Podcasts about normaali

Presidenttiehdokas Donald Trump vyöryttää keskusteluissa valheita ja väittää maahanmuuttajien syövän kissoja. Yksi arvio on, että ilman Trumpia kärjistävä ja pilkallinen tyyli ei olisi lyönyt Suomessa yhtä vahvasti läpi. Miksi pilkalliset puheet hyödyttävät esittäjiään? Joutuuko niistä vastaamaan? Aiheesta keskustelevat eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.), vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu ja perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius. Toimittajana on Antti Pilke. Keskustelu on nauhoitettu Hyvin sanottu -festivaalilla Lahdessa 27. syyskuuta.

Kenelle sopii ASP-laina, entä kenelle ns. normilaina?! Te kysyitte, Mimmit sijoittaa vastaa (mutta nopeasti)! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Useassa meneillään olevassa sodassa ja konfliktissa sodan oikeussäännöistä ei piitata. Venäjä iskee Ukrainassa toistuvasti siviilikohteisiin, Israelia syytetään kansanmurhasta Gazassa. Ohjelmassa kuullaan, kuinka ukrainalaiset dokumentoivat Venäjän sotarikoksia. Niitä on hyökkäyssodan alettua koottu jo useita tuhansia. Myös Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksiä Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista. Ohjelmassa kysytään ICC:n sopijavaltioiden kokouksen suomalaiselta puheenjohtajalta, millaiset mahdollisuudet Putinia ja muita etsintäkuulutettuja on saada Haagiin. Syyrian johto puolestaan näyttää päässeen kuin koira veräjästä kansannousun julmasta tukahduttamisesta. Syyrialainen ihmisoikeusjuristi kertoo, miten he hakevat nyt oikeutta yli kymmenen vuoden takaisiin raakuuksiin. Lopuksi kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, millaiset edellytykset kansainvälisoikeudellisilla ylikansallisilla instituutioilla on ylipäätään puuttua sotarikoksiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Brunein kristityistä ei usein kuule. Tämän Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan maan noin 445 000 asukkaasta vain 12 prosenttia on kristittyjä. Moni uskova kokee äärimmäisen vaikeaksi elää avoimesti kristittynä, sillä se saattaa heidät helposti tarkkailun alaisiksi.   https://opendoors.fi/yliopisto-opiskelijan-salainen-usko-milta-brunein-kristittyjen-normaali-arki-nayttaa/  

