Podcasts about neuvostoliitossa

Pepsico valmistaa nopean syömisen välipalatuotteita, jotka tirisevät rasvaa, suolaa ja sokeria. Voiko sellaiseen yhtiöön sijoittaa, vaikka se valmistaa myös PepsiMaxin kaltaista nektaria?Entä kuinka vastuullisen sijoittajan tulisi ottaa huomioon Pepsicon pitkä ja värikäs historia Neuvostoliitossa ja nykyisin Venäjällä, jossa yhtiö jatkaa toimintaansa senkin jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan?Näiden kysymysten myötä sukelletaan vastuullisen sijoittamisen moninaisuuteen. Mukana myös lyhyet perustelut Pepsico-sijoitukselle.Jakson tarjoaa Korjausvelkalaskuri (www.korjausvelkalaskuri.fi).#vastuullisuus #sijoittaminen #esg #pepsico #venäjä

Monenlaiset valtaan liittyvät asiat puhuttavat Kansanradiossa. Urheilujohtajapeli saa uudet mielenkiintoiset nimet, kun Teuvo Hakkaraista ja Juha Mietoa ehdotetaan. Neuvostoliitossa oli paljon asioita, joista Suomi voisi nykyään ottaa oppia. Lisäksi kaivataan kontinkielisiä uutisia! Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Meänkielistä rappia opetethiin Mongooliassa. Yana kuuluu shor-minuriteethiin - sen takia hään oon ryssän valtion silmissä ekstremisti. Kuukauen prufili Leo Eriksson Kalla - perheen kohtalosta Neuvostoliitossa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

26. huhtikuuta 1986 Neuvostoliitossa, Tšernobylin ydinvoimalaitoksella tapahtui ajanlaskumme pahin ydinonnettomuus, kun laitoksen nelosyksikön RBMK-reaktori kaikkien kuvitelmien vastaisesti räjähti. Jaksossa käsitellään RBMK-reaktorin toimintaa ja käydään läpi Tšernobylin ydinonnettomuuteen johtaneet tapahtumat. Jaksossa haastateltavana VTT:n reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen. SV: säteilysairaus, tulipalo Lähteitä: Tsernobyl: Ydinkatastrofin tuho, Serhii Plokhy, 2020 https://www.iaea.org/sites/default/files/25204744759.pdf https://www.world-nuclear.org/information-library/nuclear-fuel-cycle/nuclear-power-reactors/appendices/rbmk-reactors.aspx https://world-nuclear.org/information-library/safety-and-security/safety-of-plants/chernobyl-accident.aspx https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/123879/stuk-a217-s.1-198.pdf?sequence=2&isAllowed=y https://yle.fi/a/3-8627898 https://stuk.fi/tsernobylin-onnettomuuden-vaikutukset-suomessa https://world-nuclear.org/information-library/appendices/rbmk-reactors https://fissioreaktori.wordpress.com

26. huhtikuuta 1986 Neuvostoliitossa, Tšernobylin ydinvoimalaitoksella tapahtui ajanlaskumme pahin ydinonnettomuus, kun laitoksen nelosyksikön RBMK-reaktori kaikkien kuvitelmien vastaisesti räjähti. Jaksossa käsitellään RBMK-reaktorin toimintaa ja käydään läpi Tšernobylin ydinonnettomuuteen johtaneet tapahtumat. Jaksossa haastateltavana VTT:n reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen. SV: säteilysairaus, tulipalo Lähteitä: Tsernobyl: Ydinkatastrofin tuho, Serhii Plokhy, 2020 https://www.iaea.org/sites/default/files/25204744759.pdf https://www.world-nuclear.org/information-library/nuclear-fuel-cycle/nuclear-power-reactors/appendices/rbmk-reactors.aspx https://world-nuclear.org/information-library/safety-and-security/safety-of-plants/chernobyl-accident.aspx https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/123879/stuk-a217-s.1-198.pdf?sequence=2&isAllowed=y https://yle.fi/a/3-8627898 https://stuk.fi/tsernobylin-onnettomuuden-vaikutukset-suomessa https://world-nuclear.org/information-library/appendices/rbmk-reactors https://fissioreaktori.wordpress.com

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Tietokirjailija, toimittaja Antti Järvi keskustelee Taru Torikan kanssa tieto-Finlandia-ehdokkaaksi nousseesta teoksestaan Minne katosi Antti Järvi? Siinä Järvi kysyy, mitä tapahtui hänen isoisoisälleen, joka päätti jäädä kotiseudulleen Karjalaan välirauhan aikana, vaikka muu perhe lähti evakkona Suomen puolelle. Tutkiessaan isoisoisän jälkiä Neuvostoliitossa kirjailija löytää samalla yhteisön ja yksilöitä, jotka on unohdettu virallisen Suomen tarinasta ja jopa sukujen muistoista pitkäksi aikaa. Miksi on tärkeää tuoda esiin ne, jotka valitsivat historian ratkaisupaikoissa toisin kuin enemmistö? Mitä motiiveja Antti Järven kaltaisella ihmisellä saattoi olla Neuvostoliittoon jäämisellä? Houkuttiko kotiseutu vai mahdollisesti Yhdysvaltain reissusta takkiin tarttunut työväenaate? Täytyykö meidän jälkeläisten tietää kaikki edeltäjistämme, vai saako tavallinen, maailman mullistusten ja suurvaltojen puristuksiin jäänyt ihminen säilyttää osa salaisuuksiaan? Voisiko Antti Järven kaltaisten ihmisten mahdollisiin motiiveihin pureutuminen auttaa meitä ymmärtämään paremmin tämän päivän maailmassa pakolaiseksi pakotettuja ja niitä jotka eivät halua jättää edes pommitettua kotiseutuaan? Antti Järven kuva Marek Sabogal

Stalinin vainoissa kärsivät myös raja-alueen ja Inkerin suomalaiset. Helsingin yliopistossa tutkijana työskentelevän Anni Reuterin uusi Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa - tietokirja (SKS, 2023) kertoo sadantuhannen suomalaisen kohtalosta. Heidät karkotettiin Siperiaan, Kuolaan ja muihin kaukaisiin neuvostokolkkiin pakkotyöhön. Reuterin oma isoisä pääsi Suomeen juuri ennen rajojen sulkeutumista. Itärajan taakse jääneet sukulaiset karkotettiin, vangittiin ja surmattiin Stalinin puhdistuksissa. Kirjan aineistona on sata haastattelua, 200 kirjettä, arkistodokumentteja, muistelmia sekä ainutlaatuisia valokuvia. Neuvostoliitossa syntynyt Anna Soudakova muutti perheensä kanssa Pietarista Suomeen 8-vuotiaana, kun etnisiksi suomalaisiksi laskettavien paluumuutto Suomeen mahdollistui. Suomalaiset juuret löytyvät äidin puolelta: Soudakovan äidinäidin isä oli aikoinaan muuttanut Suomesta Neuvostoliittoon. Soudakova käytti omien isovanhempiensa tarinoita Neuvostoliitosta kirjoittaessaan esikoisensa Mitä männyt näkevät (Atena, 2020), kiitellyn sukupolviromaanin. Anni Reuteria ja Anna Soudakovaa haastattelee Pauliina Grym.

