Podcasts about henri vanhanen

Saksan vaalivoittaja Friedrich Merz latasi vaali-iltana täyslaidallisen Trumpin Yhdysvalloista ja presidentti Trumpin hallinnon jäsenten sekaantumisista Saksan vaaleihin. Merz kyseenalaisti lausunnossaan myös puolustusliitto Naton tulevaisuuden. Repeääkö railo Yhdysvaltain ja Euroopan välille myös Natossa? Ryhtyvätkö saksalaiset ajamaan Naton rinnalle itsenäistä eurooppalaista puolustusta? Voiko Suomi täysimääräisesti luottaa Naton ja Yhdysvaltain ydinpelotteen turvaan? Onko puolustusselonteko kirjoitettava Trumpin hallinnon Nato-lausuntojen takia uusiksi? Allekirjoittaako Ukrainan presidentti Zelenskyi mineraalisopimuksen Trumpin kanssa niin sanotusti veitsi kurkulla? Yhdysvaltain ja Euroopan liittolaissuhteiden kriisiytymistä analysoivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen, sekä tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Uutistoimistot kertovat Ukrainan iskeneen amerikkalaisohjuksin Venäjälle. Ohjusisku näyttää ylittäneen punaisen linjan, jonka mukaan raja länsiohjusten käytössä kulkee Venäjän rajassa. Onko ohjusisku merkki presidentti Joe Bidenin pyrkimyksestä muuttaa Ukrainan sodan strategista asetelmaa, vai tapahtuvatko yhdysvaltalaisohjuksin tehtävät iskut Venäjälle Ukrainan kannalta liian myöhään? Pyrkiikö Biden ratkaisemaan sodan Ukrainan eduksi ennen presidentti Donald Trumpin astumista valtaan Yhdysvalloissa? Miksi tieto Bidenin ohjuspäätöksestä suututti Trumpin lähipiirissä? Tietoja Bidenin ohjuspäätöksestä analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Edessä on vuosisadan mittainen suurvaltojen kilpajuoksu, joka muuttaa maailmanjärjestystä pysyvästi, kirjoittavat ministeri Jaakko Iloniemi ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ulkopolitiikan esseekokoelmassaan. Kuuluuko Suomi suurvaltakilpajuoksun häviäjiin vai voittajiin? Jättääkö Yhdysvallat Naton, jos presidentiksi valitaan republikaanien Donald Trump? Onko Venäjällä edessään vain synkkiä vaihtoehtoja? Kuinka merkittävä sodan eskalaation riski piilee Israelin hyökkäyksessä Libanoniin? Onko äärioikeiston voitto Itävallan vaaleissa osoitus poliittisen tilanteen pysyvästä muutoksesta Euroopassa? Vieraina ovat ministeri ja entinen diplomaatti Jaakko Iloniemi sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kartanlukijana Soini -podcastissa vieraileva ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen seurasi Suomen Nato-prosessia aitiopaikalta. Hän korostaa sitä, että Nato-jäsenyys on nyt avannut Suomelle uusia ovia, joilla kehittää maan turvallisuutta niin, että se ei jatkossa olisikaan vain Naton varassa.

Alexander Stubbin (kok.) presidenttikausi alkaa ulkopoliittisesti vaikeana aikana. Kylmän sodan jälkeinen aika on päättynyt, Euroopassa on sota ja ulkopolitiikka on muutoksessa. Miten Suomen ulkopolitiikka muuttuu uuden presidentin myötä Jatkuuko Sauli Niinistön ulkopoliittinen linja, vaikka Niinistön aikakausi päättyy? Suomen ulkopolitiikan muutosta arvioivat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Pääseekö EU ulos umpisolmustaan ja miten käy rapakon toisella puolella? Ukrainan tuki takkuaa ja poliittinen päätöksenteko on uhattuna. Transatlanttisia pulmia meille avaa tutkija Henri Vanhanen. Kotimassa työtaistelut kiihtyvät mutta onneksi vaalikahvit pelastavat.

