänä himon ja halun ilmaiseminen tuntuu usein kiinnittävän erityisesti naiset yhteen rooliin. Siksi tämä jakso on omistettu halulle ja himolle. Miltä halu tuntuu ja miten helvetissä tämäkin asia oikein liittyy kapitalismiin? Suositukset ja jaksossa mainitut teokset: Kirjat Silvia Hosseini: Pölyn ylistys Erica Jong: Fear of Flying D.H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja Raisa Marjamäki: Ei kenenkään laituri Kaija Rantakari: Koko meren laajuus Lifestyle Noidat ja noitamainen elämä Kirkasvalolamput

Terkut Lapista!! Aika hapokkaat aamutreenit takana ja samalla heräsi ajatus josta halusin puhua by Tomi Kokko

halusin heittää videolle helpoimman ja tehokkaimman ravintovinkin ikinä! by Tomi Kokko

Ali Jahangiri saa vieraakseen muusikko Lauri Ylösen. Ylönen tunnetaan The Rasmus -yhtyeestä, jota hän on luotsannut vuodesta 1994. Soolotuotantoa hän on tehnyt kahden albumin verran, ja keväällä Ylönen nähtiin myös televisiossa Laurin talot -ohjelmassa. The Rasmus julkaisi viiden vuoden tauon jälkeen uuden singlen "Paradise" maaliskuussa, ja uusi albumi näkee päivänvalon syyskuussa. Ali Show'ssa jutellaan puutarhanhoidosta ja kummituksista. Suutarilalaislähtöinen Lauri muistelee pyöräilyä äidin kasvimaalle Vantaanjoen rannalle, ja porkkanoita, jotka sai vetää suoraan maasta. Joskus Lauri pujahti kavereineen lähelle rakennettavan päiväkodin työmaalle: "se keskeneräinen harkkokasa, siinä on jotain jännää".

Hikeä, verta ja kyyneleitä? Vai litroittain kahvia, pari kuumailmapuhallinta ja paljon naurua? Radio Suomen kesää ilahduttaa Maija Vilkkumaan kirjoittama ja säveltämä radiomusikaali "Mä halusin olla suffragetti". Musikaalin ohjaa Mika Kurvinen, pääosan esittäjä on näyttelijä Anna-Maija Tuokko. Ennen kuin homma on niin sanotusti paketissa vaatii se paljon ihan raadollista työtä. Helmikuun alussa musikaalilla ei ollut vielä edes nimeä, kun näyttelijät, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja ja äänisuunnittelija kokoontuivat lukuharjoituksiin Pasilaan. Viileää kuunnelmastudiota lämmitettiin kuumailmapuhaltimilla ja puolet väestä köhi talviflunssan jälkitiloissa. Paula Jokimies sujahti lukuharjoituksiin seuraamaan, miten tekstiä puhalletaan eläväksi. "Mä halusin olla suffragetti" -radiomusikaalin ensimmäinen jakso Radio Suomessa maanantaina 3.7.2017 klo 17.35. 20-osainen musikaali kuullaan joka arkipäivä samaan aikaan neljän viikon ajan.

Johannes Koski kirjoitti facebook sivullaan että hän pyrkii ehdolle kuntavaaleissa feministisen puolueen riveissä. Innostuin ja tutustuin hänen blogikirjoituksiinsa. Huomasin että meillä oli paljon yhteistä etunimen lisäksi, olimme koulussa kiusattuja, olemme herkkiä, olemme käyneet terapiassa. Halusin tavata Johanneksen ja keskustella rakkaudesta. Feministinen puolue: http://www.feministinenpuolue.fi/ Johanneksen kirjoituksia (Medium): http://bit.ly/2ltHMuj Tee bias-testi: https://implicit.harvard.edu/implicit/

