Podcasts about nobelin

Esko ja Ile Show part 2! Miten KAJ:n Bara bada bastu, suomalainen juhannus ja Nobelin rauhanpalkinto liittyvät toisiinsa? Ilellä oli selkeä näkemys Eskon parisuhdekokemuksista. Mikä Eskon ex-tyttöystävän lahja sai hänet lähes loukkaantumaan? Tallinnaan on kohta kova hinku Eskon vuoksi. KPK:ssa pohditaan, ovatko miehet tosielämän raha-automaatteja. Lisäksi keskusteltiin piirustuksen NBA:sta, akuutista murrosiästä ja tavispepuista!

Kääntäjä Taru Salminen tuntee korealaisen kulttuurin ja historian ja sitä kautta teosten taustoittamisen. Miten hän kuvailisi sitä historiaa, johon Han Kangin teokset Ihmisen teot ja Älä jätä hyvästejä liittyvät. Häntä kiehtoo se että viimeisimmän teoksensa syntyprosessissa, Han Kang on oikeasti nähnyt samanlaisen unen, jolla Älä jätä hyvästejä-romaani alkaa ja hänen ystävälleen on käynyt samanlainen onnettomuus kuin teoksen Inseonille. Mitä tämä kertoo Han Kangin suhteesta todellisuuteen ja tarinaan? Han Kangin esiintyminen Pariisin kirjamessuilla estettiin vuonna 2016, presidentti kieltäytyi onnittelemasta häntä Man Booker International-palkinnon johdosta. Mistä tämä kertoo? Keskustelemme myös lumen merkityksestä hänen teoksissaan. “Romaani on kauhea. Silti ajattelen: Se on ehkä paras tänä vuonna lukemani romaani. Haluan, että monet muut lukevat sen, eivätkä pidä sitä rangaistuksena, vaan palkintona. Jos joku kysyisi minulta, kenen pitäisi saada Nobelin kirjallisuuspalkinto vastaan ​​Han Kang". Näin Pia Ingström kirjoitti Hufvudstadsbladetissa muutama päivä ennen Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistamista. Vieraina ovat kirjallisuustoimittaja Pia Ingström ja kääntäjä Taru Salminen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Historian saatossa on jälleen tapahtunut paljon tällä päivämäärällä. Sensuuri on lakkautettu Suomessa, DDR:ssä järjestettiin ensimmäiset yksipuoluevaalit, Saddam Hussein sai 100 prosenttia äänistä, Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsoville. Osiossa myös synttärivisa!

Tänään otettiin vaatteet pois. Melkein. Kehitimme pari bisnesideaa - Hippikoulun ja Pöytälaatikkobändit. Saimme selville, että Siltala on saanut kultaisen ansiomerkin huijaamalla ja odottelee Nobelin taloustiedepalkintoa nerokkaasta punalapputuotteiden käyttämisestä.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio sukeltaa taas median ja kulttuurin ajankohtaisaiheisiin ja arvokysymyksiin. Ylen Sanna Marin -kuunnelma on kohauttanut, koska siinä tuntuvat faktat ja fiktio sekoittuvan. Onko tositapahtumiin perustuva sepite vaarallinen tuote, joka sotkee ihmisten käsitystä poliittisesta historiasta? Jääkiekkovaimo Sirpa Selänne puolestaan kohautti kuluneella viikolla poliittisilla näkemyksillään, kun hän kertoi äänestävänsä republikaaneja ja kyseenalaisti suomalaisen verotuksen. Mutta oliko some-älämölö suhteessa siihen, mitä Sirpa Selänne lopulta sanoi? Ja synnyttivätkö kommentit laadukasta käsittelyä mediassa? Perussuomalaiset haluavat kumittaa lukion yhteiskuntaopin kirjasta itseään koskevan kuvauksen populistipuolueena. Pitäisikö kaikkien poliittisten puolueiden saada itse määrätä, miten heistä oppikirjoista kirjoitetaan? Oliko kuvailu puolueellinen? Espoossa puolestaan on otettu käyttöön pelkästään naisille tarkoitetut uimahallivuorot. Kyseessä on kädenojennus maahanmuuttajanaisille, mutta onko asiassa periaatteellisia ongelmia? Etelä-korealainen Han Kang sai torstaina Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Mutta prosessi, jolla Ruotsin Akatemiassa palkinnonsaajaehdokkaita listataan, ja se, miten voittajasta spekuloidaan, on suoranaista salatiedettä. Vakioraatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Ville Talola toimittaa.

