Podcasts about uusinta

Kuka oli Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta ja millaisen kulttuuriperinnön hän jätti jälkeensä? Mikä vaikutus birgittalaisuudella oli kulttuuriin myöhäiskeskiajan Suomessa. Uusinta tutkimustietoa tarjoava kirja Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa avaa birgittalaisuudesta yllättäviä yksityiskohtia, strutsinmunia ja muita pyhiä aarteita. Birgitta syntyi 1300-luvun alussa, aikana, jolloin Eurooppa eli suurten mullistusten keskellä. Hänen elämänsä oli poikkeuksellinen: aatelisesta syntyperästä huolimatta Birgitta tunnetaan parhaiten hengellisestä perinnöstään, lukuisista näyistään ja rohkeasta toiminnastaan kirkon ja yhteiskunnan uudistajana. Hän oli naimisissa Ulf Gudmarssonin kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. Birgitta teki miehensä kanssa pyhiinvaellusmatkoja ja Birgitan näyt ohjasivat hänen elämäänsä. Birgitan vaikutus Naantalin luostarissa ulottui kauas hänen kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Hän matkusti Roomaan ja nousi Euroopan merkittävien hengellisten auktoriteettien joukkoon, ja hän perusti Birgittalaisluostareita. Birgitta muutti Roomaan vuonna 1349 ja kuoli siellä vuonna 1373 omassa talossaan Piazza Farnesella. Pyhä Birgitta on myös ensimmäinen pohjoismainen nainen, joka julistettiin pyhimykseksi. Millä tavalla hänen ajatuksensa, kirjoituksensa ja esimerkkinsä vaikuttavat edelleen sekä uskonnollisessa että kulttuurisessa keskustelussa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Keskustelemme tutkija Vesa Vahtikarin kanssa Aristofaneesta (n.446-386 eaa). Hänen 11 näytelmäänsä ovat ainoa meidän aikaamme säilynyt jälki antiikin Kreikan komediaperinteestä. Vahtikarin ja Tua Korhosen kokoama tuore teos käsittää kuusi aiemmin suomentamatonta näytelmää. Mitä niistä ja laajoista suomentajien selityksistä oppii antiikin teatterista ja sen esittämisestä, katsojista ja paikassa kulttuurissa, sekä ateenalaisesta arjesta, ajalle tyypillisestä keskustelusta mutta myös yleisinhimillisistä aiheista: naisten ja miesten valtasuhteista, sodan kauhuista, rauhan toiveesta, kommunismin mahdollisuuksista ja falloshuumorista? Osta Aristofanes-kokoelma https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/aristofanes/5210149

Tällä viikolla tarjolla on klassikkokeskustelu vuodelta 2021, jolloin Hietalan Antti listasi viisi ihmistyyppiä, joita dj EI halua kohdata työssään. Tai ei haluaSI, mutta kuitenkin tämän tästä kohtaa. Oletko sinä yksi näistä? Ensi viikolla jälleen uudet keskustelun aiheet.

Moni toivoo parempaa itsetuntoa, mutta usein hyödyllisempää olisi opetella hyväksyvämpää suhtautumista itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin. Tämän jakson aiheena on itsetunto ja joustava, hyväksyvämpi suhtautuminen itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana aiheesta keskustelemassa on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Arto Pietikäinen. Hänen uusin kirjansa on Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021).Nina ja Arto käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:- Mistä itsetunnosta on kyse?- Miksi itsetunnon pönkittämisestä ei välttämättä ole hyötyä?- Mitä eroa on arvioilla ja ajatuksillamme itsestämme - ja sillä kuka oikeastaan olemme?- Miksi tämä ero on tärkeää itsensä hyväksymiselle?- Miksi itsemyötätunnon taidot ovat tärkeämpiä hyvinvoinnille kuin itsetunto?- Miten joustavaa suhtaumista itseä arvosteleviin ajatuksiin voi lisätä?Jakso on uusinta lokakuulta 2022.Lisätietoja: Arto Pietikäinen psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti, joka on erikoistunut käyttämään etenkin hyväksymis- ja omistautumisterapiaa, josta hän on kirjoittanut kuusi kirjaa: Joustava mieli (2009), Joustava mieli parisuhteessa (2011), Kohti arvoistasi (2014), Köydenvedosta kuskin paikalle (2018), Joustava mieli tukena elämänkriiseissä (2017), Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (2021). Arto on kouluttanut satoja psykologeja ja muita mielenterveysalan ammattilaisia käyttämään hyväksymis- ja omistautumismenetelmiä. - Tilaa kirja: Arto Pieitikäinen, Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021).- Arto Pietikäisen verkkosivut- Arto Pietikäisen YouTube-kanavalta löytyy paljon harkoituksia myös tämän jakson aiheisiin.- Arto Pietikäisen alan ammattilaisille tarkoitettu Joustava mieli -akatemia Facebook-sivu.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Miten huollat ja huollatte parisuhdettanne? Hyvinvoiva parisuhde tarvitsee yhteyttä toiseen, tunnetta tärkeydestä ja siitä, että saa tukea toiselta - vastavuoroisesti. Suhteen kestäessä nämä kaikki voivat heiketä, jos niistä ei pidetä huolta ja huolleta.Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee parisuhteesta ja sen huoltamisesta psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Mikael Saarisen kanssa. Saarinen on kirjoittanut aiheesta yhdessä Kari Kanalan kanssa tietokirjan Parisuhdekorjaamo (Otava 2021). Parisuhteen yhteyden, tuen ja tärkeyden mureneminen kehittyy usein hitaasti. Sen voi kuitenkin huomata ja se ei ole mitenkään väistämätöntä. Parisuhdetta eri tavoin huoltamalla voi säilyttää yhteyden, tuen ja tärkeyden.Tässä pohdiskelevassa ja lämminhenkisessä jaksossa Nina ja Mikael käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä toimiva parisuhde tarvitsee? - Miten parisuhteessa rakennetaan yhteyttä, toisen tukemista ja tärkeyttä? - Millaiset asiat aiheuttavat ongelmia parisuhteissa? - Mistä voi huomata, että parisuhde on ajautumassa ongelmiin? - Miten yhteyden, tuen ja tärkeyden voi palauttaa parisuhteeseen? - Milloin kannattaa hakea ammattiapua?Jakso on uusinta tammikuulta 2022.Lisätietoa ja linkkejä:Mikael Saarinen on psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka on toiminut useissa eri tehtävissä ja yrittäjänä jo yli kolmekymmentä vuotta. Keskeisinä osaamisalueina ovat olleet tunneäly ja tunnetaitojen tutkiminen ja kehittäminen niin yksilö- kuin organisaatiotasoilla. Terapiatyössä hän on erikoistunut työstressin ja -uupumuksen sekä kiusallisten tunteiden kanssa työskentelyyn lyhytterapeuttisin menetelmin. Hän on tehnyt myös pariterapiatyötä ja esiintynyt Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa asiantuntijana. Saarinen toimii nykyään päätoimisesti tutkimusasiantuntijana ja sivutoimisesti Terveystalossa. Yhdessä Kari Kanalan kanssa kirjoitettu Parisuhdekorjaamo (Otava, 2021) on hänen 13. tietokirjansa.Tilaa kirja: Parisuhdekorjaamo Saarinen & Kanala — Kaikkien suhdemallien huoltoon ja tuunaamiseen. Kanala, Kari; Saarinen, Mikael (2021), Otava-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Itsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa.Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoon voi vaikuttaa monin tavoin eri ikävaiheissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa itsetuntoa. Katri kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiinMitä itsetunnolla tarkoitetaan?Miten itsetunto kehittyy?Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? Entä huono itsetunto?Miten hyvä tai huono itsetunto näyttäytyy?Mitä hyötyä on hyvästä itsetunnosta? Entä haittaa huonosta?Miten omaa itsetuntoa voi vahvistaa?Voiko toisen itsetuntoa vahvistaa?Milloin hakea ammatillista apua ja millaista apua on tarjolla?Jakso on alunperin julkaistu syyskuussa 2019.Lisätietoja:Katri Laineen kotisivut: https://www.katrilaine.com/Katri Laine LinkedIn ja Instagram.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivutPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