Lakkotilanne paisuu, olisiko vielä jotain tehtävissä ennen kuunvaihdetta? Vieraina puheenjohtaja Jarkko Eloranta, SAK ja toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK.  Esivaaliodotukset Yhdysvalloissa, puhelimessa tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopiston John Morton - keskuksesta Venäjän uhan taso ja Naton sotaharjoituksen merkitys. Vieraina entinen puolustusvoimain komentaja, kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok) ja tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti. Ennakkoäänestyksen viimeinen päivä käynnistyy, kuinka vilkasta äänestyspaikoilla on ollut? Puhelimessa vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, oikeusministeriö. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Matti Konttinen ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Mitä Suomi ja Yhdysvallat sopivat puolutusyhteistyösopimuksessa? Haastateltavana eduskunnan puolustusvaliokunnan pj. Jukka Kopra (kok.) sekä tutkija Henri Vanhanen ulkopoliittisesta insituutista.  Mikä on tilanne Israelin ja Hamasin välisessä sodassa? Toimittaja Antti Kuronen raportoi Tel Avivista.  Unkarille annetaan EU:n jäädyttämiä varoja. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa toteaa, että päätös on katastrofaalinen. Sarvamaa haastateltavana.  Eu-huippukokouksessa pyritään tukemaan Ukrainaa, mutta Unkari hämmentää tilannetta. Onko Eu:n mahdollista vastustaa Unkarin sooloillua? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sekä tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara. 

Moni asia on muuttunut sitten vuoden 2018 presidentinvaalien. Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja maailmanpolitiikka on aidosti vaikeassa asennossa. Myös Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut Nato-valtio. Näkyykö ulkopolitiikassa tapahtunut muutos presidentivaalien asetelmissa, ehdokkaiden vaalikampanjoissa tai vaalikeskusteluissa? Mistä asioista presidenttiehdokkaiden ei missään nimessä pitäisi vaalikampanjoissaan vaieta? Mitä jää piiloon, jos presidentinvaaleissa puhe pyörii vain Venäjän ympärillä? Tammikuun 2023 presidentinvaaleja analysoi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Welcome to Inside Policy Talks, the premier video podcast of the Macdonald-Laurier Institute.In this episode you'll hear Balkan Devlen in conversation with Alexander Dalziel, and Henri Vanhanen on how Canada and other democratic nations should respond to the threat to critical undersea infrastructure from malicious global actors. Read Alexander and Henri's article for Inside Policy here: https://macdonaldlaurier.ca/undersea-under-threat/Find Inside Policy Talks on YouTube and wherever else you get your audio (Spotify, Apple, Google, Amazon).Like, review, comment, share, subscribe!

Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken jälleen Lähi-itään. Washingtonista raportoi Iida Tikka.  Voisiko kansainvälinen yhteisö tehdä enemmän Gazan kriisissä? Keskustelemassa vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu, Fingo ja maailmapolitiikan prof. Heikki Patomäki. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkaa tänään Maarianhaminaan. Nouseeko Ahvenanmaan oikeudellinen asema keskusteluun? Puhelimessa tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti.  Kuhina eläkkeiden ympärillä jatkuu. Kuka maksaa kenenkin eläkkeet nyt ja tulevaisuudessa? Keskustelemassa toimitusjohtaja Mikko Kautto, Eläketurvakeskus ETK ja toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELA. Virolaisopettajat vaativat roimaa palkankorotusta, maata uhkaa nyt opettajalakko. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Miksi autoritaariset valtiot ottavat suurempia sotilaallisia riskejä kuin demokraattiset valtiot? Mikä merkitys elintasolla ja ruuan hinnalla on aseellisten konfliktien syttymiselle? Voisiko nykyisistä konflikteista eskaloitua globaali suursota? Minkälainen toimija BRICS on ja millä keinoilla BRICS-maat pyrkivät horjuttamaan lännen hegemoniaa? Miksi Yhdysvallat on yhteinen vihollinen sekä Venäjälle, Kiinalle että Iranille ja miksi Venäjä ja Kiina suhtautuvat kielteisesti Iranin pyrkimyksiin kehittää ydinase? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Jakso on kuvattu 10.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hamasin hyökkäys (4:45) Venäjä (7:59) Jakolinjat (10:43) Media (13:55) Ukrainan sota (20:39) Neuvostoliiton romahtaminen (27:02) Kaksinaismoralismi (31:22) Oppositio (35:18) Ydinaseet (39:44) Autoritarismi ja riskinotto (45:18) Demokratia (47:03) Elintaso (52:56) Kansainvälinen järjestelmä (58:22) Ruoka (1:01:33) Globaali suursota (1:08:51) Proxy-sodat (1:19:28) BRICS (1:25:05) "Yhteinen vihollinen" (1:27:23) Kiina (1:32:02) Iran (1:39:46) Ydinasevallat (1:41:12) Itämeren kaasuputket (1:48:39) Pakolaisaallot