Tänään saatiin vihiä Vappu Pimiän mahdollisuuksista voittaa Nobelin rauhanpalkinto. Lisäksi ihmettelimme Etelä-Nasaretin postinlajittelukeskuksen linjastoa ja Timon puutteellista yhteyttä Ruotisin kuningashuoneeseen.

“Sodassa ei ollut mitään pelättävää, sillä se tapahtui Kaukasiassa tai historiassa.” Näin kirjoittaa Antti Hurskainen uudessa esseekokoelmassan "En kieltäytynyt aseista". Lause kuvastaa ilmapiiriä, joka vallitsi Suomessa vielä 2000-luvun alussa, kun Venäjä oli tärkeä kauppakumppani, ja ihmeteltiin miksi puolustusministeri jaksoi hokea Venäjää. Nyt Euroopassa soditaan, ja puheet ja asenteet ovat koventuneet kaikilla suunnilla. Miten on käynyt rauhanaatteen ja miltä maistuu aseistakieltäytyminen 2020-luvun Suomessa? Tolstoi, Nobelin rauhanpalkinto, Ardnt Pekurinen, yllytysoikeudenkäynnit, rauhanmarssit ja Lapinjärven nurmikoilla chillailevat sivarit - keskustelemassa kirjailija Antti Hurskainen, filosofian professori Thomas Wallgren ja JP Pulkkinen. Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista kirjoista: Adam Smith: Kansojen varallisuus (suom. Jaakko Kankaanpää) Bertha von Suttner: Aseet pois! (suom. Alli Nissinen) Antti Hurskainen: En kieltäytynyt aseista

Haruki Murakami on Japanin kansainvälisesti tunnetuimpia nykykirjailijoita. Hänen kirjansa ovat saavuttaneet suurta suosiota niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Häntä on usein povattu Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaksi. Koittaako hänen hetkensä pian? Hänet tunnetaan siitä, että hän teoksissaan yhdistää länsimaisia vaikutteita japanilaiseen surrealismiin. Hänen läpimurtonsa oli Norwegian Wood. Murakami on itse kertonut, että teoksen suosio on harmittanut häntä, koska se ei edusta hänen ominta tyyliään. Murakamin maagisesta maailmasta keskustelevat Murakamin kirjoja suoraan japanista suomeksi kääntänyt suomentaja Antti Valkama sekä Tammi-kustantamon viestintäpäällikkö Johanna Harkkila, joka on tavannut Murakamin ja kustannustoimittanut hänen kirjojaan. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Suomen kymmenes presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari on kuollut 86-vuotiaana Helsingissä.

Muisteltiin Iskelmän oikeaa syntymäpäivää. Harmiteltiin kun Nobelin rauhanpalkinto meni Iraniin, eikä Siltalalle. Menovinkkipalstalla oli tarjolla maanomistajille suunnattua tietolaaria ja Rantasalmen kunnanvaltuustoa. Seurapiiriuutisissa vierailivat kestosuosikit Archie Cruz, Iida Vainio ja Sointu Borg.

Onko Suomi kuulunut historiallisesti itään vai länteen? Minkälaisesta historiallisesta kehityksestä idän ja lännen välinen raja Euroopassa juontaa juurensa?Millainen yhteiskunta Ruotsi oli silloin kuin Suomi oli osa sitä? Miten Ruotsin ja Venäjän alla olleet kaudet ovat vaikuttaneet Suomen kehitykseen? Studiossa vieraana suurlähettiläs René Nyberg. Jakso on nauhoitettu 11.11.2022. Nybergin kirja: Ruotsin ja Venäjän välissä - esseitä historian varrelta. (0:00) Kirjallisuus (1:40) 80-luku (3:53) Historian loppu (7:10) Ruotsin ja Venäjän välissä (7:56) Kolmas Rooma (11:55) Stalin ja Ukraina (14:11) Uskonto poliittisena työkaluna (20:19) Rooma ja Bysantti (24:38) Iivana Julma (24:58) Valistus ja Venäjä (29:02) Kommunismi ja Marx (30:47) Neuvostoliiton saavutukset (31:40) Ruotsin merkitys Suomelle (39:47) Ukraina ja Suomi (41:21) Pietari Suuri ja Ruotsi (48:02) Talonpoikien Ruotsi (52:14) Koheesio Ruotsissa (54:25) Oppivelvollisuus Suomessa (56:01) 1800-luku (1:00:40) Nobelin veljekset (1:02:58) Venäjän oikeusvaltiokehitys (1:06:17) Adolf Hitler (1:06:51) Kirjan johtopäätökset Vieras René Nyberg: @nyberg_ren

