Podcasts about sari essayah

Mitä sote-palveluita karsisit? Palkkaisitko kouluihin henkilökuntaa veronkiristysten uhalla? Entä olisitko valmis leikkaamaan omaa palkkaasi?Muun muassa nämä kysymykset olivat tapetilla, kun puoluejohtajat kohtasivat HS:n suuressa vaalitentissä. Illan aikana kuultiin kiivaitakin yhteenottoja. Suureen vaalitenttiin osallistuivat kaikki yhdeksän puoluejohtajaa, eli Petteri Orpo (kok), Riikka Purra (ps), Antti Lindtman (sd), Antti Kaikkonen (kesk), Sofia Virta (vihr), Minja Koskela (vas), Anders Adlercreutz (r), Sari Essayah (kd) ja Harry Harkimo (Liike Nyt).Tentin juonsivat HS:n politiikan toimittajat Veera Paananen ja Marko Junkkari. Tentti järjestettiin tiistaina 8. huhtikuuta.

Politiikkaradion vaalitentissä vieraillut Krisitillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah karsisi Suomesta hyvinvointialueita. "21 hyvinvointialuetta ja Helsinki. Se on meidän kokoiseen maahan liikaa", sanoo Essayah Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Erityisesti Uudenmaan jakamista neljään alueeseen Essayah syyttää poliittiseksi päätökseksi, jossa "silloisista hallituspuolueista jokainen halusi oman mandaattialueensa". Kotikunnassaan Lapinlahdella tapahtuneen mittavan salametsästysrikoksen Essayah tuomitsee jyrkästi, mutta syyttää myös mediaa kotipaikkakuntansa leimaamisesta "punaniskojen takamaaksi". Tentaattorina on Linda Pelkonen.

Budjettiriihi valmistui päivässä, mutta mitä sillä saadaan aikaan? Hallituksen neuvottelut ensi vuoden talousarviosta saatiin valmiiksi nopealla aikataululla. Merkittäviä säästöjä ei enää tehty, vaan olemassaolevat pyritään viemään täysimääräisesti läpi. Rahaa jaettiin muun muassa puolustusmenoihin ja teiden parantamiseen. Investointeja pyritään kannustamaan veroporkkanalla. Mihin tämä kokonaisuus riittää vaikeassa taloustilanteessa? Studiossa eduskuntaryhmän puheenjohtajat Matias Marttinen kokoomuksesta, Tytti Tuppurainen sdp:stä ja Aino-Kaisa Pekonen vasemmistoliitosta sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila. Kiina järjestää Pekingissä huippukokouksen eri Afrikan maiden kanssa. Millainen on Kiinan ja kovaa vauhtia kasvavan maanosan suhde? Puhelimessa Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija Liisa Laakso. Hyvinvointialueiden synkkä taloustilanne ja palvelujen takaaminen. Hallitus lupasi hyvinvointialueille työrauhan kauden loppuun, mutta jo kesällä kuultiin puheita tämän lupauksen perumisesta, kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ilmaisi huolensa alueiden tilanteesta. Alueet itse ovat vakuuttaneet, että pystyvät palvelut takamaan, vaikka useampi on hallituksen tarkkailussa ja Vantaa-Kerava esitti keväällä pyynnön lisärahoituksesta. Pystytäänkö palvelut todella takaamaan ja mikä alueiden tilanne todellisuudessa on? Studiossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma, Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet ja Satakunnan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila. Ulkomaan lehtikatsauksen Ruotsista toimittaa Anni Riit'aho. Juontajana Mira Stenström, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Politiikkaradion eurovaalitentissä on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Hän linjaa, että EU-parlamentissa keskustaoikeistolaiseen EPP-ryhmään kuuluvat kristillisdemokraatit ovat valmiit tekemään laitaoikeistolaisen ECR:n kanssa. Laitaoikeistolaisen ID-ryhmän kanssa yhteistyö ei kuitenkaan käy. ECR:n suurin puolue on puolalainen Laki ja oikeus -puolue, joka on kotimaassaan asettanut lähes täydellisen aborttikiellon. Essayahin mielestä aborttikielto ei kuitenkaan estä yhteistyötä puolueiden välillä. – En näe ollenkaan ongelmallisena, että heillä on elämää suojeleva linja Puolassa, Essayah sanoo. Essayah kertoo myös millaisia tiukennuksia Suomen aborttilainsäädäntöön kristillisdemokraatit Suomessa ajavat. Essayah vaatii muutosta EU:n pakolaispolitiikkaan. Vastaanottokeskukset ja pakolaisprosessit voitaisiin hänen mielestään siirtää kolmansiin maihin niin, että esimerkiksi Marokossa ja Tunisiassa voisi olla pakolaisten vastaanottokeskus, jossa voisi hakea turvapaikkaa Euroopasta. Gazassa siviilejä pommittavan Israelin toimia Essayah ei suoraan tuomitse, ja korostaa, että Israelin toimet ovat vastaus terroristijärjestö Hamasin iskuun. – Täytyy muistaa, että se oli Hamas, joka hyökkäsi Israeliin, aivan kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Essayah toteaa. Tentaattorina on Linda Pelkonen.

Maa- ja metsästalousministeri Sari Essayah (kd.) näkee paljon mahdollisuuksia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkamiseen. Työtä sen eteen tehdään nyt myös EU:ssa, vaikka Essayah korostaa, ettei asiassa voi jäädä pelkästään sen varaan. Suurpetoasiaa pitää edistää määrätietoisesti myös kotimaassa. Haastattelu tehtiin maa- ja metsätalousministeriössä ministerin työhuoneessa ystävänpäivänä 14.2.2024.

Pohjolan puolustus Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen. Vieraina kenraali evp., kansanedustaja, Jarmo Lindberg (kok) ja tutkijatohtori Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti.  Mitä jäi käteen presidentti Macronin isännöimästä Ukrainan tukikokouksesta, johon väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistökin matkasi? Pariisista raportoi Jari Mäkinen. Eurooppalainen maatalous ja ruoantuotanto on murroksessa. Miltä traktorimarssit näyttävät suomalaisesta maatalousvinkkelistä katsottuna? Vieraana EU:n maatalousministerien kokouksesta palannut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Puhelimessa tutkimusprof. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus LUKE:sta. Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin eli YK:n ympäristökokous käynnistyy Nairobissa. Mitä siltä odotetaan? Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Jaakko Parkkinen ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Presidentinvaalien yksilötenteissä vuoro oli kristillisdemokraattien ehdokas Sari Essayahilla. Miten hän pärjäsi? Vieraina politiikan tutkija Erkka Railo ja politiikan toimittaja emerita Riikka Uosukainen. Valko-Venäjän oppositio kokoontuu paraikaa Helsingissä. Puhelimessa Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan pj, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd).  Presidentinvaalit ovat edessä myös Taiwanissa, uurnille päästään jo lauantaina. Millainen on Taiwanin tilanne vaalien alla? Keskustelemassa vt. johtaja Mikael Mattlin, Ulkopoliittinen instituutti ja etäyhteydellä Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.  Ulkomaanlehtikatsaus Britanniasta, toimittajana Kirsi Crowley. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Elina Sonkajärvi, tuottaja Hanna Juuti. Korjaus: Kimmo Kiljunen sanoi haastattelussa, että Valko-Venäjällä järjestettäisiin parlamenttivaalit 25. huhtikuuta. Oikea ajankohta on 25. helmikuuta.