Timo Löyttynieni, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat VER:in kehityksestä, eläkejärjestelmämuutoksista, pankkien kriisinratkaisumekanismeista sekä viidestä systeemisen kriisin aihiosta viimeisen vuoden aikana. (00:00) Timo Löyttyniemi, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja, entinen KOP:in Prospectus-investointipankin johtaja. Meri Löyttyniemi #neuvottelija 79 - KY, Aalto ja EU:n vihreä taksonomia (00:40) Väitöskirja Essays on Corporate Capital Structure Decisions. Prospectuksen Jukka Ruuska, Petteri Fagernäs ja Juha Mikkonen – Samin Analyst Intern-työpaikka (01:19) Osakkeiden äänivaltaerot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa. Timon arvonmääritys-kurssi Kauppakorkeakoulussa oli legendaarinen (03:10) VER:in aloituksen aikaan valtion eläkkeitä ei juuri rahastoitu (8%), Timon aikana nostettu 25% tasolle. Antaa toivoa YEL-rahastointikriisille? (04:43) Nyt rahasto ei kasva, vaan rahastopääomaa palautetaan eläkkeiden maksuun (06:37) VER:in miljardien historialliset tuotot saavutettiin erityisesti osakeriskiä lisäämällä sijoituksissa. 0%-40%-51% nosto. Vähemmän epälikvidejä sijoituksia kuin esim. TyEL-järjestelmässä (08:30) Nollakorkomaailma on ohi. Alkavatko korkomuotoiset annuiteetit toimia taas? Ikääntyminen ei johtanutkaan osakeriskin myymiseen, osin perintövarallisuuden keräämisen vuoksi (10:36) Kansainvälinen eläkejärjestelmävertailu on monimutkaista. Ruotsin AP-rahastot, Ranskan FRR lähimpänä VER:iä. USA:n rahastointiaste usein yli 100% kun Suomessa noin 25-35% (12:04) Suomen eläkejärjestelmä on korkealle ränkätty mm. hallinnointimallin ja eläkelupauksien uskottavuuden vuoksi (12:48) Tanskan 2022 eläkekriisin tausta. ATP:n -40,9% tappio oli vain riskipääomalle (14:10) Onko Suomen TyEL-järjestelmän vakavaraisuuspääomalle taloustieteellisiä perusteita? Onko se myötäsyklinen? Osapuoliriskin kontrolloimisesta kokonaisjärjestelmäajatteluun (18:05) Timon aika Euroopan kriisinratkaisuneuvostossa Brysselissä 2015-. Baselin FSB:n bail in -järjestelmä pankkikriisin ratkaisumalliksi bail out:in tilalle. EUR 77 miljardia, back stop-rakenne ja kriisinratkaisusuunnitelmat (21:49) Samin euroajattelun kehitys Kreikan EUR 100 miljardin bail out-paketista nykypäivän bail in:iin on muuttunut maltillisemmaksi (23:11) Eurojärjestelmä on muuttunut vähäriskisemmäksi ainakin pankkien osalta. Oman pääoman suhde pankkien taseisiin noussut 3% tasolta 6-7% tasolle, järjestäytymättömät luotot ja Tier1-suhteet parantuneet (24:05) Credit Suissen CoCo (AT1)-lainat ja osakepääoma eivät noudattaneet eurooppalaista bail in-pelikirjaa UBS-yhdistymisessä 2023. Eurojärjestelmän reaktio. Kansalliset ja lainakohtaiset erot (27:00) USA:n pankkikriisi – Silicon Valley Bank ja talletuspaot. Sijoittajien, pankin johtajien ja viranomaisten virheet (29:55) Nousevan korkokäyrän luoma riski pankkijärjestelmään (31:20) Kolme tapaa tehdä järjestelmämuutoksia: 1) arkkitehtuurin muutos kriisin johdosta, 2) markkinamurros sijoittajien ja pankkien asiakkaiden käytöksessä, 3) uusi asia kuten digitaalinen euro (32:45) Samin ränttäys digitaalikeskuspankkirahasta (34:38) Rahamarkkinarahastot talletusten korvikkeena. Pankit eivät ole vieläkään tasalaatuisia talletusriskin osalta (35:25) Timon VER-blogikirjoitukset isoista markkinamuutoksista. Normaali korkotaso. Korkotason nousun vaikutus kiinteistösektoriin. Ruotsi vs. Kiina vs. Suomi. EKP:n ongelmat. (39:23) Maailma on ollut viisi kertaa systeemikriisin partaalla viimeisen vuoden aikana. I Energiakriisi (40:30) II Englannin eläkerahastokriisi (41:52) III Silicon Valley Bank, IV Signature Bank, V Credit Suisse. (43:30) Korkokäyrän invertoituminen lamasignaalina (44:40) Markkinatalosjärjestelmä kestää painetta ja on uudistumiskykyinen (45:58) Yhdysvaltojen innovointikyky on huikea, Euroopan velkatilanne hieman parempi (48:08) Timo Löyttyniemen VER-blogi (48:42) #neuvottelija Sisäpiiri 19 investointipankkien muutos

Suomessa on lähes 10 000 työikäistä muistisairasta. Joka vuosi diagnoosin saa tuhat työikäistä.

Eppu Normaali on suomalaisen rock-musiikin instituutio, jonka musiikki on muodostunut rakkaaksi jo parillekin sukupolvelle. Miten Eppu Normaalista rakentui se bändi, jonka musiikillisen perinnön nyt tunnemme? Sitä Kasarin Lapset -podcastissa on Vesa Winbergin kanssa puimassa Mika Kähkönen. Tässä kaksiosaisen Eppu-spessun toisessa osassa jatkamme siitä mihin tie vei ja Mikan kanssa pohditaan miten Epuista sukeutui kansallinen instituutio. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan yhdessä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Torvinen" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama

Eppu Normaali on suomalaisen rock-musiikin instituutio, jonka musiikki on muodostunut rakkaaksi jo parillekin sukupolvelle. Miten Eppu Normaalista rakentui se bändi, jonka musiikillisen perinnön nyt tunnemme? Sitä Kasarin Lapset -podcastissa on Vesa Winbergin kanssa puimassa Mika Kähkönen. Tässä kaksiosaisen Eppu-spessun avauksessa sukelletaan uuden aallon ja punkin vuosiin ja seurataan Eppujen taivalta niin pitkälle kuin tie vie. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan yhdessä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Pantse" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Alussa käy ilmi, että ritarit ovat valmistautuneet hyvin eri tavoin talven mahdollisiin sähkökatkoihin. Kaarinalla ja Anulla on taskulamppua, vesitonkkaa ja muuta tarviketta sekä lähiluottamusta: naapureiden kanssa sopimusta kakkakuoppien kaivuusta – Maijalla ja Rubenilla ei mitään. Anu Koivunen on hämmentynyt siitä, että hallituskriisistä näyttää tulleen uusi normaali. Meillä on hänen mielestään ymmärrys, että suomalainen poliittinen järjestelmä on vakaa ja että Suomi on laajapohjaisten monipuoluehallitusten maa. Hazard on katsonut A-studiota ja pohtii, onko televisioitujen Eduskunnan kyselytuntien puhe vuotanut muuhunkin puolueiden tapaan puhua. Vilkkumaa kysyy, eikö näin ole aina uhiteltu. Hän sanoo menettäneensä luottamuksensa politiikkaan korona-aikana. – Politiikka on suoraan ihmisille valehtelua kirkkain silmin. Kaarina Hazard miettii, onko kansanedustajuus työ vai arvo. Hän viittaa keskustelua herättäneeseen Helsingin Sanomien juttuun "Voiko kansanedustaja tehdä kaupallista yhteistyötä? Puolueilla ja ehdokkailla edessään hankala päätös". Siinä on haastateltu mm. yrittäjä Natalia Salmelaa, jonka käyttöä melko monissa Hesarin ja Ylen jutuissa Hazard myös ihmettelee. Maija Vilkkumaa kertoo olevansa turhautunut keskusteluun naisten elintilasta. – Apua, taasko ja vieläkinkö? Onko keskustelusta lopulta mitään hyötyä yhteiskunnassa? Turhautumisen on herättänyt toimittaja Tuija Pehkosen podcast-sarja "Kiltin tytön tottelemattomuuskoulu". Sukupuolentutkimuksen professorina Anu Koivunen huomauttaa, että on eri asia lukea kirjasta epätasa-arvon historiasta kuin itse kohdata epätasa-arvo tai sorto. – Ne tulevat valtavana traumana ja järkytyksenä.