Hallituksen luottamus. Nobelin rauhanpalkinto. Venäjän ihmisoikeudet. Kiireetön erikoissairaanhoito. Laskettelukeskukset. Sääennuste.

Kansanedustajien keskuudessa on eripuraa uudesta translaista. Miksi pienen transvähemmistön asia herättää niin paljon tunteita? Lähetyksessä keskustellaan myös median roolista poliittisissa kohuissa, suomalaispoliitikkojen Nord Stream -katumusharjoituksista, kulttuurikentän määräysvaltaa käyttävän kuukausipalkkaisen eliitin ja kulttuurityön tekijöiden, köyhän prekariaatin erilaisista todellisuuksista sekä Hannu Karpon kaipuusta. Entä missä piilee kirjallisuuden Nobelin voittajan Annie Ernaux'n töiden erityislaatuisuus? Ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, filosofi Tuomas Nevanlinna ja yrittäjä Anna Moilanen. Toimittajana on Pauliina Grym.

Pystyykö jakautunut Yhdysvallat johtamaan lännen rintamaa? Washingtonista raportoi kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Vieraina toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Nordic West Office ja professori Benita Heiskanen, Turun yliopisto. Odotukset EU-huippukokoukselle, Prahasta raportoi kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.  Mihin suuntaan Putinin Venäjän laiva kulkee? Studiossa entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall ja suurlähettiläs René Nyberg sekä puhelimessa Pietarista HBL:n ja Dagens Nyheterin kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén. Nobelin rauhanpalkinto jaetaan tänään, mutta kenelle? Puhelimessa Laura Lodenius,toiminnanjohtaja, Rauhanliitto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo ja Elina Sonkajärvi. Tuottaja Hanna Juuti. 

Vieraanani oli Nobel tai ei mitään -podcastin tiimi eli Rasmus Tillander ja Vehka Kurjenmiekka. Aiheenamme oli kirjapodcastin tekeminen ja siihen liittyvät oppimiskokemukset, Nobel-kirjailijat sekä se mitä kaikkea voi saada elämäänsä kun lukee "vaikeita" kirjoja. Nyt jännitämme tahoillame että kuka vuoden 2022 kirjallisuuden Nobelin voittaa, veikkauksia on heitetty ilmoille. Jakso äänitetty 5.10.2022 eli Nobel-päivän aattona. Kiitos Rasmus ja Vehka vierailusta! Ota Nobel tai ei mitään -podcast ja tiimi seurantaan IG:stä: https://www.instagram.com/nobelpodcast/ https://www.instagram.com/postlukemisia/ https://www.instagram.com/kellopelikirjasto/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Vuoden 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinto myönnettiin ranskalaiselle Annie Ernaux'lle. Pkk keskusteli Ernaux'ta ja muita ranskaisia nykykirjailijoita mestarillisesti suomentavaa Lotta Toivasta vuosi sitten Nide-kirjakaupassa. Podcast yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton SKTL Ry:n kanssa. Osallistu Niteen joukkorahoitukseen https://mesenaatti.me/2622/nide-tarvitsee-sinua/