Kartanlukijan vieraana on tällä viikolla kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah, jonka kanssa pureudutaan muun muassa sodan oikeutukseen ja siihen, miten Venäjän kanssa tulisi nyt toimia ja miten Hamasiin pitäisi suhtautua. Entä mikä on Suomen huoltovarmuuden tila? Essayahin kanssa keskustelemassa tuttuun tapaan entinen ulkoministeri Timo Soini.Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

Yhdeksän presidenttiehdokasta vastaa Politiikkaradion ämpärikysymyksiin. Lähetyksessä käydään läpi presidenttitenttien parhaita paloja. Politiikkaradio lanseerasi ämpärikysymykset eli ämpäristä vedettävät satumanvaraiset kysymykset, jotta ehdokkaista saataisiin selville myös yllättäviä asioita. Ämpärikysymyksiin tässä lähetyksessä on vastaamassa presidenttiehdokkaat Jussi Halla-aho (ps.), Li Andersson (vas.), Alexander Stubb (kok.), Harry Harkimo (liik), Sari Essayah (kd.), Pekka Haavisto, Olli Rehn, Mika Aaltola ja Jutta Urpilainen (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pressatreffit-podcastissa Helsingin Sanomien toimittajat Laura Kangasluoma ja Simo Löytömäki vievät ehdokkaat pikatreffeille. Jokainen ehdokas vastaa henkilökohtaisiin kysymyksiin, jotka kertovat heistä ihmisinä, ei poliitikkoina. Tässä jaksossa kysymyksiin vastaa kristillisdemokraattien ehdokas Sari Essayah.Studiossa Laura Kangasluoma.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah ei halua suoraan tuomita Israelin sotatoimia Gazassa. Tuhansia uhreja vaatineen terroristijärjestö Hamasin hyökkäyksen jälkeen Israel on pommittanut Gazaa voimalla. Tiedot kuolonuhreista liikkuvat viidessätoista tuhannessa. – On ymmärrettävä, että Hamas on aloittanut tämän, sanoo Essayah Politiikkaradion presidenttitentissä. Essayahin mukaan Israelilla on oikeus turvata omat rajansa ja kansalaistensa turvallisuus. Gazan tilannetta Essayah vertaa Lontoon ja Madridin terrori-iskuihin. – Olisiko ollut oikein, että Suomi olisi sanonut, että ei näitä terroristeja nyt saa lähteä etsimään, eikä näitä terroristeja pidä saattaa edesvastuuseen näistä pommituksista, Essayah kysyy. Minkälainen ulkopolitiikan arvopohja palvelisi Essayahin mukaan parhaiten Suomen etua? Laittaisiko Essayah itärajan tilanteen kärjistyessä kansainväliset velvoitteet piippuhyllylle? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Sari Essayah sanoo tärkeimmäksi arvokseen "lähimmäisyyden". Arvoihin vaikutti vahvasti lapsuus mummon, äidin ja mummon vammaisen kasvattilapsen Liisan muodostamassa perheessä. Pressapodi haastattelee yhdeksän presidenttiehdokasta heidän arvoistaan sekä siitä, mikä teki heistä sen ihmisen, jojka he nyt ovat. Sarjan juontaa HS:n Veera Luoma-aho.Studiossa Veera Luoma-aho.Jakson leikkasi Mikko Peura.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/pressapodi.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Kun Suomi herää uuteen viikkoon, kokoomus on kukittanut Alexander Stubbin presidenttiehdokkaakseen ja kristillisdemokraatien Sari Essayah on avannut kampanjansa. Toimittajaraati kertoo mitä näistä ja muista presidentinvaalien tuoreimmista käänteistä pitää ajatella. Antti Pilkkeen vieraana ovat politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista, Kansan uutisten päätoimittaja Jussi Virkkunen ja Ylen politiikan toimittaja Kristiina Tolkki. Suora lähetys.

Sari Essayah pohtii oikeistohallituksen kuoppaisaa alkutaivalta ja Suomessa vellovaa pahaa tahtoa. Suomi siirtyi heinäkuussa 2023 kulttuurisotaan Junnilan, Lindtmanin ja Rydmanin ulkomaillekin levinneiden kohujen kautta. Essayah odottaa konkreettisen hallitustyön alkamista maa- ja metsätalousministeriön kautta ja pitää muita puoluejohtajia Orpoa, Purraa ja Henrikssonia käytännöllisinä neuvottelukumppaneina. 00:00 Sari Essayah, keskeinen ministeri 00:14 Pomppuisa alku ja into päästä etenemään hallitusohjelmassa 01:00 Sari Essayahin ja Elina Valtosen virheellinen liittäminen Ilta-Sanomien halveksimaan Junnilan SS-mies tukeen. Muiden tahojen yritykset jakaa kohu kansainväliseksi natsisympatia-uutiseksi. Todellisuus erilainen 06:35 Junnila ja Lindtman natsiaiheisissa kuvissa ja konteksteissa ulkomaisessa mediassa. Junnilan ero ja Rydmanin nimitys Junnilan tilalle ministeriksi 07:49 Kulttuurisota – Suomen pysyvä uusi olotila vai poliittisen substanssin puutteen sivutuote? 09:15 Maa- ja metsätalousministeriö on mieluisa tontti Sari Essayahille 10:25 Ministeriön EU-ulottuuvuudet. Ennallistamisasetus veitsenterällä 11:25 Miten Kristillisdemokraatit erottautuvat keskustapuolueesta? 12:35 Hallitusohjelman kohta 6.6. Tukipaketeista ja kriisrahastoista kunnolliseen hintaan ja elinkeinoon 15:03 Maanviljelyn kestämättömät hintapaineet ja kustannuksia lisäävät tekijät 16:18 Ongelmana Suomen keskittynyt kaupan rakenne 17:20 Estikö KD:n viinien tulon maitokauppaan? Perustelut alkoholipolitiikassa 19:01 Kannattaisiko Suomen muuttua EU:n viinintuottajamaaksi? Vaikutus maataloustukiin 20:50 Pyrkiikö oikeistohallitus strategisiin EU-neuvottelutavoitteisiin? Ministerivoimaa keskeisiin neuvotteluihin 23:20 Hallituksen suhde Suomen MEP:eihin 25:50 Hallitusohjelman muodostamisen periaatteet ja vaikutus ministeripaikkoihin. Pääministeri ja valtiovarainministerit ainoat varmat läänitykset 26:40 Oliko 1,5 ministerisalkkua neuvotteluvoitto KD:lle? Puolikkaan salkun merkitys. 28:00 Opetusministeriön kolme salkkua. Oikeistohallitus panostaa koulutukseen 29:20 Johtuuko vasemmisto-oikeisto-kulttuurisota turhautumisesta hallitusohjelman helppojen poliittisten maalien puutteesta? Tykkäyskyttäämisen mielipuolisuus. Relatkaa, sanoo Saulikin! 31:10 Hallituksen yhteishenki. 32:40 Onko Petteri Orpo (kokoomus) hyvä pääministeri? 34:40 Onko Riikka Purra (perussuomalaiset) kova, vahva johtaja tai eskaloiva? 35:50 Miltä tuntuu yhteistyö Anna-Maja Henrikssonin (RKP) kanssa? 37:00 Hallituksen kansanedustajien yhteiset ja eriävät intressit ja arvot (HS arvokartta-analyysi) 38:35 Suomalaisten konsensushenkisyys murtumassa? Ääriliikeloiskinta äärioikeistossa ja äärivasemmistossa. NATO-prosessi 39:50 Mikä oikeistohallituksessa kiukuttaa? Vasemmistolaidan uudistumiskyvyttömyys. Tavoitteena hyvä pohjoismainen taso mm. sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla 43:05 Neuvottelitko hyvinvointialueiden verotusoikeuden pois hallitusohjelmasta? Yhteinen sitoutuminen hyvinvointialuestrategiaan 44:15 Kulu-uran loiventaminen ja veronmaksajien rahojen säästö tavoitteena 45:10 Hyvää lomaa ja tavoitteena paluu normaaliin (hallitus)työhön syksyllä 46:00 Liity #neuvottelija sisäpiiriin katsomaan Sari Essayahin mietteet kilpakävelyurasta ja sen valmentajista #neuvottelijat #neuvottelija #markkintalous #kd #velkaantuminen #hallitusneuvottelut #vaalit #hallituskriisi #kulttuurisota