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta. Jarno Ampuja Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.Kympin oppilaan ruotsi ei riittänytKonsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta. Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan. Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon. Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi. Konsta LövgrenNyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.Kieliaktivistit sotapolullaTukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen! Hanna WåhlinHanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan. Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

"Vain hetkeksi piti jäädä" on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä.  Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa. Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa. Maria RautpaloMaria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun. Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.Jääkiekko meni kaiken edelläTero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa. Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista.  Tero TuomarilaTero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa.  Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.Suurperheen uranainenUuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit. Teija Kaarre Teija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta. Me päätettiin rakentaa talo!2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus. Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se  

"Vain hetkeksi piti jäädä" on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa. Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa. Maria RautpaloMaria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun. Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.Jääkiekko meni kaiken edelläTero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa. Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista.  Tero TuomarilaTero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa.  Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.Suurperheen uranainenUuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit. Teija Kaarre Teija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta. Me päätettiin rakentaa talo!2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus. Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa! Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se  

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta. Jarno Ampuja Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken. Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys. Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta. En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.Kympin oppilaan ruotsi ei riittänytKonsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta. Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan. Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon. Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi. Konsta LövgrenNyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.Kieliaktivistit sotapolullaTukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen! Hanna WåhlinHanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan. Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä. Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

Cafe Lanzarote on kesän ajan Kesä Lanzarote. Rantatuolit on avattu. Halusin myös sanoa parista piirteestä, jotka liittyvät niihin vieraisiin, jotka Cafe Lanzarotessa kevätkauden aikana kävivät. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tanja on laulaja, näyttelijä, tanssija. Hän on syntyisin Värmlannista ja sinne hän on nyt palannut, lapsuudenmaisemistaan Suomesta Venäjän rajalta Norjan rajalle. Tanja Kortelainen syntyi 30.12.1984 Kilissä, Värmlandissa.Itse tekeminen on opittu kotoa. Ei pelota tarttua hommiin!Tanja kertoo: Isän sukujuuret ovat Pohjois-Karjalassa, äidin Värmlannissa. Äiti halusi oppia suomea ja 1986 muutimme Ruotsista Suomeen, Joensuuhun, jossa vanhemmat ovat edelleen. Molemmat kulttuurit ja kielet ovat olleet läsnä pienestä saakka. Olin liikkuva lapsi, urheilin ja tanssin. Tein esityksiä kotona, kiinnostuin teatterista. Aloitin sellon soiton 6-vuotiaana, kanteleen soiton 12-vuotiaana; opiskelin Joensuun Konservatoriossa n.1990-2006. Kaikki kouluvuodet lauloin kuorossa. 1994 näyttelin lapsipääosaa (Jaana) Markku Pölösen ohjaamassa elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä. Haaveet näyttelijän urasta alkoivat orastaa. Kouluvuodet Pohjois-Karjalassa, Pyhäselässä, ja lukio Joensuussa. Olin suhteellisen ahkera koulussa, kiinnostunut ja valitsin mahdollisimman paljon kursseja laidasta laitaan, paljon kieliä ja luonnontieteitä. Ylioppilas 2004. Ammatinvalinta ahdisti; mitä valita monista kiinnostuksen kohteista? Musisointi ja tanssiminen oli hauskaa siitä tuli lopulta luonnollinen valintani. 