Miksi toiset kansakunnat ovat niin paljon vauraampia kuin toiset, vaikka maantieteellinen etäisyys ei ole välttämättä suuri. Ajattele esimerkiksi Meksikoa ja Yhdysvaltoja. Mikä merkitys on kilpailulla, valtarakenteilla ja kulttuurilla? Tällaisia asioita pohtii israelilaisyhdysvaltalainen taloustieteilijä Oded Galor teoksessaan ‘Ihmiskunnan nousu - vaurauden ja eriarvoisuuden juuret'. Galoria pidetään yhtenä aikamme kiinnostavimpana ajattelijana ja häntä on ennustettu jopa yhdeksi Nobelin talouspalkinnon saajista. Lähetyksessä perehdytään Galorin ajatuksiin Helsingin yliopiston taloushistorian professorin Jari Elorannan kanssa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Suomi ostaa amerikkalaisia F-35 -sotilaslentokoneita. Koronatartuntojen määrä kasvaa edelleen. Nobelin rauhanpalkinnot on jaettu Oslossa. EU-maat ottavat vastaan pakolaisia Afganistanista. Joulukuun alku on ollut kylmä, mutta nyt sää lauhtuu.

Nobelin rauhanpalkinto menee tänä vuonna 2 toimittajalle. Elokapina-liike järjesti taas mielenosoituksen. Laskettelukausi on alkanut. Sää on vaihtelevaa.

Pohjoismainen työllistymismalli ja muut ajankohtaiset työllisyyskysymykset. Työministeri Tuula Haatainen. Puhelussa toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz skandaalin pyörteissä. Kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen,Wien. Miksi Suomen rokotuskattavuus laahaa? Keskustelemassa akatemiatutkija Anna Soveri, Turun yliopisto, ylilääkäri Hanna Nohynek, THL ja johtajaylilääkäri Juhani Sand, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Nobelin rauhanpalkinto. Kenen pitäisi saada palkinto tänä vuonna ja millaista porua valinta on aiheuttanut aiemmin? Ville Brummer, ohjelmajohtaja, CMI ja Marko Lehti, vanhempi tutkija, Tampereen yliopisto.  Kolumni. Antti Rönkä: Halusin elää 90-luvulla, mutta tulin järkiini. Uusinta. Pohjoismainen työllistymismalli ja muut ajankohtaiset työllisyyskysymykset. Työministeri Tuula Haatainen. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Janette Leino, Veera Sinervo ja Hanna Juuti. Tuottajana Tarja Oinonen.

Kulttuuriykkönen sukeltaa Ernest Hemingwayn maailmaan. Machoimagon takaa Hemingwaystä paljastuu yllättäviä piirteitä. Vuonna 1899 syntynyt amerikkalainen kirjailija on legenda ja klassikko. Hemingway julkaisi useita romaaneja ja novellikokoelmia ja sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1954. Hemingwayn vaimot olivat Elizabeth Hadley Richardson 1921–1927, Pauline Pfeiffer 1927–1940, Martha Gellhorn 1940–1945 ja Mary Welsh vuodesta 1946 Hemingwayn kuolemaan 1961 saakka. Hemingwaylla oli yksi lapsi ensimmäisestä ja kaksi toisesta avioliitostaan. Millä tavalla hänen vaimonsa vaikuttivat häneen kirjailijana? Miksi hänen teostensa naiskuva kääntyi vähitellen negatiiviseksi? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kirjallisuuskriitikko Maaria Ylikangas ja Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori Markku Lehtimäki. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Lise Meitner ja Otto Hahn pommittivat uraania neutroneilla Berliinissä Keisari Wilhelm -instituutin kemian laboratoriossa, kunnes ratkaisevassa työn vaiheessa Meitner joutui juutalaisena pakenemaan natsi-Saksasta. Joululomalla vuonna 1938 hän sisarenpoikansa kanssa tutkaili Hahnin lähettämiä tuloksia ja oivalsi, että Berliinissä tehdyissä kokeissa oli saatu aikaan fissio eli uraaniatomin ydin oli haljennut kevyemmiksi ytimiksi. Vuoden 1944 kemian Nobelin palkinto myönnettiin fissiolöydöstä Otto Hahnille. Eikö Nobel-komitea rohjennut natsi-Saksan vuoksi jakaa palkintoa sekä saksalaiselle Hahnille että juutalaiselle Meitnerille? Lise Meitner järkyttyi suuresti Hiroshiman ja Nagasakin pommituksista vuonna 1945. Kun Otto Hahn luovutti osan Nobel-palkintosummastaan Meitnerille, hän antoi saamansa rahan atomienergian rauhanomaista käyttöä edistävälle komitealle. Lise Meitnerin ja fission historiasta on haastateltavana filosofian lisensiaatti Tytti Varmavuo-Häikiö ja fission fysiikasta professori Kari Rummukainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Sanna Nyqvist. Hän on kirjoittanut kirjallisista väärennöksistä ja plagiaateista ja tuntee erinomaisesti Nobelin kirjallisuuspalkinnon historian. Miksi plagiaattikohuja syntyy tieteessä ja taiteessa koko ajan? Ensimmäiset plagiaattisyytökset singottiin jo antiikissa. Takavuosien yleiseurooppalainen bestseller Ossianin laulut esiteltiin skotlantilaisena kansanrunoutena, mutta runoilija James Macpherson olikin kirjoittanut sen itse. Lukijat eivät välittäneet, teoksesta pidettiin silti. Sepittikö Elias Lönnrot Kalevalan samaa menestyskirjallisuuden mallia toistaen? Jarkko inhoaa Nobelia ja muitakin kirjallisuuspalkintoja. Miksi ihmeessä? Sanna kertoo Nobelin palkinnon taustoja ja historiaa. Muistelemme muun muassa Jean-Claude Arnault -skandaalia. Akatemian jäsenen Alma Frostensonin puoliso oli vuosikymmenten ajan syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja raiskauksiin Ruotsin kulttuuripiireissä. Akatemian jäsenistä monet suojelivat ja puolustelivat häntä loppuun saakka. Koko instituution loppu oli lähellä. Entä saiko F. E. Sillanpää Nobelinsa vain sen takia, että koko maailma sympatisoi Suomea syksyllä 1939? Juhani Aho oli pitkään varteenotettava ehdokas. Hänen palkintonsa jäi saamatta poliittisista syistä, mutta mitä nämä olivat? https://jarkkotontti.net/

