Podcasts about toisten

Käydään läpi vappuhulinat ja Johannekselle iski Wienin matkalla (lentokoneessa) ihan järkky ilmastoahdistus. Tässä jaksossa puhutaankin niitä juttuja joista on puhuttu jo kohta 20 vuotta, mutta meno ei vaan muutu! Haalarimerkit ja muut kivat!⁠www.tuhannes.com(0:00) Introlätinät (0:08) Puhutaan siitä että vettä satoi (1:52) Miten meni vappu? Vappuradiota, Tumen Siltanen incident ja Johanneksen tipaton vappu (13:57) Meistä ei ole YO-kuvia (15:32) Tuhannes - Live 24.5.!!! Liput www.tuhannes.com (17:48) Nyt juttelemme ilmastonmuutoksesta, Johanneksella on ilmastoahdistus (20:00) Johanneksen havainnot äänikirjasta, meillä ei ole varaa elää näin (21:15) Johannes droppaa fiksun sanan - kapitalismi (22:46) Mitä sitä voi ihminen asialle tehdä, Johannes haluaa kieltää lentämisen (28:06) Pariisin ilmastosopimus ja ihmisten välinpitämättömyys (30:45) Tumen ratkaisu ilmastonmuutokseen (33:01) Muttakun lentäminen on niin kivaa

Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: »Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?» He vastasivat: »Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista.» »Entä te?» kysyi Jeesus. »Kuka minä teidän mielestänne olen?» Simon Pietari vastasi: »Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.» Jeesus sanoi hänelle: »Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.»Matt. 16: 13-19Seurassasi on Kirsi Jokela

Suomalaisten vieraiden kielten taito vähenee hälyttävästi – englanti ei avaa kaikkia ovia Suomalaisten ranskan, saksan ja venäjän osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien määrä ylioppilaskirjoituksissa on lyhyessä ajassa romahtanut alle puoleen. Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, että olemme kuplautuneet ajatukseen, että englanti riittäisi kaikkialla. Marjut Johansson korostaa, että laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pitää pystyä hankkimaan tietoa suoraan ensi käden lähteistä. On tärkeää, että Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä. Johansson muistuttaa, että Euroopan unionissa on kolme työskentelykieltä: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajan mielestä Suomessa pitää laatia strateginen vieraita kieliä koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieliä koskeva päätöksenteko on hajanaista ja heikennyksiä on tehty paljon. Kuntien ryhmäkokovaatimukset kaventavat koululaisten kielivalintoja. Etäopetus kuntarajojen yli antaisi paremmat mahdollisuudet. Ruotsissa kokeiluja on viety eteenpäin. Uusi väline kielten opetuksessa on sosiaalinen robotti, jonka kanssa oppilaat pääsevät harjoittelemaan lauluja, loruja, ääntämistä ja lauseiden toistamista. Tutkimusryhmä on havainnut, että lapsista on hauska harjoitella kaveriksi kokemansa robotin kanssa. Pienikokoisen Nao-robotin eri väreissä välkkyvät karkkisilmät välähtävät aina, kun lapsi vastaa oikein. Pikatehtävässä selviää, että ranskankielisen uutuusromaanin ranskan professori lukee alkukielellä mutta ostaa suomennoksia, koska haluaa tukea käännöskirjallisuutta. Lukusuosituksena hän tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Leïla Slimanin kolmiosaisen Toisten maa -sukutarinan toista osaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, että suomentajat ovat tärkeitä välittäjiä kulttuurityössä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Mikä saa kristityn palvelemaan toisia? Miten Jumala toimii armolahjojen kautta? Mika Falkin opetus Lahden Kohtaamispaikassa 7.1.2024. Käsittelyssä 1.Piet.4:10-11 sekä Mark.10:42-46

Lahden Lotilan alakoulun musikaalikerhon valmistelema Kettu, joka kadotti sydämen -musikaali sai ensi-iltansa sunnuntaina. Esityksiä on luvassa vielä tiistaina, perjantaina ja lauantaina. Työryhmässä on mukana lähes 100 lasta ja aikuista. Ohjaaja Laura Peltoniemi vieraili Radio Voimalla maanantaina ketun roolissa esiintyvien alakoululaisten Silja Vanhasen (11) ja Jessica Kiiran (12) kanssa. Keskustelua käytiin esimerkiksi ketun kaksoisroolituksesta. - Mallista katsominen ja hyvien ideoiden nappaaminen toisten tekemisestä on pedagogisesti mielestäni äärimmäisen hyvä juttu. Näyttelemisessä ja esiintymisessä olisi kiva mitä avoimemmin pystyy varastamaan hyviä ideoita, Peltoniemi totesi. Siljan mielestä Jessicalla sujuu näytteleminen hyvin. - Äänenkäyttö on tosi hyvä. Jessicalla on myös Siljalle positiivista palautetta. - Olet mielestäni aina osannut repliikit superhyvin. Osaat myös käyttää ääntä, näytellä ja tanssia tosi hyvin. Kuuntele koko haastattelu.