Euroopassa tehdään nyt kovaa rajapolitiikkaa. Turvallisuushaasteet realisoituvat usein rajapolitiikassa, ja moni EU:ssa haluaa tiukempaa rajapolitiikkaa. Mitä kuuluu EU:n ulkorajoille ja mitä tuleva komissio aikoo rajoilla tehdä? Brysselin koneen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine. Toimittajana Salla Jantunen. (Uusinta 18.9.2024)

Tunnesyöminen on yleistä. Se ei ole nälkään syömistä vaan tunne-elämän tarpeiden tyydyttämistä. Tunnesyömisellä haetaan helpotusta ja lohtua erilaisissa tilanteissa. Tässä jaksossa keskustelen tunnesyömisesta psykologi ja tietokirjailija Katarina Meskasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Pysäytä tunnesyöminen.Tunnesyöminen ilmenee monella eri tavalla. Siihen voi liittyä yksin ja salaa syömistä, itsensä palkitsemista, lohduttamista ja turvan hakemista. Epämukavat ja hankalat tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys, eivät kuulu terveeseen syömiseen. Ne voivat olla hälytysmerkkejä vääristyneestä suhteesta syömiseen. Tässä jaksossa pohdimme mm. kysymyksiä:- Mitä tunnesyöminen on?- Miten tunnesyöminen ilmenee?- Millaiset tekijät ovat tunnesyömisen taustalla?- Mitä haittaa tunnesyömisestä voi olla?- Millaisia hälytysmerkkejä haitalliseen tunnesyömiseen liittyy?- Mistä ja keneltä voit saada apua tunnesyömiseen?Lisäksi Katarina antaa vinkkejä siihen, miten voit opetella uudenlaista suhdetta syömiseen ja miten omia syömiseen liittyviä tunteita kannattaa käsitellä.Jakso on alunperin julkaistu 18.1.2021.Jakson linkit:Katarina Meskanen Instagram:ssa: @psykat.fiKatarina Meskasen www-sivut: www.psykat.fiKatarina Meskanen LinkedIn:ssaKatarina Meskasen kirjat Pysäytä tunnesyöminen ja Rakas keho (Tuuma-kustannus)Anna ihmeessä palautetta jaksosta ja Psykopodiaa-podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Itsemyötätunto on taito, josta on paljon hyötyä hyvinvoinnille. Se on myös taito, jota voi kehittää. Harjoittaessasi itsemyötätuntoa kohtelet itseäsi, niin kuin kohtelisit ystävää - erityisesti vastoinkäymisten hetkellä.Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä itsemyötätunto on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi vahvistaa aiheesta tietokirjan (Tammi 2015) kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja Ronnie Grandellin kanssa. Jakson lopuksi Ronnie ohjaa harjoituksen, jota voit käyttää itsemyötätunnon kehittämiseen. Hän antaa tähän myös muita käytännön vinkkejä.Tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja he kokevat vähemmän ahdistusta, stressiä, uupumusta ja masennusta. Samoin on havaittu, että myötätuntoisesti itseään kohtelevat henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä ja he myös kestävät vastoinkäymisiä paremmin verrattuna ihmisiin, jotka suhtautuvat itseensä kriittisemmin. Itsemyötätunto on siis taito, jota kannattaa kehittää.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä itsemyötätunto tarkoittaa?- Mitä hyötyä itsemyötätunnosta on?- Miten itsemyötätuntoa voi vahvistaa ja kehittää?- Millaisia esteitä itsemyötätunnon kehittämiselle on?- Minkälaisia vinkkejä ja harjoituksia itsemyötätunnon vahvistamiseen on?Jakso on alunperin julkaistu 24.2.2020.Jakson linkit:Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/Ronnie Grandell työterveyspsykologina (Mehiläinen Turku): https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandellRonnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.htmlRonnie Grandellin tulevat kaikille avoimet sekä auttamisen ammattilaisille suunnatut koulutukset löytyvät hänen sivuiltaan.Ronnie on vieraana myös näissä jaksoissa: - 40. Itsekriittisyys. - 73. Rajojen asettaminen. -----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Toivo on elämän perusvoimavara. Tarvitsemme toivoa, jotta voimme pysähtyä sen äärelle, mikä elämässämme on tärkeää ja merkityksellistä. Toivon avulla uskallamme ottaa tarpeellisia riskejä elämässä tavoitteisiimme pyrkiessä - ja myös siihen, että hakeudumme tarvittaessa avun äärelle. Toivo auttaa meitä kohtaamaan ja käsittelemään elämän vaikeitakin asioita.Tässä jaksossa vieraanani on kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija ja kolumnisti Maaret Kallio. Keskustelemme Maaretin kanssa toivosta ja siitä, mikä merkitys toivolla on hyvinvointiimme. Maaret on kirjoittanut aiheesta kirjan Voimana toivo.Toivo on keskeinen tekijä toipumisessa sekä oman epätäydellisyytemme ja keskeneräisyytemme sietämisessä ja hyväksymisessä. Toivoon kuuluu kipeiden asioiden ja epämukavien tunteiden kohtaamista, mutta myös niiden keinojen löytämistä, jotka rauhoittavat kehoa ja mieltä ja jotka tuovat turvan tunnetta.Pohdimme muun muassa seuraavia kysymyksiä:- Mitä toivo on? Mihin toivoa tarvitaan?- Mitä on epätoivo ja toivottomuus?- Mikä on toivon merkitys itsekriittisyydessä ja vaikeissa elämänkokemuksissa?- Mitä tapahtuu, jos menettää toivon?- Miten toivoa voi itsessään vahvistaa?Jakso on alunperin julkaistu 7.6.2020.Jakson linkit: - Maaret Kallion websivut: https://www.maaretkallio.com - Maaret Kallio: Voimana toivo, WSOY, 2020. https://www.wsoy.fi/kirja/maaret-kallio/voimana-toivo/9789510445471 - Maaret Kallion omia mietteitä vierailusta ja jaksosta: https://www.maaretkallio.com/2020/06/08/psykopodiaa-podcast-voimana-toivo/ - Maaret Kallio Facebook: https://www.facebook.com/lujastilempea/- Maaret Kallio Instagram: https://www.instagram.com/maaretkallio/- Maaret Kallio Twitterissä: https://twitter.com/MaaretK- Maaret Kallio Linkednissä: https://www.linkedin.com/in/maaret-kallio-025a0447/Maaret Kallio oli vieraana myös jaksossa 108. Tunne hyvä parisuhde.-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Arkistojen aarteita tänään luvassa Laurin seurassa. Ohjelmassa mukana mm. Eero Järvinen, Moonika Ilmén ja Tinos.Artistien Youtubet:Eero JärvinenSami KarwonenMoonika IlménHannu HautaniemiTinos