Hoitajat aikovat panna käytäntöön joukkoirtisanoutumiset, lakkoja estetään oikeusteitse. Onko tämä palkkaneuvottelujen uusi normaali? Keskustelemassa Tehyn oikeuspalveluiden päällikko Arto Tiainen,  toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen sekä Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm.  Kauniit suunnitelmat eivät tuoneet sujuvia koulupäiviä. Millaisissa kouluissa inkluusio toimii ja missä tilanteissa siitä kärsivät kaikki? Keskustelemassa äidinkielen opettaja Arto Alho Vuosaaren peruskoulusta, rehtori Birgit Paju sekä tutkija Päivi Pihlaja.  Suomen Nato-hakemusta on käsitelty Kreikassa, toimittaja Sara Saure raportoi.  Naton sotilaskomentajat kokoontuvat Virossa, toimittaja Rain Kooli raportoi Tallinnasta.  Lähetyksen juontaa Marjo Näkki. Toimittajina Janette Leino ja Atte Uusinoka. Tuottajana Marija Skara. 

Oman koiran tunteminen - mitä se tarkoittaa ja miksi se on tärkeää? Ootko koskaan pysähtynyt tarkkailemaan sun koiraa ja osaatko kuvailla miltä sen normaali käyttäytyminen näyttää? Entä mitä sun koira tekee mielellään tai miltä se näyttää rentona? Päivän jaksossa pureudutaan muun muassa näihin asioihin ja haastetaan sut tutustumaan sun koiraan, jos et vielä sitä tehnyt. Ihan mahtavaa, että just sua kiinnostaa kuunnella meidän juttuja! Kiitos, että olet mukana! Meille on tärkeää, että meidän jutuista on sulle jotain iloa ja hyötyä, se motivoi meitä tekemään tätä hommaa jatkossa vieläkin paremmin. Ota siis haltuun meidän IG-tili, ja kerro meille, missä me tällä kertaa onnistuttiin!

1970-luku oli politiikan ja aatteiden kannalta erilaisten aallonpohjien ja toisaalta nousun aikaa. Suomi suomettui ja integroitui taloudellisesti länteen varsin systemaattisesti. Pitkän vuuosikymmenen aloitti vuoden 1968 radikalismi, ja toisaalta jo saman vuoden syksyllä Prahassa koettiin Neuvostoliiton moraalinen vararikko. Suomettumisen aikana Urho Kekkosesta tuli näennäisesti korvaamaton, ja lähes kaikki puolueet olivat hänen takanaan. Normaali parlamentarismi oli kuitenkin 1980-luvun alkuun tullessa nousussa. Poliittisen historian dosentti Ville Pernaan teos perustuu uusimpaan tutkimukseen ja arkistoaineistoon. Ville Pernaa on nyt Kalle Haatasen vieraana

Päivän turinasessiossa puhutaan mm. välioven asennuksesta, remontoinnista, asuntokaupasta, Kansan Filmiradion valokuvauskilpailusta!! Valokuvaamisesta, mustavalkokuvaamisesta, Kodak Ektra 22 EF "vakoojakamerasta", hämmästellään 110-filkkaa, ihmetellään usvaa ja usvakuvia. Tässä vielä linkki tomaattikeittoon: https://horinablogi.blogspot.com/2021/10/pirun-hyva-tomaattikeitto.html

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen koronarajoitusten päättymisestä eduskunnassa. Puhelu. Ikea vuokraa rahtialuksia saadakseen tavaransa kulkemaan kauppoihin. Kuinka pahasti maailmantalous sekaisin? Logistiikan professori Markku Kuula, Aalto-yliopisto. Huumekeskustelu. Professori Pekka Hakkarainen, yhteisöohjaaja Peter Engblom ja poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi. Taiwan ja Kiinan härnäystoimet. Mistä on kyse? Asian Institute of Management -johtamiskorkeakoulun dosentti Robert Wihtol. Kolumni. Auli Viitala: Täysi-ikäisen vanhemmat pyytävät palautetta. Uusinta. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen koronarajoitusten päättymisestä eduskunnassa. Juontajana Mira Strenström, toimittajina Hanna Juuti, Carolus Manninen ja Jaana Kangas. Tuottaja Tarja Oinonen.