Pohditaan mitä koodarin olisi hyvä osata ja ei niinkään tiettyyn firmaan tai rooliin hakiessa vaan yleisiä asioita mitkä ovat lähes pakollisia alalla menestymiseen kuten sujuva englanniksi lukemisen taito. Tomilta tuli myös blogi aiheesta (00:00) Jakso alkaa (00:40) Aiheen pohjustus (01:16) Tomin mietteet aiheesta (02:34) Mikä yllätti koodauksessa (04:35) Koodityö vs. muu toimistotyö (06:46) Koodarin on hyvä osata englantia (13:53) Koodarin on hyvä osata käyttää tietokonetta (20:43) Koodarin täytyy sietää kritiikkiä (24:14) Alanvaihtajan isoin ongelma (31:01) Uponneiden kustannusten harhakuvitelma (33:00) Toisten koodikäytäntöihiin mukautuminen

Minua heräteltiin miettimään,mikä minulle on tärkeää:ensimmäinen tapauson luonnollisesti vapaus.Toinen, mistä tingi en piiruakaan,on, että toiseen ihmiseen luottaa saan.Huijareita en sulata,aivan liian karvasta.Itseäni ja perhettäni puolustan,vaikka rauhassa elää haluan.Kieroilu, vehkeily ja salailu,samoin perätön juoruilu,pistää kyllä harmittamaanminua aivan tosissaan.Toisten hyväksikäyttöä en tajua,rintavana tästä on jonkinlaista hajua:kuka kuviani mihinkin haluaa käyttää,se minusta naisten esineellistämiseltä näyttää.Eikö olisi paljon mukavampaayhteisien asioiden eteen puuhastaa,ilman vilpin häivääkään,kestääkö tämä unelma päivääkään?Ulla-Maija Mantere

Tässä jaksossa kerron, mitä teen kollegoideni kanssa. Ja poikkeuksellisesti tuossa alla on koko podcast-jakson melkein täydellinen käsikirjoitus! Tästä voi olla sinulle hyötyä: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2015/03/spoken-language-tips.html P.S. Tervetuloa hiljaiselle aamukurssille toukokuussa. Vielä ehdit hyvin mukaan. https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2023/03/yosyottokurssi2023.html Hei kaikille Random Finnish Lesson -podcastin kuulijoille. Tänään on huhtikuun viimenen päivä eli toukokuun kolmaskymmenes päivä eli vappuaatto. Mä puhun tänään yksin ja mä ajattelin kokeilla sellaista mulle uutta juttua, että mä kirjoitan tämän podcastin etukäteen mulle mahollisimman luonnollisella puhekielellä ja sitten luen sen ääneen. Yleensä mulla on podcastissa joku vieras, jonka kanssa me vähän suunnitellaan, että mistä puhuttaisiin, ja mä lähetän kysymykset etukäteen, mutta ois ihan hullun iso homma litteroida kahenkymmenen minuutin keskustelu jälkikäteen, joten sen takia näissä jaksoissa ei oo tekstitystä. Ja nytkään mä en tiedä, mihin mä tämän tekstin laitan, mutta katotaan. Tän päivän aihe on se, millasta yhteistyötä mä teen mun kollegoiden kanssa. Mun päätyö on suomen kielen yksityisopetus, ja sen lisäks mä kirjoitan selkokirjoja ja koulutan selkokielestä. Mä teen yleensä töitä yksin ja tosi itsenäisesti, mutta parin viime vuoden aikana mulla on ollut aika paljon yhteistyötä kollegoiden kanssa eli sellaisia juttuja, jotka me on yhdessä ideoitu ja toteutettu. Se on tosi kivaa vaihtelua, ja on paljon mukavampi kokeilla jotakin uutta yhessä kuin yksin. Lisäksi siinä on se hyvä puoli, että jos vaikka jompi kumpi opettajista tulis sairaaksi, niin sitte toinen voisi vetää kurssin tai tapahtuman myös yksin. Ja opiskelijoille on tietysti tuplasti hyötyä, ku on kaksi opettajaa. Ja suunnittelu on mukavaa yhdessä, ja myös sen tapahtuman tai kurssin aikana on tosi kiva, että voi vetää sitä yhessä jonkun toisen kanssa, joka on yhtä kiinnostunut ja innoissaan. Ensin mä kerron siitä, mitä mä oon tehnyt toisten selkokirjoittajien kanssa, ja sitten mitä mä oon tehnyt toisten yksityisopettajien kanssa. Mä oon järjestänyt toisten selkokirjoittajien ja kirjastojen henkilökunnan kanssa kirjastotapahtumia, joissa esitellään selkokirjoja ja keskustellaan kuulijoiden kanssa. Eka kerta taisi olla syksyllä 2021, kun mä olin Marja-Leena Tiaisen kanssa puhumassa Kuopion kaupunginkirjastossa. Täällä Jyväskylässä on ollut kaksi tapahtumaa Riikka Tuohimetsän ja Sanna-Leena Knuuttilan kanssa ja nyt viimeisimpänä Oulussa oli Sanna-Leena Knuuttilan kanssa. Käytännössä se on mennyt niin, että me on ite ehdotettu tapahtumaa kirjastoille, suunniteltu esitys ja valittu ne kirjat, joita illan aikana esitellään ja jotka on varattu sinne kirjastoon, ja sitten on myös osallistuttu sen tapahtuman markkinointiin. Nyt viiimeksi Oulussa oli 23 kuulijaa, mikä oli tosi hienoa, ja oli mukava tavata kasvokkain myös selkokirjoittajia, jotka asuu Oulussa. Toisten suomen kielen yksityisopettajien kanssa mä järjestän sekä työpajoja verkossa että kielikursseja kasvokkain. Lisäksi mulla on oma tuote, jota mä markkinoin nykyisille ja tuleville kollegoille, ja se on yksityisopettaijen koulutuspäivä jossain kivassa hotellissa. Eka koulutuspäivä, jonka mä järjestin, oli huhtikuussa 2022 Jyväskylässä ja viime syyskuussa me oltiin Tampereella. Ja seuraava koulutuspäivä on viikon kuluttua Turussa. Sen koulutuspäivän sisältö on tosi yksinkertainen: jokainen seitsemästä tai kaheksasta osallistujasta pitää noin puolen tunnin esityksen tai vapaamman puheenvuoron jostain työhön liittyvästä asiasta, ja sitten me jutellaan ja syödään hyvin ja tutustutaan siihen kaupunkiin, missä me ollaan. JATKUU, mutta ei mahdu tähän. Lue koko käsikirjoitus: https://docs.google.com/document/d/1xFogIgkX7NVMyXJeeLfboGhfuAGAAsLhlAu9JLWK-Zo/edit?usp=sharing