7. presidentti Paasikivi Jos kerran Paasikivestä puhutaan, miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan? Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa, hän kuoli 14. joulukuuta 1956  pääkaupungissa. Tässä välissä hän vaihtoi nimeään, ja Johan jäi historian hämärään. Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan, ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan: Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää, kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää. Iäkäs täti Juhon otti huostaansa, pojan ollessa vasta 14-vuotias. Lukioaikana Juho nimensä suomensi, räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti. Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies, joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`. Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan, ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa. Juho valmistui filosofian kanditaatiksi, vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi. Rakastui Anna Forsmaniin, ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin. He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, voisivatko asiat paremmin ollakkaan? Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi, ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi. Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta, ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa. Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää, mutta ura lyhyeksi jää. Venäjän poliittisiin kysymyksiin, kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin. Erosi politiikasta, sai paikan, Kansallis-osakepankista, pankinjohtajana, mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana. Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia, moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia? Ainakin paikalta KOP-n johtajan ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman, Juho erosi pankista, pääjohtajan virasta. Jäi virallisesti eläkkeelle, mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle. Avioitui uudestaan , kun Alli Velveesta uuden emännän saa. Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään, Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään. Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan, ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan. Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin, suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään, ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään. Kävi kuitenkin niin, että Paasikiveä taas tarvittiin tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan, koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan. Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon, Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon. Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan, ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan. Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta, Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta. Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon, sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia, siirtoväki oli saatu asutettua, ja säännöstelyä oli purettu asteittain, Paasikivi rauhaa arvosti, hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti. Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai. Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa, mutta ne eivät hänen toimestaan saapuneet luettavaksi milloinkaan. Sydänkohtaus Juhon hautaan vei, ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei. Hietaniemen hautausmaalla lepää hänkin mullan alla. (Koko runo ei mahtunut kuvaukseen, katso aanirunopuro.fi sivustolta tarkemmin.) Ulla-Maija Mantere

Kuinka Valko-Venäjän itsenäistyminen tapahtui? Millä tavoin Valko-Venäjän on kehittynyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen verrattuna Puolaan ja Ukrainaan? Minkälainen Aljaksandr Lukašenkan ja Vladimir Putinin suhde on ollut ja miten suhde on muuttunut Ukrainan sodan myötä? Studiossa tietokirjailija Toni Stenström. Jakso on nauhoitettu 14.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Venäjän hyökkäys Kiovaan (4:48) Valko-Venäjä Neuvostoliitossa (10:48) Neuvostoliiton lakkauttaminen (13:07) Ukraina ja Puola (15:53) Vaalit 1994 (19:17) Lukašenkasta diktaattori (24:46) Lucanomica (27:02) Lukašenka ja Putin (28:51) Talous (31:12) Presidentinvaalit 2020 (33:52) Vaalitarkkailija (36:49) Ukrainan sota (44:22) Prigožinin kapina (51:37) Valko-Venäjän tulevaisuus

Gustaf Kalliokangas, ei kerro mitään kenellekkään,miten hänet Suomen historiaan liitetään?Hänet paremmin Kyösti Kalliona tunnetaan,ja aivan varmasti kallion lujuutta tarvitaan,johtamaan maata talvisodan aikana,tai neuvottelemaan välirauhan aikana.Kallio syntyi 10.4.1873 Ylivieskassa,kuoli 14.12.1940 junanvaunussa,kotimatkalla, presidentin toimesta luovuttuaan,mutta ensin muuta historiaa.Kallio oli presidenteistä ainoa,jolla ei ollut minkäänlaista tutkintoa.Hän oli maatalon poika,suurtilallinen, jokaosti maata, raivasi metsää ja uutta peltoa,maatalon töihin polte oli valtava.Vielä presidenttiaikanapiti tilansa hoidon omassa hallussa.Hoiti säästöpankin kirjanpidon,osallistui kunnaallispolitiikkaan,ja myöhemmin valtion politiikkaan.Hän vastusti Venäjän kutsuntoja,ja osallistui karkotettujen suomalaisten kokoukseen Ruotsissa.Kallio johti Suomea pääministerinä,ja toimi hän myös maatalousministerinä.Sisällissodan aikanaKallio pysyi tiukasti Stadissa.Sodan jälkeen hän matkusti takaisin Nivalaan,yhtenäisyyttä korostamaan.Tätä puhetta pidetään yhtenä Suomen parhaista,eikä sitä löydy mistään dokumenteista.Kallio esitteli eduskunnassa torppareiden vapautuslain.mutta laki sisällissodan jalkoihin jäi vain,sodan jälkeen se kyllä hyväksyttiin,Kallio suhtautui kriittisesti Itä-Karjalaan kohdistuviin heimosotiin.Eduskunnan puhemiehenähän toimi 15 valtiopäivillä,kolmesti maatalousministerinä,neljästi pääministerinä,toimi puolustus-ja kulkulaitosministerinä.Hänet myös Suomen Pankin johtajaksi valittiin,ja pulavuosina sen seuraukset kai stressinä havaittiin.1937 hänet presidentiksi valittiinmaalaisliiton ja SDP:n tuella,valinta huomioitiin myös Neuvostoliitossa,sieltä sähke lähetettiin,ja presidenttiä sillä onniteltiin.Kallio tunnettiin rehtinä miehenä,joka halusi pitää Suomen itsenäisenä.Oli aina valmis muita auttamaan,ja teki useita matkoja ympäri Suomenmaan.Näihin matkoihin usein Kaisakin osallistui,ja näin presidenttiparin suosio vahvistui.Ulkomailla Kallio kävi vain Ruotsissa,pohjoismaista apua sotaan toivomassa.Viron presidentti kävi Suomessaainoana ulkomaisena vieraana.Talvisodan jälkeen Kallio parahti:”Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tälläisen paperin allekirjoittamaan!”Sodan jälkeen hän keskittyi kansaa rohkaisemaanja maata jälleen rakentamaan.Hän näytti itse esimerkkiä evakoiden asuttamiseen,ja antoi osan tilastaan heidän omakseen.Kallio pyysi eroa presidentin virasta terveytensä takia,kotiinlähtö oli ilmeistesti hänelle kovinkin makia,mutta sitä hän ei nähnyt enää milloinkaan,vaan kunniapartiota rautatieasemalla tarkastaessaanPorilaisten marssia soitettaessahän adjutanttinsa käsivarsille tuupertui,toinen lähden kertoo hänen kuolleen junassa,toinen sano hänen kuolleen lähtöjuhlallisuuksissa.Katariina (Kaisa) Kallio (o.s Nivala; syntyi 28. toukokuuta 1878 Nivalassakuoli – 24. marraskuuta 1954 myöskin Nivalassa.Hänkin oli maatalon tyttö,sisaruksista en löydä sanaakaan,vain kerran sisaruksista mainitaan.Kaisa Kyösti Kallion naija liitosta kuusi lasta sai.Hoiti kodin tunnollisesti,ja vastuullinen oli myös Maan äidin pesti.Hoiti edustustehtäviä huolella,tahtoi varsinkin naisia suojella.Talvisodan aikanaKaisa kiersi sairaaloissa ja siirtoväen luona,rohkaistenja toivoa tuoden.Omasta tyylistään ja tavoistaanhän ei ollut valmis luopumaan.Asennutti presidentinlinnaan kangaspuut.jolla syntyivät matot ja monet tekstiilit muut.Näistä osa on edelleen linnassa,vieläkin käytössä erityistilanteissa.60-vuotislahjaksi saamilla rahoillaan,hän Kaisankodin perustiuupuneilleja masentuneille,rauhaa ja lepoa kaipaaville naisille.Miehensä kuoleman jälkeen takaisin Nivalaan matkusti,tavallista elämää jatkamaan.Kaisa oli tunnetusti uskonnollinen,rohkea ja tunnollinen.Ulla-Maija Mantere

Outi Salovaaran Matkalla kadonneessa maailmassa - Neuvostoliiton perillisten jäljillä -tietokirja vie syvälle kommunismin raunioihin ja Venäjän varjossa kasvaneisiin maihin kuten Turkmenistaniin ja Kazakstaniin. Lisäksi Salovaara jakaa kokemuksensa kuivuneen Aral-järven rannalla. Suuri sisämeri on kuivunut lätäköksi ja alueella on kokeiltu biologisia aseita. Sami Tissarin Finlandia-ehdokkuuden saanut Krysa-esikoisromaani on Neuvostoliittoon sijoittuva vaihtoehtohistoria, joka paljastaa neuvostojärjestelmän absurdiuden mehevällä tavalla ja kertoo samalla tekoälystä. Keskustelemassa ovat Outi Salovaara ja Sami Tissari. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Venäjän sosiaalisessa mediassa kiertää videoita, joissa Venäjän vähemmistöjen ja etnisten venäläisten yhteisöjen perinnettä esittävät tanssiryhmät kannustavat Ukrainassa taistelevia sotilaita. Performansseissa sotapropaganda yhdistyy keskusjohtoiseen mutta paikallisesti toteutettuun kulttuurituotantoon, jonka juuret ovat Neuvostoliitossa.

