Podcasts about kuulostaa

Kuulostaa todella huonolta puujalkavitsiltä...

Tervetuloa kurkistamaan Metin ja Miklun ruuhkavuosihärdelliin - vaiheeseen elämässä, kun lapset ovat pieniä, vanhemmat työelämässä, harrastuksiin pitää ehtiä ja yhteistä aikaa ei ole. Kuulostaa houkuttelevalta yhtälöltä? Jotta ihminen ei uuvu, eikä elämä mene liian suorittamiseksi, on löydettävä vastapainoa kaikelle kiireelle ja stressille. Miten Metti ja Miklu sen tekevät ja pitävät huolta hyvinvoinnistaan? Jaksossa pohditaan myös avun pyytämisen ja vastaanottamisen taitoa sekä pohditaan erilaisten ihmissuhteiden merkitystä oman jaksamisen näkökulmasta. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

257 | Juontajat kokoontuvat yhdessä studiolle pitkästä aikaa, ja sen kyllä huomaa! Roope laittaa porukan pelaamaan Trivial Pursuit -peliä pikku twistillä: Vastustajat pitää saada nauramaan. Myöhemmin kilpaillaan peleistä, elokuvista ja musiikista kaivettujen ääniklippien tunnistuksessa. Trivial Pursuit – 2:03 Mainos – 1:04:57 Kuulostaa Tuplahypyltä – 1:09:23 Mitäpä muuta? – 2:09:59 Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy TikTok: tiktok.com/@tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Metallica kertoi julkaisevansa uuden levyn kappaleita viitottuna. Cityn aamulla oli antaa ennakkomaistiainen klassikosta Enter Sandman -viitottuna. Tältäkö kuulostaa Metallica viitottuna?

Perhe on paras! Ei kun pahin… Miten se nyt menikään?  Tässä jaksossa pohditaan perhemäisen työyhteisön hyviä ja huonoja puolia. Luoko perhemäinen työyhteisö turvaa ja sitoutumista, vai kenties epätervettä velvollisuuden tunnetta? Entä miten käy kun joku “perheessä” uupuu?

Tarkoitus oli nauhoittaa kauteen 2 vielä useampikin jakso, mutta kiire yllätti podcasteilijat ja tämä jäikin viimeiseksi. Kuitenkin hyvä paluu kesään ja elokuuhun 2022. Tulevaisuutta ei tiedä, mutta historiaa on hauska kuunnella jälkikäteen.

Jakson sisältö: Olin tiistaina 24.1.2023 K-Auton Merkkejä tulevaisuudesta -lehdistötilaisuudessa K-kampuksella Kalasatamassa. Tilaisuudessa K-ryhmän autokaupan toimialajohtaja Matti Virtanen kertoi K-Auton kuulumisia. Tavoitteena K-autolla on olla Suomen suurin autokaupan toimija. Eri automerkkien osalta äänessä olivat Audin vastaava johtaja Johanna Ali, Volkswagenin vastaava johtaja Tommi Iiskonmäki, Cupran vastaava johtaja Jukka Kiuru ja Porschen vastaava johtaja Ossi Korpela. Kerron tässä KaaraTV:n podcastjaksossa, mitä kuulin sekä mikä herätti puheenvuoroissa mielenkiinnon. Haastatteluun nappasin Audin Johanna Alin ja Seatin/Cupran Jukka Kiurun. Kuuntelun iloa! Jos haluat katsoa tarinan videona, liity sisäpiiriin ja tule katsomaan KaaraTV:n Uusimmat ohjelmat -jäsenaluetta. Tarjolla noin 30 uusinta allekirjoittaneen eli Auto-Antin KaaraTV:n autotarinaa. Joka viikko tulee tarjolle useampi uusi video. Tällä viikolla tarjolle tulivat/tulevat KaaraTV:n käyttötestiauto Tesla Model 3:n tuoreimmat kuulumiset eli raportti käyttötestin 26 000 kilometristä. Mitä korjattu tai huolettu? Entä talviajon sähkökulutus? Toisena uutena videona tarjolle tuli tämä K-Auton pressitilaisuudesta sekä merkkien tulevaisuudesta kertovat video. Kolmantena tätä kirjoittaessani tulossa on uuden 11. sukupolven Honda Civicin koeajon alussa tuottamani ensifiilisvideo. Viime viikolla tarjolle tuli Skoda Enyaq RS Coupé iV:n koeajoraportti sekä uuden sähköauton Toyota bZ4X:n ensifiilisvideo sekä varsinainen koeajovideo. Lämpimästi tervetuloa mukaan seuraamaan KaaraTV:n joka viikko päivittyvää autotarinaa! Klikkaamalla linkkiä alla mukaan Auto-Antin ja KaaraTV:n tarinaan

