Podcasts about avoimuus

Kiinan taloushistoriaan liittyy monia kestokysymyksiä ja sitkeitä yksipuolisia tulkintoja, joihin tässä jaksossa pureudutaan. Pohdimme erityisesti konfutselaisuuden roolia sekä avoimuuden ja muutoskyvyn vaikutusta Kiinan eri vaiheissa. Historian lisäksi keskustelemme myös, mitä oppeja voimme löytää historiasta tämän päivän Kiinan kehityksen ymmärtämiseen. Tässä jaksossa Kiinan talous -kirjan toinen toimittaja Outi Luova keskustelee Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtajan professori Lauri Paltemaan kanssa. Lauri Paltemaa kirjoitti kirjaan luvun ”Avoimuus ja muutoskyky Kiinan taloushistoriassa”. Podcastin kuuntelijoille Kiinan talous -kirja on tarjolla erikoishintaan 25% alennuksella kustantajan verkkokaupasta koodilla ”KIINA” vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-talous/4978286 Podcastin tekstivastine: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat

Jaksossa vieraana viestinnän dosentti ja tietokirjailija Nando Malmelin!Ilona ja Nando keskustelevat siitä, miksi avoimuus on keskeistä luovuuden, ajattelun, innovoinnin ja uusiutumiskyvyn näkökulmasta. Malmelin kertoo, mitkä ovat 8 avoimuuden avaintaitoa. Kuuntele jakso!Nando Malmelin on tehnyt vaikuttavat uran tutkijana, viestintä- sekä media-alalla ja hänen tuore kirjansa “Avoimuus uudelle - tulevaisuuden avaintaito” käsittelee avoimuuden merkitystä nykymaailmassa.Ilona Rauhala on pitkän linjan psykologi, yritysvalmentaja sekä OK5 Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja. Ilonan intohimona on auttaa organisaatioita ja johtajia onnistumaan työssään. Podcastissa Ilona jakaa sisältöä muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen, hyvään elämään, ja ihmismieleen liittyvistä teemoista. Katso lisää osoitteesta https://www.ilonarauhala.fi/ sekä https://www.ok5.fi. Facebook: https://www.facebook.com/ilonarauhalapsykologi/ Instagram: https://www.instagram.com/ilonarauhala/OK5 Executive Circle: https://executivecircle.ok5.fi/OK5: https://www.ok5.fi/Ilonan henkilökohtaiset verkkosivut: https://www.ilonarauhala.fi/#avoimuus #luovuus #ilonarauhala #johtaminen #viestintä #työelämä #taidot #tulevaisuudentaidot #tulevaisuus

Mitä on itseluottamus? Heikkeneekö suorituskyky automaattisesti jos koen huonoa itseluottamusta? Olisiko parempi vaan päästä eroon negatiivisista ajatuksista ja tunteista?Tässä jaksossa pääsin keskustelemaan erittäin monipuolisen koulutus- ja kokemustaustan omaavan urheilupsykologi Riikka Pasasen kanssa itseluottamuksesta ja joustavasta mielestä. Riikka julkaisi tänä keväänä Arto Pietikäisen kanssa kirjan joustava mieli urheilussa, jota pureskelemme läpi keskustelun.Riikka on urheilijoiden psyykkinen valmentaja sekä urheiluun, hyvinvointiin ja liikuntaan erikoistunut sertifioitu urheilupsykologi. Riikka työskentelee urheilijoiden, valmentajien, kuntoilijoiden sekä yksityishenkilöiden kanssa heidän suorituskykynsä ja hyvinvointinsa parantamiseksi. Riikan koulutus on sertifioitu urheilupsykologi (supy), psykologian maisteri, liikuntatieteiden maisteri sekä EMDR terapian I-tason ohjaaja. Seurailkaa Riikkaa Instagramissa:https://www.instagram.com/riikkapasanen/?hl=enRiikan nettisivut:https://www.focusedmind.fi/Tsekkaa Riikan kirja, sieltä löytyy erittäin paljon käytännön harjoitteita psyykkisten taitojen harjoitteluun:https://verkkokauppa.duodecim.fi/60371.htmlLaittakaa myös Mental RACE instagram seurantaan:https://www.instagram.com/mental_r_a_c_e_/Kuullaan ensi jaksossa!

Yksinkertainen rakkauden sanoma luo valoa arjen majaan. Avoimuus on matkaa kivun kautta kohti kirkkautta. Minun ei tarvitse luoda kirkkautta ja rakkautta, vaan Jumala luo sen sisälleni.       