Presidentti Sauli Niinistön lausunnot ydinaseuhkasta ovat kiinnittäneet lehdistön huomiota maailmalla. "Riski, että atomiaseet alkavat puhua, on aivan valtava", sanoi presidentti Niinistö politiikan toimittajien tilaisuudessa. Miksi Niinistö nosti esiin ydinsodan uhkan tässä ja nyt? Onko riski ydinasekonfliktista aidosti koholla? Mihin Niinistö pyrkii puhumalla suursodan uhkasta ja ydinasekonfliktin riskistä? Ydinaseiden aiheuttamia riskejä ja suursodan uhkaa analysoivat kansainvälisen politiikan lehtori, dosentti Juha Vuori Turun yliopistosta, sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Toimittaja on Tapio Pajunen.

Millaisen presidentin Suomi tarvitsee? Haastattelussa Tampereen yliopiston kansainvälisen poitiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Elämme aikaa, jossa Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, suurvaltojen suhteet ovat muutoksessa ja ilmastokriisi on yhä konkreettisempi. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee? Venäjä-suhteen ylläpitäminen ei seuraavalle presidentille ole enää samassa roolissa kuin aiemmilla presidenteillä. Kuitenkin jos Venäjällä vaihtuu valta seuraavan Suomen presidentin kauden aikana, voi Forsbergin mukaan olla ajankohtaista pohtia myös Venäjä-suhteiden uudelleenrakennus. Vanhanen pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii kansainvälisistä suhteista myös sen takia, että olemme riippuvaisia viennistä ja tuonnista huoltovarmuudenkin kannalta. Miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa presidentin rooliin? Millaisia suhteita Venäjään pitäisi rakentaa? Miten Suomen pitää asemoitua Yhdysvaltojen ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitustunnustelut lähtevät käyntiin, mitä on odotettavissa? Studiossa Ylen politiikan toimittaja Antti Pilke. Ahvenanmaan demilitarisoitu asema puntarissa. Vieraina valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka ja tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään uudessa tilanteessa Nato-maana. Vieraana Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Mikko Hautala. Ranskan mellakat yltynevät taas, tänään selviää kiistellyn eläkeuudistuksen laillisuus. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Seksuaalivähemmistöt ahtaalla keskisen Afrikan maissa. Keniasta raportoi Afrikan kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen. Juontaja Marjo Näkki, toimittaja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Finland is in NATO. This week, the ratification was made complete, and the country joined the North Atlantic alliance. To talk through how it got there, Lawfare Publisher David Priess sat down with two research fellows at the Finnish Institute of International Affairs in Helsinki: Henri Vanhanen, who has also served as a foreign policy advisor to the National Coalition Party, which recently won the most seats in the Finnish parliament and is in the process of forming a government, and Minna Ålander, a research fellow who, like Henri, has recently written for Lawfare and has been on the podcast previously to talk about Finnish security issues. They talked about the long road to get to NATO membership for Finland, what Finland brings to NATO, and what NATO brings to Finland.Support this show http://supporter.acast.com/lawfare. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

This week on the podcast we look at the latest developments relating to Sweden and Finland's accession to NATO. This week the Hungarian parliament finally ratified Finland's membership to the alliance, two weeks after President Erdogan in Turkey gave his seal of approval following a meeting with the Finnish president. Sweden however remains trapped in limbo, with both Turkey and Hungary delaying Stockholm's membership and Erdogan in particular asking for more concessions. We discuss why Turkey and Hungary took issue with Sweden and Finland, what the strategic situation in the Baltic looks like now with only Finland in NATO, and the challenges facing Sweden amid fraught ties with President Erdogan? We also look ahead to Turkey's presidential election in May. Recent opinion polls point to a neck-and-neck race with some polls even showing President Erdogan falling behind the opposition. Turkish voters cast their votes on 14 May, so we discuss what the sentiment is like in Turkey ahead of the election, and how will the world respond to a potential change of power in Ankara for the first time in 20 years? Joining Bronwen Maddox on the podcast his week is Henri Vanhanen, a Research Fellow with Finnish Institute of International Affairs and Galip Dalay, an Associate Fellow with our Middle East and North Africa Programme. Read our expertise: Russian nuclear intimidation The Abraham Accords and Israel–UAE normalization Russia's aggression and a crisis for multilateralism Subscribe to Independent Thinking wherever you get your podcasts. Please listen, rate, review and subscribe. Presented by Bronwen Maddox. Produced by John Pollock. Sound by Abdul Boudiaf and Alex Moyler