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Saint Gobain Finlandin kanssa Mitä tarkoittaa, että rakennettu ympäristö on hyvä? Kuulostaa kysymykseltä, joka kuuluu arkkitehdille, ja näin varmaan onkin. Mutta kaikki me asumme ja oleskelemme rakennetuissa ympäristöissä. Niitä kaupunkimme ja kylämme ovat. Tässä jaksossa keskustelemme Bonavan Riku Patokosken ja Saint Gobain Finlandin Viktor Laxin kanssa siitä, mitä mieltä he ovat tästä kysymyksestä. Sen lisäksi keskustelimme siitä, miten Suomessa rakennuttaminen ylipäätään toimii, aina kaavoituksista rakentamiseen. Tervetuloa kuuntelemaan. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Hiilipölyä, jota saadaan puista sellunkeiton sivutuotteena, jota voidaan käyttää sähköautojen akkuihin. Kuulostaa vähän liiankin ihmeelliseltä ollakseen totta, mutta tästä ollaan nyt Suomessa, metsäyhtiö Stora Ensossa innoissaan. Haaveissa on on miljardin liikevaihto. Toimittajana Anni Keski-Heikkilä, vieraana Anni Lassila. Tämä podcast julkaistiin 28.11.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Antero Mukka. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Tunne- ja tietoisuustaidot kuuluvat yleiseen opetussuunnitelmaan. Koulua käyvä sukupolvi saa siis kasvaa ympäristössä, jossa opetetaan tuntemaan omia vahvuuksiaan, sanoittamaan tunteitaan, olemaan läsnä kehossaan ja tilanteessa, kohtelemaan toisia kunnioittaen ja olemaan antamatta periksi negatiiviselle minäpuheelle. Kuulostaa aika hyvältä. Miten näitä taitoja opetetaan? Mitä vaikutuksia sillä on? Ja ennen kaikkea, mitä me aikuiset voisimme tästä oppia? Vieraana jaksossa on koulunkäynnin ohjaaja Sari Torniainen.Jakson muistiinpanotOpetushallitus: Dialogi- ja tunnetaidot opetuksessaDaniel J. Rechtschaffen: Keskittymiskykyä luokkaan - Tietoisuustaitoharjoitusten opaskirjaRatkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutusMindfulnessMBSR (Mindfulness-Based Stress Reduction)Mindfulness-kouluttaja Merja Tompuri