Kuinka pärjää Suomen maatalous? Haastateltavana maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.). Pääministeri Petteri Orpo vierailee Tallinnassa Virossa. Toimittaja Rain Kooli raportoi.  Naton pääsihteerin toimikautta jatkettiin vuodella. Miksi Jens Stoltenberg päätyi jatkamaan pestissään? Haastateltavana Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.  Maalittaminen lisääntyy, kuinka maalittaminen haittaa sananvapautta? Keskustelemassa Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho, Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja  Riikka Räisänen  ja Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Seija Vaaherkumpu, Seppo Kivimäki, Roosa Kajander.  Tuottajana Marija Skara. 

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppaisen, eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Rannan ja liikemies Sami Kuuselan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. He keskustelevat suomalaisesta alkoholipolitiikasta, pelottavasta drag-taiteesta, miksi influensseri korvasi auteurin dokumenttielokuvien ohjaajana ja vapaan sivistyksen uhkakuvista. Tuleeko viinit ruokakauppoihin? Tätä pohdittiin hallitusneuvotteluissa, joissa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vastusti. Kristillisdemokraattien lisäksi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on vastustanut viinien myynnin vapauttamista. Kokoomus on ollut ajamassa viinien tuomista ruokakauppoihin. Päädyttiin siihen että 8% alkoholia sisältävät juomat saapuvat ruokakauppoihin. Tulisiko viiniä ostettua liian helposti, jos se tulisi ruokakauppoihin? Suomessa viinien hinnat ovat kuitenkin korkeammat kuin Euroopassa. Hyvin käsikirjoitetusta ja ammattitaitoisesti juonnetusta dokkarista puuttuu se ylin luova johto: ohjaaja. Tämä on yleistä nykyään monissa tv- ja myös audiotuotannoissa: hoidetaan keulakuvaksi joku kiehtova ja monelle tuttu influensseri ja taustalle ammattilaisia, kuten käsikirjoittajia ja kuvaajia. Mutta kokonaisnäkemyksestä ei oikein vastaa kukaan. Tehdään vain aihe edellä varmaa suoritetta. Ja mieluiten monen jakson verran, että katsojat saavat bingettää. Onko auteur kuolemassa? Tappoiko hänet influensseri? Yhdysvalloissa useassa osavaltiossa drag-esitykset on kielletty tai niiden sisältöä rajoitetaan. Myös Euroopassa ja Suomessa dragia on aloitettu vastustamaan ja keväällä Helsingin Malmitalo perui lasten drag-harrastamisesta kertovan dokumentin esittämisen. Mikä on drag-taiteen historia? Miksi drag-taide yhtäkkiä pelottaa? Itä-Suomen yliopisto on tutkimuksessaan osoittanut vapaan sivistystyön terveysvaikutukset ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeyden. UEF listaa maamme ongelmat: ikääntyminen, erilaisten riskiryhmien hyvinvointi, sotekulujen kasvu, koulutustason lasku, osaamisvaje, työvoimapula ja koulutuspolulta syrjäytyneet nuoret. Vapaa sivistystyö on valtiolle edullinen keino vastata näihin haasteisiin. Mitä tehdä kun vapaa sivistystyö on uhattuna? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Sari Essayah, Savo-Karjalassa ehdolla vaalinumerolla 74, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja viime hetken vieraana. Sari tuli #neuvottelija -studioon kertomaan puolueensa 0,8% noususta vaalien viimeisellä viikolla. 00:00 Sari Essayahin esittely, kaikki #neuvottelija -vieras-ehdokkaat ehtivät uudestaan vieraiksi00:28 KD YLE:n gallupissa +0,8% lisää kannatusta, RPK:n ohi 01:27 Ehdolla Savo-Karjalassa numerolla 74. Lapinlahden linnut 02:10 KD Kunnioittaa demokratiaa, ei rajaa hallituskumppaneita 03:09 Kolmen kärjen vaihtuminen: kok, PS, SDP, ennakkoäänien merkitys KD:lle 05:15 KD on oikeistokonservatiivinen puolue, mutta keskellä 06:23 Hallitus on vaihdettava, miksi muutosta tarvitaan? 08:29 Onko keskustan ja RKP:n uskottavuus mennyt vasemmmistohallituksessa? 09:30 Kokoomus kärsii pienemmistä puolueista. Helsingin vaaliliitto Korjausliikkeen kanssa 10:54 #neuvottelija 50 Onko EU:ssa oppositiota? Hallituksen löysä EU-politiikka 12:38 EU:n ennallistamiasetus, yhteistyön koordinointi 16:47 Suomen korkeat palkat ovat korkeasti verotettuja, SDP:n osinkoverokaavailut 19:15 Sari ei lämpene tasaverolle, ansisidonainen pitää uudistaa, työn kannustimien tärkeys 27:30 Vahvat alueet, KD koko Suomen asialla, alueellisia kannustimia 31:00 Hyvinvointialueiden verot eivät olisi oikeudenmukaisia, mutta tarvitaan uudistus 34:40 Kristilliskonservativismin kunnianpalautus 36:47 Essayahin, politiikan ja kilpakävelyn loppukirit #neuvottelijat #neuvottelija #markkintalous #kd #velkaantuminen #hallitusneuvottelut #vaalit Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Miksi kristillisdemokraatit on jämähtänyt oppositiopuolueeksi? Tätä kysytään kristillisdemokraattien puheenjohtajalta Sari Essayahilta, joka on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Puolue on ollut eduskunnassa vuosikymmeniä, mutta hallituksessa se on on ollut vain kaksi kertaa. Tekeekö KD nykyisistä eduskuntapuolueista ennätystä oppositiossa istumisessa? Toinen eduskunnan pienempien puolueiden sarjassa kilpaileva puolue, RKP, on KD:n vastakohta, hallitusten vakipuolue. Nyt Essayahin johtama kristillisdemokraatit tavoittelee eduskuntavaaleissa useita lisäpaikkoja. Minkä varaan puolue laskee? Onko sillä viime kertaa paremmat saumat päästä hallitukseen? Mitkä ovat puolueen kynnyskysymykset? KD kertoo olevansa sitoutunut julkisen talouden kuntoon laittamiseen. Millä eväillä puolue kääntäisi moittimansa “nykymenon järjettömyyden”? Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä Suomen Kristillisdemokraatit lupaavat romaneille, ja miksi romanien kannattaisi äänestää kristillisdemokraatteja eduskuntavaaleissa 2023? Mertsi Lindgren tapaa puolueiden edustajia ja haastaa heitä vastaamaan kysymyksiin, jotka koskettavat raadollisellakin tavalla romaneja nykypäivän Suomessa. Kristillisdemokraateista haastateltavana on puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

Oppositiopuolueet ovat julkaisseet vaihtoehtonsa sille, miten valtion varoja pitäisi käyttää. Opposition varjobudjetteja avaavat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lulu Ranne ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Miksi perussuomalaiset eivät esitä suoria menolisäyksiä lainkaan? Miksi miljardileikkauksia ajava kokoomus sanoo, ettei se puutu heikoimmassa asemassa oleviin? Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan kokoomuksen ehdotukset heikentävät etenkin vähiten ansaitsevien käytettävissä olevia tuloja. Oppositiopuolueiden linjat eroavat muun muassa maatalouden tukemisessa ja siinä, miten paljon lisärahaa terveydenhoitoon pitäisi laittaa rahapulaa valittaville hyvinvointialueille. Toimittajana on Antti Pilke.