Henri Vanhanen (Research Fellow at The Finnish Institute for International Affairs (FIIA)) talks with the Thinking Global team about Finland joining NATO alongside Finnish Foreign and Defence Policy broadly, following-up on his popular Op-Ed 'Finland and NATO Membership'. Thinking Global is affiliated with E-International Relations - the world's leading open access website for students and scholars of international politics. Henri Vanhanen can be found on Twitter: @HenriVanhanen.

Politiikkaradio lähestyy Natoa kahdesta eri suunnasta. Naton ympärillä on kuohunut, kun Turkki ilmoitti peruvansa toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto nostatti Ruotsissa kohun julkisella pohdinnallaan, että Suomi voi edetä Natoon yksinkin, mitä hän kuitenkin kiirehti pian pehmentämään. Muuttavatko uutiset käsitystä siitä millaiset mahdollisuudet Suomella ja Ruotsilla on päästä Naton jäseniksi? Mitä Natosta on jäljellä Turkin toiminnan jäljiltä? Natosta ja vallasta keskustelevat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Viikon toinen uutinen on, että pääministerin kansliassa on aloitettu oma valmistautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Pääministerin avuksi ollaan perustamassa kiireellä uutta turvallisuuspolitiikan huippuvirkaa ja tehtävää varten omaa yksikköä. Miten roolit käytännössä jakautuisivat Nato-Suomessa? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, ja osallistuu sotilasliiton huippukokouksiin puolustusvoimain ylipäällikkönä. Sotkisiko uusi yksikkö päätöksentekoa vai toisiko se kaivattua koordinaatiota? Toimittajana on Antti Pilke.

Hallitus jatkaa, mutta pääministeri antoi keskustalle "viimeisen mahdollisuuden" noudattaa hallituksen pelisääntöjä. Millaisin tunnoin politiikassa nyt jatketaan? Vieraina eduskuntaryhmien puheenjohtajat Eeva Kalli (kesk), Ville Tavio (ps) ja Atte Harjanne (vihr). Ulkoministeri Haavisto tapaa Yhdysvaltain ulkoministeri Blinkenin, Iida Tikka raportoi Washingtonista Turkin asevientivaatimukset Suomelle hämmentävät, selkeyttääkö puolustusministeri Kaikkosen Turkin-vierailu asiaa? Vieraina prikaatikenraali (evp) Juha Pyykönen ja tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti.  Koplaako Unkarikin ratifiointia muihin asioihin? Nato-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi Unkarista.  Ulkomaanlehtikatsaus Venäjältä, Heikki Heiskanen.  Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anna Nevalainen ja Mikko Haapanen. Tuottaja Tuomas Ferm.

Finland and Sweden have made the historic choice to apply to NATO, but there's a lot of misunderstanding out there about the context for these decisions. To talk through it all, David Priess sat down with Emanuel Örtengren, the acting director of the Stockholm Free World Forum, a Swedish foreign and security policy think tank; Minna Ålander from the German Institute for International and Security Affairs, where she focuses on northern Europe and Nordic security; and Henri Vanhanen a foreign policy advisor to Finland's center-right National Coalition Party. They discussed the history of Finnish and Swedish nonalignment, the shift in public and government opinion toward NATO in recent months, and both countries' processes for applying to the alliance.Support this show http://supporter.acast.com/lawfare. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