Nakkisalaatin toimituksessa keskustellaan tänään pääsääntöisesti palvelujen ostamisesta. Thomas kaivelee esineiden internetin historiasta Amazon Dash -tilausnapin. Puhumme myös äkillisesti trendanneista ruokakuljetuspalveluista vaikka Kaapo ei niitä käytäkään. Jakson lopulla Nakkisalaatti tekee ehkä historiansa merkittävimmän yhteiskunnallisen innovaation: Kävelijöiden etujärjestön.

Maukan työ ja arki on siirtynyt kotioloihin. Etäyhteyden avulla hoituu niin palaverit kuin kavereiden kanssa kaljoittelukin, mutta miten käy kesän festareiden?

Vuosi 2020 on ollut osakemarkkinoilla melkoista vuoristorataa. Martin ja Miikka muistelevat vuoden suurimpia käänteitä ja nostavat tapetille mieleenjäävimpiä tapahtumia. Koronashokista huolimatta toivo palasi markkinoille nopeasti, eikä Martinin povaamaa romahdusta tullutkaan syyskuussa. Lopulta vuodesta tuli, niin absurdilta kuin se kuulostaakin, tuottojen osalta normaali tai jopa hieman normaalia parempi sijoitusvuosi. Vuonna 2020 COVID-19 mullisti kaiken ja toi mukanaan "uuden normaalin" kaikille toimialoille. Miltä näyttää turismi koronan jälkeen? Palaavatko ihmiset enää ikinä sankoin joukoin ravintoloihin ja hotelleihin? Jatkuuko muuttoliike edelleen suurkaupunkeihin ja palaako kivijalkakauppojen myynti enää koskaan koronaa edeltäville tasoille? Mitkä sektorit hyötyvät EKP:n rahamankelin ehtymättömästä musteesta eniten? Lainarahan suhteen käynnissä on varsinainen happy hour, joten tulisiko Suomenkin lainoittaa itsensä tappiin ja ratkaista monet kansakuntaa puhuttavat ongelmat kertaheitolla? Nykyisessä ratkaisussa ollaan päädytty ottamaan 20 miljardin euron kulutusluotto akuutteja tulipaloja sammuttamaan, mutta mitä jos ottaisimmekin saman tien satoja miljardeja euroja lainaa? #rahapodi-kaksikko tarjoilee tietenkin erehtymättömiä näkemyksiä talouskasvun palauttamiseksi raiteilleen. #rahapodi-jaksossa 225 puhuttiin Suomen kohtalosta verkkokauppataistelussa. Fees & Money -osioon tullut kysymys valaa uskoa tulevaan, sillä Amazonin ylivertaisuudesta huolimatta tilanne ei välttämättä olekaan synkin mahdollinen. Suomalaisille on annettu hopeatarjottimella paikka lähteä haastamaan tätä verkkokaupan jättiläistä. Miten Woltista tai digitalisoiduista kivijalkakaupoista saadaan Goljatin kaatava biljoonabisnes? Kuuntele #rahapodi 227 ja ota selvää! 0:00 Vuosi 2020 29:22 New normal 1:22:31 Mistä/miten/milloin talouskasvua? 1:40:56 Fees & Money Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: www.nordnet.fi Nordnet Blogi: blogi.nordnet.fi/ Facebook: www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: www.twitter.com/nordnetfi Youtube: www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Joillekin pandemia ja etätyön yleistyminen on ollut siunaus. Toisista tuntuu, että koronan aiheuttamien rajoitusten jälkeen alkaa kaivata aitoja ihmiskontakteja. Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Periaatteessa etätyö tehostaa työskentelyä, mutta samaan aikaan on monessa asiassa menty taaksepäin. Työtä tehdään samoilla periaatteilla kuin ennen, vaikka välineet ovat vaihtuneet. Sen jälkeen kun etätyöbuumi alkoi, on tuottavuus kasvanut yli 10%. Samaan aikaan kuitenkin n. kolmannes työntekijöistä kokee, että työnteko on muuttunut huonompaan suuntaan. Työajankäsite on erilainen kuin aikaisemmin. Tulisiko meidän antaa itsellemme hieman happea ja käyttää aikamme paremmin, jotta ehdimme inspiroitua ja elää elämäämme kestävällä pohjalla? Tässä podcast-jaksossa keskustelemme ajankohtaisista etätyön teemoista sekä jaamme Dustinin asiantuntijoiden parhaat vinkit etätyötä tekeville tiimeille: 1. Aseta selkeät tavoitteet 2. Luo selkeä työkulttuuri 3. Seuraa työtä 4. Rakenna luottamusta Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://www.microsoft.com/en-us/microsoft-365/blog/2020/04/22/how-remote-work-impacts-collaboration-findings-team/ http://www.salescommunications.fi/janijaruba https://www.dustin.fi/solutions/tietopankki/archive/asiantuntijoiden-parhaat-vinkit-etaenae-toeitae-tekeville-it-tiimeille/ https://www.statista.com/statistics/1123023/top-collaboration-tools-for-remote-workers-in-the-us/ Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Sanna ja Outi kertovat ensimmäisessä jaksossaan mitä he ovat tuotantotauolla tehneet ja minkälaisia asioita he ovat käyneet läpi. Mutta jakso keskittyy miettimään normaaliutta ja onko sitä. Miten normaalius määritellään? Onko olemassa jonkinlaiset säännöt siihen, miten ihmisen tai erityisesti naisen tulisi käyttäytyä? Olemmeko tulleet tienristeykseen, jossa vanhat myytit naiseudesta ovat täysin purkautumassa ja on vihdoinkin aika olla villisti nainen? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tämä ”uusi normaali” -aikamme on tuonut ihonhoidossa esiin uudenlaisia haasteita. Henkilöt, jotka käyttävät kasvomaskeja päivittäin, jopa usean tunnin ajan, ovat alkaneet kärsimään epäpuhtauksista juuri tällä maskialueella. Stressi näkyy myös moninaisina ongelmina ja voi laukaista aikuisiänaknen tai esimerkiksi ruusufinnin eli rosacean. Myös he, jotka tekevät kotona etätöitä voivat törmätä uusiin haasteisiin ihonhoidossa. Kuuntele siis Sannan ja Henkan vinkit, mikäli olet huomannut ihossasi tapahtuneen muutoksia tai haluat varautua niihin etukäteen. Rakastu Ihoosi...™ Podcastia voit seurata: Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA Soundcloud: https://soundcloud.com/rakastuihoosipodcast iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/rakastu-ihoosi-podcast/id1452671806?l=fi&mt=2 Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast Instagram: https://www.instagram.com/rakastuihoosipodcast/ YouTube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ Tai meidän kotisivuilla: https://www.rakastuihoosipodcast.com