Tässä jaksossa jatketaan alamaailma- ja vankilateemalla Murha Mielessä -podcastin kanssa. Bonusjaksossa puhutaan mm. Venäjällä annettavista tuomioista, rikollisten slangista ja väkivallan ja kidutusten vallitsemasta elämästä venäläisissä vankiloissa. Tämä jakso on jatkoa Veera ja ihmeellinen itä -podcastin "Järjestäytynyt rikollisuus Venäjällä ja Neuvostoliitossa" ja Murha Mielessä -podcastin "Jakso 30: Venäjän vankilakulttuuri - erikoisjakso" -jaksoille.

Jakso toteutettu yhteistyössä Murha mielessä -podcastin kanssa. Tässä jaksossa perehdymme Venäjän ja Neuvostoliiton järjestäytyneen rikollisuuden maailmaan ja taustoihin kuuntelijoiden kysymysten kautta. Jakso saa jatko-osan, jossa käsitellään enemmän vankiloita, vankilakulttuuria ja rangaistuksia Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Jatko-osa ilmestyy joulukuussa Murha mielessä -podcastin puolella. Seuraa Murha mielessä -podcastia myös Instagramissa nimimerkillä @murhamielessa. Jaksojen lähteet: Galeotti, Mark 2019. Voima ja valta. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2119591-miliisin-korruptio-raivostuttaa-venajalla https://ecvdo.ru/states/srednyaya-i-vysshaya-shkoly-milicii-v-kakoj-uchitsya-chtoby-poluchit-vysokoe-zvanie https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c06e08c3-c6a8-483d-800c-c9d90ad418f9 https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/aabb8681-76ba-4b0d-be37-a6d74d6d8925 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008317035.html https://meduza.io/news/2021/11/09/gulagu-net-opublikoval-novoe-video-iznasilovaniy-zaklyuchennyh-v-tyuremnoy-bolnitse-v-saratove https://www.proekt.media/guide/statistika-prestupnosti-v-rossii/ https://www.prisonstudies.org/country/russian-federation https://www.prison-insider.com/en/search?q=russia https://jamestown.org/program/prison-revolts-in-russia-growing-in-number-size-and-impact/ OSW Centre for Eastern Studies Commentary number 293 www.osw.waw.pl In Moscow's Shadows -podcast jakso 26: Moscow's Marvels, and Mob murder http://ugolovnyi-expert.com/chem-tyurma-otlichaetsya-ot-zony/ https://fsin.ru/articles/maloletnie-prestupniki-za-chto-popadayut-v-vospitatelnuyu-koloniyu www.ridl.io/en/the-brutal-treatment-of-women-in-russian-prisons/ https://www.svoboda.org/a/29989650.html https://cyberleninka.ru/article/n/statisticheskie-pokazateli-zhenskoy-prestupnosti-v-rossiyskoy-federatsii-i-stolichnom-regione/viewer https://ugolovnyiexpert.ru/mesta/skolko-vremeni-organy-mogut-derzhat-v-sizo.html http://ugolovnyi-expert.com/krasnaya-zona-chto-eto-takoe/

Muoti ei ollut osa Neuvostoliiton virallista ideologiaa mutta siitä huolimatta Neuvostoliitossakin seurattiin muotia, etenkin länsimaista sellaista. Jaksossa käsitellään neuvostoliittolaista muotia aina 20-luvulta lähtien neuvostoajan loppumetreille saakka: mikä oli milloinkin muodikasta ja minkälaisia ilmiöitä muotiin milloinkin liittyi?

Kotkan sahalla työskennellyt 24-vuotias Heikki Lappalainen loikkasi Neuvostoliittoon vuonna 1932. Sotien välillä rajan toisella puolella eli arviolta 50 000 Suomen kansalaista. Kansallisarkisto ja SKS selvittävät suomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa.

Jaksossa käsitellään erilaisia neuvostoliittolaiseen asumiseen liittyviä kysymyksiä. Käsittelyssä mm. erilaisia asumisen malleja, rakentamisen vaiheita ja asumisen ongelmia Neuvostoliitossa ja Venäjällä.

Tarkalla realismillaan ja psykologisella silmällään lumonnut taiteilija Ilja Repin oli hyvin poliittinen ja tsaarinvallalle kriittinen maalari, mutta hän ei myöhemmin suostunut Neuvostoliiton propagandan välikappaleeksi. Ilja Repin (1844–1930) tunnetaan ennen muuta psykologisen ihmiskuvan ja venäläisen kansankuvauksen mestarina. Ateneumin näyttelyssä nähdään Repinin tunnetuimpia, taiturimaisen yksityiskohtaisia maalauksia, kuten Pietarin Venäläisen taiteen museosta tulevat Volgan lautturit (1870–1873) ja Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880–1891). Näyttelyn lukuisissa muotokuvissa esiintyvät taiteilijan perheenjäsenet kuin ajan kulttuurivaikuttajatkin, säveltäjä Modest Musorgski ja kirjailija Leo Tolstoi. Kaikkiaan Repin maalasi yli 300 muotokuvaa ja kuvasi paljon myös naispuolisia kulttuurielämän voimahahmoja. Millainen elämäntyyli hänellä oli? Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt Ilja Repin on Venäjän kuuluisin taidemaalari ja myös suomalaisten rakastama. Miksi hän vetoaa meihin? Repinin ateljeekoti sijaitsi Suomen puolella Terijoen Kuokkalassa vuosina 1903–1930. Mitä tämä mielikuvituksellinen talo kätki sisäänsä, millaista elämää siellä vietettiin? Sanna Turoma kommentoi Repiniä historiallisen ja yhteiskunnallisen kontekstin näkökulmasta ja siitä näkökulmasta, mitä hän merkitsi Neuvostoliitossa ja merkitsee tänään Venäjällä. Vieraina ovat Venäjän kielen ja kulttuurin professori Sanna Turoma ja Ateneumin intendentti Timo Huusko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Rouheimmat rikokset -sarjassa on vuorossa Ukrainan terminaattori -niminen jakso, joka on ilmestynyt Murha mielessä -sarjassa. Anatoli Onoprienko eli Ukrainan terminaattori, Puolueen jäsen ja palomies, kierteli Ladalla pitkin Neuvosto-Ukrainan maaseutuja hyödyntäen 1990-luvun sekasortoa miliisissä, yhteiskunnassa ja koko Neuvostoliitossa. Joissain kylissä hän tappoi enemmän ihmisiä kuin toinen maailmansota! Ja miten hänet saatiin lopulta kiinni? Voimme kiittää siitä vain ukrainalaista naapurikyttäystä. Jakson lähteet: http://www.serial-killers.ru/karts/onoprienko.htm ׀http://russian7.ru/post/anatoliy-onoprienko-samyy-krovozhadn/ https://killermurder.livejournal.com/2095.html ׀http://zhzh.info/publ/8-1-0-258 https://fakty.ua/169211-anatolij-onoprienko-ya-prosto-vypolnyal-svoyu-missiyu https://fakty.ua/169164-do-priezda-skoroj-umirayucshego-manyaka-onoprienko-pytalsya-reanimirovat-tyuremnyj-feldsher http://www.mzk1.ru/2018/01/manyak-anatolij-onoprienko/ http://bulvar.com.ua/gazeta/archive/s2_3035/1822.html https://fakty.ua/126362-mogla-li-ya-togda-predstavit-sebe-chto-prinimayu-vstupitelnyj-ekzamen-u-buducshego-ubijcy-moih-detej-i-vnukov