Vihapuhe on henkistä väkivaltaa. Se voi sisältää esimerkiksi pelottelua, perättömien väitteiden levittämistä, häirintää ja uhkailua fyysisellä väkivallalla.Henkinen väkivalta voi olla peiteltyä tai avointa. Sen tarkoitus on alistaa ja kontrolloida toista ihmistä. Vihapuheen kaltainen henkinen väkivalta aiheuttaa usein pelkoa uhkaajaa kohtaan, ahdistusta sekä arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Se voi vahingoittaa syvästi ihmisen itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Henkinen väkivalta vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työkykyyn.Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee vihapuheen kohtaamisesta ja siitä selviämisestä Sami Koiviston kanssa. Hän on YLE:n vuorovaikutuspäällikkö. Koivisto on työssään joutunut itse toistuvasti vihapuheen kohteeksi ja myös kouluttanut asian tiimoilta YLE:n työntekijöitä. Hän kävi hiljattain läpi sovittelun hänen perhettään netissä uhanneen miehen kanssa. Keskustelun jälkeen Nina Lyytinen kertoo vihapuheen psykologisista vaikutuksista.Sami Koivisto kuvaa rohkeasti sitä, miltä tuntuu, kun joutuu vihapuheen kohteeksi tai kun perhettä uhataan. Valitettavasti samanlaisia kokemuksia on kasvavalla joukolla ihmisiä - ja erityisesti heillä, jotka työssään tai muuten toimivat julkisuudessa. Riski on suurempi, jos henkilö on jonkin vähemmistön edustaja.Jos olet joutunut vihapuheen kohteeksi, älä jää yksin. Ensimmäinen askel avun saamiseksi on kertoa asiasta. Apua voit pyytää esimerkiksi esimieheltä, työkaverilta ja työterveyshuollosta.Tässä jaksossa pohditaan vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:- Mitä vihapuhe on?- Millaista on olla vihapuheen kohteena?- Miten se vaikuttaa työn tekemiseen ja työkykyyn?- Millaista apua on tarjolla, jos kohtaat vihapuhetta työssäsi?Jakso on alunperin julkaistu 31.7.2019.Jakson linkit:Sami Koivisto Twitterissä: @samipkoivistoSami Koiviston artikkeli vihapuheen sovittelusta: Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamistaLoppuyhteenvedossa mainittu tutkimus:Soral, W., Bilewicz, M., & Winiewski, M. (2018). Exposure to hate speech increases prejudice through desensitization. Aggressive behavior, 44(2), 136-146. https://doi.org/10.1002/ab.21737Psykopodiaa-linkit:Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Parisuhteita on monenlaisia. Ei ole vain yhdenlaista hyvää ja toimivaa suhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa meillä on hyvä olla toisen kanssa, hyvä itsellä ja hyvä toisella. Parisuhteen hyvinvointiin voi vaikuttaa. Usein pienetkin toista huomioivat teot ja hyvä vuorovaikutus auttavat pitämään parisuhteen toimivana. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee hyvinvoivasta ja toimivasta parisuhteesta psykoterapeutti, pariterapeutti ja työterveyspsykologi, Leena Helelä-Alhopuron kanssa.Hyvinvoivassa parisuhteessa on kykyä ja taitoa ilmaista omia tarpeita ja toiveita ja vastavuoroisesti myös kuunnella toisen tarpeita ja toiveita. Hyvä vuorovaikutus on keskeinen osa toimivaa parisuhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa on läsnä turvallisuuden tunne, rakkautta, luottamusta ja kiintymystä toiseen ihmiseen. Siinä koetaan ja jaetaan sekä iloja että suruja.Nina ja Leena pohtivat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millainen on hyvinvoiva ja toimiva parisuhde? - Millaisia tekijöitä siihen kuuluu? Entä mitä tekijöitä ei kuulu toimivaan parisuhteeseen? - Millaisia vaiheita parisuhteessa voi olla? - Miten voi ylläpitää parisuhdetta? - Mikä on parisuhteen liima? Jakson linkit: Leena Helelä-Alhopuron esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=37202&Name=Leena-Helel%C3%A4-Alhopuro Parisuhdetietoutta verkossa: Mielenterveystalon parisuhteen omahoito-opas: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/parisuhteen_omahoito/Pages/default.aspx Parisuhdetietoa Väestöliiton sivuilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/ Parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Kataja ry: https://parisuhdekeskus.fi/ (Jakso on alunperin julkaistu 30.3.2020.) ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

(Uusinta): Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua.Tässä syyskuussa 2019 alunperin julkaistussa jaksossa (13.) psykologi Nina Lyytinen keskustelee motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja.Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen.Tässä jaksossa pohditaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:Millaisia haasteita ja esteitä ihmisillä on saada asioita aikaiseksi?Miten esteitä on mahdollista ylittää?Mitkä tekijät auttavat asioiden aikaansaamisessa?Miten tavoitteiden suuruus vaikuttaa aikaansaamiseen?Onko merkitystä sillä onko tavoite asetettu ulkoapäin vai onko se itse asetettu?Miten motivaatio vaikuttaa?Miten itseä voi motivoida saamaan asioita aikaiseksi?Jakson linkit:Satu Pihlajan kotisivutSatu Pihlaja: Aikaansaaminen taikaSatu Pihlaja: Aikaansaamisen taika - työkirjaSatu Pihlaja LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa

Soome uue muusika ansambel Uusinta Ensemble toob esmaettekandele oma kodumaa heliloojate värsked kammerteosed.