Miika Auvisen kanssa keskustelemassa kansanedustaja Sari Essayah.  

Vaalien häviäjät ja jälkipyykki. Kiuru vaihtuu Lindéniin. Politiikan toimittajien raadissa Teemu Muhonen, politiikan toimittaja, Helsingin Sanomat, Susanna Ginman, yhteiskunta- ja mielipidetoimituksen uutispäällikkö, Hufvudstadsbladet ja Lauri Nurmi, politiikan toimittaja, Iltalehti. Pekingin olympialaiset lähenevät. Koronaturvallisuus ja ihmisoikeudet sekä boikotit puhuttavat. Puhelimessa Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Studiossa paikan päälle lähtevä KOK:n suomalaisjäsen Sari Essayah. Koronatoimet ja niiden tarve. Kansliapäällikkö Kirsi Varhila, STM. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajina Mikko Haapanen ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajina Tarja Oinonen ja Hanna Juuti.

Oppositiopuolueet ovat julkaisseet omat vaihtoehtobudjettinsa ensi vuodelle. Politiikkaradion studiossa ovat kristillisdemokraattien Sari Essayah, kokoomuksen Kai Mykkänen sekä perussuomalaisten Ville Tavio. Toimittajana on Marjo Näkki.

Olympialaiset koronan varjossa. Mutta mikä muu puhuttaa? KOK:n jäsen, kansanedustaja Sari Essayah, toimittaja Heikki Valkama ja tiedetoimittaja, ex-olympiaurheilija Annikka Mutanen, Helsingin Sanomat. Pegasus-vakoiluohjelman kohteeksi on saattanut joutunut tuhansia silmäätekeviä ympäri maailmaa. Millaisesta ohjelmasta on kyse? Jussi Eronen, johtava asiantuntija Kyberturvallisuuskeskus. Koronarokotukset puhuttavat. Miten niitä pitäisi jakaa ja koska tulee lasten ja nuorten vuoro? Keskustelemassa Mika Rämet, Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja ja kokeellisen immunologian professori. Kolumni. Matti Mörttinen: Eurooppa tulvii, metsää palaa ja katoaa – mutta sodassa ja ilmastonmuutoksessa syyllinen on aina joku muu. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Kaija Kellman, Carolus Manninen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen. 

Kuntavaalitentissä Suomen Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen. Kristillisdemokraatit ovat tehneet kärkästä oppositiopolitiikkaa ja olleet monissa kysymyksissä perussuomalaisten kanssa samoilla linjoilla. Useassa kunnassa kristillisdemokraatit ovat tehneet vaaliliittoja perussuomalaisten kanssa. Hakeeko puolue nyt kuntavaaleissa kannatusta samoilta suunnilta? Eduskuntavaalien alla 21 kristillisdemokraattia ja yhdeksän perussuomalaista julkaisi yhteisen Sananvapausjulistuksen. Julistuksessa todettiin, että konservatiivisia kristittyjä ja kansallismielisiä syrjittäisiin. Kristillisdemokraateista tämän manifestin allekirjoittivat kaikki muut paitsi Essayah. Miksi hän ei allekirjoittanut manifestia ja mitä mieltä Essayah on sen sisällöstä? Essayahin mukaan “kaiken kaikkiaan konservatiivisesti ajattelevia suomalaisia huolestuttaa, mihin Suomi on menossa”. Hän nostaa esimerkiksi kristillisdemokraattien kansanedustajan Päivi Räsäsen syytteet, jotka koskevat kansanryhmää vastaan kiihottamista. “Suomalaisessa yhteiskunnassa on meneillään sellanen kiehityskulku, joka hämmentää suurta osaa suomalaisia,” Essayah sanoo. Mitä vaaliliitot perussuomalaisten ja sinisen tulevaisuuden kanssa kertovat? “Vaaliliitot ovat teknisiä. Jokaisella puolueella on omat ohjelmat, omat tavoitteet”, Essayah toteaa. Millaista maahanmuuttopolitiikkaa kristillisdemokraatit ajavat? Essayahin mukaan laillisilla keinoilla maahan saa tulla, mutta hänen mielestään paperittomille ei pidä antaa mahdollisuutta kansalaisuuteen sillä perusteella, että onnistuvat saamaan työpaikan Suomesta. Mitä politiikan kysymyksiä kristillisdemokraatit perustelee Raamatun kautta? Millaista veropolitiikkaa kristillisdemokraatit ajavat? Entä millaista perhepolitiikkaa? Kuntaveron ja kiinteistöverojen nostaminen on Essayahin mukaan viimeisten keinojen joukossa. Kristillisdemokraatit haluaa panostaa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Perheille puolue haluaa lisää panostuksia.