 Anu Rask Saarna Hyvän toivon kappelissa 20.11.2022 Tuomiosunnuntai (Kristuksen kuninkuuden sunnuntai) Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 25 Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.' Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.' Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.' Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” * * * Kaverini osti kirjamessuilta pienen lehtisen, jossa on 1800-luvulla eläneen pappi Johannes Kronstadtilaisen neuvoja kuukauden jokaiselle päivälle. Olemme viettäneet marraskuuta aloittamalla aamut Johanneksen ajatuksilla. Kahdeksantena päivänä johannes kirjoittaa: “Älä anna itsesi nukkua pitkään: pitkä uni veltostuttaa sielun ja ruumiin, se tekee kylmäksi Jumalaa kohtaan ja synnyttää laiskuutta ja välinpitämättömyyttä rukoukseen.” Tämä vei omat ajatukseni viime viikon teemoihin, valvomisen sunnuntaihin. “Valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä” jolloin juhlat siis alkavat. Ja tänään on viime viikosta sitten edetty kirkkovuoden viimeiseen sunnuntaihin. Vanha loppuu, uusi alkaa, joulu tulee. Nyt eletään hyvin tiheää aikaa kirkkovuodessa. Kirkkovuoden viimeinen sunnuntai. Tuomiosunnuntai. Kuulostaa uhkaavalta ja jotenkin vanhanaikaiselta, hämmentävältä. Hämmentävä on myös tuo teksti jonka luin, ja pelottava. Yhdet lähtevät iankaikkiseen elämään, toiset ikuiseen rangaistukseen. * * * Nyt ollaan kuitenkin ihan ytimessä, elämän ja kuoleman kysymysten äärellä. Otetaan elämä vakavasti. Tää on uskonnonfilosofi Sami Pihlströmin erään kirjan nimi: Ota elämä vakavasti – negatiivisen ajattelijan opas. Mua tämä kirja ja sen ajatukset ovat kiehtoneet pitkään. Tässähän luodaan tämmöinen vastakkainasettelu kaikkien positiivisen ajattelun ja selfhelppi -oppaiden kanssa, ja sitoudutaan negatiiviseen ajatteluun. Mutta se tarkoittaa Pihlströmillä vain sitä, että otetaan vakavat asiat vakavasti. Filosofi ajattelee, että hyvyyttä voi ymmärtää tutkimalla pahuutta, vapautta ja vastuuta voi ymmärtää tutkimalla syyllisyyttä ja elämää voi ymmärtää tutkimalla kuolemaa. Lähestytään mekin näitä vaikeita asioita siis filosofisesti. Kuin Mikko Mallikas, joka tutustuu maailmaan ja ihmettelee. Oletko sinä siellä, Mikko, isä huusi äsken. Juuri sitä Mikko pohtii. Olenko minä täällä? Kenen ilmaa hengitän tässä? Mikko on jälleen pähkäilemässä. Kun henkeä vedän, muiden ilmaa saan, mutta ulos puhallan omaani vaan. Leviääkö Mikkoa maailmaan ja mitä omenanhaju aikaansaa? Olenko edelleen Veturitiellä, kun aamulla sylkäisin maahan siellä? Entä sitten mieliala? Sekin on Mikkoa iso pala. Eilen olin aika hurja, Mikko tunnustaa. Tulos oli aika kurja, yhtä mustelmaa. * * * Kirkkovuoden lopun keskeinen käsite on syyllisyys. Mihin kaikkeen olen syyllinen ja millä tavoin? Miten minut tullaan tuomitsemaan? Syyllisyyden voi jakaa neljään erilaiseen muotoon: Rikosoikeudellinen syyllisyys on melko yksiselitteistä. Lakia on rikottu. Poliittinen syyllisyys liittyy johtajien ja hallitsijoiden toimintaan. Moraalinen syyllisyys on sitä, että jokainen tekoni on altistettu moraaliselle arvioinnille, olipa se juridisesti tai poliittisesti arvioituna miten viaton tahansa. Esimerkiksi kerjäläisen ohi käveleminen ei ole laitonta, mutta se voi olla moraalisesti tuomittavaa. Ja lopuksi, metafyysinen syyllisyys on kaikkein perustavinta. Se on sitä, että jokainen ihminen on syyllinen kaikkien puolesta, Jumalan ja ihmiskunnan edessä, ja minä olen syyllisempi kuin kukaan muu. Voin olla syyllinen pelkästään olemalla olemassa. Tai olemalla paikalla, sivustakatsojana. Niin kuin Mikko Mallikkaankin teot – ne vaikuttavat aina myös luomakuntaan ja toisiin ihmisiin… “Aika jännää. Tämä on taikaa. Olen monessa paikassa yhtä aikaa. Ja yhä enemmän aina vaan minua leviää maailmaan: omenassa, piirakassa, syljessä ja mustelmassa.” …ja tää tekee kaikesta monimutkaista. Jakoa vuohiin ja lampaisiin ei piirretä ihmisten välille. Jakoviiva hyvän ja pahan välillä sijaitsee jokaisen meistä sisällä. Ja kun näitä jakoviivoja nyt mietitään, voidaan miettiä myös sitä, miksi joku meistä ylipäätään on “yksi vähäisimmistä veljistä” ja toinen on se, jonka tulee omasta hyvinvoinnistaan käsin auttaa heikompaa? Metafyysisen syyllisyyden nojalla olemme kaikki syyllisiä tähän asetelmaan jo lähtökohtaisesti. Ja tällaisen metafyysisen syyllisyyden käsittelyn paikkana on oikeuslaitoksen tai omantunnon sijasta yksin Jumala. * * * Aina ei selfhelppi riitä, tai se että asenne on kohdillaan. Maailma on täynnä kärsimystä, epäoikeudenmukaisuutta ja kuolemaa, eikä tsemppi auta. Kärsivien huuto kohoaa kohti Jumalaa ja vaatii meitä vastuuseen viattomasta kärsimyksestä aina ja kaikkialla. Mutta kuten viime sunnuntaina kuulimme, meidät on kutsuttu juhliin. Häihin. Vielä on aikaa olla valppaana ja täydentää öljyvarastot. Voimme tehdä matkaa iloiten, sillä olemme matkalla kohti suurta juhlaa. Ei ole syytä pelätä. Meidät vuohet ja lampaat tulee tuomitsemaan Hyvä Paimen. Hän, joka sanoo itsestään: Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta. Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen ( Joh.10:14-16). 

Kokonaisarkkitehti on, ainakin omasta mielestään, organisaation ylimmän johdon paras kaveri. Hän kertoo, mitkä nykytilan realiteetit ovat ja visioi selkeän tavoitetilan, mihin suuntaan organisaatiota tai peräti koko toimialaa pitäisi ohjastaa. Kuulostaa hienolta, mutta käytännössä kokonaisarkkitehti otetaan tällaisiin pohdintoihin mukaan todella harvoin. Ja onko koko organisaation tavoitetilan kuvaaminen arkkitehtuurin keinoin ylipäätään mahdollista?

Feministinen politiikka, feministinen kaupunkisuunnittelu. Feministinen koulutus, feministinen liikenne. Kuulostaa monimutkaiselta. Verisuonet poksahtavat ulos pääkopasta. Poliittinen kenttä ja vaikuttaja-skene ovat pullollaan väkeä, ketkä identifioivat itsensä feministeiksi. Mutta mitä feminismi ja feministinä eläminen tarkoittaa? Kuten kaikissa ismeissä, myös feminismissä piilee yksilön mahdollisuus soveltamisen. Jos variaatioita löytyy, kuka on määrittelemään oman visionsa oikeaksi? Onko mahdollista, että feminismistä on tullut henkilöbrändin markkinointikikka? Piritorin Studion vieraaksi saapui Feministisen puolueen puheenjohtaja Emilia Taskinen. Emilian kanssa juttelimme mm. puolueen arvoista ja tavoitteistsa, feminismin roolista kärjistyneessä keskustelukulttuurissa sekä meissä kaikissa elävistä ennakkoluuloista.

Senja Jaloluoman kanssa keskustellaan siitä, millaista on vihdoinkin tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa.