Sonja (43) kertoi tiistaina Radio Voimalla tyttärensä Alman (10) kanssa suuren perheen muutto-operaatiosta. Perheeseen kuuluvat Sonjan ja Alman lisäksi isä, isosisko, isoveli, kolme jo kotoa muuttanutta muuta sisarusta sekä viisi koiraa ja kissa. Muuttopäätös syntyi Sonjan mukaan ihan vahingossa, kun perhe selaili uusia koteja Tori.fi -palvelussa. - Mieheni bongasi sieltä talon ja sanoi, että mennään katsomaan, tämä on ihan tässä lähellä. Talon ostaminen oli Sonjan kertoman mukaan jo hyvin lähellä ja perhe oli takuuvarma muutostaan uuteen kotiin. Toisin kuitenkin kävi, eikä perhe saanutkaan kyseistä taloa itselleen. - Se oli puolesta päivästä kiinni, ettemme saaneet sitä. Oli kesäloma-aika ja pankit toimivat todella hitaasti tällä hetkellä laina-asioissa. Oli kamala stressi päällä ja selvitimme, pitääkö oma talo saada ensin myytyä, ennen kuin saamme lainaa. Kun perhe oli saanut omat lainalupaukset kuntoon ja jättivät tarjouksensa, tuli välittäjältä soitto. - Toisten tarjous meni läpi, Sonja muistelee ja kuvailee vastausta yhdeksi elämänsä suurimmaksi pettymykseksi. Tällä hetkellä tuntemukset ovat kuitenkin toisenlaiset ja perhe on tyytyväinen, että ensimmäiset talokaupat jäivät tekemättä. - Ihan hyvä niin. Silloin se kyllä harmitti älyttömästi, mutta meillä on nyt paljon parempi koti, Sonja sanoo tyytyväisenä. Unelma uudesta kodista oli siis kuitenkin jo itänyt mielessä, sillä perhe tahtoi pois taajama-alueelta ja myös lisää tilaa perheen useille koirille. Käynnistyi kiivas uuden kodin etsintä. - Etsimme kotia rauhalliselta alueelta, mahdollisimman vähillä naapureilla. Perhe oli jo ehtinyt myydä kotinsa edellisen jo varmalta tuntuneen talokaupan myötä ja haaveili vanhasta talosta oikealla haluamallaan alueella. - Olin itse hyvin aktiivinen, mutta taloja tuli myyntiin tosi vähän. Käytännössä ei yhtään mitään, paitsi pommeja tai ylihintaisia, Sonja kuvailee ja jatkaa. - Asuimme vuokralla pienessä kerrostalokolmiossa viiden ihmisen ja viiden koiran kanssa, kun sain viestin myytävänä olevasta talosta, joka myyjän mukaan oli väärältä alueelta. Sonja päätti myyjää kuultuaan kuitenkin mennä perheineen katsomaan taloehdokasta, vaikka se olikin useita kymmentä kilometrejä väärässä suunnassa. - Kun astuimme ovesta sisään, emme kiertäneet edes koko taloa, kun sanoimme: "Tämä on meidän paikka", Sonja muistelee. Almasta uuden kodin etsintä oli hieman outoa, eihän hän ollut vielä koskaan aikaisemmin elämässään muuttanut. - Koko ajan oli hirveää häslinkiä ja joku puhui muutosta. Koiratkin sekoavat siitä, jos äiti alkaa tekemään jotain ylimääräistä ja pakkaamaan. Kuuntele haastattelusta, miten muutto sujui ja miltä Sonjasta tuntuu nyt, kun rankka ja stressaava talonhankintaprojekti on ohi.