Mitä Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti puoliväliriihessä taloudesta ja työllisyydestä? Keskustelemassa kansanedustajat Ilmari Nurminen (sd.), Mari Holopainen (vihr.), Sari Essayah (kd.) ja Matias Marttinen (kok.). Pääministeripuolueen edustaja Ilmari Nurminen (sd.) korostaa, että tärkeintä oli puoliväliriihessä, että saatiin suuntaviivat tulevaisuudelle, miten kriisistä päästään yli ja miten jälkihoito järjestetään ja talous saadaan kestävävälle pohjalle tulevaisuudessa. "Myös valtiovarainministeriö on arvioinut, että meidän on ollut pakko elvyttää, jotta työttömyys ei lähde entisestään kasvuun ja työttömyys sitä kautta kroonistu. Ja eihän meille ole tullut sellaista massatyöttömyyttä ja ollaan saatu pidettyä ihmiset yli tämän kriisin", Nurminen kertoo. Holopainen korostaa perhevapaauudistuksen tärkeyttä ja luonnon suojelua. "Tarvitsemme myös uusia keinoja meidän talouskasvun mittarointiin. Meidän tulee satsata kiertotalouteen, ja vähentää luonnonvarojen kulutusta. Tämä on se tulevaisuuden suurin talouskysymys", Holopainen sanoo. Opposition edustajat Marttinen ja Essayah kritisoivat hallituksen päätöksiä. "Velanotto kiihtyy ensi vuonna je edelleen 2023. Tässä kohtaa pitäisi laittaa menonyörejä tiukemmalle", Marttinen sanoo. "Talouden kroonistunut alijäämä ja väestön ikääntymiseen liittyvä julkisten menojen kasvupaineet. Tähän perusongelmaan ei tuotu vastauksia", Essayah toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja jatkuu. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Toisessa osassa mukana ovat Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit. Keskustelemassa ovat kansanedustajat Kike Elomaa (ps) ja Sari Essayah (kd). Elomaa on ehdolla kuntavaaleissa Maskussa Varsinais-Suomessa, Essayah Lapinlahdella Pohjois-Savossa.  Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?  Kesän kuntavaalit lähestyvät. Vaalipäivään on enää alle kaksi kuukautta, joten on paikallaan tiedustella kansanedustajilta, miten liikunta näkyy heidän puolueidensa kuntavaaliohjelmissa.   Kristillisdemokraateilla liikunta on yksi puolueen kahdeksasta kärkiteemasta. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah mainitsee keskeisenä esimerkiksi liikuntatilojen rakentamisen ja ylläpidon sekä ulkoilureittien kunnossapidon. Hän korostaa myös erilaisten liikkujien tarpeista huolehtimista sekä seurojen tukemista.  - Me haluamme tukea urheiluseuroja sekä erilaisia vapaaehtoisia ja -muotoisia harrastusryhmiä esimerkiksi ilmaisilla liikuntatiloilla, harrastusvuoroilla tai pienillä seura-avustuksilla, kertoo Essayah.  Hän muistuttaa myös kaavoituksen merkityksestä kuntalaisten liikunnan edistämisessä esimerkiksi pyörä- ja kävelyteiden lisäämisen ja lähiliikuntapaikkojen säilyttämisen näkökulmista. Lisäksi Essayah toivoo kuntien oman henkilöstön motivointia liikkumaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelien avulla.  Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa pitää tärkeänä, että vaaleissa on liikuntamyönteisiä ehdokkaita. Hän toteaa Perussuomalaisten vaaliohjelmassa nousevan pitkälti edellä mainittuja asioita.  - Varsinaisesti liikuntaa ei ole meidän varsinaisessa kuntavaaliohjelmassamme, mutta olemme kaikki tiedostaneet, kuinka tärkeää liikunta ja urheilu on. Ja se on tärkeää, että meillä on myös ehdokkaina sellaisia henkilöitä, jotka ovat kerta kaikkiaan urheilun ja liikunnan puolesta ajamassa asioita ja että me saamme niitä ihmisiä myös valittua valtuustoihin, muistuttaa Elomaa.   Liikkumattomuus haasteena tuleville valtuustoille  Podcastissa puhutti lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Koronapandemia on vähentänyt lasten ja nuorten liikuntaa, ja harrastustoiminasta on pudonnut kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria.   - Se on kyllä katastrofaalista, koska liikunnallinen elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa, ja meillä voi käydä niin, että kokonainen sukupolvi jää vaille elämyksiä ja kokemuksia liikunnasta, sanoo Essayah huolestuneena.    - Liikkumattomuuden hinta on valtavan suuri. Kunta ei tietysti voi pakottaa ihmistä liikkumaan, mutta se voi tehdä liikunnan helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Se tarkoittaa sitä, että tuolla on liikuntapaikkoja, mistä nuoretkin innostuvat, Elomaa sanoo.   Seurojen tuomaa yhteisöllisyyttä Elomaa pitää merkittävänä lapsille ja nuorille. Hän toivoo, että seuratoiminnassa huomioidaan erilaiset liikkujat, jotta yhä useampi voisi kokea yhteenkuuluvuutta.   -  Seuratoiminta on aivan fantastista. Seuratoiminnan pitäisi olla sellaista, että jokainen tuntee olevansa tervetullut harrastamaan. Täytyy olla matala kynnys lapsen ja nuoren saada harrastaa, Elomaa jatkaa.   - Lisäksi koululiikuntaa on ehdottomasti lisättävä. Se ei riitä, että pelkästään välitunnilla liikutaan.  Essayah toivoo, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus kokeilla harrastuksia kunnissa maksuttomasti. Yhtenä mahdollisuutena tähän hän pitää harrastuspassia, joka on otettu joissain kunnissa käyttöön.   - Lisäksi seurat ovat tehneet tässä hyvää yhteistyötä. On järjestetty erilaisia tutustumisviikkoja, jolloin seurojen harkkoihin on voinut tulla ilman, että on välttämättä vielä tarvinnut sitoutua sen kummemmin, vaan on päässyt katsomaan, voisiko tämä urheiluharrastus olla oma liikuntaharrastus. Tätä kautta toivon, että me pystyisimme saamaan lapset ja nuoret takaisin liikkumisen pariin, hän sanoo.  Molemmat kansanedustajat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten liikuntapaikat olisivat seuroille kunnissa maksuttomia.   - Viisas kunta säästää siinä, kun se investoi tulevaisuuteen ja pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret oppivat liikunnallisen elämäntavan. Sitä kautta ennaltaehkäistään sairauksia ja säästetään sitten sairauden hoidon menoissa, Essayah perustelee.   Elomaa ehdottaa, että kunnat voisivat hyödyntää nykyistä enemmän personal trainereita, jotka innostaisivat kuntalaisia liikkumaan. Tällä voitaisiin lisätä esimerkiksi ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta ja torjua korona-aikana lisääntynyttä yksinäisyyttä.  Kunnilta tukea nuorille urheilijoille  Lopuksi keskustelussa pohdittiin huippu-urheilun edistämistä kunnissa. Elomaan mukaan keskeistä huippu-urheilun edistämisessä ovat liikuntapaikat, kunnan ja paikallisten yritysten tuki urheilijalle sekä joustavat mahdollisuudet opiskella urheilu-uran rinnalla. Hän myös muistuttaa, miten suuri merkitys urheilijoiden antamalla esikuvalla on.   - On tärkeää, että menestyneet huippu-urheilijat näyttäisivät vähän mallia, käyvät kouluissa ja innostavat kunnan nuoria, että tämä polku on hieno, liikuntaa on loistava harrastaa, korostaa Elomaa.   Essayahin mukaan kuntien tulisi tulla urheilijoita vastaan esimerkiksi harjoittelumahdollisuuksien takaamisessa ja muissa pienissä käytännön asioissa, joilla voi olla urheilijan polulle suuri merkitys.  - Muistan silloin, kun itse urheilin, että naapurikunta Kuopio antoi arvokisamenestyksen jälkeen vuosikortin, jotta sain mennä sinne koska tahansa treenaamaan. Tällä oli valtavan suuri merkitys omassa lajissani, että pääsin myös talviolosuhteissa milloin vain sisähalliin treenaamaan. Se oli hyvin merkityksellinen juttu, vaikka se varmaan kaupungin näkökulmasta oli pientä.  Podcastin lopuksi kuultiin myös kansanedustajien korona-ajan liikuntavinkit! 

We ask the leader of the Christian Democrats how the party’s values interact with local politics. 18 March 2021 / All Points North / Yle News

Urheilu ja ilmastotalkoot. Keskustelemassa kansanedustaja Sari Essayah, (kd.), Kansainvälisen olympiakomitean jäsen ja Suomen MM-rallin vastuullinen järjestäjä, AKK Sports Oy:n toimitusjohtaja Riku Bitter. Ulkomaanlehdet. Maija Salmi, Barcelona. Elinkeinoministeri Mika Lintilä. Suomalaisten yritysten tilanne, tulevaisuus ja tukeminen sekä pahentuneen koronatilanteen rajoitukset. Koronavilkku - kehitys ja ongelmat. Tietohallintajohtaja Aleksi Yrttiaho, THL. Kolumni. Janne “Rysky” Riiheläinen: Pienen on oltava fiksu ja siksi Suomi tarvitsee uusia ulkopolitiikan osaajia. Uusinta. Urheilu ja ilmastotalkoot. Keskustelemassa kansanedustaja Sari Essayah, (kd.), Kansainvälisen olympiakomitean jäsen ja Suomen MM-rallin vastuullinen järjestäjä, AKK Sports Oy:n toimitusjohtaja Riku Bitter. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Kaija Kellman, Jukka Vanninen ja Päivi Dahl. Tuottajana Tarja Oinonen.