Tiistaina lainailtiin tavaroita, mutta miten oli palauttamisen laita. Eikö Anssi saa enää ooooo -reaktiota? Entä voisiko Niina vaan lompsia talokaupoille?

Älyradion uusimmassa jaksossa vieraana on jo nyt kulttimainetta nauttiva Huuhkajien päävalmentaja Markku “Rive” Kanerva!    Rive Kanervan valmennustavat ovat saaneet laajaa tunnustusta niin jalkapallomaailmassa kuin yritysmaailmassakin. Riven sanoin taikakeinoja johtamiseen ei ole, vaan tarvitaan pitkäjänteistä työtä pelaajien osallistamiseksi. Riven apukeinoina tässä ovat olleet palaute- ja kehityskeskustelut sekä yhteisten arvojen määrittely, jotka lisäävät pelaajien sitoutumista ja itseohjautuvuutta. Kuulostaa tutulta, eikö vain?    Kuuntele koko jakso, niin pääset kuulemaan yhden aikamme kiinnostavimman johtajan valmennusfilosofiasta, datalla höystetystä valmennuksesta sekä jalkapallon ja bisnesmaailman johtamisen yhtäläisyyksistä ja eroista. 

JOKAINEN poliitikko yrittää vakuuttaa äänestäjiä kaikin keinoin siitä, että juuri hän on viisas valinta. Yksi suosittu keino on julistautua tiedemyönteiseksi poliitikoksi. Kuulostaa ylevältä, mutta ei sellaisia ole olemassakaan!

Vuoden 2021 ensimmäisessä jaksossa mä avaan mun suunnitelmia tulevan vuoden jaksoista. Kerron mitä podcastille kuuluu nyt ja minkälaisia jaksoja voit odottaa tänä vuonna. Samalla pääset myös itse vaikuttamaan jaksoihin kommentoimalla instassa sun ajatuksia mun suunnitelmista. Lopuksi haastan sut käyttämään podcastin uutta hashtagia Instagramissa – #pyöräilynvapaus! Osallistu keskusteluun laittamalla @fillarillapodcast seuraukseen instassa. Äänessä Alexandra Karlsson @fillarilla Musiikki www.zapsplat.com

Olisiko hauska nähdä kun pienellä imurilla varustettu parivaljakko liikkuu hämärtyvässä kesä- ja syysillassa pääkaupunkiseudun puistoissa ja lähiöissä imuroiden hyttysiä, ja keräillen niiden toukkia pienistä vesilampareista ja astioista? Kuulostaa hieman epäilyttävältä, mutta kyseessä on tärkeä tutkimus, jossa pyritään selvittämään pääkaupunkiseudulla eläviä hyttyslajeja ja niiden mahdollisesti levittämiä tauteja. Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä virologian tutkijatohtori Essi Korhonen kertoo millaisesta projektista tarkemmin on kyse ja mitä tulevan talven aikana tapahtuu. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Vieraanani oli Henri Sora, joka on Juuso Hämäläisen kanssa kirjoittanut OKR-kirjan eli Strategia arkeen OKR-mallin avulla -nimisen teoksen. Kirja tarjoaa käytännönläheisen tavan ottaa OKR -niminen tavoitejohtamisen malli käyttöön, joka taas ihannetilanteessa lisää organisaatioon läpinäkyvyyttä, keskittymistä, keskustelua, priorisointia, arvojen mukaista toimintaa ja mielekästä tekemistä. Kuulostaa hyvältä mutta vaikka malli on yksinkertainen, ei käyttöönotto olekaan niin helppoa. Suosittelen tutustumaan malliin jos tykkäät tavoitteista tai jos vihaat niitä. Kiitos Henri vierailusta! https://okr-kirja.fi/

Kokonaisvaltainen johtamistapa on maatiloilla käytetty metodi, jossa tilan toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon kokonaisuus. Kehittäminen lähtee kokonaisuuden kuvaamisesta ja kokonaistavoitteen asettamisesta. Sen jälkeen mietitään, miten tavoitteeseen päästään. Kuulostaa hyvin paljon yritysstrategian laatimiselta, mutta ottaa vielä laajemmin huomioon mm. kaikki, joita yritystoiminta koskettaa. Kokonaisvaltaisesta johtamistavasta Ani Rummulle Bisnespöydässä kertoo joutsenolainen maanviljelijä ja tutkija Juuso Joona.

Bellojen ensimmäisessä Q&A -jaksossa vastataan teidän kiperiin kysymyksiin. Mikä on paras deittiruoka, entä täydellisten lihapullien salaisuus? Mitä ihmettä voi tehdä voita inhoavalle poikaystävälle ja mikä on hyvän samppanjan tärkein ominaisuus? Jaksossa paljastetaan myös Kian nolojen majoneesinuudeleiden ohje, molempien lempi irtokarkki ja kerrotaan miten valmistetaan täydellinen munakas. Kuulostaa aikas kivalta jaksolta, nauti!