Frans Emil Sillanpää on ainoa suomalainen kirjailija, jolle on myönnetty Nobelin kirjallisuuspalkinto. Elämä ja aurinko vuodelta 1916 on Sillanpään esikoisteos. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana on kuuluttaja Jari Aula.

Äiti Teresa oli yksi viime vuosisadan näkyvimmistä vaikuttajista. Valkosiniseen sariin pukeutunut tulisieluinen nunna julistettiinkin pikavauhtia pyhimykseksi. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta mutta Äiti Teresan kuoleman jälkeen löydetyt kirjoitukset paljastavat, että sisimmässään hän ei koskaan tuntenut rauhaa. Tämän viikon podcastissa kerromme Äiti Teresan kiehtovan tarinan, mietimme hänen merkitystään ja tutustumme hänen puheisiinsa, joissa ei sanoja säästelty.

Jatkamme tässä jaksossa Helsingin yliopiston mielen- ja kvanttimekaniikan filosofian tutkija dosentti Paavo Pylkkäsen kanssa keskustelua monimaailmatulkinnasta. Everettiläinen maailma haarautuu makrotasolla, kun kvanttiobjekti kohtaa mahdollisuuksia, mutta kykeneekö tämä ratkaisemaan aaltofunktion romahdusongelman tyydyttävästi? David Bohm oletti, että elektroni on aina hiukkanen JA aalto. Tällöin ei tarvitse olettaa, että aalto romahtaa, jotta voisimme selittää miksi havaitsemme mittauksissa hiukkasia. Näin vältetään monet paradoksit, kuten Schrödingerin kissa, mutta kvanttitodellisuus näyttäytyy ei-lokaalisena. Millaista intuitiota tämä auttaa rakentamaan kvanttimekaniikasta? Paavo on seurannut tiiviisti myös Nobelin fysiikanpalkinnon vastikään saaneen Sir Roger Penrosen ja anestesialääkäri Stuart Hameroffin tietoisuusteorian kehittymistä viime vuosikymmeninä. Vaikuttaa siltä, että perinteisen neurotieteellisen tietoisuuden selitysmallin kannattajat ja kvanttimekaanisten teorioiden kehittäjät vihdoinkin kykenevät dialogiin. Löytyykö ihmisen tietoisuuden selitys niiden yhdistelmästä? Onko mitään mahdollisuutta ajatella toisin päin niin, että tietoisuus olisi ensisijainen prinsiippi, jonka avulla materia voitaisiin joskus selittää? Vai jääkö kysymys aina avoimeksi kysymykseksi ja arvoitukseksi, jolloin meidän on mahdollista korkeintaan liimata tietoisuus eri teorioiden päälle ja loppu onkin sitten retoriikkaa? Sivuamme niin ikään kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorioiden yhtenäistämispyrkimyksiä. Niin sanottua Kaiken Teoriaa usein kuvataan fysiikan suurimmaksi ongelmaksi, mutta kumman sinä valitsisit lähtökohdaksi: muokata kvanttimekaniikkaa vai kehitellä suhteellisuusteorioita, jotta yhtenäistäminen onnistuisi? Vai pitäisikö molempien teorioiden joustaa? Tästä jaksosta kuulet myös Paavon ohjeita ja vihjeitä siihen, miten tätä monitieteellistä ja vaativaa tutkimuskenttää kannattaa opiskella Suomessa. Jos et ole vielä kuullut haastattelun ensimmäistä osaa, löydät sen Mesokosmoksen kotisivuilta sekä Spotify, iTunes, Google Podcast, YouTube ja muilta suosituilta kanavilta. mesokosmos.com Photo Copyright © 2020 InfinitePotential.com