Neuvostoliittolaisen sarjamurhaajan Anatoli Nagijevin tarina jatkuu kiinniotolla ja sen jälkeisillä dramaattisilla käänteillä. Jaksossa tutustutaan Nagijevin lisäksi sisäministeri Nikolai Shjolokoviin, joka kantoi tappajan metsästyksestä ylimmän vastuun. Shjolokov koki niin ikään kohtalonsa 1980-luvulla, kun joutui vuorostaan itse viranomaisten hampaisiin. Nagijevin seikkailujen yhteydessä tarkastellaan romanien asemaa Neuvostoliitossa ja päivitellään tietenkin miliisien elämää keskellä konnia viliseviä Novotsherkasskin peltoja. Jakson lähteet: https://lenta.ru/articles/2019/11/02/besheny/ ׀ https://www.du.edu/korbel/hrhw/researchdigest/russia/roma.pdf ׀ https://www.opendemocracy.net/en/odr/roma-homeland-that-never-was/ ׀ ‘Letter to Stalin': Roma Activism vs. Gypsy Nomadism in Central, South-Eastern and Eastern Europe before WWII, Elena Marushiakova and Vesselin Popov, Social Inclusion 2020, Volume 8, Issue 2 ׀ http://rslovar.com/category/теги/нагиев-анатолий ׀ https://lorapalnadiaries.fireside.fm/5 Дневники Лоры Палны -podcast ׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4suova ׀ https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9D%D0%B0%D0%B3%D0%B8%D0%B5%D0%B2,_%D0%90%D0%BD%D0%B0%D1%82%D0%BE%D0%BB%D0%B8%D0%B9_%D0%93%D1%83%D1%81%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87 ׀ http://murders.ru/lenta_017.html ׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_1980 ׀ https://znbm.ru/chto-takoe-press-hata-v-tjurme/ ׀ Легенды советского сыска "Охотник за Аллой Пугачевой", https://www.youtube.com/watch?v=XXnXcTV8oiY ׀ «Бешеного уничтожить!» из цикла «Следствие вели…», https://www.youtube.com/watch?v=RLl274DxPMI ׀ https://www.mk.ru/social/2020/04/20/drug-pugachevoy-raskryl-pravdu-ob-okhote-manyaka-nagieva-na-pevicu.html ׀ https://en.wikipedia.org/wiki/Sofia_Rotaru ׀ https://www.rostov.kp.ru/daily/26891.5/3936351/ ׀ https://news.rambler.ru/other/44776793-istoriya-seriynogo-ubiytsy-anatoliya-nagieva-po-klichke-beshenyy/ ׀ https://www.mzk1.ru/2017/07/manyak-anatolij-nagiev/ ׀ https://en.wikipedia.org/wiki/Edita_Piekha ׀ Анатолий Нагиев. Серийный убийца, маньяк. Бешеный. Охотник за Пугачёвой https://www.youtube.com/watch?v=O1p4ALHdz78 ׀ https://sobesednik.ru/shou-biznes/20130411-taina-poimki-manyaka-okhotivshegosya-za-alloi-pugachevoi ׀ http://www.dddkursk.ru/number/868/criminal/002200/ ׀ https://www.youtube.com/watch?v=Kx0taKO5Vqc Век воли не видать! ׀ https://lenta.ru/articles/2019/03/31/shelokov/

Neuvostoliittolainen sarjamurhaaja Anatoli Nagijev tappoi laulaja Alla Pugatshovan näköisiä naisia 1970-80 lukujen vaihteessa, juuri Moskovan olympialaisten aattona. Poikkeukselliset fyysiset ominaisuudet omaavalle Nagijeville oli muodostunut pakkomielle supertähti Alla Pugatshovaan vankilassa ja vapauduttuaan Nagijev stalkkasi häntä Moskovassa. Sarjaraiskaaja- ja murhaaja oli mahdollisimman huonoa mainosta juuri kun kansainväliset turistit olivat saapumassa urheilukisoihin, joten miliisi keskitti kaikki voimansa murhien selvittelyyn. Anatoli Nagijevin tapauksen ensimmäisessä osassa tutustutaan Nagijevin persoonallisuuden muodostumiseen, hänen rikoksiinsa sekä moniin junamatkustamisen erikoispiirteisiin Neuvostoliitossa. Jakson lähteet: https://lenta.ru/articles/2019/11/02/besheny/ ׀ https://www.du.edu/korbel/hrhw/researchdigest/russia/roma.pdf ׀ https://www.opendemocracy.net/en/odr/roma-homeland-that-never-was/ ׀ ‘Letter to Stalin': Roma Activism vs. Gypsy Nomadism in Central, South-Eastern and Eastern Europe before WWII, Elena Marushiakova and Vesselin Popov, Social Inclusion 2020, Volume 8, Issue 2 ׀ http://rslovar.com/category/теги/нагиев-анатолий ׀ https://lorapalnadiaries.fireside.fm/5 Дневники Лоры Палны -podcast ׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4suova ׀ https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9D%D0%B0%D0%B3%D0%B8%D0%B5%D0%B2,_%D0%90%D0%BD%D0%B0%D1%82%D0%BE%D0%BB%D0%B8%D0%B9_%D0%93%D1%83%D1%81%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87 ׀ http://murders.ru/lenta_017.html ׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_1980 ׀ https://znbm.ru/chto-takoe-press-hata-v-tjurme/ ׀ Легенды советского сыска "Охотник за Аллой Пугачевой", https://www.youtube.com/watch?v=XXnXcTV8oiY ׀ «Бешеного уничтожить!» из цикла «Следствие вели…», https://www.youtube.com/watch?v=RLl274DxPMI ׀ https://www.mk.ru/social/2020/04/20/drug-pugachevoy-raskryl-pravdu-ob-okhote-manyaka-nagieva-na-pevicu.html ׀ https://en.wikipedia.org/wiki/Sofia_Rotaru ׀ https://www.rostov.kp.ru/daily/26891.5/3936351/ ׀ https://news.rambler.ru/other/44776793-istoriya-seriynogo-ubiytsy-anatoliya-nagieva-po-klichke-beshenyy/ ׀ https://www.mzk1.ru/2017/07/manyak-anatolij-nagiev/ ׀ https://en.wikipedia.org/wiki/Edita_Piekha ׀ Анатолий Нагиев. Серийный убийца, маньяк. Бешеный. Охотник за Пугачёвой https://www.youtube.com/watch?v=O1p4ALHdz78 ׀ https://sobesednik.ru/shou-biznes/20130411-taina-poimki-manyaka-okhotivshegosya-za-alloi-pugachevoi ׀ http://www.dddkursk.ru/number/868/criminal/002200/ ׀ https://www.youtube.com/watch?v=Kx0taKO5Vqc Век воли не видать! ׀ https://lenta.ru/articles/2019/03/31/shelokov/ ׀

They were the cars that everyone loved to hate. The Lada, created and manufactured in the then-Soviet Union, was once regularly voted as 'the worst car in the world'. But in the island nation of Cuba... the Lada is not just a common sight - it has passionate fans. - Lada, jota valmistettiin entisessä Neuvostoliitossa saavutti säännöllisin välein ensimmäisen sijan vertailuissa missä haettiin maailman huonointa autoa. Kuitenkin Kuuban saarivaltiossa Lada ei ainoastaan ole tavallinen näky, sillä on myös intohimoisia faneja

Novitshokit ovat hermomyrkkyjä, joita kehitettiin Neuvostoliitossa ja Venäjällä vuosikymmeniä sitten. Viimeaikaiset novitshok-myrkytykset ovat herättäneet pohdintaa siitä, kehitetäänkö kiellettyjä kemiallisia taisteluaineita ja hermomyrkkyjä edelleenkin. Osa novitshokeista on jo liitetty Kemiallisen aseen kieltojärjestön kiellettyjen aineiden luetteloon. Myrkyt ovat olleet osa ihmisen historiaa, mutta kun muinoin vihamiehiä tai epäsopivia henkilöitä myrkytettiin myrkkykasveilla, arseeniyhdisteillä ja syanidilla, niin nykyisin ihmiset aiheuttavat myrkytyksiä itselleen alkoholeilla, lääkeaineilla ja huumeilla sekä näiden yhdistelmillä. Myrkyn ja sen aineenvaihduntatuotteiden jäljitys uhrin näytteistä on todella haasteellista kemiallista salapoliisityötä, mutta nykyisillä tehokkailla tutkimuslaitteilla saadaan hyvinkin pienet pitoisuudet esiin. Kemiallisen tiedon lisääntyessä paranevat myös mahdollisuudet kehittää yhä tehokkaampia täsmämyrkkyjä. Novitshokeista on haastateltavana professori Paula Vanninen, joka johtaa VERIFINiä, kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituuttia. Muista myrkyistä, alkoholi-, lääkeaine- ja huumemyrkytyksistä kertoo professori Ilkka Ojanperä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n oikeustoksikologian yksiköstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen. (Kuva: Ivan Uralsky / Alamy / All Over Press)