Kaikkeen tottuu, ja arjen jatkaminen on luontainen selviytymiskeino. Jaksossa siirrytään Alku-baarista kotiympäristöön pohtimaan muun muassa sitä, miten maailmansotien pula-aikoina opittiin järjestämään jokapäiväinen leipä mitä merkillisemmin tavoin. Poikkeusaika löytää aina tiensä myös lasten arkeen ja leikkeihin, ja päivän retkikohteena onkin kansakoulu. Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen.

Julkisessa puheessa piirtyy esiin ketä varten ja kenen ehdoilla tätä yhteiskuntaa ensisijaisesti rakennetaan, kirjoittaa Saara Särmä.

Van Halen menetti David Lee Rothin myötä vaarallisuutensa, mutta sai vastineeksi yleisön puolelleen ja sitä kautta neljän #1 -albumin sarjan. Ei hullummin bändiltä, jolle mm. levy-yhtiö ehdotteli Van Halen -nimestä luopumista. Van Hagarin menestystarinaa Kasarin Lapset -podcastissa pohdiskelee Vesa Winberg.

Aikoinaan homoseksuaalisuus oli rikos, mutta raiskaus avioliitossa ei. Ennen vanhaan kuolemanrangaistusta pidettiin tarpeellisena mutta nykyään se kauhistuttaa useimpia suomalaisia. Vielä jokin aika sitten sellaisia sanoja kuin vanhus, mustalainen tai neekeri käytettiin yleisesti ja arkailematta. Nyt kaikki tietävät, että niiden käytössä pitää noudattaa tarkkaa harkintaa. Jokainen meistä muistaa asioita, jotka olivat ennen normaaleja mutta jotka ovat nykyään sopimattomia tai peräti laittomia. Ja toisinpäin. Miten normimme, moraalimme, arvomaailmamme ja käytöstapamme muuttuvat ja mikä saa ne muuttumaan? Miltä huominen moraali mahdollisesti näyttää? Muuttaako koronakriisi pysyvästi normejamme ja oikeuskäsityksiämme? Roman Schatzin vieraina ovat vieraina ovat filosofi Tuomas Nevanlinna ja kirjailija Taina West.