Maailman ruokaohjelma sai Nobelin, mutta milloin aletaan puhua siitä, että ihmiset näkevät nälkää, kysyy Kati Kelola kolumnissaan.

Maailman ruokaohjelma on saanut Nobelin rauhanpalkinnon. Koronatartuntoja on löydetty taas lisää. Pohjanmaalla kielletään yli 10 ihmisen kokoontumiset koronan takia. Ihmisten pitää muuttaa ruokavaliota, jos maapallo halutaan pelastaa. Sää on viikonloppuna sateinen.

Egyptin kristityt suljetaan usein yhteisön ulkopuolelle. Heitä syrjitään jatkuvasti esimerkiksi oikeus-, koulutus- ja sosiaalisten peruspalvelujen alueilla. Maaseudulla kristittyjä naisia on siepattu ja pakotettu avioliittoon. Muslimitaustaiset kristityt kohtaavat painostusta perheidensä ja yhteisöjensä taholta – heitä saatetaan hakata tai karkottaa kodeistaan. Tuhannet kirkot odottavat edelleen virallista tunnustusta. World Watch -listan vuoden 2020 raportointijakson aikana kirkkoihin tehtiin kymmeniä hyökkäyksiä. Silti kauheaa väkivaltaa kokevat Egyptin kristityt ovat osoittaneet uskomatonta armahtavaisuutta ja anteeksiantoa. Koptikristityt olivat jopa ehdolla vuoden 2018 Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi, koska he kieltäytyivät kostosta. https://opendoors.fi/egypti/

Onnittelemme 65-vuotiasta Tammen Keltaista kirjastoa! Yli 500 käännöskirjaa on vuosien varrella julkaistu. Podcastissa Airi Vilhunen ja Kirsi Ranin keskustelevat omasta suhteestaan Keltaiseen kirjastoon, esittävät toiveita ja jopa spekuloivat vuosien 2018 & 2019 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajista.

Osa 7/12. Nobelin rauhanpalkinnonkin saajaksi ehdotettu Felix Kersten kielsi muistelmissaan poliittiset kytkentänsä SS:ään. Mutta entä todisteet ja väitteet, jotka osoittavat päinvastaista? Arto Koskinen selvittää Kerstenin SS-jäsenyyttä historioitsijoiden Lars Westerlundin ja Hannu Rautkallion avulla. John Bernsteinin kanssa tutkitaan operaatio Reinhardtia, jonka yhteydessä vilahtaa eräs tuttu nimi.