Laiton länsitavaran kauppa eli trokaus oli kukoistava ja laaja ilmiö 1970–1990-luvuilla Neuvostoliitossa. Viipurissa, Karjalan kannaksella ja Leningradissa trokaus kehittyi laajaksi ennen kaikkea suomalaisten turistien ansiosta. Trokauksella oli merkitystä myös neuvostojärjestelmän romahtamisessa. – Farkut tekivät enemmän tuhoa kuin konekiväärit, toteaa tutkija Yury Shikalov. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-farkuilla-voi-muuttaa-maailmaa

Kahden äidin keskoset laitetaan samaan keskoskaappiin, sillä Neuvostoliitossa jaetaan tiukan paikan tullen aivan kaikki. Koska on pakko. Näin alkaa uusi elokuva Näkemiin Neuvostoliitto. Lauri Randlan ohjaama ja käsikirjoittama draamakomedia Näkemiin Neuvostoliitto kertoo inkerinsuomalaisen Johanneksen tarinan, joka varttuu nuoreksi mieheksi Neuvostoliiton murentuessa taustalla. 1980-90-lukujen taitteeseen sijoittuva komedia pohjautuu inkerinsuomalaisen ohjaajan lapsuudenkokemuksiin. Juontajana on Pauliina Grym.

DJ:t ja rock-bändit ovat tällä hetkellä melko kaukana toisistaan, mutta 70- ja 80-luvuilla asia oli toisin. Kasarin Lapset -podcastin vieraana on imatralainen Ina Heino. Hän teki dj- ja rock-bändien kanssa yhteistyötä Rocktops-ohjelmatoimiston keikkamyyjänä. Tutuksi tuli vat niin Hurriganes, Stone kuin Kostamuksenkin eksoottiset olosuhteet Neuvostoliitossa. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg.

Kymenlaakson indiekenttä ei turhia ketään kumartele – herkimmilläänkin huhtikuun yhtyeemme laittavat kuuntelijan tanssimaan hirsipuutanssia... Rock rulaa Laaksossa, joten vauhtia piisaa! Tähtivieraanamme tässä kuussa PelastaBandi.com- ja Pliide.fi-sivustojen mastermind Riikka Koksu. Lisäksi saimme etäyhteyden päähän myös pari artistivierasta; Bad Mankeysin Tarmon sekä The Gallows Dance-yhtyeen Antin. Kaikkien kolmen haastattelut kokonaisuudessaan myös katseltavissa ja kuunneltavissa Episodeissa VI-VIII. Jakson ajastus lopussa. 01. Choo Choo Juggernaut (Kouvola, garagerock) Alkujaan Jani Orpanan DIY-sooloprojekti tylsyyttä ja apatiaa vastaan. Ensimmäinen albumi CHOO CHOO JUGGERNAUT (2017) ja toinen TUNES FROM THE WAYSIDE (2019), lisäksi kahden biisin singlelevy THEN YOU CAME AROUND/SIDEWAYS (2018).  Ensimmäinen live-keikka ja kokoonpano ilmoitetaan myöhemmin.  LINKIT: Facebook + Spotify ja Youtube Terveiset: Tulkaa keikkakuntoa tarkastamaan, kunhan näistä karanteeneista päästään!   02. Bad Mankeys (Kouvola, rock) Bad Mankeys on sähisevä Hard Rock bändi Kouvolasta. Teemme nyt kolmatta levyämme kaikessa rauhassa, sillä kiire ei tunnu kyllä olevan tässä ajassa mihinkään.  Ensimmäisen ja toisen levyn teon aikana Kiersimme myös Suomea,Ruotsia ja Viroa. Oikeastaan niin kauan kuin rahat ja pää kesti krapulaa. Nyt päätimme jättää nuo pienimmät tunnelmanurkat kiertämättä levynteon ajaksi, joitakin tilaushommia lukuunottamatta.  No, rokin soittaminen on hiton hauskaa ja sitä kautta me yhdyttiinkin yhtyeeksi. Tekeminen halutaan pitää lähellä rytmin ja improvisaation ydintä, jonka ainakin allekirjoittanut on huomannut usein. Bändin laulajana olen monasti kotona pyöritellyt ja hinkannut mitä kummallisimpia sointukiertoja vain ymmärtääkseni, ettei porukalla jammatessa toimi.  Rytmiä, räminää, huutoa, iloa.  Sitä on Rock.   03. HItto (Kotka, Rhythm & Blues) Hitto perustettiin kevättalvella 2011, ja yhtye on sen jälkeen heittänyt kymmenkunta keikkaa vuodessa. Toimintalue on rajoittunut Kymenlaaksoon.  Soitamme suomenkielistä rytmibluesia, jossa paino sanalla blues.  Muusikot: Mikko Bly basso, Risto Ahola kitara, Markku Jämsen rummut ja taustalaulu, Matti Tieaho, laulu, kitara ja huuliharppu.  Julkaisimme ensimmäisen cd-albumimme Kovaa seksiä vuonna 2014. Toinen albumi Aina mielessä julkaistiin 2019. Molemmat albumit löytyvät myös tärkeimmistä striimauspalveluista. Kuten niistä kuuluu, asialla ovat kaiken kokeneet pelimiehet, jotka puhuvat pääosin fyysisestä rakkaudesta. Yhteiskunnalliset jollotukset jätämme nuorempien haltuun.  Olemme jo setämiehiä, sillä olemme soitelleet erilaisissa kotkalaisyhtyeissä jo 1970-luvulla. Tieaho ja Jämsen soittivat 1980-luvulla legendaarisessa Peipposet-orkesterissa, joka teki lyhyen kiertueen Neuvostoliitossa ja julkaisi singlen Kotkan Kerttu (Bluelight Records). Iästä huolimatta olemme vaarallinen lavabändi, varsinkin Tieahon välispiikit voivat satuttaa ja nolostuttaa. Myötähäpeä on keikoillamme aina vahvasti läsnä.  Keikat koronan takia jäissä. Kolmas albumi ilmestynee sen vuoksi jo mahdollisesti vuonna 2021.  LINKIT:Juha Metson ohjaama musiikkivideo Aina mielessä (julkaistu helmikuussa 2020) Albumit löytyvät kaikista striimauspalveluista. (Kovaa seksiä, Aina mielessä) Hiton kotisivut  Hiton sähköposti: hittorb@gmail.com  Hitto Twitterissä: hitto@Hitto_soikoon  Hitto Instagramissa: hitto-soikoon PARASTA KOTIKULMILLA: Ravintola Kairo on keikkapaikka, jossa menneisyys lyö tulevaisuutta kasvoille:)  Pub Albert Kotkankadulla on intiimi kulttuurikapakka, jossa yleisö on kriittistä mutta myös palkitsevaa.    04. Riikka Koksu (PelastaBandi.com & Pliide.fi) LINKIT:PelastaBandi.comPliide.fi   05. The Gallows Dance (Kouvola, murhafolk) Murhaballadeita, okkultistista folkia, henkiinherätettyjä Amerikan kansanlauluja kouvolalaiseen melankoliaan hukutettuna, tummasävyisiä duettoja ja pikimustaa huumoria. The Gallows Dance on Kouvolassa 2017 perustettu puoliakustinen hautajaissaattue, joka esittää tanssimusiikkia perkeleenpalvojille. Hiipunutta tarinankerronnan perinnettä elvyttävä monttubilebändi lapioi yleisölleen tarinoita surmista ja surullisista ihmiskohtaloista iloinen pilke silmäkulmassa kiiluen. Kettingit kolisee, banjot soi, kitarat vinkuu ja kuulijan saappaat tamppaa takuuvarmasti lattiaa. Taivaallisen heleistä demonisen tummiin sävyihin yltävä naissolisti saa hetkittäin seurakseen matalalla resonoivan mieslaulun.  Hyvään keikkatahtiin ehtinyt yhtye on lukuisten suomalaisten kaupunkien lisäksi ehtinyt soittaa Saksassa, ja lämmitellä niin Jayke Orvista, Autiomaata kuin Lasten Hautausmaatakin. Alkuvuodesta 2019 julkaistu ensi-EP on saamassa jatkoa täyspitkästä albumista.  The Gallows Dance on: Neme – laulu, kettinki Carlos – kitara, laulu, huuliharppu, bassoRiina – kitara, banjo Antti – perkussiot  Yhteystiedot: thegallowsdance@gmail.com Puh 045 636 2691 / Riina Laihomäki  LINKIT:KotisivuSpotifyFacebookInstagramYoutube PARASTA KOTIKULMILLA:Anjalassa sijaitseva Wreden hautausmaa, jossa biisissämmekin mainittu itse Mathilda Wreden kummitus näyttäytyi meille promokuvia otettaessa. Vanhan paikallislegendan mukaan kummitus tulee esiin, kun kappelin kiertää keskiyöllä 12 kertaa ja istuu kappelin eteen penkille. Paras meno/ruoka/keikkapaikka kotipaikkakunnallamme: Papulaari, mainio asialleen omistautunut kahvila, jossa on välillä myös intiimeitä ja lämpimän olohuonehenkisiä keikkoja.  TUE!:Tulkaa todistamaan keikoille sitten kun sellaisia saa taas soittaa, ja sitä odotellessa ottakaa biisit haltuun Spotifysta!   06. The Souls (Kouvola, rock'n'roll) The Souls perustettiin vuonna 2008 Kouvolassa Orpanan veljesten (Jani & Toni) ja Antti Takalon kesken. Yhtye julkaisi debyyttialbuminsa THE GRAND CONFUSION (2009) ja ensimmäinen keikka oli Kulttuuritalolla Danko Jonesin lämppärinä. Levy sai hyvän vastaanoton ja Souls kiersi kotimaan lisäksi Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa ja Latviassa. Yhtye lämmitteli myös useita muita ulkomaanakteja kuten mm. Monster Magnet, Eagles Of Death Metal, Wilko Johnson, Juliette Lewis.  Vuonna 2013 Antti Takalo siirtyi toisiin operaatioihin ja tilalle pestattiin Kouvolan bassohirmu Tsöötz Kettula (ex-Peer Gunt).  Yhtye julkaisi toisen albuminsa SUPERHEROES (2016) ja on tällä hetkellä työstämässä kolmatta albumiaan.  LINKIT:Facebook + spotify ja youtube    Ajastus  00:00 Intro  01:24 Choo Choo Juggernaut – Tight Chain (garagerock, Kouvola)  06:24 Bad Mankeys – Limousine & Tambourine (rock, Kouvola)  09:20 Haastattelussa Tarmo (Bad Mankeys)  17:54 Bad Mankeys – Honey Dripper (rock, Kouvola)  20:54 Hitto – Aina mielessä (rhythm & blues, Kotka)  26:13 Haastattelussa Riikka Koksu (PelastaBandi.com ja pliide.fi)  33:13 The Gallows Dance – Gallows Pole (murhafolk, Kouvola)  36:56 Haastattelussa Antti (The Gallows Dance)  43:17 The Gallows Dance – Song for the Godless (murhafolk, Kouvola)  48:25 The Souls – Suicide (rock, Kouvola)  52:24 Outro