Music by Kai Engel: https://www.freemusicarchive.org/music/Kai_Engel/The_Run/Kai_Engel_-_The_Run_-_04_Imminence

Koronapäiväkirja-päivityksen tekee MTV Oy:n kaupallisten erikoisratkaisujen päällikkö Juha Västi. Västi kannustaa yrityksiä pohtimaan oppeja, jota käsillä oleva poikkeusaika tuo. Käsittelyssä myös sosiaalisen median ankeus (ja yksisarviset), kotiolot, päättäjien toiminta ja yhteinen päämäärä.

Koronavirusta seuranneesta poikkeustilasta ja karanteenista on muodostumassa elämämme toistaiseksi suurin mullistus. Normaali on tuhottu, sosiaalisuus silvottu ja kaikkien aikojen talouskriisin monsterimainen isoäiti luumuilee nurkan takana. Mitä ajatella kriisistä ja miten? Pandemialla politikoimista ei voida välttää. Poikkeustilan säätely ja valvominen ovat politiikkaa, samoin päätökset siitä, ketkä pelastetaan (sekä terveydellisesti että taloudellisesti). Kuka maksaa laskun, rikkaat vai tavalliset ihmiset? Seuraako kriisistä vahvojen kansallisvaltioiden kukoistuskausi? Minkälaisia konflikteja epidemia tuo näkyviin? Onko talousromahduksen syynä pelkästään korona? Loppuuko globalisaatio, entä uus/liberalismi? Veikö virus äärioikeistolta sanat suusta? Entä miten kävi iloiselle 20-luvulle? Keskeinen kysymys: millainen elämänmuoto syntyy poikkeustilan seurauksena? Mitä käy sosiaalisuudelle, läheisyydelle ja seksille? Päädymmekö sulkeutumaan omiin kotitoimituskapseleihimme? Patreonin puolella (patreon.com/mikameitavaivaa) lisää analyysia sekä kuulumisia korona-Kanarialta. Jaksossa käsiteltyjä linkkejä: Covid 19 syllabus, päivittyvä lukulista koronakriisin analyyseista https://covid19syllabus.substack.com/ Guardianin Tip of the iceberg -juttu https://www.theguardian.com/environment/2020/mar/18/tip-of-the-iceberg-is-our-destruction-of-nature-responsible-for-covid-19-aoe Filosofi Srecko Horvat viruksen poliittisista seurauksista https://www.newstatesman.com/politics/health/2020/02/why-coronavirus-presents-global-political-danger Franco “Bifo” Berardin koronapäiväkirja Italiasta https://www.versobooks.com/blogs/4600-bifo-diary-of-the-psycho-deflation Giorgio Agambenin kysymys hyvästä elämästä poikkeustilassa https://itself.blog/2020/03/17/giorgio-agamben-clarifications/ Verso Booksin blogi https://www.versobooks.com/blogs Koulutus koronan aikakaudella https://www.devex.com/news/opinion-education-in-the-time-of-covid-19-96765 New York Timesin juttu koronavalvonnasta https://www.nytimes.com/2020/03/23/technology/coronavirus-surveillance-tracking-privacy.html Social distancing rollercoaster https://www.nytimes.com/2020/03/17/opinion/coronavirus-social-distancing-effect.html Kuinka Itä-Aasian maat saivat koronan (toistaiseksi) kuriin ilman kiinalaista autoritaarisuutta? https://www.nytimes.com/2020/03/13/opinion/coronavirus-best-response.html Pandemian varhaiset opetukset https://www.newstatesman.com/world/europe/2020/03/coronavirus-early-lessons-global-crisis Varis-verkoston viisi teesiä https://varisverkosto.com/2020/03/viisi-teesia-koronasta/ Vessapaperin haitallisuudesta https://www.newstatesman.com/science-tech/coronavirus/2020/03/toilet-paper-stockpiling-end-waste-bidet

Työn murroksesta puhutaan nyt kaikkialla. Vaikuttaa myös siltä, että isoimman henkisen huolen murroksesta kantavat opiskelijat ja vastavalmistuneet. Yhä useammat ovat sairauslomalla uupumuksen vuoksi jo työuran alkuvaiheessa. Pitäisikö yritysten ja työkulttuurien lisäksi tarkastella enemmän myös oppilaitosten roolia? Tutkimuspäällikkö Hertta Vuorenmaa Aalto-yliopistosta sekä suunnittelija Tanja Pelkonen puivat työn murrosta ja burnouttia yhdessä Vesa Puttosen kanssa. Miten yritykset saisivat houkuteltua kiinnostavat nuoret tyypit töihin, mutta estäisivät näitä uupumasta? Voiko toimiva yrityskulttuuri olla tulevaisuuden arvokkain rekrytointivaltti?