For the last century, Finland has walked a diplomatic tightrope between East and West. A former Russian imperial holding and Soviet target, the independent nordic nation boasts a free market economy, EU membership, and regional defense partnerships. Yet, Finland has previously stopped short of formally joining NATO, the West's major military alliance–maintaining a pragmatic policy of forced neutrality along its 800-mile border with Russia. That is, until Russia's recent invasion of Ukraine. How does a country survive the threat of Russian aggression? Ray Suarez talks with Henri Vanhanen, advisor to the Finnish National Coalition Party, about his country's recent pivot toward NATO membership–both in parliament and the polls–and what it could mean for the future of international security.  Featuring: Henri Vanhanen, foreign policy and EU advisor for the Finland National Coalition Party Ray Suarez, co-host of WorldAffairs Finland 101, by Ray Suarez Maybe you've noticed how often Finland comes up during the Ukraine coverage, and wondered why? Here's a quick little history…a thousand pages in a few seconds. For centuries, the Finns have had to thread their way, as a people, through the conflicts of other big powers in their part of the world. Ethnically and linguistically distinct…they're not their Swedish neighbors to the west or their Russian neighbors to the east…but they had to fend off both to remain themselves. For centuries Finland was fought for, or fought over, by Russians and Swedes. As the 20thcentury began, Finland was part of Czarist Russia…then the Czar abdicated and the Empire collapsed. The Finns flirted with Communism, and with monarchy, before becoming a republic with a new president in 1919. Josef Stalin wanted Finland back for the USSR. The Soviets invaded, shortly after the Nazis bulldozed Poland in 1939. The Finns fought back ferociously. They inflicted heavy casualties. The Soviets eventually recognized Finland's independence, signed a peace treaty, and permanently seized about a tenth of Finland's territory, incorporating it into the USSR. The Finns would remain independent, somewhat free of Soviet domination after the Second World War, but that freedom came at a cost. Finland gave up more territory, and population, and diplomatic freedom of movement. The country lived in a gray area between east and west during the Cold War. Its status even got a dismissive name…Finlandization, used to describe a forced neutrality, an expensive freedom.  Finland had a market economy, democratically elected governments, freedom of speech, and growing prosperity….all the while staying aloof from the expanding European Union, and certainly NATO, the western military alliance. When the Soviet Union collapsed, much as Czarist Russia did, Finland had an escape hatch… denounced its earlier treaties, joined the EU, adopted the Euro, but remained outside NATO, sharing an eight hundred mile border with the Russian Federation.

Defence Dialogue Ep 14 - The Helsinki Spirit Initiative. A chat with Henri Vanhanen by Martens Centre

Budjettiriihi kriisiytti hallituksen. Millainen budjetti saatiin kasaan? Keskustelemassa toimittaja Unto Hämäläinen ja taloustieteilijä, johtaja Mika Maliranta, Palkansaajien tutkimuslaitos.  Tanska poistaa kaikki koronarajoitukset. Toimittaja Annukka Oksanen, Kööpenhamina. Puolustuspoliittinen selonteko valmistui. Miten painotukset muuttuvat? Keskustelemassa tutkija Henri Vanhanen, UPI, kansanedustaja Ilkka Kanerva ja dosentti, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell. 20 vuotta WTC:n ja Pentagonin terrori-iskuista. Studiossa WTC:n lähellä iskujen aikaan ollut entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja, nykyinen euroedustaja Nils Torvalds. Kolumni. Aleksis Salusjärvi: Sankari, jonka nimeä ei kerrottu julkisuuteen. Uusinta. Budjettiriihi kriisiytti hallituksen. Millainen budjetti saatiin kasaan? Keskustelemassa toimittaja Unto Hämäläinen ja johtaja, taloustieteilijä Mika Maliranta, Palkansaajien tutkimuslaitos. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Janette Leino, Katariina Lahtonen, Veera Sinervo ja Hanna Juuti. Tuottajana Tarja Oinonen.