Joogaohjaaja Kylli Kukk on elänyt lapsuutensa Neuvostoliitossa. Monista asioista oli puutetta, mutta syliä ja rakkautta riitti niin paljon, että Kylli haluaa jakaa niitä nyt mahdollisimman monelle esimerkiksi työnsä kautta. Kylli uskoo elämän ja myös vastoinkäymisten toimivan parhaana opettajana ihmiselle, jos niistä osaa ottaa opikseen. Mutta voiko hyvinvoinnin vaatimus olla jopa liikaa jo valmiiksi kuormittuneelle ihmiselle ja miten ihminen voisi pienin askelin hoivata itseään ja muita? Toimittaja on Mira Selander. (Ohjelma on uusinta 13.1.2020) Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Patriarkkoja ja oligarkkeja - kokemuksisia diplomaattina Neuvostoliitossa ja Venäjällä. Suurlähettiläs René Nyberg. Osavaltiovaalit Saksan Brandenburgissa ja Saksissa. Euroopa-tutkimuksen erikoistutkija Kimmo Elo. Oikeusvaltio-ongelmat Suomen Eu-puheenjohtajuuskaudella. Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen. Britannian parlamentti joutui jäähylle. YliopistotutkijaTimo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskus. Blogi Erkka Mikkonen. Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta. Juontaja Päivi neitiniemi. Toimittajat Hannele Muilu ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Miksi Köpi ei pysty syömään rusinoita? Miten lentokone voi päätyä väärään kohteeseen?

Anatoli Onoprienko eli Ukrainan terminaattori, Puolueen jäsen ja palomies, kierteli Ladalla pitkin Neuvosto-Ukrainan maaseutuja hyödyntäen 1990-luvun sekasortoa miliisissä, yhteiskunnassa ja koko Neuvostoliitossa. Joissain kylissä hän tappoi enemmän ihmisiä kuin toinen maailmansota! Ja miten hänet saatiin lopulta kiinni? Voimme kiittää siitä vain ukrainalaista naapurikyttäystä.׀׀ Jakson lähteet: ׀׀http://www.serial-killers.ru/karts/onoprienko.htm ׀http://russian7.ru/post/anatoliy-onoprienko-samyy-krovozhadn/ ׀https://killermurder.livejournal.com/2095.html ׀http://zhzh.info/publ/8-1-0-258 ׀https://fakty.ua/169211-anatolij-onoprienko-ya-prosto-vypolnyal-svoyu-missiyu ׀https://fakty.ua/169164-do-priezda-skoroj-umirayucshego-manyaka-onoprienko-pytalsya-reanimirovat-tyuremnyj-feldsher ׀http://www.mzk1.ru/2018/01/manyak-anatolij-onoprienko/ ׀http://bulvar.com.ua/gazeta/archive/s2_3035/1822.html ׀https://fakty.ua/126362-mogla-li-ya-togda-predstavit-sebe-chto-prinimayu-vstupitelnyj-ekzamen-u-buducshego-ubijcy-moih-detej-i-vnukov ׀

Propagandalla on kautta aikojen edistetty sekä hyviä että huonoja pyrkimyksiä. Nykyään propagandalla on yleisesti huono maine. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, muistuttaa propagandan historiaa tutkinut Ville-Juhani Sutinen. Esimerkiksi sekä Neuvostoliitossa että Suomessa propaganda-sanalla oli neutraali merkitys aina toiseen maailmansotaan saakka. Natsi-Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto aiheuttivat sitten valtiolliselle propagandalle kielteisen maineen. Propagandalla on kautta historian ollut merkittävä rooli valtioiden syntymisessä ja vakiinnuttamisessa. Propagandan avulla on lietsottu vallankumouksia ja kun valta on saatu, on aloitettu kansalaisten integrointiin pyrkivä propaganda. Integraatiopropaganda on nykyvaltioissakin jatkuvasti meneillään. Se on usein näkymätöntä piilovaikuttamista johon kansalaiset totutetaan. Integraatiopropagandaan voidaan kuitenkin alkaa ujuttaa agitaatiopropagandan sisältöjä pikku hiljaa ja totuttaa tällä tavoin kansalaiset omaksumaan aivan uusia aatteita. Ville-Juhani Sutisen mukaan esimerkiksi Donald Trump toimii juuri näin. Integraatiopropanda onkin juuri meidän aikamme vaikutuskeino. Enää ei yleensä pyritä tekemään suuria vallankumouksia agitaation avulla vaan mielipiteitä muokataan väsytystaktiikalla integraaatiopropagandan keinoin.

Jelena Tšižova: Naisten aika (Into 2018, suom. Kirsti Era) Hyppää 1960-luvun Leningradiin, jossa tehdastyöläinen Antonina kasvattaa puhumatonta Suzanna-tytärtään. Tyttöä hoitavat naapurin mummot Glikeria, Ariadna ja Jevdokia, jotka antavat tytölle hyvän kasvatuksen vähän vaihtoehtoisen opetussuunnitelman mukaan. Mielenkiintoinen kuvaus naisten arkielämästä 1960-luvun Neuvostoliitossa.