Tänään tutustumme lähemmin iskelmäartistiin nimeltä Tommi Tähtivirta. Jakso on uusinta.

 Taivas on totta Uudeksi minä teen kaiken Taivaasta, jotta jokainen uskoisi Aarteita Taivaaseen Taivas muuttaa kuoleman

Pudotuspelit ovat jääkiekkofanin parasta aikaa! Tässä jaksossa käydään läpi viime kaudelta tutut taisteluparit, jotka kohtaa toisensa tällä kertaa pudotuspelien toisella kierroksella. Soiko vuorilla Blues vai jääkö nuottilauma lumivyöryn alle? Entä miten käy palmujen alla tällä kertaa? Iskeekö salama kahdesti vai löytyykö Panthersilta tällä kertaa riittävästi kulmahammasta sarjavoittoon asti? (1:54) Colorado Avalanche vs St. Louis Blues (30:18) Florida Panthers vs Tampa Bay Lightning

Henri Neuvonen oli Ostan Asuntoja Podcastin vieraana jaksoissa 18 ja 19 lokakuussa 2018 3,5 vuotta sitten. Viime viikolla sain vihdoin Henrin mukaan kertomaan, mitä on tapahtunut Sijoitusasunnot.com:in ympärillä viimeisten vuosien aikana. Tästä tuoreesta parin tunnin haastattelusta on pian tulossa Osat 1 ja 2 teemalla “sadasta tuhanteen miljoonaan”. Haastattelu silloin 3,5 vuotta sitten on täynnä kokemuksia, ajatuksia ja oppeja, jotka ovat tänä päivänä täysin käyttökelposia. Tulevassa uusintavierailussa ei kerrata samoja asioita, vaan haetaan sitä avartavia ja laajentavia käytännön kokemuksia ja ajatuksien aiheita. Eniten tulevista jaksoista saa irti kuuntelemalla ensin 3,5 vuoden takaisen haastattelun, josta tässä tiistaiaudiossa julkaisen Osan 1. Osa 2 löytyy jokaisesta podcast appista sen hakutoiminnolla, jos senkin haluaa kerrata. Haastattelussa 3,5 vuotta sitten "Uudet opit, inspiraatio ja verkostoituminen ovat asioita, jotka vauhdittavat merkittävästi matkaasi sijoittajana" sanoo Sijoitusasunnot.com Groupin Henri Neuvonen. Tähän on mahdollisuus Asuntosijoittaja 2022 -tapahtumassa Himoksella, Jämsässä 21.5.2022! Jos et epäröi hetkeäkään, siirry suoraan lippukauppaan. Jos haluat hekumoida ennen lipun hankkimista, se onnistuu tapahtumasivulla. Asuntosijoittajan veroilmoitus ja verojen laskeminen 2022 – Blogi #300  Asuntosijoittajan ja vuokranantajan 2021 veroilmoitus OmaVerossa – Blogi #301   Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. UUTTA Asuntosalkunrakentaja.fi Blogissa: Sijoitusasunnon keittiöremontti

Laurin haastattelussa tänään Evil Forces. Alkuperäinen jakso on lähetetty Pispalan Radiossa marraskuun alussa 2020.

Toinen Puolustaja Pyhän Hengen tulo Hengen hedelmä Pyhän Hengen lahjat Pyhän Hengen kaste ja Pyhällä Hengellä täyttyminen

7.34 Koronatilanteesta ja tulossa olevista rajoituksista. Strategiajohtaja Pasi Pohjola, STM, Ilkka Julkunen, professori virusoppi, Turun yliopisto ja Markku Broas, Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri. 7,51 Aamuyöllä alkoi tapahtua Olkiluodon saarella Eurajoella. Ydinvoimalan kolmos-reaktorissa käynnistettiin ensimmäistä kertaa ydinreaktio. Lähetykseen saapuu Teollisuuden Voima Oyj:n TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua. 8.11 Suomen talouden näkymät, mielialat ja joulukauppa. Keskustelemassa pääekonomisti Pasi Kuoppamäki, Danske Bank, ylijohtaja Mikko Spolander, VM ja Kaupan liitosta toimitusjohtaja Mari Kiviniemi. 8.34 Valtiontalouden tarkastusviraston uusi pääjohtaja Sami Yläoutinen. Mitä muutoksia kiisteltyyn virastoon on odotettavissa? 8.45 Kolumni. Auli Viitala “Myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille”. 8.50 Uusinta. Koronatilanteesta ja tulossa olevista rajoituksista. Strategiajohtaja Pasi Pohjola, STM, Ilkka Julkunen, professori virusoppi, Turun yliopisto ja Markku Broas, Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Janette Leino, Marija Skara ja Ilkka Lahti. Tuottajana Tarja Oinonen.

Koronatilannekatsaus. Apulaisylilääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen, HUS. Hoitajat rokotepakosta ja jaksamisesta. Keskustelussa mukana sairaanhoitajat Nina Pulkkinen, Haapajärven terveyskeskus ja Reetta Lanttola, teho-osasto, Jorvin sairaala sekä  puheenjohtaja Silja Paavola, Super. Politiikan toimittajien raati keskustelee mm. koronajohtamisesta. Viikonloppuna THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta ja pääministeri Sanna Marin kommentoivat tilannetta Ylen lähetyksissä. Raadissa Martta Nieminen, Kuntalehti, Teemu Muhonen, Helsingin Sanomat ja Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti. Nasa lähettää superkaukoputken tutkimaan avaruuden syntyä. Laukaisu jouluaattona. Studiossa astrofysiikan tutkija Peter Johansson, Helsingin yliopisto. Kolumni. Heikki Hiilamo: Kirkko rakentaa itselleen suojakilpeä syrjinnälle. Uusinta. Hoitajat rokotepakosta ja jaksamisesta. Sairaanhoitajat Nina Pulkkinen, Haapajärven terveyskeskus ja Reetta Lanttola, teho-osasto, Jorvin sairaala sekä puheenjohtaja Silja Paavola, Super. Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Carolus Manninen, Mikko Haapanen ja Marja Ala-Kokko. Tuottajana Tarja Oinonen.

Tällä viikolla ohjelmassa Hanna Haapasen kotijoulukonsertti. Tämä ei ole Viikon Promopaketin ohjelmistoa, vaan oma ohjelmansa, joka lähetettiin Pispalan Radiossa 22.12.2020 ja 23.12.2020. Hanna puhuu joulusta ja soittelee jouluisia lauluja.