Tämän hetken kuuluisin teoreettinen fyysikko lienee amerikkalainen Edward Witten, joka työskentelee professorina Princetonissa Yhdysvalloissa Institute for Advanced Study –tutkimuslaitoksessa, jossa Albert Einsteinkin aikoinaan työskenteli. Witten on varsin tunnettu säieteoreetikko. Hänelle on myönnetty ainoana fyysikkona matematiikan arvostetuin palkinto, Fieldsin mitali, vuonna 1990, ja hänet on palkittu myös lukuisilla muilla palkinnoilla kuten Crafoord –palkinnolla, joka myönnetään sellaisille aloille, joilla ei ole Nobelin palkintoa. Witten liikkuu monipuolisesti fysiikan ja matematiikan välimaastossa. Säieteorian lisäksi hän tutkii kosmologiaa ja hiukkasfysiikkaa. Säieteoria on rypäs teorianpoikasia, joista on pyritty kehittämään ns. kaiken teoriaa, joka kuvaisi saman kehyksen alla hiukkaset ja tunnetut luonnon voimat, vahvan ja heikon vuorovaikutuksen, sähkömagneettisen vuorovaikutuksen ja painovoiman. Toistaiseksi tässä ei ole onnistuttu ja säieteoria onkin tällä hetkellä vastatuulessa. Säieteorian piirissä kehitettyä matematiikkaa sovelletaan nykyisin sujuvasti muissa sovelluksissa. Claus Montosen ohjelmassa mainitsema matemaatikko Michael Atiyah on menehtynyt tammikuun 11. päivänä 2019. Wittenin työstä ja säieteoriasta kertoo dosentti Claus Montonen Helsingin yliopistosta. Häntä haastattelee Sisko Loikkanen. Kuva: Edward Witten puhumassa Chalmersin teknillisellä korkeakoululla Göteborgissa, 2008. (Wikimedia Commons)

Amerikkalainen Frances Arnold pokkasi maanantaina 10. joulukuuta kemian Nobelin entsyymien suunnatun evoluution kehittäjänä. Arnold työskentelee professorina California Institute of Technologyssä eli Caltechissa. Peruskoulutukseltaan hän on insinööri, joka lähti aivan uudella tavalla etsimään keinoja löytää tehokkaita entsyymejä teollisuuden käyttöön. Arnoldin menetelmällä kehitettyjä entsyymejä käytetään runsaasti jo teollisuuden prosesseissa. Arnoldin menetelmässä tehdään satunnaisia mutaatioita eli pieniä muutoksia entsyymiä vastaavan geenin DNA:han. Tämän jälkeen geenit siirretään bakteereihin jotka alkavat tuottaa kyseisiä entsyymiproteiineja. Näistä seulotaan parhaat ja mikäli riittävän hyviä ei vielä löydy, tehdään satunnaisia mutaatioita uudestaan parhaimpia entsyymejä vastaaviin geeneihin ja edetään uudestaan kierros eteenpäin. Lopulta tuloksena on tehokas entsyymi haluttuun sovellukseen. Frances Arnold palkittiin vuonna 2016 Suomessa Millennium-teknologiapalkinnolla. Hän on viides kemian naisnobelisti. Tiedeykkösessä Arnoldin työstä kertoo VTT:n tutkimusprofessori Merja Penttilä, joka työskentelee myös osa-aikaisena professorina Aalto-yliopistossa. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva Sisko Loikkanen

Talousasiantuntija Martin Paasi on levoton sielu, jolle Atlantin yli purjehtiminen ei ole mikään juttu. Paasi ei halua lähteä Hjalliksen tapaan yksin merelle itkemään. Mistä Martin Paasi puhui illallisellaan nobelistin kanssa, miten Kirkkonummen peurat vaikuttavat miehen ajotapaan ja millaiset olivat Paasin ensimmäiset kännit? Kuuntele kesän kuumin show.

Nobelin rauhan palkintoa sopii jo odotella NRJ:n Aamussa, kun Janne ja Jere ojensivat auttavaa kättänsä Ruotsin ja Turkin välillä syttyneeseen lihapullasotaan. Juontajat olivat myös valmiita laittamaan treffietiketit uusiksi syömisen suhteen! Lisäksi mielessä luksus outlettien ämpärit, sarjakakkaajan paluu ja maailman uniikein lätkän tulosennustus.