2002-2003 vaihto-oppilasvuosi Torsbyssä, Värmlannissa. Vuosi merkitsi paljon identiteetilleni ja voimisti juuriani Ruotsissa. Ensimmäistä kertaa kohtasin kunnolla ruotsalaisen kulttuurin, sain ystäviä Ruotsissa ja koin ensimmäiset kulttuurishokkini. Kiinnostuin Värmlannin suomalaismetsistä ja samaistuin niihin. Tein (kesä)töitä jo 12-vuotiaasta. Kokeilin kaikenlaista postin lajittelusta ja lasten ohjaamisesta isäni antiikkiliikkeessä restauroimiseen. Matkustin/reilasin itsekseni Euroopassa, mm. saksalaisen kummini Hellmutin luokse. Jännittäviä teinivuosia. Hellmut opetti viinitilallaan viinikulttuuria ja sain käyttöä saksankielentaidoilleni. (Vietin Saksassa kuukauden ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana vieraassa perheessä asuen.) 2004-2007 tanssikoulutus Outokummussa. Aivan uusi maailma, seikkailu ja sukellus taiteeseen, identiteetin etsimiseen ja aikuisuuteen. Hain ammatillista suuntaani tanssi vai musiikki? Näyttelin Joensuun Kaupunginteatterissa koulun ohella. 2007 muutin Tukholmaan. Kohtasin jälleen ruotsalaisen kulttuurin, hieman vanhempana. Kulttuurishokkeja ja ihmetystä. 2008-2010 olin juontajana SVT:n suomenkielisessä lastenohjelmassa Karamelli. Kesät 2008 (Bannlyst) ja 2009 (Kalevala) näyttelin Västanån Teatterissa Sunnessä. Lapsuuden haaveeni toteutui.Tapasin siellä Ola Stinnerbomin, jonka kanssa työskentelen edelleen. Hänen kauttaan olen saanut tutustua saamelaiseen kulttuuriin, joka minua kiehtoo. Saamelaisuudessa on tuttuja elementtejä suomalaisiin juuriini liittyen, mutta myös kiehtovaa eksotiikkaa. 2010 muutin Torsbyyn, Pohjois-Värmlantiin, jossa sain tanssinopettajan sijaisuuden 2010-2012. Elämäni ehkä hienoin työnantaja antoi haasteita, vapautta ja vastuuta. Ammatillisesti kukoistin ja sain kokeilla siipiäni erilaisissa projekteissa. Opetin, ohjasin, esiinnyin. Talven 2011-2012 vietin ummikkona Sevillassa, Espanjassa, jossa tanssin flamencoa ja opettelin espanjaa. Ah vihdoin ulkomailla! 2012-2014 hain uudelleen ammatillista suuntaa mitä valita, mihin keskittyä? Olin työttömänä, Riksteatterilla suomenkielisen teatterin kiertueenvetäjänä , tein tanssiprojekteja, ohjasin, opetin tanssia ja musiikkia, opiskelin kulttuurin johtamista/tuottamista, jne. Paljon kytköksiä suomalaisuuteen ja suomen kieleen. 2013-2015 muutin taiteilijakommuuniin Hagsätraan. 5-6 muusikkoa kotona oli kivoja jameja ja aina seuraa. 2014 lähtien olemme Ola Stinnerbomin kanssa kiertäneet kouluissa Norjassa, jossa esitämme saamelaista esitystämme Mjandasj. Tämänhetkinen pääasiallinen projektini. Kierrämme Norjassa n. 2-3 kk/vuosi. Kiertue-elämän ja matkalaukussa elämisen välillä paluu Tukholmaan alkoi ahdistaa yhä enemmän. Kaipasin luontoa ja rauhaa omaa kotia, puutarhaa, pysyvyyttä. Lapsuuden mummolani (äidin vanhemmat) Kilissä, Värmlanissa, vapautui vuokralaisten muuttaessa sieltä kesällä 2015 ja heti syksyllä muutinkin jo sinne remonttipesään. Pikkuhiljaa siitä kaivautunee hieno 50-luvun helmi. Omaa fyysistä kotia vielä voimakkaammin löysin kotiin tutustuessani Andreakseen talvella 2014-2015. Olen lähes koko ikäni hakenut eksotiikkaa, jännitystä ja uusia (kulttuuri)kokemuksia nyt löysinkin kotiin siihen tuttuun ja turvalliseen. Andreas on kotoisin Pohjois-Ruotsista ja muistuttaa minua jotenkin suomalaisesta jähmeydestä, ollen samalla myös sopivasti ruotsalainen. Vaikkei yhteistä polkua vielä kauaa olla tallattukaan, tuntuu tämä syvemmällä kuin koskaan. Suunnittelen (ja haaveilen) edelleen oman esiintyjyyden kehittämistä, monitaiteellisia projekteja. Olen lopultakin hyväksynyt monipuolisuuden olevan valttikorttini, jota voin kehittää ja hyödyntää. Suomalaiset juureni ovat minulle tärkeät etenkin Ruotsissa asuessani. Ammennan niistä inspiraatiota niin arjessa kuin taiteessanikin. Monet ystävistäni asuvat Suomessa, mutten oikein tällä hetkellä osaa kuvitella muuttavani takaisin. Minulla on aina ollut vähintään kaksi kieltä ja kaksi kotia, niin hyvässä kuin pahassa. On ihanaa kypsyä ja vanhentua. Teini-iän uutuudenviehätys ja epävarmuus on vaihtunut itsensä hyväksymiseen ja itsestään ja elämästä nauttimiseen. Halusin kehittää itseäni ihmisenä, päästä pois vanhoista tavoista ja rooleista ja aloitin viime keväänä vuoden mittaisen taideterapia-työskentelyn. 30-kriisi on siis kohta paketissa.Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Ohjelma on uusinta.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Viime torstaina oli ensimmäinen Pelottomuuden periaatteet -tapaaminen Hakaniemen Tokoinrannassa. Paikalle oli saapunut kuusi ihanaa naista ja saimme aikaan hyviä keskusteluja mm. pelottomuudesta, sisäisestä järjestelmästä, joka palauttaa meidät hyvään oloon ja siitä miten pelko on vain ajatus. Halusin järjestää tapaamiset koska viime aikoina olen ollut niin paljon Kutri.net:in lukijoiden kanssa tekemisissä vain näin virtuaalisesti ja tuli … Jatka lukemista "Pelottomuuden periaatteet — maistiaisia ekasta tapaamisesta"