Ovatko kaikki ongelmasi mielesi luomia illuusioita? Kuulostaa hölmöltä, mutta tietokirjailija Eckhart Tolle⁠ perustelee, kirjassaan Läsnäolon Voima, asian olevan juurikin näin. Tolle jatkaa, että Valo on liian kivuliasta henkilölle, joka tahtoo jäädä pimeyteen⁠. Lähdemme Suomen kärkiartisteihin kuuluvan Dani Uniikin kanssa purkamaan kirjan herättelemiä ajatuksia. Loistavia näkökulmia ja huikeita ajatuksia. Laita jakso kuunteluun.

Keinonahkatakki Discord: https://discordapp.com/invite/CaueJdM 0:00 Kuulumisissa uutisa työtilanteesta ja magneettikalastuksesta 7:24 Pelikuulumisissa Animal Crossingia tietenkin 11:26 Popkulttuuria vain vähän 16:37 Palataan vielä Nintendo Directiin 22:58 Liian hyviä Super Mario -huhuja 29:04 Kysy ja Vastaa

Niinan seurana Iltapäivässä on Mikko Suursalmi. Tänään pohdittiin asioita, jotka tuntuvat helpoilta mutta ovatkin vaikeita, sekä sitä, että laitetaanko lutikat pakastimeen, saunaan vai jääkaappiin. Mutta missä erikoisessa paikassa lähetystä kuunneltiin?

Miksi me tarvitsemme sääntöjä ja rakenteita oppiaksemme ylipäänsä mitään, mutta hallittua kykyä rikkoa niitä kehittyäksemme? Kuulostaa abstraktilta, mutta tätä ajatusta pyöritellään vajaan parituntisen ajan hyvin konkreettisten asioiden kautta. Eikö olekin mielenkiintoinen aihe? Niin meistäkin! Siksi siitä olisi jaksettu jauhaa vaikka kuinka pitkään, mutta c-kasetin nauhoitustila loppui valitettavasti kesken. Suosittelemme suurella varauksella tätä jaksoa kaikille.

Yhdysvaltalainen ruokaturvallisuusvirasto FDA oli löytänyt rehulihoista salmonellaa ja listeriaa sekä jäämiä rauhoitusaineista. Kuulostaa pahalta, mutta aidosti kyse on jenkkiläisestä arkipäivästä eikä vaikuta Suomessa mihinkään. Lisäksi on muistettava, että USA:ssa myös kuivamuonien jäämät ja takaisinvedot ovat valitettavan arkipäiväinen asia. Asiasta ei kuitenkaan saa suurtakaan draamaa Suomessa. Ensinnäkään lihatuotteita ei tuoda Yhdysvalloista Suomeen ja kaikesta hälinästä huolimatta tällä kertaa oli kyse vain yhdestä tuottajasta. Toiseksi, ylipäätään koirien rehujen tuonti USA:sta Suomeen alkaa olla vähäisempää kuin raakaruokinnan osuus markkinoista. Lääkeainejäämänä oli tällä kertaa rauhoitteet, mutta FDA on aikojen saatossa löytänyt kovempiakin lääkkeitä sekä hormonijäämiä ja voitaisiin jopa sanoa, että antibioottijäämät, huolimatta niiden merkityksestä kansantaloudelle, ovat sieltä vähäisimmästä päästä. Lääkejäämiä ei kannata murehtia. Eivät ne syöjään vaikuta. Sen sijaan iso määrä kilpirauhasen jauhamista rehulihoihin voisikin pitää ongelmana, koska ne saattavat vaikuttaa kuin tyroksiinilääkitys. Niitäkin tapauksia Yhdysvalloista on löytynyt. Salmonella ja listeria taasen kertovat prosessista. Ei kenellekään pitäisi olla uutinen, että muualla maailmassa elintarviketurvallisuus on huomattavan heikommassa kunnossa kuin Suomessa. Siksi turisteja varoitetaankin syömästä majoneesia ja raakoja vihanneksia. Keskustellaanko aiheesta missä kunnossa juomavesi on useissa paikoissa kehittyneitäkin maita? Siihen verrattuna Nokian viemärivesi vesijohtoverkossa oli kuitenkin pikkujuttu. Briteissä noin 20 prosenttia ihmisille myytävästä broilerista on salmonellan raiskaamaa. Ei ongelmia tuota kauempaa tarvitse hakea. Vaikka meitä koko ajan varoitetaan raakaruokinnan riskeistä, vaikka kampylobakteerista, niin realismia kuitenkin on, että normaali terve keittiöhygienia riittää. Ei Suomessa tarvitse pelätä, vaan teurastamot ja tuottajat ovat luotettavia. Puhumattakaan siitä, että valvonta - niin oma valvonta kuin viranomaistoiminta - toimii. Yhdysvaltalaisiin uutisiin kannattaa suhtautua oho-mentaliteetilla, ei sen vakavammin.

Tällä viikolla Kysy mitä vaan paneutuu naisena olemiseen. Miten naisen täytyy esiintyä julkisesti ollakseen uskottava? Minkälainen on naisten hierarkia ja auttaako siinä ylöspäin kipuamista sopivan puolison valinta? Mitkä asiat ovat naisten maailmassa edelleen tabuja? Voisiko nainen julkaista elämänkerran, missä retostellaan seksillä ja päihteiden käytöllä? Kuulijoiden kysymyksiin on vastaamassa viestintäyrittäjä ja paljon mm kehitysmaissa naisten kanssa yhteistyötä tehnyt Riikka Kämppi. Toimittaja on Mira Selander.