Lahtelaisella huovutustaiteilija Arja Kotirannalla avautuu tällä viikolla alueellamme useita näyttelyjä. "Unia ja Unelmia" -yhteisnäyttely hollolalaisen taiteilijan Tina-Maria Jakolan kanssa on nähtävillä 1. joulukuuta alkaen Heinolan Lintuhoitolassa. Samasta paikasta Heinolasta siirtyy "Linnut, linnut" -niminen näyttely Asemapäällikön kahvilaan Lahteen ja lisäksi Kotirannalla avautuu kolmas näyttely Ravintola Hiidenkivessä. Huovutustaiteilijan neljäs joulukuussa avautuva näyttely nähdään Laanilan kievarissa Saariselällä. Pohjois-Suomessa viihtyvä lahtelainen tekee valtaosan huovutustöistään Lahdessa. - Minulla on niin hyvät työtilat tuolla Sopenkorvessa. Eli minulla on työhuone ja varastot kaikille materiaaleille, joita on paljon, kun teen paljon. Minun on melkein pakko keskittyä tekemään isot työt täällä. Meillä on mökki Kaamasessa ja sielläkin tulee jonkun verran tehtyä huovutustöitä. Kotiranta on asunut Lahdessa jo yli 30 vuotta, eikä ole varma onko se juuri Lahden kaupunki, joka häntä vetää täällä edelleen asumaan. - Vai onko se nämä ihmiset, jotka jotkut ovat niin rakkaita. Se voi olla myös tuo meidän koti Mytäjäisissä. Tykkäämme asua tuollaisessa yli 100 vuotta vanhassa talossa, vanhassa pihapiirissä ja vanhalla asuinalueella. Koti on ehkä se, mikä minua pitää Lahdessa. Huovutustaiteilija toivoo jatkossakin rohkeita kokeiluja Lahden kulttuurikentälle ja nostaa esille Kesannon. - Se on ikävä kyllä vähän ränsistynyt paikka ja siellä käy paljon tuhotyöntekijöitä. Siellä on ongelma, että sinne tulee sotkijoita. Käymme usein siellä koiran kanssa lenkillä ja olemme poimineet sieltä lasinsiruja ja roskia. Se on välillä kaaosta. Toivoisin, että siihen kiinnitettäisiin huomiota. Kotiranta jatkaa vielä vetoamalla, että ihmiset eivät tuhoaisi toisten järjestämiä asioita ja paikkoja Lahdessa. - Toiset tekevät valtavan työn ja jotkut menevät sotkemaan ja rikkomaan joka paikan. Pitäisikö tähän valjastaa joku oma porukka, joka pitäisi huolta näistä ympäristöasioista, jotka myös ovat lähellä sydäntäni. Kuuntele haastattelu. Kuva: Minni Salminen

Vuoden 2022 alkupuolella näki päivänvalon kaksi teosta. Toinen oli Helsingin Kaupunginteatterissa esitetty näytelmä Mikko Räsäsen tulevaisuus. Toinen on dokumenttielokuva Happy Worker - Or How Work Was Sabotaged Molemmat läpivalaisevat lahjomattomasti työn luonnetta 2000-luvulla. Ne panevat miettimään mitä työlle on tapahtunut ja myös sitä, miten työ kerrotaan, miten se näkyy nykyisessä tarinataloudessa. Kulttuuriykkösen vieraina näytelmäkirjailija Mika Ripatti ja dokumenttiohjaaja John Webster. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.

Kevätkaudella 2022 Raamattuohjelma Hetkisessä keskustellaan Raamatun lukemisesta ja tutustutaan raamattulähettiläisiin ja erilaisiin tapoihin viedä Raamatun sanomaa eteenpäin. Tässä jaksossa vieraana on raamattupiirityön konkari Ritva Mönkkönen, jonka kanssa keskustellaan siitä, mitä iloa on Raamatun lukemisesta yhdessä toisten kanssa. Toimittajana Anu Ylhäisi. Ohjelman on tuottanut Raamatunlukijain Liitto ja se on lähetetty aiemmin Radio Patmoksessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hetkinen Raamatun lukemiseen -lehden voi tilata osoitteesta rll.fi/hetkinen

Olemmeko haluttomia näkemään tunnekylmyyttä lapsissa ja nuorissa? Näemme lapset usein ruusunpunaisten lasien läpi, jolloin emme vältämättä halua uskoa että heissä voisi olla psykopatian piirteitä, sanoo lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen. Psykopatiasta puhuttaessa mieleen tulevat usein sarjamurhaajat ja rikolliset, mutta normiväestöstä löytyy myös psykopatian piirteitä ihmisistä, joista osa aiheuttaa kärsimystä ympäristöönsä ja osa ei.  Mieletöntä, Anja Snellman! on asiaa, tarinoita ja tunteita poreileva podcast. Snellmanin ja hänen vieraittensa kohtaamisissa setvitään, omakohtaisia kokemuksia pelkäämättä, miksi joku uupuu kerta toisensa jälkeen ja toinen selvää aina yhtä onnellisena kuopista takaisin tasaiselle. Podcastin lähtöoletuksena on: elämä on kummallista ja ihmismieli ihmeellinen. Psykopatian monet kasvot -kirja on ostettavissa Duodecimin verkkokaupasta. Podcastin kuulijat saavat alennuksen Kustannus Oy Duodecimin yleisistä tietokirjoista.

Entinen huippunyrkkeilijä ja nykyinen huippu Elina Gustafsson kertoo suoraan, miksi myös valmentajien pitäisi kasvaa samalla kuin urheilija ja miten helpottavaa hänen on olla aidosti se ihminen, joka hän on. Toisten miellyttämisen sijaan Elina jakaa ihmisille iloa, toivoa ja rohkeuttaan myös kirjassaan Rohkeudella Elina Gustafsson. Hän uskoo korkeampaan voimaan ja siihen, että kaikella on tarkoitus – myös häviöllä. Kuuntele, miten tämä ihana ihminen laittaa itsensä likoon. Instagramista löydät hänen ilonsa nimellä ellugee. Kuva: Oskari Ranta

Toisten loukkaantuminen ärsyttää ja loukkaaminen pelottaa. Miksi?