Haaviston Pietarin visiitin jälkipyykki. Puhelimessa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr). Vieraina vanhempi tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkimusjohtaja Hanna Smith Hybridiosaamiskeskuksesta.  Elpymisrahat. Ketä pelastetaan ja millä ehdoilla? Kotimaan politiikan hiertymät asian ympärillä. Vieraina kansanedustajat Juhana Vartiainen (kok), Sari Essayah (kd) ja Matias Mäkynen (sd). Haluatko astronautiksi? Euroopan avaruusjärjestö ESA rekrytoi uusia avaruuslentäjiä. Vieraana väitöstutkija Daniel Rotko, Itä-Suomen yliopisto.  Kolumni. Tuija Siltamäki.  Uusinta. Haaviston Pietarin visiitin jälkipyykki. Puhelimessa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr). Vieraina vanhempi tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkimusjohtaja Hanna Smith Hybridiosaamiskeskuksesta.  Juontaja Päivi Neitiniemi, toimittajat Carolus Manninen, Jukka Vanninen ja Katariina Lahtonen, tuottaja Hanna Juuti.

Miten euro vaikuttaa Suomen ja muiden euromaiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun? Mitä hyötyjä ja haittoja kelluvasta valuutasta on? Johtaako nykymuotoinen euro liittovaltioon ja onko eurosta olemassa realistista tietä ulos? Aiheesta keskustelevat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Essayah, investointipankkiiri ja #neuvottelija-kanavan juontaja Sami Miettinen sekä Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 26.11.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Mitä ongelmia on siitä voi seurata, että rahallinen tuki EU maiden välillä tuntuu olevan lisääntymässä? Ja entä siitä, kun EU:n rahoituskehys eli EU:n budjetti neuvoteltiin samalla kuin EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti. Ja mitä riskejä siinä voi piillä Suomelle, kun Suomi vähän aikaa sitten hyväksyi pankkien kriisinratkaisurahaston aikaistetun käyttöönoton? Entä mikä poliittinen kuvio on sen takana, että EU haluaa lisää omia varoja käyttöönsä? Ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavana on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja entinen europarlamentaarikko Sari Essayah ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Sari Essayah, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja aiempi MEP, europarlamentin jäsen, kuvaa EU:n rakennetta. Samin tutustumismatkalla Brysseliin hänelle esitettiin väite että EU:ssa ei ole oppositiota. Essayah pohtii väitettä sekä kansallisten parlamenttien ja niiden valiokuntien sekä EU:n päätöksentekoelimien välistä demokraattista ja epädemokraattista suhdetta. EU:n elpymispaketin hyväksyntään liittyvä perustuslakivaliokunnan ja hallituksen välinen työskentely jätti Suomen kansalliselle oppositiolle vähän aseita vastustaa liittovaltiokehitystä. EU:n lainsäädännössä heikommin tunnetut raportöörit ja varjoraportöörit ovat puolueryhmien pääkanavat direktiivien ja enenevässä määrin asetusten kehittämiseen. EU:n päätöksentekorakenne sisältää erityisesti Eurooppa-neuvoston kautta hidasteita yltiöpäiselle liittovaltiokehitykselle. Yritykset muokata EU:n vaalijärjestelmää kansalaisten kannalta mielenkiintoisemmaksi kärkikandidaateilla, spitzenkandidat, kuitenkin epäonnistui. Lopuksi Sari ja Sami pohtivat miten muuten EU:n järjestelmää voisi kehittää. Jakso on kuvattu Puheenaiheen studiolla pidemmän EU:n ja euron rakenteita (ml. ECU-2) pohtivan keskustelun yhteydessä Sari Essayahin ja Sami Miettisen välillä. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Minkälaisia ovat opposition budjettivaihtoehdot Marinin hallituksen budjetille? Vaihtoehtobudjeteistaan keskustelevat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Kai Mykkänen (kok.), Ville Tavio (ps.), Harry Harkimo (liik.) sekä kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Toimittajana on Tapio Pajunen.

EU ja oikeusvaltioperiaatekiista. Keskustelemassa kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi, vihr. ja valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä, ps. sekä kansanedustaja Sari Essayah, kd. Lisäksi puhelu euroedustaja Sirpa Pietikäiselle, kok. Yhdysvaltain koronakaaos, ulkomaantoimittaja Pirkko Pöntinen, Washington. Korona ja Uusimaa. Korona leviää Uudellamaalla muuta maata nopeammin, joko on rajoitusten kiristämisen aika? Keskustelemassa johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, HUS ja strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM.  Metsänhakkuiden historia ja nykypäivä, Panu Kunttu, johtava metsäasiantuntija, WWF ja Markku Remes, metsänhoidon johtava asiantuntija, Metsäkeskus. Kolumni. Raisa Omaheimo: Et valitse itse kirjoja joita luet. Uusinta. EU ja oikeusvaltioperiaatekiista. Keskustelemassa kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi, vihr. ja valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä, ps. sekä Sari Essayah, kd. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Mira Stenström, Carolus Manninen ja Hanna Juuti. Tuottajana Tarja Oinonen.

Esa Saarinen on Aalto-yliopiston systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori. Hänet tunnetaan lisäksi mm. ”punktohtorina” ja yritysvalmentajana sekä jääkiekkovalmentaja Curt Lindströmiä käsittelevästä Poppamies-kirjastaan (1995). Saarisen luentosarjan Filosofia ja systeemiajattelu avausluento tammikuussa 2020 oli otsikoitu: Naisleijonat. Saarisen kanssa pohditaan urheilun järkeä ja merkitystä, sitä onko urheilussa kyse leikistä vai vakavasta ammattilaisuudesta ja voiko urheilun – kuten ajattelun – väittää kulkevan ”kohti ihmettä”. Sisältääkö urheileminen tai valmentaminen parhaimmillaan aina jotain maagista vai voiko kaiken toiminnan purkaa ymmärrettäviin syy-seuraussuhteisiin? Väittelyissä Vuoden urheilija, liigavalmentajien lomautukset ja Sari Essayah

Pääministerin ilmoitus eduskunnalle koronaelpymispaketista - mitä tältä odotetaan? Vieraina Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sekä valiokunnan jäsenet kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja kansanedustaja Arto Satonen (kok.). Hassi korostaa, että Suomi on vientivetoinen maa, jolla noin 60 prosenttia viennistä kohdistuu EU-maihin, joten muiden maiden elpymisellä koronakriisistä on suuri merkitys myös Suomen viennille. Satonen kritisoi, että tässä ongelmatilanteessa ei edes oltaisi, jos kaikki EU:n jäsenmaat olisivat pitäneet alunperinkin taloudestaan parempaa huolta. Essayahin mielestä Suomen ei olisi kannattanut käyttää neuvotteluvoimaansa oikeusvaltioperiaatteen sitomiseen rahan saamiseen. EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti on tarkoitettu kertaluonteiseksi, mutta muuttaako se Eurooppaa pysyvästi jollain tavalla? Hassi toivoo, että Eurooppa vahvistaa tällä paketilla ilmastojohtajuuttaan maailmassa. Satonen toivoo, että elvytyspaketti jää kertaluonteiseksi, koska jos tällaista EU:n yhteistä elvytystä käytetään toistuvasti, EU muuttuu merkittävästi. Essayah on huolissaan "mitä tällainen sääntöjen venyttäminen merkitsee EU:n yhteistyölle". Unkarin presidentti Vikor Orban on uhannut kaataa koko koronaelvytyspaketin, jos rahat sidotaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, kuten EU-maiden johtajat sopivat heinäkuussa. Voiko tämä elvytyspaketti vielä kaatua? "Teoriassa tämä on mahdollista, mutta jos hän torppaa tämän, hän torppaa myös EU:n seitsemän vuoden budjetin mikä ei ole myöskään Unkarin etu", Hassi toteaa. Essayahin mukaan Suomessakin voi vielä syntyä tilanne, jossa koronaelvytyspaketti ei mene läpi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onko Euroopan unionista tulossa velka- ja tulonsiirtounioni? Mihin ja miten elvytysrahat käytetään ja kuka valvoo elvytysrahojen käyttöä? Aiheesta keskustelevat toimittaja Matti Virtanen, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Essayah sekä Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 4.8.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