EU:n ilmastopaketti. Keskustelemassa toimittaja Janne Toivonen, Bryssel, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.  Helsingin hengen palautus. Presidentti Sauli Niinistö kysyi kirjoituksessaan "Vuonna 2025 edessä on Etykin 50-vuotisjuhla. Jääkö se vain muistotilaisuudeksi, vai pyritäänkö kunnian­himoisempaan?" Keskustelemassa tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Venäjä-asiantuntija. EU:n ilmastopaketti. Keskustelemassa toimittaja Janne Toivonen, Bryssel, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.  Helsingin hengen palautus. Presidentti Sauli Niinistö kysyi kirjoituksessaan "Vuonna 2025 edessä on Etykin 50-vuotisjuhla. Jääkö se vain muistotilaisuudeksi, vai pyritäänkö kunnian­himoisempaan?" Keskustelemassa tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Venäjä-asiantuntija. Puhelimessa kansanedustaja Ilkka Kanerva. Kolumni. Kari Enqvist: Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Akseli Innanen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen. Kolumni. Kari Enqvist: Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Akseli Innanen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Hävittäjähankinnat uuteen vaiheeseen. Keskustelemassa UPI:n tutkija Henri Vanhanen ja  Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen Puolustusministeriöstä. Turvemarssi eduskuntatalolle, puhelimessa turvetuottaja Miika Mantela. Viikon lopuksi summaamme hallituksen kiemurat. Keskustelemassa vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi, Kauppalehti ja  pääkirjoitustoimituksen päällikkö Susanna Ginman, Hufvudstadsbladet. Suomalaiset ja metsäteollisuus, historioitsija Teemu Keskisarja. Kolumni. Reetta Räty: Voi olla ihan loogista jättää äänestämättä. Uusinta. Hävittäjähankinnat uuteen vaiheeseen. Keskustelemassa UPI:n tutkija Henri Vanhanen ja  Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen Puolustusministeriöstä. Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Atte Uusinoka, Anna Nevalainen ja Katariina Lahtonen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Suomen kestävän kasvun ohjelma herättää ihastusta ja vihastusta – eli keskustelu EU:n elpymispaketista jatkuu eduskunnassa. Ulkoministeri Pekka Haaviston ja ulkoministeri Sergei Lavrovin verbaalinen nyrkkeilymatsi päättyi Suomen voittoon. Podissa Venäjän toimia ja niiden seurauksia Suomelle ja Euroopalle arvioimassa on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Jakson juontaa Aku Aarva.

Mikä on Suomen näkemys ulko- ja turvallisuuspoliittisesta maailmantilanteesta, ja kuinka siitä voisi kertoa kiinnostavammin? Studiossa vieraana Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Henri Vanhanen ja Johanna Ketola. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.

The Ulkopolitist podcast on täällä jälleen! Kauden ensimmäisessä jaksossa syvennytään Rinteen hallitusohjelmaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen linssin värittämänä. Studiossa vieraana tutkija Miina Kaarkoski, tutkija Matti Pesu ja kansanedustajan avustaja Henri Vanhanen,

Brexit, eurovaalit ja komission salkkujako pitävät tulevina kuukausina varmasti kylläisenä politiikan nälkäisimmänkin kuluttajan. Unionin tilaa perkaa tässä erikoisjaksossa Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb. Jakson juontavat Tuomas Lähteenmäki ja Veera Honkanen. Analyytikkona mukana Henri Vanhanen.

Tulevia presidentinvaaleja käsittelevässä jaksossa analysoidaan istuvan presidentin ennakkosuosion syitä. Lisäksi nostetaan esille tuoreimpia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitteleviä teemoja, jotka tähän asti ovat huutaneet poissaolollaan tylsähköissä vaalikeskusteluissa. Studiossa vieraana The Ulkopolitistin päätoimittaja Timo R. Stewart ja presidentti-instituution muutosta käsittelevän artikkelin The Ulkopolitistiin kuluvalla viikolla julkaissut toimittaja Henri Vanhanen. Jakson juontajana toimii Tuomas Lähteenmäki.

The Ulkopolitistin ensimmäisessä podcastissa puhuttavat uhkakuvien poliittisuus ja digitaalisen yhteiskunnan herkät kohdat. Vaikka hybridistä on tullut turvallisuuden muotisana, on sen tehtävä alleviivata sitä miten nopeasti kehittyvät kansainväliset ilmiöt ovat yhä tiiviimmin läsnä arkisissa askareissamme. Esimerkiksi Suomessakin paljon puhuttu sähköisten vaalien kehitys on erittäin herkkä teema. Suomen vahvoilta varautumisen perinteiltä vaaditaankin yhä nopeampaa sopeutumista yleiseen kehitykseen. Kansallista uhkakuvapuhetta seurataan alati aktiivisemmin kansallisvaltion rajojen ulkopuolella, mikä korostaa arvojen ja viestinnän merkitystä luottamuksen rakentamisessa. Keskustelemassa Aalto yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll sekä Ulkopolitistin Matti Pesu ja Henri Vanhanen.