Pakko-oireilla on monta ilmenemisen tapaa. Toiset painivat vasten tahtoa mieleen tulevien ajatusten kanssa, jotka haittaavat elämää. Toisten arkea voivat haitata rituaalinomaisesti toistettavat tavat. Pakko-oireista kärsiviä hoitava psykologi ja psykoterapeutti Riitta Suvanto-Witikka kertoo, että oireista voi selvitä kohtaamalla ne. Apua on saatavilla ja toivoa löytyy. Mieletöntä, Anja Snellman! on asiaa, tarinoita ja tunteita poreileva podcast. Snellmanin ja hänen vieraittensa kohtaamisissa setvitään, omakohtaisia kokemuksia pelkäämättä, miksi joku uupuu kerta toisensa jälkeen ja toinen selvää aina yhtä onnellisena kuopista takaisin tasaiselle. Podcastin lähtöoletuksena on: elämä on kummallista ja ihmismieli ihmeellinen. Vieraan teokset voit ostaa Duodecimin verkkokaupasta. Podcastin kuulijat saavat alennuksen jaksoissa käsiteltävistä kirjoista.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat Tulevaisuudenjohtaja-blogia pitävän Kimmo Kolun kanssa johtamisesta. Itsensä johtaminen on johtajalle yhtä tärkeää kuin työntekijöillekin. Kun osaa johtaa itseään, niin on varmasti kyvykkäämpi johtamaan myös muita. Kun tunnistaa ihmisyyden rajat myös itsessään, niin on helpompi ymmärtää myös toisten rajoja ja johtamistyössä myös etsiä niitä. Samalla myös on kykyä olla armollinen sekä itseä että muiden rajoja kohtaan. Matkaan ei voi lähteä muusta kuin siitä pisteestä, missä itse kukin kulloinkin on eikä oikoreittejä ole. Johtajuus ei katso titteliä eikä asemaa, johtaminen sen sijaan usein mielletään kuuluvan nimikkeeseen. Johtajuutta voikin jokainen kehittää itsessään. Tekojen kautta tapahtuu asioita ja arjessa elämisen kautta. Hyvänä esimerkkinä arvojohtamisesta on se, että kaikki auttavat toisiaan ihan konkreettisesti eli tarvittaessa vasaraankin tarttuu myös johtotaso. Nuoret kaipaavat usein valmentavaa johtamista, jonka juuret ovat urheilumaailmassa. Valmentavassa johtamisessa kohdataan ihminen kokonaisuutena ja valmennetaan ihmisten omia ominaisuksia eikä vain taitoja, joita työssä tarvitaan. Asiantuntijaorganisaatioissa on usein samoja elementtejä kuin huippu-urheilujoukkueessa. Esimerkiksi niin, että asiantuntijoilla on usein intohimoa lajiin samalla tavoin kuin urheilijoilla. Siksi asiantuntijatyön johtajan kannattaakin tutustua myös urheilumaailman johtamiseen ja ammentaa sieltä. Tärkeää toki muistaa sekin, että kaikilla ei ole intohimoa työssään eikä tarvitse olla. Tällöin korostuu ulkoiset motivaatiotekijät työssä, kun taas vapaalla voi olla selkeä intohimo johonkin harrastukseen. Tärkeää on toki kuitenkin löytyä merkityksellisyyttä myös työssä jokaisella. Myös johtajan täytyy löytää työstään merkitys ja toki hänen tärkeä auttaa työntekijöitä löytämään oma merkityksellisyyden polkunsa. Nuoret sukupolvet ovat kyseenalaistaneet tiettyjä asioita (mm. arvot, merkityksellisyys) ja nostaneet keskusteluun asioita, jotka toki koskevat myös vanhempia sukupolvia. Tulevaisuuden johtaminen on lähtökohtainen kaikille parempi suuntaus. Itsensä johtaminen on yksi tärkein asia johtajalle. Sitä kautta tutustuu itseensä, ymmärtää paremmin muita ja itsensä kehittäminen on helpompaa, kun tuntee itseään. Vuorovaikutustaidot ovat hyvin tärkeitä myös, sillä luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen on tärkeää, jotta on turvallista kertoa omat mielipiteet ja sitä kautta voidaan käydä aidosti rehellistä dialogia. Teksti: Mirva Leppälä

Huomaavatko naiset, jos heidän rintamustaan katsotaan? Mihin saa katsoa? Mihin Arno ja Jussi kiinnittävät huomiota toisissa ihmisissä?

Toisten mielipiteitä ei voi hyväksyä ennen kuin hyväksytään, että ihminen ei suvaitse toisten mielipiteitä, sanoo kirjailija Joonas Konstig kolumnissaan.

Vahva avaus, lapsuudensuosikki vaiko uusi lisä inhokkipinoon? Bondin esittäjä vaihtuu jo kolmatta elokuvaa peräkkäin, kun Roger Moore aloittaa tuplanollakautensa. Vaan millaisen vastaanoton hänen ensimmäinen elokuvansa saa?

Jännä juttu uskomuksiin liittyen: Miksi niitä on paljon helpompaa usein huomata muiden puheesta kuin omasta ajattelusta? Entä mitä ehdotan sinun tutkailevan, kun huomaat jonkun ajattelevan hyvin toisella tavalla kuin itse ajattelet? The post 74: Miksi toisten uskomuksia on helpompi tunnistaa kuin omia appeared first on Astetta parempi elämä.