Koronarokotukset ja omikron. Palaavatko lapset etäkouluun? Zoonoosivirologian prof. Olli Vapalahti, HY ja diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen, HUS. Puhelimessa Suomen Rehtorit-yhdistyksen pj. Antti Ikonen. Mitä EU-huippukokouksesta jäi käteen? Studiossa EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen. Isis ja Al-Holin leirien tilanne. Suurlähettiläs Jussi Tanner, UM ja tutkija Mariette Hägglund, UPI. Suomalaisten ydinvoima-asenteet. Energiateollisuuden tj. Jukka Leskelä. Kolumni. Jari Ehrnrooth: Suomen hyvinvointialueilla ei voida hyvin. Uusinta. Koronarokotukset ja omikron. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Janette Leino, Ilkka Lahti ja Marja Ala-Kokko. Tuottaja Hanna Juuti.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vaati illalla kaikki mahdolliset kädet rokotuksiin ja koronatoimia rajoille. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola. Norjan paha koronatilanne toi rajoitukset takaisin. Henna Kvam, suurlähetystön vanhempi neuvonantaja, Oslo. Putinin etupiiripuheet ja venäläisten mietteet kiristyneestä tilanteesta ja umpisolmun avaamisyrityksistä. Kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen, Moskova ja Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti. Lasten ja nuorten toimintakyky ja liikkuminen. Sotilaslääketieteen professori Tommi Vasankari, UKK-instituutti ja HJK:n junioreiden toiminnanjohtaja Timo Muurinen. Tietoturva-aukot lisääntyvät. Tietoturvajohtaja Erka Koivunen, F-Secure ja professori Juha Röning, Oulun yliopiston kyberturvallisuuden tutkimuskeskus.   Blogi. Kerttu Kotakorpi: Metsä on tärkein aseemme ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja kuusi on sen heikoin lenkki. Uusinta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vaati illalla kaikki mahdolliset kädet rokotuksiin ja koronatoimia rajoille. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola kommentoi Kiurun sanomisia. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Carolus Manninen, Matti Konttinen ja Marija Skara. Tuottajana Tarja Oinonen.

Nousevatko korot ja kiihtyykö inflaatio, miten EKP ja EU reagoivat taloustilanteeseen - entä Suomi? OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ja ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti.. Merenkulun turvallisuus Itämerellä puhuttaa jälleen. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusyksikön päällikkö, komentaja Mikko Simola. Korona leviää nyt jopa kahdesti rokotettujen keskuudessa. Samalla lisääntyvät puheet ns. hätäjarrun vetämiseksi. Keskustelemassa Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ja strategiajohtaja Pasi Pohjola, STM. Pandojen kohtalo ja Kiinan pehmeä vallankäyttö. Lapin yliopiston professori Matti Nojonen ja Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho. Kolumni. Janne “Rysky” Riiheläinen: Natokeskustelu kiihtyy Suomessa kun Venäjä ryhtyy puhumaan etupiiristään. Uusinta. Nousevatko korot ja kiihtyykö inflaatio, miten EKP ja EU reagoivat taloustilanteeseen - entä Suomi? OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Hanna Juuti, Ilkka Lahti ja Marija Skara. Tuottajana Tarja Oinonen.

Suomen hävittäjäpäätös asiantuntijoiden silmin. Keskustelemassa vanhempi tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti ja Martti Lehto, Maanpuolustuskorkeakoulun ilma- ja kybersodankäynnin dosentti. Lisäksi kirjeenvaihtajat Iida Tikka, Washington ja Kirsi Heikel, Tukholma. Poliitikot F-35-hävittäjäpäätöksestä ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Mukana kansanedustajat Sofia Vikman, kok., Atte Harjanne, vihr. ja Matti Vanhanen, kesk. USA:n ja Meksikon rajan tilanne. Yhdysvaltoihin pyrkii rajan yli enemmän siirtolaisia kuin koskaan aiemmin. Toimittaja-ohjaaja Pertti Pesonen, Ulkolinja ja tutkija Maria Annala, Ulkopoliittinen instituutti. Kolumni. Johanna Malinen: Somevaikuttajien valmennuksissa ihannoidaan nopeaa laihduttamista, vaikka se on tutkimusten mukaan haitallista. Uusinta. Hävittäjähankinta. Keskustelemassa vanhempi tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti ja Martti Lehto, Maanpuolustuskorkeakoulun ilma- ja kybersodankäynnin dosentti. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Janette Leino, Marja Ala-Kokko ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

Tekoäly Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on määrällisesti eniten tekoälyä hyödyntäviä yrityksiä Pohjoismaissa. Miten se näkyy arjessamme? Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin. Ulkomaanlehdet Tanskasta. Aiheena mm. jengiväkivalta. Toimittaja Karoliina Kantola, Kööpenhamina. Matematiikan osaamisen romahtaminen. Arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen, Karvi, opettaja Piia Haapsaari, Oulu ja opettaja ja opetuskulttuurin kehittäjä Pekka Peura. Englannin kanaalin yli pyrkijät. Britannian ja Ranskan välejä koettelee tuhansien siirtolaisten pyrkimys päästä laittomasti Britanniaan. EU:n sisäministerit pohtivat tilannetta. Keskustelussa Sorbonnen yliopiston vieraileva tutkija Laura Parkkinen, Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström ja toimittaja Pasi Myöhänen, Lontoo.  Kolumni. Lauri Kontro: Pakkoruotsi takaisin! Uusinta. Tekoäly Suomessa. Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Sähkön hinta ja EU:n taksonomia eli kestävän rahoituksen luokittelu aiheina elinkeinoministeri Mika Lintilän kanssa. Saksan vallanvaihto. Kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, Berliini. Millainen on äärioikeiston uhka Suomessa. Kankaanpään pidätykset toivat uuden termin akselerationismin etusivuille. Keskustelemassa erikoistutkija Eero Pietilä, Supo ja tohtori Tommi Kotonen, Jyväskylän yliopisto. Mitä kuuluu Myanmariin? Sotilasjuntta tuomitsi oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin vankilaan pelotteena muille. Studiossa vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki, Ulkopoliittinen instituutti. Kolumni. Roope Lipasti: Tuntematon aluevaali. Uusinta. Sähkön hinta ja EU:n taksonomia aiheina elinkeinoministeri Mika Lintilän kanssa. Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Carolus Manninen ja Jaana Kangas. Tuottaja Tarja Oinonen.