Vallankumousjohtaja Lenin sai vaikutteita ja innoitusta filosofi Karl Marxin teorioista. Vallankumouksen jälkeen Neuvostoliitossa siirryttiin Leninin ohjeiden mukaan sosialismiin, jota pidettiin vain välivaiheena ennen kommunismia. Mutta kuinkas sitten kävikään? Marx, Lenin ja rahat -osan vieraana on sosiologian professori Risto Heiskala. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittajana Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat.

Vallankumousjohtaja Leninin syntymästä tuli vuonna 1970 kuluneeksi sata vuotta. Sankaria juhlittiin näyttävästi niin Neuvostoliitossa kuin Suomessakin. Millaiset syntymäpäiväjuhlat Kremlin muurissa balsamoituna maannut ruumis sai? Ikuinen Lenin täyttää sata vuotta -osan vieraana on yliopistonlehtori Pia Koivunen Turun yliopistosta. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittajana Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat.

Melko nopeasti vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton johto huomasi, että myös uusi valtio tarvitsi jonkinlaista muotia. Jo NEP-kaudella 1920-luvulla alettiin perustaa pieniä yksityisiä muotiateljeita, joissa ommeltiin mittatilauspukuja ja juhlaleninkejä. Vallankumouksen ja kansalaissodan aikana koko Venäjän vaatetuotanto oli tuhoutunut. Alun perin neuvostokulttuurin perustajat ajattelivat, että tulevaisuuden tasa-arvoisessa yhteiskunnassa muotia ei tarvita vaan kaikilla on samanlaiset vaatteet. Suunnittelijat suunnittelivat eri ammattien edustajille omat uniformut ja ajateltiin, että näillä samoilla vaateparsilla tullaan toimeen vuodesta toiseen. Vaikka 1930-luvun Neuvostoliitossa oli ankaria nälänhätiä ja julma puhdistuskausi, Stalin arvasi, että joitakin porkkanoita on kansalle annettava. Tällöin alettiin kaupunkien uudelle eliitille tarjota uusia luksustuotteita, mm. juhla-vaatteita ja samppanjaa. Neuvostoliiton paradokseja on myös se, että ensimmäinen neuvostomuotitalo avattiin Moskovassa toisen maailmansodan aikana, jälleen pahimman kurjuuden keskellä. Kuitenkin muodin tarpeellisuudesta käytiin keskustelua aivan 1970-luvulle asti. Osa taloustieteilijöistä oli edelleen sitä mieltä että muoti on turhaa eikä se kuulu sosialistiseen talousjärjestelmään. Tärkeä neuvostomuodin suunnannäyttäjä oli 1950-luvulla avattu Moskovan GUM-tavaratalo, jossa oli oma muotitalo, joka järjesti myös muotinäytöksiä hyvin usein. Kalle Haatasen vieraana on Uppsalan yliopiston sosiologian emeritusprofessori Jukka Gronow.

Radiotiedustelun menestys oli keskeinen tekijä isänmaan kohtalon hetkillä talvisodassa 1939 - 1940. Sankariksi nousee Reino Hallamaa, jonka rooli suomalaisen radiotiedusteluorganisaation synnyttämisessä oli keskeinen. Ennen talvisotaa Hallamaa komennettiin pitkälle ulkomaanmatkalle perehtymään radiotiedustelun eri puoliin ja valmistelemaan joitakin radiotiedustelun laitehankintoja ja siinä hän onnistuikin erittäin hyvin. Talvisodan syttyessä Suomen radiotiedustelu oli hyvässä tikissä ja sillä oli tietojenvaihdon seurauksena hyvät tiedot Neuvostoliiton käyttämistä salakoodeista. Parhaimmillaan neuvostokoodit oli Suomessa avattu jo ennen kuin ne olivat Neuvostoliitossa saapuneet tarkoitetulle vastaanottajalle. Vielä jatkosodan syttyessä 25.6.1941 radiotiedustelun tuloksena ulkoministeriöön voitiin ilmoittaa jo ennakkoon, että punalaivaston sukellusveneille oli aamuyöllä lähetetty sanoma: Sota Suomea vastaan alkanut. Myöhemmin eräästä sanomasta jopa ilmeni, että neuvostoliittolaiset epäilivät joukossaan olevan vakoilijan, koska sukellusveneitä vastaan hyökättiin aina, kun ne lähtivät Paldiskin rannikkoväylän kautta Itämerelle. Jatkosodan pitkittyessä tietojenvaihto kuitenkin vaikeutui, kun eri maiden intressit alkoivat mennä ristiin. Maamme radiotiedustelu oli ollut kiinteässä yhteistyössä mm. Englannin, Ruotsin, Saksan, Japanin ja Unkarin tiedusteluelinten kanssa. Lisäksi läntisten suurvaltojen rintamille tekninen kehitys oli tuonut paljon muutakin radiotekniikkaan perustuvaa välineistöä, ennen kaikkea tutkat ja navigaatiolaitteet eri muodoissaan. Tutkasta meillä ei ennen saksalaistutkiin tutustumista toisen maailmansodan loppuvaiheissa ollut minkäänlaista tietoa, joten siihen viittaavia signaaleja ei osattu etsiä. Jatkosodan loppuvaiheessa neuvostojoukot käyttivät myös paljon radiopuhelimia, joiden kuunteluun Suomessa alettiin kouluttautua liian myöhään. Erehdysekspertissä avataan Suomen radiotiedustelun onnistumiset ja epäonnistumiset toisessa maailmansodassa. Raimo Tyykiluodon vieraana on professori Ohto Manninen, joka on kirjoittanut yhdessä insinöörieversti Lauri Lehtosen ja majuri Timo Lienen kanssa kirjan Sanomasieppaajia ja koodinmurtajia - Suomen radiotiedustelu sodassa.

Tukholmalainen Olli Berg on vuodesta 2006 lähtien käynyt Unkarissa keskimäärin joka kolmas kuukausi viemässä sekä hengellistä että humanitääristä apua kurjuudessa eläville romaneille. "On helppo rakastaa kaukaa, mutta on tärkeää osoittaa rakkautta niitä kohtaan, jotka ovat lähellä ja tarvitsevat apua."Olli Berg syntyi Savossa, Karttulassa 1961. Kahdeksanlapsinen perhe muutti Lahteen -68 ja  sieltä Göteborgiin 70-luvun alussa. Välillä Olli vanhempineen asui uudelleen Suomessa, ja vuonna -82 hän muutti Tukholmaan, missä asuu edelleen vaimonsa Riittan kanssa. Heillä on kaksi poikaa, joista nuorempi asuu vielä kotona.Olli on työskennellyt romanikielen opettajana. Hän puhuu sekä Suomen romanien kieltä että kansainvälistä romanikieltä. 80-luvulla Olli tuli uskoon ja aloitti lähetystyön, aluksi silloisessa Neuvostoliitossa suomensukuisten romanien parissa, ja sen jälkeen Keski-Euroopassa.Hän matkustaa useita kertoja vuodessa Unkariin, missä hän on muun muassa mukana vetämässä romanilasten kesäleiriä. Ollin matkat suuntautuvat myös Romaniaan ja Tsekkiin. Matkoja on kertynyt jo satakunta tähän mennessä. Romanikansan hätä on suuri, sanoo Olli. Tarvitaan niin korkean tason poliittisia päätöksiä kuin ruohonjuuritason käytännön työtä kurjuudessa elävien romanien auttamiseksi, hän toteaa. Kuuntele Olli Bergin elämäntarina sekä hänen kokemuksiaan köyhyydessä elävien Unkarin ja Romanian romanien parista.Soilin seurassa- ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.soili.huokuna@sverigesradio.se