Dalai Lama sanoo, että egokeskeisesti eläminen on virhe. Toisten asettaminen etusijalle taas lisää onnellisuutta. Sen voi tehdä jopa itsekeskeisestä näkökulmasta.

Toisten ihmisten diagnosoiminen kahvipöytä- tai nettikeskusteluissa ei hyödytä ketään. Päinvastoin, siitä on haittaa, sanoo Saara Särmä kolumnissaan.

Kirjailija Mikko Rimminen on kirjoittanut romaanin "Jos se siltä näyttää". Sen päähenkilö on iäkäs herra, joka on poikkeuksellisen ujo ja varautunut. Pieni poika saa hyvin pienillä teoilla ja sanoilla miehen elämän raiteiltaan. Mikä sai Rimmisen kirjoittamaan kirjan sosiaalisia suhteita pelkäävästä ihmisestä? Vieraana Mikko Rimminen. Jakke Holvas juontaa.

Käsittelen jaksossa hyvän mielen asioita 15 eri käsitteen/näkökulman avulla. 1. Liikunta 2. Ruoka 3. Sosiaalinen elämä 4. Opiskelu 5. Elokuvat 6. Musiikki 7. Asioita, missä en ole hyvä 8. Toisten auttaminen 9. Huolettomuus 10. Vastavuoroisuus 11. Vastoinkäymiset 12. Subjektiivinen kokemus 13. Eri asiat ei ihmisillä 14. Onnellisuus / hyvän mielen asiat 15. Hyvän mielen tavoitteet

Areiopagin podcastin tässä jaksossa tarkastellaan, millaista keskustelua piispojen julkaisema Tieteiden lahja -kannanotto on herättänyt. Tarvittiinko tällaista kannanottoa? Siloitteleeko kannanotto liikaa tieteen ja kristinuskon välisiä ristiriitoja? Areiopagi julkaisi viime viikolla eri alojen tieteentekijöiden kommentteja evankelis-luterilaisen kirkon piispojen puheenvuoroon Tieteiden Lahja. Kommenteissa kiitettiin piispojen tapaa korostaa tieteen ja uskon yhteensopivuutta. Toisten mielestä uskon ja tieteen erillisyyttä olisi […] Areiopagin podcast #21: Näkökulmia piispojen puheenvuorosta käytyyn keskusteluun on Areiopagi sivuston artikkeli.

Tapamme viestitellä on lyhyessä ajassa muuttunut perinpohjaisesti. Joidenkin mielestä netti on tuonut kansalaisille ennennäkemättömän paljon sananvapautta. Toisten mielestä anonyymi ja estoton viestittely kaventaa sananvapautta, koska kaikki eivät halua altistua vihapuheelle tai maalittamiselle. Mitä sanavapaudelle ja keskustelukulttuurillemme ja on tapahtumassa? Miten nykymaailmassa pitäisi määritellä sananvapauden rajat? Roman Schatzin vieraina ovat Julkisen sanan neuvoston valittu tuleva puheenjohtaja Eero Hyvönen ja Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittaja Matias Turkkila.

Psykologinen turvallisuus on kokemus siitä, että voi tuntea olonsa turvalliseksi yhteisössä jossa on. Työpaikalla se näkyy mm. vuorovaikutuksessa. Voit kysyä asioita tai tehdä ehdotuksia pelkäämättä, että tulet nolatuksi tai nöyryytetyksi. Tunnet, että mielipiteitäsi arvostetaan.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykologisesta turvallisuudesta Novetoksen työpsykologi, valmentaja Hanna Poskiparran kanssa.Hanna korostaa, että psykologinen turvallisuus vaatii rohkeutta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskalletaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä. Ideoiden jakamiseen kannustetaan ja omia mielipiteitä ja ajatuksia uskalletaan tuoda esille. On myös lupa puhua virheistä ja epäonnistumisista. Keskustelukulttuuri on avointa. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kunnioitetaan toisten osaamista, erilaisuutta ja suhtaudutaan työkavereihin myönteisesti.Psykologisesti turvattoman yhteisön voi tunnistaa mm. siitä, että keskustelukulttuuri ei ole avointa. Tietoa ei jaeta, eikä osoiteta arvostusta toisia kohtaan. Toisten auttaminen on vähäistä. Työyhteisön psykologista turvallisuutta voi kehittää. Se vaatii tilaa ja aikaa tulla kohdatuksi ja kuulluksi.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa?- Mihin kaikkeen psykologinen turvallisuus vaikuttaa?- Miten psykologista turvallisuutta voi mitata?- Onko psykologisesti turvallinen työpaikka myös hyvä työpaikka?- Minkälaisissa töissä psykologinen turvallisuus on erityisen tärkeää?- Miten psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa?- Miten työntekijä tai johtaja voi vahvistaa psykologista turvallisuutta?Jakson linkit:Hanna Poskiparta Novetoksen sivuilla ja Hanna Poskiparta LinkedIn:ssa.Tietoa ja tutkimusta psykologisesta turvallisuudesta:- Työkalupaketti psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen Hannan keskustelussa mainitsemilta Google re:Work -sivustolta: Tool: Foster psychological safety- Blogi-postaus psykologisesta turvallisuudesta re:Work sivuilla: The five keys to a successful Google team- Kirjallisuuskatsaus-artikkeli psykologisesta turvallisuudesta johtavalta aiheen tutkijalta, Harvardin professori Amy Edmondsonilta (open access): Edmondson, A. C., & Lei, Z. (2014). Psychological safety: The history, renaissance, and future of an interpersonal construct. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavavior, 1(1), 23-43. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-031413-091305Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivutPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

Miksi on tärkeää oppia saamaan suunsa auki tarvittaessa, tilanteessa kuin tilanteessa? Miksi on tärkeää puolustaa itseään ja arvojaan keskustelussa?