Koronamuunnos, rokottaminen ja koronan raju leviäminen. Aikuisten teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen, TYKS, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto ja Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet Tampereen yliopistosta. Putinin punaiset viivat. Jännitys on kiristynyt ja puheissa on välähtänyt jopa sodan uhka Ukrainassa. Keskustelemassa Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja johtaja Tuomas Forsberg, Helsingin yliopiston tutkijakollegium. Ilmahygienia on noussut koronan myötä entistä tärkeämmäksi. Voidaanko oikealla ilmastoinnilla, maskeilla tai sermeillä estää tartuntoja? Erikoistutkija, virtausfysiikan dosentti Antti Hellsten, Ilmatieteen laitos ja Lotta Oksanen, HUSin päätutkija, covid19-tutkimus. Blogi. Erkka Mikkonen: Matka pohjoiseen näytti karusti sen, millainen vartijayhteiskunta Venäjä on – Rauhannobelisti uskoo joukkojen vain kasvavan. Uusinta. Koronamuunnos, ja sen raju leviäminen. Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Hanna Juuti, Päivi Dahl ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

Koronan omikronmuunnos, mihin meidän Suomessa tulee varautua? Johtaja Mika Salminen, THL. Hallituksen koronaneuvottelujen ennakointia. Professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi.  Kirjeenvaihtajakierros, omikron Euroopassa. Rikhard Husu, Bryssel, Karoliina Kantola, Kööpenhamina ja Pasi Myöhänen, Lontoo.   Ylen aluevaalisivustot aukeavat, verkkotuottaja Ville Laakso.  Millainen haaste aluevaalit on selkokielen käyttäjille? Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Henna Kara. Kolumni. Toni Viljanmaa: Boomerit, millenniaalit ja x-sukupolven edustajat tappelevat siitä, kuka saa olla uhri Suomessa. Uusinta. Koronan omikronmuunnos, mihin meidän Suomessa tulee varautua? Johtaja Mika Salminen, THL. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Marija Skara, Päivi Dahl ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Kiristyvä koronatilanne, mitä se merkitsee ja missä mennään kolmosrokotuksissa? Kansliapäällikkö Kirsi Varhila, STM ja Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Ulkomaanlehtikatsaus. Anni Riit'aho, Tukholma. Ruotsin politiikan sirkus. Vieraina Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprof. Johan Strang, Helsingin yliopisto ja Ylen entinen politiikan toimittaja Riikka Uosukainen. Väkivalta lisääntyy ja raa'istuu, Uudellamaalla varsinainen henkirikossuma. Vieraina poliisitarkastaja Pekka Heikkinen, Poliisihallitus ja yksikönpäällikkö Helena Ewalds, THL. Kolumni. Julia Thurén. Anna anteeksi puu, josta bongorumpu tehtiin, anna anteeksi bongorummun tekijä. Uusinta. Kiristyvä koronatilanne, mitä se merkitsee? juontaja Pirjo Auvinen, toimittajat Carolus Manninen, Veera Sinervo ja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti. 

Kuinka lähellä sotatilaa Ukrainan rajalla ollaan? Vieraina sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa, MPKK ja vanhempi tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti. Puhelu. Ruotsissa äänestetään pääministeristä. Poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan, Sydsvenskan-lehti. Yksinasujien haasteet yhteiskunnassa. Vieraina tutkimusprofessori emeritus Osmo Kontula Väestöntutkimuslaitos ja tj. Matti Lievonen, Kalevi Sorsa-säätiö. Suvaitsevaisuus eri aikakausina. Vieraana kirjailija Markku Mattila. Kolumni. Antti Rönkä: Nuori, älä seuraa unelmia. Uusinta. Kuinka lähellä sotatilaa Ukrainan rajalla ollaan? Vieraina sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa, MPKK ja vanhempi tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Mikko Haapanen ja Janette Leino. Tuottaja Hanna Juuti.

Puolan ja Valko-Venäjän rajan tilanne aiheuttaa turvallisuuspoliittista huolta. Vieraina tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskus ja tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti. Puhelu. Tasa-arvoa tunturissa, Aurora-tapahtuma Levillä. Tuottaja Hannele Valkeeniemi, Yle.  Energiamuotojen luokittelu ja metsäkiista hiertää poliitikkoja. Kansanedustajat Kai Mykkänen (kok), Jenni Pitko (vihr) ja Juha Sipilä (kesk).  Miten huippuosaajia saadaan houkuteltua Suomeen ja pysymään täällä?Haastattelussa akatemiaprofessori Matti Latva-aho, Oulun yliopisto. Blogi. Robert Sundman: SAK:n ei kannata pelätä kansanedustajia, vaan some-vaikuttaja Natalia Salmelaa. Uusinta. Puolan ja Valko-Venäjän rajan tilanne aiheuttaa turvallisuuspoliittista huolta. Vieraina tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskus ja tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Carolus Manninen, Mikko Haapanen ja Marija Skara. Tuottaja Hanna Juuti.

Välikysymys - varautuminen ja hybridivaikuttaminen. Studiossa kansanedustajat Jari Ronkainen, ps., Suna Kymäläinen, sd. ja Katri Kulmuni, kesk. Lainsäädännön muutostarpeet uusien uhkien edessä. Studiossa oikeuskansleri Tuomas Pöysti. Estonia-tutkimus. Toimittaja Rain Kooli, Tallinna, Tuomo Karppinen, Estonia-onnettomuuden tutkintakomission entinen jäsen ja Klaus Rahka, rakenteiden lujuuksiin erikoistunut tekniikan tohtori. Kolumni. Ulla Järvi: Voisiko lähiesihenkilö yksinkertaisesti olla vaan johtaja? Uusinta. Välikysymys - varautuminen ja hybridivaikuttaminen. Studiossa kansanedustajat Jari Ronkainen, ps., Suna Kymäläinen, sd. ja Katri Kulmuni, kesk. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Janette Leino, Ilkka Lahti ja Atte Uusinoka. Tuottajana Tarja Oinonen.

USA ja Kiina. Suhteet ovat kylmät, mutta silti Biden ja Xi pitivät virtuaalisen huippukokouksen. Kirjeenvaihtajat Mika Hentunen, Washington ja Kirsi Crowley, Peking. Studiossa johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak, UPI. Suomen maakuva Venäjällä. Toimittaja Simo Ortamo, Pietari.  Koronapassi työpaikoille? Rakennusteollisuudessa löytyy tuon tuostakin koronaryppäitä. Pitäisikö koronapassi tehdä meilläkin pakolliseksi? Työmarkkinapäällikkö Karoliina Huovila, SAK ja johtaja Ilkka Oksala, EK. Puhelimessa Niina Mäntyläc, apulaisprofessori, Vaasan yliopisto. EU ja Valko-Venäjä. Pakotteita tulossa. Arvioimassa kansainväliseen politiikkaan keskittyvä Jean Monnet -professori Pami Aalto, Tampereen yliopisto. Puhelu Erkka Mikkoselle Valko-Venäjälle. Kolumni. Janne “Rysky” Riiheläinen: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan valtaoikeudet Suomessa sisältävät heikkouden. Uusinta. USA ja Kiina. Suhteet ovat kylmät, mutta silti Biden ja Xi pitivät virtuaalisen huippukokouksen. Kirjeenvaihtajat Mika Hentunen, Washington ja Kirsi Crowley, Peking. Studiossa johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak, UPI. Juontajana Mira Stenström, toimittajat Carolus Manninen, Marja Ala-Kokko ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