Oman elämänarvon mittaamisen mekanismissa ihminen vertaa itseään toisiin. Miten kehitetään ratkaisuja niin sanottuun ennakoivaan stigmaan? Markuksen vieraana sarjan viimeisessä jaksossa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Rakkaussuhde työhön alkaa usein hyvin, mutta se saattaa ajan myötä muuttua kummalliseksi ja ahdistavaksi, sanoo tutkija Mona Mannevuo kolumnissaan.

Koirapäiväkotitoiminta valloillaan Ruotsissa. Mutta kannattaako uraihmisen ottaa lemmikkiä? Kesäaika alkoi, mikä saattoi vaikuttaa Akin ja Minnan kykyihin keskinäisessä valehtelukisassa. Suomen paras lienee edelleen virallinen mestari Veikko!

Mikä saa kirjoittavan ihmisen kirjoittamaan? Miksi niin monet suomalaiset haluavat kirjailijoiksi ja miksi tuntuu nololta sanoa ääneen haaveilevansa kirjailijuudesta? Haaveilevatko Ulla ja Anniina kirjallisen kentän uudistamisesta ja miksi inspiraation käsite ärsyttää Anniinaa niin suunnattomasti? Näistä teemoista keskustelemme tuotantokauden toisessa jaksossa, poikkeuksellisesti ilman vierasta. Jaksossa mainitut kirjat: - Natalie Goldberg: Luihin ja ytimiin⁣ - Kari Ojala: Kirjoittajan ansaintalogiikka - Miten saan tekstini julki ja kuinka elän kirjoittamisella⁣ - Julia Cameron: Tie luovuuteen⁣ - Kimmo Svinhufvud: Kokonaisvaltainen kirjoittaminen⁣ - Holly Bourne: Katsokaa miten onnellinen olen & Normaali-sarja⁣ - Elin Willows: Sisämaa⁣ - Roope Lipasti: Ruotsinlaiva⁣ - Silvia Hosseini: Pölyn ylistys⁣ - L. M. Montgomery: Runotyttö-sarja⁣ Jaksossa mainittiin myös: - HS.fi: Epävarmuudessa eläminen yhdistää nuoria kirjailijoita – palkitut Maija Sirkjärvi, Kaija Rantakari, Daniil Kozlov ja Silvia Hosseini puhuvat kirjallisuuden ilmiöistä Jakson musiikit: "Disquiet" by Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ “Rambling” by Blue Dot Sessions (FeeeMusicArchive.org) Licensed under Creative Commons: By Attribution-NonCommercial License https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/

Marko Martiskainen 6.5.2018

Laura Huhtasaari suomi puolueesta lähtenyttä johtoa suorin sanoin ennen vaalituloksen julkistamista. Lisää >> http://ift.tt/2DRTlDZ

Omistajat eivät aina tunnista koiran laihuutta, hoikkuutta ja normaalipainoa, ja fitness-tyyliin haluavat kotikoirista urheilukoirahoikkia. Se ei ole terveellistä.

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Iivo Niskasen MM-kultamitalin juhlinnan jälkeen puhutaan muusikko Maija Vilkkumaan toiveesta laista, joka sallii samaa sukupuolta olevien parien avioliitot. - Normaali länsimainen oikeus, kuvaa lakonisesti tutkimusprofessori Mika Pantzar uutta avioliittolakia. - Kyllä mun sydän on tänään täynnä hartautta ja kiitollisuutta, sanoo mediatutkija Anu Koivunen kuvatessaan tasa-arvoista avioliittolakia eteenpäin ajaneita poliitikkoja ja Seta-veteraaneja. Toisena keskustelunaiheena pohdittiin, uutisoidaanko Venäjästä tarpeeksi. Taustalla on Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kirjoitus Helsingin Sanomissa edellisviikolla (24.2.2017). Puheenjohtaja (reservin majuri), uskoo, että Venäjä on vaarallisempi kuin ennen. Hjallis Harkimon työryhmän mediaselvitys taas täystyrmäyksen Pyöreän pöydän mediatutkijalta sekä myös puheenjohtajalta, joka on työskennellyt monessa mediatalossa ja on nykyisin kustannusyhtiö Allerin toimitusjohtaja. Twitterissä #pyöreäpöytä