Rakkautta veroja kohtaan tulisi vaalia, koska vain niin taataan kaikille oikeudenmukainen hyvinvointivaltio, jossa kelpaa elää, opiskella ja yrittää, sanoo Ina Mikkola kolumnissaan.

“Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: “Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?” He vastasivat: “Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista.”. “Entä te?” kysyi Jeesus. … Lue loppuun →

Matkalla minuksi, osa 14: pelkojen kohtaaminen toisten ihmisten kautta by Kaisa Nousiainen

On todella tärkeää aika ajoin tarkistaa, kenen tavoitteita toteutat elämässäsi ja kenen arvojen mukaan elät. Erityisen tärkeää tämä on tarkistaa silloin, jos on ontto olo, vaikka ”kaiken pitäisi olla hyvin”. Toisten mielipiteiden mukaan ja ns. automaattiasetuksella eläminen voi tässä hetkessä olla helpompaa, mutta pysähdythän hetkeksi tarkistamaan, oletko menossa itsellesi pitkällä aikavälillä mieluisaan suuntaan. The post 12: Kenelle mieluista elämää elät appeared first on Astetta parempi elämä.

Toisten vartaloihin kohdistuvat negatiiviset kommentit ovat ikäviä ja aina väärin, mutta miksi silti body shaming on valitettavan yleistä? Monesti harmittomaltakin kuulostavat lauseet ja sanavalinnat toisten ulkonäöstä kätkevät sisäänsä loukkaavan viestin. Tässä jaksossa Metti ja Hanna keskustelevat avoimesti body shamemaamisesta sekä jakavat omia kokemuksiaan aiheesta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  14. jaksossa puhutaan verbaalisesta väkivallasta. Tarkastelun kohteena on Ranskan entisen presidentin Sarkozyn vastainen Facebook-palsta. Millaisia kielellisiä keinoja keskustelijat käyttävät toisiaan loukatakseen? Miten verbaalinen väkivalta lähtee liikkeelle ja etenee? Yksi asia jakaa keskustelijat: kenen loukkaamista kaikki keskustelijat eivät hyväksy? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Helsingin sanomien kilpailevat kolumnit "Toisten paino ei kuulu sinulle" ja "Kehopositiivisuudessa on paljon samaa ehdottomuutta kuin kieltolaissa aikanaan" nostavat keskustelua itsetunnosta, ylipainosta, alipainosta, terveydenhuollon kustannuksista ja muusta. Toisena aiheena ketjuravintoloiden uudet konseptit ja uudistukset kahden ravintola-alan veteraanin näkökulmasta.    

"Mikä oikeus historiantutkijalla on tonkia toisen ihmisen elämää? Hänhän ei ole enää paikalla puolustautumassa?" Tästä ja elämäkertojen muusta laadinnasta puhuu monen vuoden kokemuksella vieraamme Maarit Leskelä-Kärki.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelun aiheina ovat tulevaisuuden ammatit, sosiaalisen median luonne ja terveiset Ylen uudelle toimitusjohtajalle. Heti lähetyksen jälkeen Anu Koivunen oikaisi suorassa lähetyksessä tekemänsä virheen: "MTV ei Medialiiton jäsen eli Merja Ylä-Anttila ei - toisin kuin #pyöreäpöytä-keskustelussa oletin - joudu vaihtamaan puolta Ylen nettiuutisista Euroopan komissiolle tehdyssä valitusasiassa. Pahoittelen virhettäni!" - Lähde: Anu Koivusen Twitter-päivitys. Kyseinen väärä tieto on poistettu tästä tallenteesta. Poistetun kohdan kesto oli 47 sekuntia.

Toisten ihmisten henkilötietoja hyväksikäyttäen verkkokaupoista itselleen tuotteita tilannut nainen on saanut tuomion Keski-Suomen käräjäoikeudesta .. Lisää >> http://ift.tt/2GtfXcF

Romahduspisteessä oleva Venezuela jakaa mielipiteitä rajusti jopa täällä Suomessa. Toisten mielestä syyllinen syviin ongelmiin on roistohallitus, toisten mielestä Yhdysvaltojen imperialismi. Miksi keskustelu on näin mustavalkoista? Sitä kysyy Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma. Juontajana on Jaana Kanninen. Kuva: Miguel Gutierrez / EPA