Rajaturvallisuuskeskustelu leimahti Suomessakin. Varapuheenjohtaja, pj:n sijainen Iiris Suomela, vihr., kansanedustaja Paula Risikko, kok. ja Mikko Lehmus, everstiluutnantti, Rajavartiolaitos. Ulkomaanlehdet. Pasi Myöhänen, Lontoo. Hallitus ja koronapäätökset. Kansliapäällikkö Kirsi Varhila, STM ja ylilääkäri Asko Järvinen, HUS. Oikeusvaltioperiaate vilahtelee usein EU-kielessä mutta onko oma pesäkään ihan puhdas? Keskustelemassa johtaja Tuija Brax, Oikeusvaltiokeskus, Helsingin yliopisto ja KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi. Kolumni. Raisa Omaheimo: Jouduin kerran vahingossa kaappiin ja siellä oli tunkkaista ja ahdasta. Uusinta. Rajaturvallisuuskeskustelu. Varapuheenjohtaja, pj:n sijainen Iiris Suomela, vihr., kansanedustaja Paula Risikko, kok. ja Mikko Lehmus, everstiluutnantti, Rajavartiolaitos. Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Marija Skara, Carolus Manninen ja Veera Sinervo. Tuottaja Tarja Oinonen.

Bosnia-Hertsegovinan kiristynyt tilanne. Mukana Balkanin asioiden tuntija Elisabet Rehn, poliittisen historian dosentti Pilvi Torsti ja hankekoordinaattori Jelena Simić, Kalevi Sorsa -säätiö. Eläkeläisten työhalut. Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen. Hallituspuolueissa on erimielisyyttä työn verotuksesta. Mukana keskustelussa kansanedustajat Matias Mäkynen, sd., Markus Mustajärvi, vas. ja Hilkka Kemppi, kesk. Millainen on hyvä ruokasuhde? Yliopistolehtori Sanna Talvia, Itä-Suomen yliopisto. Kolumni. Heikki Hiilamo: Kenelle eläkerahat oikein kuuluvat? Uusinta. Bosnian kiristynyt tilanne. Mukana Balkanin asioiden tuntija Elisabet Rehn, poliittisen historian dosentti Pilvi Torsti ja hankekoordinaatori Jelena Simić, Kalevi Sorsa -säätiö. Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Marija Skara, Ilkka Lahti ja Katariina Lahtonen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Armolahjat (1. Kor. 12) Suurin on rakkaus Tärkein armolahja (1. Kor. 14) Jeesus on ylösnoussut! (1. Kor. 15:1-34) Ylösnousemusruumis (1. Kor. 15:35-58)

Etiopian tilanne. Nobel-voittajan hallinto horjuu kapinallisten edetessä. Aluksi kommentit myös Bosnian kiristyneeseen tilanteeseen. Ulkoministeri Pekka Haavisto ja toiminnanjohtaja Frank Johansson, Amnestyn Suomen osasto. Nuorten poliittinen osallistuminen ja aluevaalit. Anton Hietsilta, puheenjohtaja, Nuva ry, puheenjohtaja Noa Lindqvist, Vantaan nuorisovaltuusto ja vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.  Yhdysvaltain matkustuskielto päättyy. Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, konsulttitoimisto Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä ja matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto. Kolumni. Auli Viitala: Arvojaan voi tarkistaa vain jos altistuu uudelle. Uusinta. Etiopian tilanne. Ulkoministeri Pekka Haavisto. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Marija Skara, Jukka Vanninen ja Matti Konttinen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Koronakeskustelu eduskunnan sote-valiokunnan kansanedustajien kanssa. 80 % rokotuskattavuus saavutetaan ehkä juuri tänään - mitä toimia korona vaatii nyt? Mukana Mia Laiho, kok., Ilmari Nurminen, sd. ja Arja Juvonen, ps. Eurooppaan pyrkii taas entistä useampi. Miten heidät otetaan vastaan? Toimittajat Sara Saure, Samos, Jenna Vehviläinen, Rooma ja Suvi Turtiainen, Berliini. Korrektin keskustelun tarve ja vaade. Toimitusjohtaja Laura Arikka ja THL:stä erikoissuunnittelija Anni Hyvärinen. Blogi. Kerttu Kotakorpi: Tänä vuonna sää ei enää ole niin poikkeuksellinen kuin ennen. Uusinta. Koronakeskustelu eduskunnan sote-valiokunnan kansanedustajien kanssa. Mukana Mia Laiho, kok., Ilmari Nurminen, sd. ja Arja Juvonen, ps. Juontajana Seija Vaaherkumpu, toimittajina Janette Leino, Mira Stenström ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

Ajokorttiuudistus ja nuoret kuskit. Yksikön johtaja Sini Wirén, LVM ja toimitusjohtaja Pasi Anteroinen, Liikenneturva. Etiopian paheva sisällissota. Edustuston päällikkö Outi Holopainen, Addis Abeba. Glasgow'n tulokset ja tunnelmat valtiojohtajien ilmastokokouksesta. Puhelimessa pääsihteeri Petteri Taalas, Maailman ilmatieteen järjestö. Studiokeskustelussa uusituvasta  energiasta Suomessa Pekka Grönlund, teollisuusneuvos, TEM ja Petteri Laaksonen, tutkimusjohtaja, LUT-yliopisto. Ruokalähetit ja uudentyyppisen työn sopimukset. Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen ja PAMin sopimuspäällikkö Ismo Kokko. Kolumni. Kari Enqvist: Varaisin heti pöydän ravintolasta, jossa alaikäraja on 50 ja vaaditaan koronapassi. Uusinta. Ajokorttiuudistus ja nuoret kuskit. Yksikön johtaja Sini Wirén, LVM ja toimitusjohtaja Pasi Anteroinen, Liikenneturva. Juontajana Seija Vaaherkumpu, toimittajina Carolus Manninen, Mira Stenström, Jukka Vanninen ja Jaana Kangas. Tuottajana Tarja Oinonen.