Sodat ovat oikeutettuja silloin, kun ne ovat puolustautumista hyökkääjiä vastaan. Myös YK:n peruskirjassa on pykälä tällaisesta oikeutetusta sodasta. Joku älypää keksi sitten ajatuksen, että hyökkäys on paras puolustus. Näin myös hyökkäystä voidaan pitää puolustuksena, joka täyttää YK:n peruskirjassa pykälän oikeutetusta sodasta. Tähän vetosi mm. Yhdysvallat, kun se hyökkäsi Irakiin vuonna 2003. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi Nobelin rauhanpalkintoa vastaanottaessaan syksyllä 2009 Oslossa, että on olemassa myös oikeutettuja sotia. Mistä käsite oikeutettu sota on sitten saanut alkunsa? 600-luvun alussa Arabian niemimaalla käynnistyi ennen näkemättömän nopeasti ja laajalle edennyt valloitussotien aalto, jota elähdytti uusi uskonto, islam. Aseellinen jihad oli ja on sallittua perinteisen tulkinnan mukaan islamin puolustamiseksi tai islamin vahvistamiseksi ja levittämiseksi, ja sille on laadittu tarkat eettiset säännöt. Myös hyökkäyssota islamin valtapiirin laajentamiseksi on perinteisissä tulkinnoissa oikeutettu jihadina. Vastapainona jihadille eli pyhälle sodalle, paavi Urbanus II:n aloitti ristiretket 1090-luvulla. Tuolloin muotoutui myös käsitys oikeutetusta sodasta. Ristiretket nostivat esille pimeät voimat ympäri Eurooppaa 1090-luvulta alkaen. Kristinuskon varhaisjaksolla martyyrius oli aivan keskeinen tekijä kristinuskon voittokulussa, vaikka kristinuskossa ei ollut luvallista hakeutua martyyriksi. Islamilaisessa järjestelmässä oli ja on suorastaan suotavaa hakea itselleen martyyriutta. Vihan siemen on kylvetty siis kauan sitten, jonka satoa viikatemies edelleen niittää. Näin ei välttämättä tarvitsisi olla, sillä islaminuskon ja kristinuskon rauhaisa rinnakkaiselokin on historian saatossa onnistunut. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Samu Niskanen, jonka kanssa pohditaan mm. oikeutetun sodan periaatetta - sodankäynnin päämääränä on aina rauhan savuttaminen. Kuva: US Air Force/ Matthew Bruch/EPA

Toimittajina ovat Jaana Selin ja Olli Haapakangas puheenaiheita: Isänpäivä, matkapalvelun jonotus, verotus, Nobelin taloustieteen palkinnot, sieniä, eläkeläisten asumistuki, sianliha,

Euroopan unioni sai muutama vuosi sitten Nobelin rauhanpalkinnon, mutta onko EU sittenkään nykyään kovin taitava ulkoisten tai sisäisten kriisiensä ratkomisessa. Kriisejä EU:lla ainakin riittää ratkaistavaksi. Aiheesta keskustelee yliopistotutkija Marko Lehti Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI:sta Tampereen yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Sveriges Television aloittaa uuden suomenkielisen talkshown nimeltään Ei saa peittää ja Finska Pinnar kutsui ohjelman juontajat Johanna Koljosen ja Joona Sunin mukaan studioon päivää ennen ensi-iltaa. Onko Ei saa peittää-ohjelma jotenkin erityisen suomalainen, ruotsinsuomalainen vai onko se vaan ohjelma missä käytetään suomea? Monta kysymystä, hienoja vastauksia! PÅ SVENSKA: Programledarna för SVT:s nya talkshow på finska, Ei saa peittää, besöker programmet.  Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa kuunneltiin Krista Siegfridsin uusin sinkkujulkaisu, puhuttiin Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajasta, Alla Pugatšovan äitiydestä 64-vuotiaana, Wikileaks-elokuvan trailerista, salatusta huumemyynnistä internetin pimeällä puolella ja tulevan Carrie-elokuvan mainoskampanjasta. Paneelissa mukana Taina Helme, Dennis Barvsten ja Kristina Ekman. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

Perjantaipaneeli pohti tällä kertaa uutta sinkkua artistilta nimeltään Ronya, Suomen per-looks-jupakkaa, vuoden 2012 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaa, erään B-elokuvan traileria ja Hanna Widerstedtin kohublogia joka olikin taideprojekti. Mukana paneelissa Päivi Korhonen, Jens Finnäs ja Suvi Richter. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter. (HUOM! Musiikki poistettu tekijänoikeussyistä.)