104 vuotta sitten 10.4.1912 Titanic lähti neitsytmatkalleen. 15.4.1912 se upposi törmättyään ajelehtivaan jäävuoreen, joka viimeisimpien tietojen mukaan oli ollut alkujaan todella suuri ja siitä syystä ajelehtinut yllättävän etelään sulamatta kokonaan. Titanicin katastrofi on kuin täydellinen kertomus. Siihen tiivistyy pyrkimys virheettömyyteen ja usko tekniikan kaikkivoipaisuuteen, jotka kuitenkin joutuvat nöyrtymään mahtavien luonnonvoimien edessä. Matkustajien ja miehistön kohtalosta nousee esiin yhtäältä epätoivoiset taistelut elämästä sekä ihmeelliset pelastumiset ja toisaalta kohtalokkaat laiminlyönnit. Tarina kertoo rakastavaisista, jotka matkasivat Titanicilla ja vaikka naiset olisivat päässeet pelastusveneisin, he eivät suostuneet irrottamaan otettaan rakastaan vaan totesivat, ”aloitimme matkan yhdessä ja yhdessä sen myös päätämme.” Kohteliaisuus koitui puolestaan brittien kohtaloksi, arvioi australialainen David A. Savage. Hänen mukaansa britit jonottivat kiltisti pelastusveneisiin, kun yhdysvaltalaiset rynnivät jonon ohi. Savagen mukaan yhdysvaltalaiset selviytyivät hengissä 8,5 prosenttia todennäköisemmin kuin muunmaalaiset, kun taas jonottavien brittien mahdollisuus selviytyä oli 7 prosenttia muita huonompi. Joidenkin historioitsijoiden mukaan Titanicin kohtalo opetti ihmisille, ettei pidä koskaan uskoa sokeasti teknologian erehtymättömyyteen. Toisten mukaan emme ole edelleenkään oppineet sitä. Miten mahtaa olla? Oliko sokea usko teknologian kaikkivoipaisuuteen syynä italialaisen loistoristeilijä Costa Concordian onnettomuuteen? Entä miten turvallisuus on hoidettu maailman suurimmalla risteilyalus Harmony of the Seas:lla, joka lähtee neitsytmatkalleen nyt toukokuussa 2016? Entä luoteisväylä, jossa matkailu lisääntyy jäävahvistamattomilla laivoilla? Mm. näitä asioita ja Titanicin kohtalon syitä selvittää Aalto-yliopiston meritekniikan professorin Pentti Kujala, hänet tapasi erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto. Titanicin uppoamisen vuosipäivää vietetään aina 15. huhtikuuta.

Keskustelijoina Joonas Alanne, tuolloin Tuomiolla-debyyttinsä tehnyt Anton Vanha-Majamaa ja Jussi Huhtala. Keskustelut on julkaistu alun perin Episodin sivuilla syys-lokakuussa 2014.

Myy nokkelaa varmuuttasi, osta tilalle ihmetystä. Siinäpä hyvä neuvo. Haluan nähdä maailmaa muiden silmin: viisaamman, vähäisemmän, vahvemman. Haluan puhua itseäni oivallukseen, pullahtaa ymmärrykseen. Pyydän elämää rakastavia ja sivistystä etsiviä kulkemaan kanssani -oppaakseni edelleni, kaveriksi rinnalleni tai seuraamaan tilanteen mukaan. Tänään teemana myötätunto.

Muotitoimittaja Sami Sykön mukaan suomalaiset ovat vuosien myötä petranneet pukeutumistaan. Välimatkaa muihin maihin on ollut, mutta nyt tullaan perässä jo ihan mukavasti. - Suomalaiset eivät todellakaan erotu enää katukuvassa pukeutumisen perusteella. Enemmänkin erotumme ihonvärin, kasvojen piirteiden sekä hiusvärimme perusteella. Sykkö kertoo amerikkalaisen ystävänsä huomioineen, että suomalaiset kadulla kulkiessaan katsovat maahan, eivät ota katsekontaktia muihin. Toisten huomioiminen ei meiltä vielä oikein onnistu. - Ihmiset tulevat pienistä huomionosoituksista hyvälle mielelle; sinulla on kiva takki tai hienot kengät - tälläiset kohteliaisuudet piristävät kenen tahansa päivää. Analysoidessaan suomalaisten pukeutumista Sykkö huomio erityisesti miehet. - He ostavat nykyään kalliimpia vaatteita sekä panostavat laatuun. Miehille tyypillisesti, vähän niin kuin autokaupoilla, halutaan vaatteilta myös ominaisuuksia. "Tavallista ABC-miestä" Sykkö kannustaa värikkäämpään pukeutumiseen. - Jospa puettaisiin ylle pikkasen värikkäämmät vaatteet, niin katukuvakin siitä piristyisi. Miten tyylimaailmaan sopii käytännöllisyys? Sykön mielestä suomalaisten käsitys käytännöllisyydestä on niin mukavuuteen perustuvaa. - Äitini on vanhempi ihminen ja käyttää mielellään kenkiä, joissa on hieman joustoa pohjissa, ne ovat siis mukavat. Mutta kenkiäkin on monenlaisia, eivät italialaiset mammat koskaan kulkisi sellaisissa sandaaleissa kuin täällä kuljetaan. Saksalaiset ja suomalaiset suhtautuvat vaatteisiin saman tyyppisesti, mukavuus ja käytännölllisyys edellä mennään, pukeutuminen näyttääkin hyvin samanlaiselta. Mitä tyyli on? Tyyli ei tule automaattisesti kuin "Manulle illallinen". Se opitaan vuosien kuluessa. - Tyyliä voi verrata viulun- ja pianonsoiton opiskeluun. Ensiksi osaa pikkuisen helpompia konserttoja ja harjoittelemalla saattaa tulla ihan huipuksi alalla. Muotitoimittaja Sami Sykkö vieraili Ihan pihalla -lähetyksessä torstaina 20.8.2015. Toimittajana oli Olga Ketonen.