Hattutemppu podcast on Hattrick onlinejalkapallomangeripeliin liittyvä podcast, jossa käsitellään Hattrickiin liittyviä ajankohtaisia aiheita. Hattutemppucastin kuudennentoista jakson vierailijana kaksinkertainen Suomen Cupin voittaja likelynot. Jakso on hieman tavallisesta poikkeava, sillä jakso tallennettiin livelähetyksen yhteydessä 9.7.2019. Seurattiin livelähetyksessä Suomen cupin toista kierrosta. Keskusteltiin jaksossa siitä miten likelynot päätyi pelin pariin ja kuultiin miten rakennetaan voittava joukkue. Keskustelu pyöri pitkälti cupien ympärillä, sillä meidän lisäksi varmasti monet muutkin haluavat kuulla vähän tipsejä miten omaa cup-menestystä voisi parantaa. Jakson loppupuolella kuulostaa, että Wesqun edellinen majuprojekti olisi ollut erityisen rankka. Se oli myös meidän hienointa aikaa eikä se valitettavasti välittynyt nyt pitkän päivän väsyttäneen studioisännän sanoista. 0:00 - 1:59 Alkusanat 2:15 - 7:30 Likelynotin pelin aloitus 7:31 - 14:28 Likelynotin Suomen maajoukkueiden hommista ja Markku Molanderista 14:31 - 17:21 Järjestöihin liittyvää 17:21 - 20:50 Miten likelynot arvottaa eri kilpailut 20:50 - 51:30 Suomen Cupissa pärjäämisestä ja cupeista ylipäätään 51:34 - 57:28 Voittavan joukkueen rakentamisesta 57:29 - 1:03:00 Intensiteetistä ja itseluottamuksesta 1:03:01 - 1:07:39 Ikimuistoisista vastustajista ja aktiivisista sarjoista 1:07:40 - Miltä Sinisen Tähden tulevaisuus näyttää? 1:10:57 - Vähän VPA:n tulevaisuudesta ja yleistä jutustelua. Kuulostaa ettei VPA:n pelaaminen ollut hauskaa, mutta oli myös parhaat hetket. 1:24:00 --> loppusanat Palautetta ja ideoita podcastiin liittyen voi lähettää HT-postilla Wesqu-nimimerkille, Suomen yleisellä foorumilla olevaan Hattutemppu Podcastin foorumipuuhun tai podcastin sähköpostiosoitteeseen hattutemppupodcast@gmail.com

Ilman rahaa, et voi manifestoida unelmiasi. Kuulostaa aika rohkealta sanoa niin, eikö? Mutta se on totta. Jos vastustat rahan vastaanottamista, ja ajattelet että se on jopa epähenkistä niin et koskaan voi saada aikaan sitä arvokasta muutosta maailmassa mitä valotyöntekijänä haluat nähdä ja unelmiesi rahoittaminen on myös todella haasteellista. Ilmainen Live koulutus 8.5.2019 www.valotyo.com 

Miten motivoidut ja mistä ole kiitollinen? Pyritkö olemaan parempi kuin muut vai kehittymään itse entistä paremmaksi? Positiivinen psykologia tutkii ja tukee ihmisen hyvinvointia, onnistumista ja kukoistusta. Se antaa työkaluja hyvän elämän luomiseen ja toimiviin ihmissuhteisiin. Elämää rakennetaan vahvuuksien varaan ja heikkouksien etsiminen jätetään vähemmälle. Kuulostaa hyvältä, mutta miten onnellisuuspuhe sopii yhteen elämän väistämättömien vastoinkäymisten kanssa? Onko positiivinen psykologia varakkaiden ja hyvin menestyvien keino tehostaa omia toimiaan entisestään? Muun muassa vastauksia näihin kysymyksiin etsitään Tiina Lundbergin huoltamolla. Haastateltavina ovat soveltavan positiivisen psykologian maisterit Netta Lehtonen ja Paulina Piippo, liikunta- ja urheilupsykologian maisteri Aleksi Tossavainen sekä Helsingin yliopiston erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara.

Suomen pelaaminen nuorten MM-kisoissa ei ole vakuuttanut koko kisojen aikana. Päävalmentaja Jussi Ahokkaan lausunnot haastatteluissa ovat täynnä valmentajajargonia. Kuulostaa hienolta, mutta sanooko hän oikeasti mitään? Aittola ja Arponen kääntävät Vierumäen munkkilatinan selkosuomeksi. Mutta kuka ottaakaan Nuoret Leijonat valmentaakseen Ahokkaan jälkeen?