EU:lle esitetty elpymisrahasto arvioitavana. Sitran yliasiamies ja entinen komissaari Jyrki Katainen. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Johanna Pohjola, Uruquay. Koronakriisin hoitoa lisäbudjetilla. Kansanedustajat, kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah, vasemmiston varapuheenjohtaja Jussi Saramo ja keskustan talousvaikuttaja Esko Kiviranta. Mistä tulevat jinglet ja tunnarit - keinotekoisen äänimaiseman arkkitehdit. Medialisensoinnin päällikö Markus Kaarto, Teosto. Kolumni Jani Halme. Identiteetin voi halutessaan vaihtaa.  Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Kaija Kellman, Seija Vaaherkumpu ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Koronavirus runnoo Eurooppaa. Viruksen talousvaikutuksien lääkitsemiseksi yhdeksän euromaata ehdottaa yhteisiä velkakirjoja, koronabondeja. Suomi on toistaiseksi torjunut ehdotuksen. Onko suhtautuminen yhteisvastuuseen kääntymässä siitä mitä se oli finanssikriisin vuosina? Johtavatko koronapandemian talousvaikutukset Euroopassa talouspolitiikan yhteisvastuun kasvattamiseen? Hoidetaanko COVID19-koronaviruksen aiheuttama talouskriisi koronabondeilla? Kuinka koronaviruksen laukaisemaa talouskriisiä parhaiten lääkitään? Keskustelemassa ovat eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.), kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) sekä Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronavirus, Joe Biden ja Donald Trump ottavat yhteen Yhdysvaltain presidentinvaalissa. Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Tokiossa heinä-elokuussa olympiakisat? Kansanivälisen olympiakomitean jäsen, kansanedustaja Sari Essayah (kd.). Politiikkaraati. Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi, Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta. Miten suojella ikäihmisiä? Sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta ja senioritoiminnan vastaava Anu Lintilä Vanhustyön keskusliitosta. Kolumni Mona Mannevuo. Koronavirus muutti käsityksemme kiireestä. Viikon luontoääni vihervarpunen. Riku Lumiaro esittelee. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Marja Ala-Kokko ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Kreikka raportoi, että sen rajaa on yrittänyt ylittää ainakin 10 000 Turkista pyrkivää ihmistä. Kreikka on pitänyt rajan kiinni ja ampunut kyynelkaasua ihmisiä kohti. Kreikka ilmoitti myös, että ei käsittele turvapaikkahakemuksia kuukauteen. Miten Kreikan ja Turkin rajan tapahtumiin tulisi suhtautua? Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Sari Essayah (kd.), kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.). Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi viime viikolla televisioidussa puheessaan, että ei enää estä pakolaisten pyrkimistä Eurooppaan. EU ja Turkki ovat vuonna 2016 sopineet, että Turkki pitää EU:n rajan kiinni ja EU maksaa Turkille pakolaisleirien ylläpidosta. Onko tämä sopimus nyt kriisissä? Maksaako EU Turkille lisää rahaa, vai miten asia pitäisi ratkaista EU:n ja Turkin välillä? Toimittajana Linda Pelkonen.

Varautuminen al Holin Isis-leirin lasten ja naisten tuloon. Haastateltavina Vantaan perhepalveluiden johtaja Anna Cantell-Forsbom, Kirkon ulkomaanavun erityisasiantuntija Milla Perukangas ja kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, sisäministeriö. Ulkomaanlehdet, Anna Saraste Berliinistä. Hallitus, al Hol ja oppositio. Studiossa kansanedustajat Kai Mykkänen, kok., Sari Essayah, kd., Hussein al-Tae, sd., Joonas Könttä, kesk. ja Mari Rantanen, ps. Ilmastoneutraalius, EU ja Suomi, Suomen Ympäristökeskuksen ilmastonmuutosohjelman johtaja Mikael Hildén ja Sitrasta ilmastoasiantuntija Outi Haanperä. Kolumni, Johanna Malinen: Hyvinvoinnin suorittaminen on petollista. Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Silja Raunio ja Mira Stenström, tuottajana Tarja Oinonen.

Oppostition budjettivaihtoehdot Rinteen hallituksen vuoden 2020 tulo- ja menoarviolle ovat pöydällä. Minkälaisia ovat kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Kristillisdmeokraattien vaihtoehtobudjetit? Löytyykö niistä vahvaa poliittista väriä? Vaihtoehtobudjettejaan esittelevät Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.), Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) sekä Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Irakissa jo sata kuollut mielenosoituksissa, nuoret miehet vaativat kaduilla töitä, kunnioitusta ja tulevaisuutta. Irakiin perehtynyt toimittaja Nina Järvenkylä ja Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela ulkoministeriöstä arvioivat Irakin tilannetta. Kaivoslain tiukennusta ja ympäristön parempaa huomioimista vaaditaan eduskunnalle luovutettavassa kansalaisaloitteessa, kertoo yksi aloitteen vireille panijoista Jukka Leppänen. Talous synkkenee, millä konsteilla hallitus saa aikaan 60-tuhatta uutta työpaikkaa, KD:n Sari Essayah, keskustan Antti Rantakangas ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ennakoivat näkymiä. Miten yhteistyö Ruotsin kanssa toimii, Puolustusvoimien pääsotaharjoitus loppusuoralla, vieraana harjoituksen johtaja, eversti Juha-Pekka Keränen. Johanna Malinen on uusi kolumnistimme. Malisen aiheena on epäonnistuminen, hänen mielestään kyyneleitä ei kannata säästää, koska itkeminen on osoitus inhimillisyydestä. Ykkösaamun juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajana Hannele Muilu, lähetystoimittajana ja tuottajana Marja Ala-Kokko.

Rinteen hallitus kasasi ensimmäisen budjettinsa keskellä hidastuvaa talouskasvua. Valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hidastumassa noin prosenttiin. Riittääkö yhden prosentin talouskasvu hyvinvointivaltion tarpeisiin? Kuinka vakavaa on, että valtion menot ovat tuloja suuremmat myös talouskasvun oloissa? Politiikkaradion budjettikeskustelussa ovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sekä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradiossa ruoditaan tuoretta neuvottelutulosta hallitusohjelmaksi. Hallitusneuvottelijat ovat sopineet 18 maakunnasta, jotka saavat terveydenhuollon järjestettäväkseen. On luvattu myös tuhat uutta lääkäriä ja hoitotakuu. Miten nämä voidaan luvata? Alkaako tästä nyt vääntö sote-uudistuksen yksityiskohdista? Studiossa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Haastattelijana Linda Pelkonen. Kurvinen pohtii maakuntaveroa. Andersson pohtii, mitä muuta vastuuta näille tuleville maakunnille kannattaa antaa. Essayah varoittaa lisävelan ottamisesta.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan Euroopan unioni on rakennettu kristillisdemokraattisen liikkeen ydinarvojen ympärille. Nyky-Euroopassa näitä arvoja uhkaavat äärioikeisto sekä antisemitismi. Politiikkaradion eurovaalitentissä Essayah sanoo, että "juutalaisperheet joutuvat miettimään samoin kuin 30-luvulla, että voivatko rakentaa elämää Euroopassa". Minkälaista EU-politiikkaa Suomen pitää ajaa? Toimittajina ovat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Mitä päästokauppa itse asiassa edes on? Entä mitä siitä ajattelee kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja mep-ehdokas Sari Essayah? Ainakin EU:n ilmastotoimiin hän vaatii tasapuolisuutta - sekä kansalaisten, että jäsenmaiden välillä.