Suomessa puretaan normeja ja karsitaan byrokratiaa niin, että hitaimpia hirvittää. Purkamisessa ja karsimisessa on hyvä olla esimerkiksi moottorisaha-ajokortti, sanovat. Suomeen tulee moottorisaha-ajokortti. Sen suorittanut voi paremmin osallistua norminpurkutalkoisiin - ja muihinkin purkutalkoisiin. Näin Suomi nousee, kun asioita kaatuu, turvallisesti. Suunta on oikea. Ajokortti pitäisi määrätä moneen muuhunkin hommaan. Tulee vain mieleen esimerkiksi raskaan postilaukun kanssa ruohoa rinteessä leikkaavat postin työntekijät. Kolmivaiheinen ajokoe ja kirjallinen sekä psykologinen näyttötesti päälle. Ajokorttihan ei ole kiusantekoväline vaan ajajan parhaaksi määrätty. Se kertoo tietystä laatutasosta, tekemisen määrätietoisuudesta ja vihkiytymisestä aihealueeseen. En pitäisi mahdottomana, että rakasteluunkin tulisi Suomessa ajokortti. Rakastelumäärät ovat olleet koko ajan laskussa ja varman rutiinin hiipuminen säännölliseen rakasteluun saattaa suorastaan estää liikenteeseen lähdön. Ei luota enää reaktio- ja erektiokykyihinsä. Voimassa oleva ajokortti toisi luottamusta itselle ja sillä saattaisi saadakin. Kun sanat loppuvat, voi näyttää ajokorttia. AB-luvalla saisi melskata koko ajoradan leveydeltä. Pientareellakin saa käväistä, jos ei aiheuta onnettomuuksia. Normaali sora lähtee pesemällä. Kun pakollisia ajokortteja tarvitaan arjesta suoriutumiseen kohta kolmattakymmentä, lompsalta se vaatii eniten. Sen lisäksi suomalainen on lähtökohtaisesti laiska hankkimaan niitä. Pientä kapinaa se on sekin, että ajelee tarvittavat ajot postikortilla. Nään jo mielessäni muutaman vuoden päästä käräjät, jossa miestämme syytetään rakastelusta ilman voimassa olevaa ajokorttia. Sinä se vain päästelit menemään pitkät päällä ilman korttia! Vailla minkäänlaisia omantunnontuskia, valtiovaltaa halveksuen, niinkö!? Ja hän osoittaa syvää katumusta työntäen minuutin hiljaisen hetken jälkeen Järvisen piponsa rikosvälineidensä peitoksi. Ja puolustautuu: mutta kun se kappale ei ollut päältä ajettava malli! Puulämmitteinen kiuas tulee myös saamaan oman ajokortin. Inssiajossa eli näyttökokeessa kunnaninsinööri ja työterveyshoitaja kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että kiukaan lämmittäjän takapuolen liikeradat ja kiukaan kuumimmat osat eivät ota kontaktia. Ajokortin näyttökoe suoritetaan kovassa kännissä, tosielämää simuloiden. Toki jotkut ovat lämmittäneet juhannussaunan melkein selvinpäinkin, mutta inssiajossa turvallisuusnormit saadaan esiin realistisissa ääriolosuhteissa. Teoriakokeessa kysellään pienhiukkasistakin, mutta kun vastaajan keskivartalosta on jo toisen asteen palovammoilla 60 prosenttia, vastauksen pisteytyksessä sitä ei painoteta liikaa. Ompelukoneen, partakoneen, sähköhammasharjan ja vessaharjan ajokorteissa on kyse tulevaisuudenuskosta. Näiden ajokorttien onnistunut suorittaminen tekee sinusta puolisosi näkökulmasta ihanamman ihmisen. Osaat kenties vuosikymmenten tauon jälkeen taas todistetusti huolehtia itsestäsi ja ympäristön viihtyisyydestä. Meiltä on kysytty paljon: kun tulee uusia kivoja ajokortteja, tuleeko rekisteriotekin takaisin? Kyllä tulee. Siihen on merkitty mitkä ajokortit vaativat milloinkin uusimisen ja toisen tai kolmannen vaiheen suorittamisen. Virastoissa asioimista tämä kaikki tietenkin jonkun verran lisää. Jotkut joutuvat jäämään pois työelämästä ajokorttikiireiden takia. Ovatpahan pois pahanteosta, niin kuin nimetön virkamies tokaisi. Hän oli juuri työstänyt opetusluvalla lapsenlapselleen kottikärryjen ajokortin. Alle satasella. Maallikkosaarnaaja Maasola

Claus Möller puhuu siitä, kuinka voimme löytää päämäärän elämäämme elämällä tasapainoista elämää

Pop-Talkin yhtyeanalyyseissä palataan kotimaiselle asteelle, jolloin puheenaiheeksi nostetaan Eppu Normaali. Vieraana Eppu Normaalista paljon kirjoittanut Santtu Luoto.

Tarkoitukseni on nostaa esille yksi mahdollinen kehityskulku, joka seuraa digitaalista vallankumousta ja mobiiliteknologian yleistymistä: nuoret ovat siirtyneet nettiin ja pysyvät siellä, ja muu maailma seuraa vastustellen muutosta.   Miten tulee käymään esimerkiksi vuorokausirytmin ja koulunkäynnin, sillä 24/7-yhteiskunnassa mikään ei ole aikaan tai paikkaan sidottua; onko itseohjautuva, vuorokausirytmitön elämä pian uusi normaali? Entä eristäytyminen ja syrjäytyminen … Continue reading "Mobiilikulttuurin vallankumous ja unen uusi normaali"