Kansanedustajaraati Veikkauksen edunsaajien korvauksista, yrittäjien ja yritysten tulevaisuuden näkymistä sekä muista ajankohtaisista asioista. Mukana Elina Valtonen, kok, Jussi Saramo, vas. ja Matti Vanhanen, kesk. Oikeustieteilijät lehdistön ja oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja rokotepakosta. Prosessioikeuden dosentti Markku Fredman Helsingin yliopisto ja  rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen. Metallipula. Aalto-yliopiston metallurgian apulaisprofessori Mari Lundström ja Geologisen tutkimuskeskuksen tieteellisen tutkimuksen päällikkö Asko Käpyaho. Kolumni. Juuso Joona: Kiinnostaako sinua, miten ruokasi tuotetaan? Uusinta. Kansanedustajaraati Veikkauksen edunsaajien korvauksista, yrittäjien ja yritysten tulevaisuuden näkymistä sekä muista ajankohtaisista asioista. Mukana Elina Valtonen, kok, Jussi Saramo, vas. ja Matti Vanhanen, kesk. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Hanna Juuti, Carolus Manninen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Glasgown ilmastokokous alkaa. Mitä kokoukselta odotetaan ja millaisiin tavoitteisiin se voi yltää? Puhelimessa paikan päältä vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, Sitra ja studiossa ilmastoasioihin erikoistunut toimittaja Jenni Frilander. Ilmastonmuutos ja kehittyvät sekä kehitysmaat. Niko Humalisto, johtava vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura. Donald Trumpin taikapiiri ja Joe Bidenin ongelmat. Tutkija Maria Annala, UPI ja Jani Kokko, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto. Saimaan kanava. Venäjä lopettaa puukuljetukset kanavan kautta, samaan aikaan Suomen hallitus suunnitteli kanavan laajentamista. Millainen merkitys ja historia kanavalla on? Seppo Kykkänen, Saimaan kanavavaltuutetun toimistopäällikkö, LVM ja Jyrki Paaskoski, tietokirjailija dosentti. Kolumni. Roope Lipasti: Ääritunteita kokemassa. Uusinta.Ilmastonmuutos ja kehittyvät maat. Niko Humalisto, johtava vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Carolus Manninen, Katariina Lahtonen ja   Tuottaja Tarja Oinonen.

Halloweenin kunniaksi Antti X Antti -podcastissa uusitaan keskustelu vuodelta 2018, jolloin molemmat Antit listasivat viisi mielestään pelottavinta biisiä maailmassa.

Varhaiskasvatuksen vaikea tilanne. Pätevää henkilökuntaa on liian vähän. Opetusministeri Li Andersson ja puheenjohtaja Anitta Pakanen Varhaiskasvattajien opettajien liitosta. Koronarajoitukset kiristyvät Venäjällä loppuviikosta. Millaiset ovat mielialat? Toimittaja Simo Ortamo, Pietari. Alueet ja koulutustaso. Mitä voi tehdä ja tehdään jo, jotta kaikki osaajat eivät valu Uudellemaalle. Vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula, Sitra. Puhelimessa Marja-Terttu Kurunsaari, innovaatiopäällikkö, Sedu ja toimitusjohtaja Siamäk Naghnian, Genelec Oy. Pelastustoimen työkulttuurin pahat ongelmat. Toimittaja Johanna Mattinen ja johtaja Kim Nikula, SPAL. Kolumni. Kerttu Kotakorpi: Mitä 1,5 astetta tarkoittaa ilmastolle ja miksi siitä meuhkataan niin paljon. Uusinta. Varhaiskasvatuksen vaikea tilanne. Opetusministeri Li Andersson ja puheenjohtaja Anitta Pakanen Varhaiskasvattajien opettajien liitosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Janette Leino, Marja Ala-Kokko ja Matti Konttinen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Arktinen alue. Yhteistyötä vai jännityksen tihentymistä? Petteri Vuorimäki,  Arktinen ja Antarktinen suurlähettiläs,  Jari Vilén, Barentsin suurlähettiläs ja Atte Korhola, professori, Helsingin yliopisto. Komissaari Jutta Urpilainen Afrikassa. Etiopian tilanne. Toimittaja Liselot Lindström. Koronavirus jyllää. Mitkä ovat uusimmat tiedot viruksesta. Keskustelemassa professori Olli Vapalahti ja tutkija, evoluutiobiologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopisto.  Poliitikot ja julkisuuskuva. Keskustelemassa Mikael Jungner, toimitusjohtaja, Kreab ja politiikan toimittaja Unto Hämäläinen. Kolumni. Lauri Kontro: Hyviä uutisia, maailmanloppu ei ole ovella. Uusinta. Arktinen alue. Petteri Vuorimäki,  Arktinen ja Antarktinen suurlähettiläs,  Jari Vilén, Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs ja Atte Korhola, professori, Helsingin yliopisto. Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Atte Uusinoka, Veera Sinervo ja Katariina Lahtonen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Suomi ja Nato. Suomi saa viikon aluksi Nato-vieraita, mutta mitä kumppanuudellemme kuuluu? Keskustelemassa kansanedustajat Tom Packalén, ps., Katri Kulmuni, kesk. ja Atte Harjanne, vihr. Ontuva tietoturvaosaamisemme - miten asioida verkossa joutumatta huijatuksi? Kimmo Rousku, pääsihteeri, johtava asiantuntija, Digi- ja väestötietovirasto ja tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä, Loihde Trust. Kauppa ja kansainvälinen kuljetuskurimus. Marraskuu on täynnä kampanjoita, mutta onko hyllyissä myytävää? Työelämäprofessori Lasse Mitronen, Aalto-yliopisto ja Keskon logistiikasta vastaava johtaja Jyrki Tomminen. Kolumni. Jari Ehrnrooth: Politiikka jyrää totuuden tavoittelun yliopistoissa. Uusinta. Suomi ja Nato. Kansanedustajat Tom Packalén, ps., Katri Kulmuni, kesk. ja Atte Harjanne, vihr. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Janette Leino, Akseli Innanen ja Matti Konttinen. Tuottaja Tarja Oinonen.

EU:n huippukokous.Kirjeenvaihtaja Susanna Turunen. EU ja energian hinta ja niukkuus. Haasteet eivät ehkä sittenkään katoa niin nopeasti kuin aiemmin ajateltiin. Keskustelemassa professori Peter Lund, Aalto-yliopisto ja Jari Kostama, johtaja, Energiateollisuus ry. Koronarokotteet ja koronapassit. Tartunnat ovat huipussaan, millaisia haasteita päättäjillä on. Kansliapäällikkö Kirsi Varhila, STM. Someraati. Trump ilmoitti omasta alustastaan, Facebook vaihtaa nimeä ja tähyää kohti metaversumia. Mukana professorit Anu Koivunen, Tampereen yliopisto ja Teemu Leinonen, Aalto-yliopisto. Blogi. Anton Vanha-Majamaa: Haluan lisää seksiä elokuviin! Uusinta. EU ja energian hinta ja puute. Haasteet eivät ehkä sittenkään katoa muutamassa kuukaudessa. Keskustelemassa professori Peter Lund, Aalto-yliopisto ja Jari Kostama, johtaja, Energiateollisuus ry. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Carolus Manninen ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.