Jos on hyvä lampi tai oja ja riittävästi aikuisia sammakoita niin taktiikka on selvä. Koiraat tulevat ensin ja painivat keskenään ja sitten ne pelehtivät naaraiden kanssa. Tämän jälkeen naaraat kutevat ja homma etenee seuraavasti. Ensin on muna, sitten on toukka ja lopuksi sammakko. Kuulostaa sangen yksinkertaiselta, mutta onko se näin helppoa? Luontoretkellä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Jarmo Saarikivi ja Juha Laaksonen seuraavat sammakoiden kutupuuhia Vanhankaupunginlahdella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Aluksi puheenjohtaja testaa älykköjen lintutietämystä - ja joutuu vastaukset kuultuaan toteamaan ymmärtävänsä nyt, miksi ritareita ei kutsuta Luontoillan asiantuntijoiksi. (Oikea vastaus oli palokärki.) Missä voidaan keskustella ilman somekohua? Lidl-kauppaketjun humoristiseksi tarkoitettu maitomainos on synyttänyt tuoreimman somekohun. Ensin meni Kaarina Hazardin mukaan mönkään Lidlin markkinointi, sitten meni espoolaisen koripallojoukkueen general managerin Aleksi Valavuoren Twitter-viestittely päin honkia. - Miten voimme hallinnoida ja tulkita sosiaalisen median ympäristöä? - Missä julkinen keskustelu tapahtuu, jos elämme some-kuplassa? Stiller on sydämistynyt yleensäkin kaikesta mielensäpahoittamisesta, ja Pantzar uskoo, että Lidlisssä ollaan tyytyväisiä, että heidän maitomerkistään keskustellaan tässäkin ohjelmassa. Murhe ja suru ovat yksityisiä eikä niitä jaeta somessa Ruben Stiller väittää, että ihmiset tuotteistavat ja brändäävät oman elämänsä sosiaalisessa mediassa. - Eikö mikään ole enää yksityistä? Aalto-Setälän mielestä Ruben elää vitriinissä. Muutkaan eivät tunnista tätä ongelmaa, ja Stiller joutuu antamaan lisää perusteluja. Samassa veneessä ja yhteinen hiili eivät olekaan totta Hyvinvointitalouden professori Juho Saaren esitelmä on saanut Mika Pantzarin aidosti hämmästymään: suomalaiset eivät koekaan olevansa samassa veneessä. Pantzarin kuuleman mukaan Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten kannattajilla oli Saaren esittelemässä kyselyssä täysin eri asenteet sosiaaliturvan suhteen kuin oppositiopuolueiden kannattajilla. Kuulostaa siltä, ettei tämä ole muille yhtä suuri uutinen. Hazard intoutuu analysoimaan samassa veneessä olemisen ja yhteinen hiili - puheen kansallista propagandatarkoitusta. Twitterissä #pyöreäpöytä

I Fucking love Science riittää silloin, kun halutaan hauskuutta vakavuuden ja vaikeuden vastapainoksi. Ajoittainen hauskuushan saattaa houkutella mukaan suuren seuraajakunnan, joka sitten huomaamattaan altistuu myös vakavammille tiedeteksteille, sanoo palkittu kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara. Hän nostaa tuoreessa kirjassa Tajuaako kukaan, esille esimerkkinä I Fucking love Science facebook -sivun, jolla on yli 25 miljoonaa tykkääjää. Kolikon toinen puoli on se, että esimerkiksi tietokirjailija-tittelin käyttäminen ei ole tae kirjoittajan asiantuntemuksen laadusta tai asiantuntijaksi itsensä tituleeraava ei ole aina ammattitaitoinen tutkija saati tieteentekijä. Ajan ihanteena on itse tietoa hankkiva, analysoiva ja riskianalyysin tekevä yksilö. Tieteellisen tiedon arvioinnin ei aina katsota vaativan alan koulutusta tai auktoriteettiasemaa. Informaatiota haetaan netistä, keskustelupalstoilta, blogeista, kirjoista ja lehdistä. Kun tietoa on omasta mielestä tullut hankittua tarpeeksi, aletaan profiloitua alan asiantuntijaksi, johon sosiaalinen media antaa tänä päivänä oivan alusta. Näin on syntynyt uusi uljas ihminen, joka kapinoi auktoriteetteja vastaan julistamalla palavia mielipiteitä, jotka vetoavat ihmisiin. Teknisin ja tieteellisin termein myydään myös kyseenalaisia tuotteita, jonka seurauksena on yhä vaikeampaa määrittää missä menee tieteen ja selkeän huuhaan raja. Eräs esimerkki on kuivaverianalyysi, jossa veritippa tiputetaan lasille ja se kuivataan. Jollain hienolla laitteella kuivatusta veritipasta tehdään terveydentilaa koskeva määritelmä. On siis laitteita, tekniikkaa, analyysia, verta ja sairauksien nimiä. Kuulostaa hienolta, mutta kuivaverianalyysi laitteita valmistavan firman takaa löytyy uskonnollinen tausta ja paljastuu, että samaiseen laitteeseen kuuluu myös syntimittari, jossa samasta veritipasta voidaan määrittää kuinka syntiselle ihmiselle veritippa kuuluu. Erehdysekspertin toimittaa Raimo Tyykiluoto.