Arktinen kokous Rovanimellä. EU:n arktisen politiikan neuvonantaja Jari Vilen ja vanhempi tutkija Harri Mikkola, Ulkopoliittinen instituutti. Trumpin kauppasotatwiitit säikyttelevät pörssejä. Markkina-analyytikko Marianne Palmu, Inderes. Eu-vaalitentissä kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah. Toimittaja Pirjo Auvinen. Kolumnistina Linda Liukas. Ruutuaika on osa pidempää leikin jatkumoa. Hallitustunnustelujen vaihe. Valtio-opin emeritus-professori Heikki Paloheimo. Juontaja Jari Niemelä. Toimittajat Jukka Vanninen ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Koskaan aikaisemmin ei eduskuntavaalien suurin puolue ole saanut alle 20 prosentin kokonaiskannatusta. Nyt eduskuntavaalien voittajan SDP:n kannatus jäi vain17,7 prosenttiin. Politiikkaradion vaaliextrassa eduskuntavaalien tulosta analysoivat SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm (sd.) ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.). Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen haastattelevat.

Kristillisdemokraatit ehdottavat 1000€:n vauvarahaa sekä 1000 uuden hoitajan ja poliisin palkkaamista. Puolueen puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan Kristillisdemokraatit on perhepuolue, jolle lapsiköyhyyden vähentäminen on tärkeää. Perhevapaamallissa Kristillisdemokraatit korostavat perheiden valinnanvapautta ja sen lisäämistä. Vaalitentissä Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Tenttijöinä Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Nonsensen Vaalispessu-sarjassa tentataan kahdessa viikossa jokaisen puolueen edustaja Nonsensen tapaan. Tässä minisarjassa meidän missio on innostaa tyyppejä tutustumaan vaihtoehtoihin ja mikä tärkeintä - vaikuttaa äänestämällä.

Urheiluministerin erityisavustaja Toni Ahva (sin) sekä kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Sari Essayah (kd). Paavo kuvaa tummia pilviä liikunnan rahoituksen taivaanrannassa – ellei suuntaa käännetä sekä penää vahvempaa tukea seuroille. Sarilla on ehdotuksia Veikkauksen aseman turvaamiseksi. Entä mitä järkeä on harrastuspassissa? Tervetuloa kuuntelemaan! Lähetys tehtiin eduskunnasta 14.3.2019. Juontajana toimi Ilmari Nalbantoglu Olympiakomiteasta.

Futucast julkaisee kahdeksan vaalipodcastia Eduskuntavaalien 2019 alla. Jokaisessa jaksossa puhutaan puolueen kolmesta tärkeimmästä tulevaisuusteesistä, ilmastonmuutoksesta, poliitikan rakenteista sekä unelmista. Vaalipodcastit eivät ole vaalitenttejä. Tarkoituksena on tuoda puolueiden ajatuksia esille erilaisessa ja rauhallisemmassa formaatissa. Tällä kertaa vieraana Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, Sari Essayah. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Sote kaatui ja hallitus hajosi. Kaatuiko sote aikapulaan vai perustuslakiongelmiin? Vai oliko hallituksen erossa kyse vain poliittisesta peliliikkeestä? Kantoiko pääministeri poliittisen vastuun, kuten hän on väittänyt? Kumpi kuopattiin soten mukana lopullisesti - keskustan maakuntahallinto vai kokoomuksen valinnanvapaus? Vieraina kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.), kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Toimittajana Linda Pelkonen.

Perhe on perusyksiköistä tärkein. Osaavat kansalaiset pitävät talouden rattaat rasvattuina ja opiskelijoillakin on aihetta hymyyn. Mutta miksi puolue pitää heteroperheitä parhaana kasvuympäristönä lapsille? Heräsikö halu vaikuttaa? Käyppä tekemässä Kioskin vaalibotti, niin tiedät ketä äänestää! vaalibotti.yle.fi Toimittaja: Jussi Latvala Tuottaja: Anna-Maria Talvio Yle Kioski

Suomi aloittaa kolmannen EU:n puheenjohtajakautensa heinäkuussa 2019. Miten puheenjohtajuuteen tulisi valmistautua ja minkälainen rooli Suomen tulisi puheenjohtajamaana ottaa? Vieraina on KD:n kansanedustaja Sari Essayah ja Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen. Keskustelua juontaa Leevi Leivo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvostelevat yksimielisesti hallitusta asioiden huonosta valmistelusta. Ville Niinistö ihmettelee sitä, että suuria päätöksiä ollaan tekemässä ilman kunnollista vaikuttavuuden arviointia. Monesta hallituksen toimesta näkee Niinistön mielestä jo nyt että ne tulevat nostamaan valtion menoja tulevaisuudessa. Koulutuksen ja kehitysavun leikkauksia sekä vihreiden että kristillisdemokraattien puheenjohtajat moittivat ankarasti. Ville Niinistön mielestä Suomi pilaa kansainvälistä mainettaan ja myös vaikutusvaltaansa sillä, että se vähentää niin rajusti kehitysmäärärahoja. Sekä Niinistö että Essayah paheksuvat erityisesti sitä, että YK:n alaisten avustusjärjestöjen tukea leikataan. Sari Essayah ihmettelee, miksi hallitus haluaa leikata siitä avusta, jolla kriisialueiden ihmisiä autetaan heidän omissa kotimaissaan tai kriisialueiden lähistöllä.

Mikä saa muuten terveen ihmisen hiihtämään viisikymmentä kilometriä ennen aamiaista, menettämään kaikki hampaansa jääkiekkokaukalossa ja hyppäämään alas mäestä sukset jalassa? Mistä johtuu, että suomalaiset ovat siinä niin hämmästyttävän hyviä? Suomalaisten urheiluvimmaa analysoidaan puolivakavasti ja puolitieteellisesti Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski ja kilpakävelyn maailmanmestari Sari Essayah. Omien sanojensa mukaan suomalaiset ovat urheiluhullu kansa - ja vieläpä ylpeitä siitä. Urheilu on se perinteinen tapa laittaa Suomi maailmankartalle ja siniristilippu liehuu hämmästyttävän usein kansainvälisten urheilukisojen palkintojakoseremonioissa. Mistä tämä urheiluhulluus johtuu ja mistä Suomi ottaa kaikki nämä lahjakkaat, motivoituneet ja ahkerat urheilijanuorukaiset? Siitä keskustellaan RSMKssa, vieraina Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski ja kilpakävelyn entinen maailmanmestari Sari Essayah. Kilpailuhengessä suoritettua yksilöllistä tai ryhmäliikuntaa kutsutaan lähes kaikilla eurooppalaisilla kielillä sportiksi. Suomen kielellä puhutaan urheilusta, ja sana on läheistä sukua urheudelle, urhollisuudelle ja urholle. Otetaanko urheilu Suomessa astetta vakavammin kuin muualla? Siitäkö se johtuu että viiden miljoonan kansa voittaa suhteettoman paljon mestaruuksia ja mitaleita? Suomalaisen urheiluhulluuden jäljillä liikutaan RSMKssa, vieraina Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski ja kilpakävelyn entinen maailmanmestari Sari Essayah.

Suomen presidentinvaalien ehdokkaiden esittelysarjassa on keskiviikkona vuorossa kistillisdemokraattien ehdokas Sari Essayah. 44-vuotias Sari Essayah on kävelyn maailmanmestari vuodelta 1993. Urheilu-uran jälkeen hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi ja edustaa nykyään Suomen kristillisiä Euroopan parlamentissa. Nyt hän haluaa presidentiksi. Ehdokkaan on tavannut Katri Nisula.