Kaija Hårde tekee vapaaehtoistyötä Kaupunkilähetyksen Klaragårdenissa Tukholmassa. Kaija Hårde pitää perjantaisin ompelukerhoa asunnottomille naisille. - Halusin tehdä jotain konkreettista, enkä vain antaa rahaa keräyksiin. Minulle se ei rittänyt. Jorma Ikäheimo haastattelee.

Näyttelijä Maria Heiskasen ensimmäinen elokuvarooli oli Jan Troellin elokuvassa Il Capitano (1991) ja sen sen jälkeen hän päätti muuttaa Ruotsiin, vaikka ei osannut kieltä. - Elokuvan jälkeen tunsin että pitää ottaa tilaisuudesta kiinni. Halusin jatkaa, tulla näyttelijäksi ja tehdä töitä ruotsiksi. Muutin tänne ja tein töitä tiskaajana, siivoojana ja kaikkea muuta koska en osannut kieltä. Kesti noin kolme vuotta ennen kuin uskalsin kokeilla näyttelemistä kunnolla, Maria kertoo. Finska Pinnar-vierailun yhteydessä Ruotsin ensi-illassa oli Dom Över Död Man, missä Maria näyttelee neljättä kertaa Troellin ohjaamassa elokuvassa.  Maria Heiskanen tunnetaan ehkä parhaiten pääroolistaan elokuvassa Maria Larssons Eviga Ögonblick (2008), mistä hän voitti Guldbagge-palkinnon. PÅ SVENSKA: Skådespelaren Maria Heiskanen besöker studion och berättar hur hon en gång i tiden halkade in i svensk film. Perjnataipaneeli Perjantaipaneelissa mukana Marika Pietilä, Jenny Hiltunen ja Joona Suni. Aiheina olivat mm. Tukholman lumimyräkät, Tuntematon Sotilas-elokuvan näytösajan siirtyminen Suomessa, World War Z-elokuvan traileri ym. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.