Aiheena arabian kieli, vieraana suomi-arabia-suomi-sanakirjan laatija Elias Harb. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Amiraali katsoo Aldebaran-tähteä ja juo alkoholia. Kuulostaa hyvin tutulta tilanteelta. Kun sanoja hiukan raaputtaa, paljastuu, että kaikkien takana on arabiankielinen lähde. Amiraali tulee keskiaikaisesta arabian sotapäällikköä merkitsevästä sanasta amir. Aldebaran on Härän tähdistön kirkkain tähti, ja se tulee arabian seuraajaa merkitsevästä sanasta, koska tähti näyttää seuraavan Seulasien tähtijoukkoa. Ja alkoholin taustalla taas on arabian sana al-kuhul, joka on alun perin tarkoittanut silmäluomien tummentamiseen tarkoitettua jauhetta. Meille nuo sanat ovat tulleet latinan, ranskan, englannin ja saksan kautta. Niinpä arabialaisten käsitteiden vaikutusalue käsittää koko läntisen maailman. Suomessakin arabiaan pohjautuvat sanat ovat hyvin vanhoja, joten luulisi, että meillä olisi jo kauan ollut väline eli sanakirja tuon maailmankielen ja oman kielemme väliseen ymmärtämiseen. Kävihän suomalainen tutkimusmatkailija G.A. Wallin uhkarohkeilla reissuillaan Egyptissä ja Arabian niemimaalla jo noin 170 vuotta sitten. Mutta ei, ensimmäinen Suomi-Arabia-Suomi -sanakirja ilmestyi vasta vuonna 2013. Suomalaiselle tuon sanakirjan käyttö edellyttää arabialaisen kirjoituksen opiskelua, joten kyseessä on enemmänkin opas arabiaa puhuville suomen kielen ja suomalaisuuden ymmärtämiseen. Millainen kieli arabia lopultakin on? Mihin suuntaan sitä kirjoitetaan? Montako aakkosta arabiassa on? Onko islamia ilman arabian kieltä? Entä arabian kieltä ilman islamia? Tulkki ja kääntäjä, ensimmäisen Suomi-Arabia-Suomi -sanakirjan tekijä Elias Harb kertoo.

Monty Pythonin sketsi Unkarilainen fraasisanakirja pilailee sillä ikiaikaisella idealla, että jospa kääntäisi sanakirjan väärin. Sketsissä unkarilaista turistia näyttelevä John Cleese saapuu tupakkakauppiasta näyttelevän Terry Jonesin pakeille ja koettaa ostaa savukkeita fraasisanakirjan avulla. Turisti yrittää sanoa haluaisin ostaa savukkeita, mutta se on sanakirjassa käännetty englanniksi muotoon en osta tätä levyä, siinä on naarmuja. Tupakkakauppias ei tietenkään ymmärrä mistä on kysymys. Turisti yrittää uudella tavalla ilmaista savukkeiden tarvettaan ja löytää sanakirjasta uuden fraasin: ilmatyynyalukseni on täynnä ankeriaita. Tällä saadaan ostettua jo tulitikkuja. Keskustelu jatkuu kysymyksellä: tulisitko minun luokseni, jotta voisimme bumsy-bumsy? Ja niin edelleen. Sketsi loppuu oikeussalissa, jossa kirjan tekijä joutuu vastuuseen tomppelista fraasisanakirjastaan. Hän yrittää päästä pälkähästä vetoamalla taitamattomuuteensa. Terve! Dearvva! Kiva nähdä! Somá oaidnalit! Mitä kuuluu? Mii gullo? Näin alkaa puolestaan fraasisanakirja suomi–pohjoissaame. Kuulostaa ihan normaalilta fraasisanakirjalta, mutta siitä ei nyt ole kysymys. Kyse on internetiin rakentuvasta fraasisanakirjasta ja internetdokumentista nimeltään Sano se saameksi. ’Rakentuva’ tarkoittaa sitä, että tekijöiden lisäksi hankkeeseen voi antaa panoksensa kuka tahansa, joka haluaa suosikkifraasinsa kääntyvän hankkeessa pohjoissaameksi. Tällä fraasisanakirjalla on oma hashtaginsa, #sanosesaameksi, Twitter-tilinsä, Facebook-sivunsa, fraasien lausumisnäytteet ja mitä vielä. Sano se saameksi –hanke juhli männäviikolla tuhannetta ehdotettua fraasia. Onkin sopiva aika kysyä: mistä kaikki alkoi? Mihin kaikki tähtää? Dokumentaristi Katri Koivula kertokoon. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula. Sano se saameksi Facebookissa: https://goo.gl/5eabEk

Vaarallista, pölyistä ja kallista. Siinä varmasti kolme sanaa, mitkä kuvaavat motocross-harrastusta. Kuulostaa siis siltä, että pitää olla edes vähän rämäpää harrastaakseen lajia. - Pitää sitä vähän hullu olla, että jaksaa päivästä toiseen kurassa rämpiä, sanoo kilpatasolla motocrossia ajava Hanna Mertsalmi. Mikä saa nuoren naisen tarttumaan motocross-pyörän sarviin? Entä miten miehet reagoivat, jos nainen ajaa nopeammin? Näitä ihmetteli Mikko "Peltsi" Peltola ohjelmassaan, jossa hänellä oli vieraana Hanna Mertsalmi sekä toinen kilpaa ajava naismotoristi Jutta Lukkari.