Melko nopeasti vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton johto huomasi, että myös uusi valtio tarvitsi jonkinlaista muotia. Jo NEP-kaudella 1920-luvulla alettiin perustaa pieniä yksityisiä muotiateljeita, joissa ommeltiin mittatilauspukuja ja juhlaleninkejä. Vallankumouksen ja kansalaissodan aikana koko Venäjän vaatetuotanto oli tuhoutunut. Alun perin neuvostokulttuurin perustajat ajattelivat, että tulevaisuuden tasa-arvoisessa yhteiskunnassa muotia ei tarvita vaan kaikilla on samanlaiset vaatteet. Suunnittelijat suunnittelivat eri ammattien edustajille omat uniformut ja ajateltiin, että näillä samoilla vaateparsilla tullaan toimeen vuodesta toiseen. Vaikka 1930-luvun Neuvostoliitossa oli ankaria nälänhätiä ja julma puhdistuskausi, Stalin arvasi, että joitakin porkkanoita on kansalle annettava. Tällöin alettiin kaupunkien uudelle eliitille tarjota uusia luksustuotteita, mm. juhla-vaatteita ja samppanjaa. Neuvostoliiton paradokseja on myös se, että ensimmäinen neuvostomuotitalo avattiin Moskovassa toisen maailmansodan aikana, jälleen pahimman kurjuuden keskellä. Kuitenkin muodin tarpeellisuudesta käytiin keskustelua aivan 1970-luvulle asti. Osa taloustieteilijöistä oli edelleen sitä mieltä että muoti on turhaa eikä se kuulu sosialistiseen talousjärjestelmään. Tärkeä neuvostomuodin suunnannäyttäjä oli 1950-luvulla avattu Moskovan GUM-tavaratalo, jossa oli oma muotitalo, joka järjesti myös muotinäytöksiä hyvin usein. Kalle Haatasen vieraana on Uppsalan yliopiston sosiologian emeritusprofessori Jukka Gronow.

Suomi on keskellä kuuminta leivonnaissesonkia. Pullan merkitystä ei voi yliarvioida. Vaan edessä häämöttää jo pitkä merkkipäivänisuista vapaa iloton elämänvaihe. Siksi on kehitettävä lisää nimikkoleivonnaisia. Ihminen joka syö pullaa ei ole läpeensä paha. Tulee vaikka mieleen eräs Jari Aarnio, joka veteli viinereitä samalla kun katseli videoita. Työpäivistä jää parhaiten mieleen ne, jolloin pullaa oli tarjolla. Juuri nyt on vuoden kiihkein pullasesonki, mutta entä sen jälkeen. Vaivummeko merkityksettömyyteen? Leipomoissa tapahtuu nyt. Runebergintorttua menee sairaalloisesti, laskiaispullaa paljon, ystävänpäiväleivoksetkin jo odottavat. Mutta sitten tulee kuoppa. Eikä pelkästään vatsan kohdalle. Pullan syönti on vähentynyt. Vehnäjauhot pelottavat. Se on leipomoille huono. Se on huono myös ihmisyydelle. Me tarvitsemme pullaa hitsaamaan kovat kuoremme yhteen sopiviksi. Me tarvitsemme rasvaisia leivoksia tuomaan merkitystä elämäämme. Keksityt leivonnaispäivät tuntuvat toimivan. Runeberginpäivänä ajatus harhailee koko pitkän päivän holtittomasti tarkentuakseen hillosilmän tuijotukseen. Silloin vasta rauhotun. Tunnen oloni arvokkaaksi - lapioin massan koneistoon. Uusien leivonnaispäivien juurrutus pitää aloittaa nyt. Se on viisivuotisprojekti, niin kuin vanhassa kunnon Neuvostoliitossa, ennen kuin nisulle hyökkääminen on automaatio. Tehdään palvelus tuleville sukupolville! Mitä enemmän menee sääntömääräistä pullaa, sitä vähemmän esiintyy vastakkainasettelua ja vihapuhetta. Aarniosta aloitetaan. Jos mies on noin tykästynyt viinereihin ja hydrauliikkaa tuijotellessaankin pystyy nauttimaan tuotteesta, lyödään päivä lukkoon ja uuni lämpenemään. Aarnion vadelmaviineri maistuisi kansan suussa joka maaliskuun 22. päivä. Sokerikuorrutusta olisi niin paljon, että huuliparta kantaisi muistoa tunteja nautiskelun jälkeen. Viinerin sisään olisi leivottu marsipaanista keltainen 200 euron seteli – ihan vaan lisäyllätystä tuomaan. Viineri muistuttaisi joka vuosi, että kaikkea ei pidä unohtaa. Jos jatketaan aakkosissa, niin totta kai tarvitaan Björn Wahlroosin kaakku. Vaaleanpunainen, housuille valahtava, mutta herkullinen. Samaan aikaan hapan ja imelä. Huhtikuun 15. päivä verensokeri hoidettaisiin kuntoon Nallen Erikoisella. Tapahtumatkin voivat saada oman syötävänsä. Pääasia, että syödään. Kotikaupungissani on lanseerattu rallitorttu. Se on käsitteenä vähän sekoittunut tapahtuman aikana kaupungilla sipsuttaviin eläviin ihmisiin. Tapahtumaleivonnaisen pitää olla kaikkien tunteman tapahtuman aikaan. Jääkiekon MM-kisojen aikaan voitaisiin ujuttaa joka paikkaan Jutin Pala. Musta läpykkä, jossa on kantena 200 grammaa suomalaisten rakastamaa lakua, sisällä puolukkahilloa ja vehnäjauhoa. Aarnion esimerkin viitoittamalla tiellä voisi tulla Annelin kakku, yhden päättyneen oikeusprosessin muistolle. Kakku olisi ruma, mutta hyvin säilyvä. Pitkä kakku, joka nautittaisiin hiljaa istuviltaan. Suolainen jälkimaku. Niille jotka eivät kaipaa imelää. Jos Nykäsen aamupala oli parhaina aikoina siideri ja munkki, niin ehkä kalenteriin voisi kesäkuussa istuttaa päivän, jolloin ahmitaan siiderimunkki. Kääreessä lukisi: nykäsenkö. Merkkileivonnaisen on ansainnut ehdottomasti myös Gösta Sundqvist. Mieletön Melinda- kappaleessa tämä tunteiden vaivaaja kiteyttää: hitto mikä hilloviiva. Kuka kehittäisi suurille massoille maistuvan vehnäisen avoleivoksen? Jos nimeksi sattuisi tulemaan vielä Rakkauden avolouhos, olen uudessa perinteessä kiinni. Jos me emme palkitse itseämme, ei sitä tee kukaan muukaan. Maallikkosaarnaaja Maasola

Kirjailija Sirpa Kähkösen ukki oli taitava sanailija. Hän opetti nelivuotiaan Sirpan lukemaan ja jaksoi ihailla lapsen kaikenlaista ihmeellisyyttä. Lauri-ukin oma elämä on kuitenkin tarina sydäntäsärkevästä ihanteiden musertumisesta. Neuvostoliitossa hän joutui kokemaan puna-armeijan karuuden ja palattuaan vankileirin ankaruuden. Suvun salatut tarinat ovat jalostuneet kirjoiksi, jotka hoitavat paitsi Kähkösen, myös muiden kansalaissodan jalkoihin jääneiden sukujen haavoja. Mitkä kuusi kuvaa Sirpa Kähkönen valitsee kertomaan oman elämänsä ja esi-isiensä tärkeistä hetkistä?

Hans Notsten tornionlaaksolaisesta etnofolkpunk-yhtyeestä Raj-Raj Band vierailee ohjelmassa ja kertoo montako purkkaa hänen venäläinen haitari maksoi 1970-luvun Neuvostoliitossa ja mitä yhteyksiä Tornionlaaksolla on Yhdysvaltoihin. Hans kertoo myös kuinka paljon kansainvälistä kiinnostusta "römppäbussi" herätti aikoinaan. PÅ SVENSKA: Tornedalingen Hans Notsten från Raj Raj Band på besök med alla sina anekdoter. Perjantaipaneeli Paneelissa puhuttiin Redraman ja A.J.McLeanin yhteisbiisistä, Sommar i P1-ohjelman tulevista kesäpuhujista, suomenruotsalaisten julkihenkilöiden viime aikoina saamista uhkauksista, Don Jon-elokuvan trailerista, Aftonbladetin seksitutkimuksesta ja Ruotsin festivaalikadosta. Paneeliissa mukana Tanja Alanko, Tommi Salmela ja Joona Suni. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.