Mitä taikasienet ovat ja miten taikasienet vaikuttavat aivoihin? Mikä yhteys käyttöympäristöllä on psykedeeliseen kokemukseen ja miten psilosiini ja serotoniinireseptorit liittyvät toisiinsa? Miten psykedeelit vaikuttavat on aivojen muovautuvuuteen ja miksi aivojen muovautuvuuden lisääntyminen edesauttaa masennuksesta toipumista? Mitä yhteistä ja mitä eroa psykedeeliterapialla on perinteisen psykoterapian kanssa? Minkälaisia riskejä psykedeelien käyttöön liittyy ja millä tavalla nykyaikainen psykedeeliterapia huomio kyseiset riskit? Studiossa farmakologian dosentti Markus Storvik. Jakso on nauhoitettu 9.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tutkimus (3:15) Historia (6:49) Käyttöymäpristö (10:57) Psykedeelit (14:48) DMT (16:32) Taikanasienet (17:27) Serotoniini (21:23) Masennuslääkkeet (27:22) 5-HTA2 -reseptorit (32:11) Alitajunta (34:14) Default Mode Network (38:18) Muovautuvuus (44:59) Avoimuus (45:53) Hermokasvutekijät (48:04) Psykedeeliterapia (56:07) Protokolla (58:11) Riskit (1:03:19) Happojeesus (1:05:30) Ikä (1:07:21) Ahdistus (1:09:42) Tulevaisuus (1:12:35) Hortonin syndrooma (1:16:16) Kuherruskuukausi (1:18:33) Ajatukset

Keskustelemme Nando Malmelinin kanssa avoimesta ja uutta luovasta ajattelusta ja sen merkityksestä strategiatyössä. Käymme läpi, miten organisaatiot voivat kehittää kykyään uudistua ja pohdimme, miksi uudistumiskyvykkyyden kasvattaminen voi olla organisaatiolle haastavaa silloinkin, kun halua siihen löytyy. Samalla selviää, millaiset tavoitteet inspiroivat uudistumaan ja milloin strategia on riittävän radikaali. Nando Malmelin on johdon konsultti ja valmentaja, joka tunnetaan luovuuden, uudistumisen ja johtamisen asiantuntijana. Nando johtaa uudistumista Capfulin kautta, toimii partnerina ja valmentaja Grow Partners Advisory and Consulting Oy:ssä sekä viestinnän dosenttina Helsingin yliopistossa.

Pitäisikö työpaikkailmoituksessa viestiä avoimesti palkasta? Juristien näkemys on selvä - 94% alan työnhakijoista toivoo, että työpaikkailmoituksessa ilmoitettaisiin palkkahaitari selviää uusimmasta Työelämätutkimuksestamme. Rekrytointien palkka-avoimuus on ollut vahvasti pinnalla viime aikoina ja rekrytointiprosessin aikaisesta avoimesta palkkaviestinnästä hyötyy työnhakijan lisäksi rekrytoiva yritys. Usein palkka-avoimuudeksi mielletään tarkat luvut työpaikkailmoituksessa, mutta läpinäkyvyyttä voi edistää myös muilla keinoilla. Miten palkka-avoimuus näkyy tällä hetkellä asiantuntija-alan rekrytoinneissa? Entä päätyykö asiantuntija hakemaan työtehtävää, mikäli palkkatoive ei mahdu työpaikkailmoituksen palkkahaitariin? Rekrytointien palkka-avoimuuteen perehdytään yhdessä Duunitorin Recruitment Content Specialist Lotta Viljamaan kanssa.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry 64. jakson vieraana, toistamiseen, vaikuttava toimittaja-yrittäjä, erinomaisen Keskusteluohjelma-keskusteluohjelman isäntä Kaarle Hurtig. Jakso taltioitiin 2.9.2022. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/64-kaarle-hurtig Videoversio: https://youtu.be/8rBhLuh0WvU Spotify: https://spoti.fi/3u1A9we Apple Podcasts: https://apple.co/3OxqdUF RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X Korjaus: Kaarle puhuu Radiomafian tiimoilta Leena Lehtolaisesta mutta tarkoittaa Lehtistä. Korjaus2: Muistin arkeologiakeskustelussa väärin, Kaarlen ehdotus oli oikea: Çatalhöyük on kyllä myös huikea ja historiallisesti kiinnostava mesta Turkissa, mutta Göbekli Tepe oli sittenkin se mitä hain. 00:00:00 Radio. 00:05:37 DJ Didier ja The War on Drugs -bändi. 00:09:35 4,5 vuotta edellisestä keskustelusta. 00:17:05 Oravanpyörä ja toimeentuloahdistus. 00:22:39 Työhön uskominen. 00:30:23 Rakennusalan resurssitehokkuus. 00:37:52 Työkeskustelun yksiäänisyys ja yhdessä syöminen. 00:43:06 Työn arvon arviointi. 00:48:42 Mitä lukee Kaarlen lähettämissä laskuissa? 00:50:51 Hävikkiä raksoilla. 00:59:48 Rakennusprojektien venyvät aikataulut. 01:02:33 Asioiden hintoihin tottuminen. 01:04:47 Talvi 2022–2023 ja mukavuuksien itsestäänselvyys. 01:11:51 Muuttuvan perustason syndrooma. 01:14:57 Onko yrityksillä lakivelvoite maksimoida voitot? 01:24:25 Venäläistä mielenmaisemaa ymmärtämässä. 01:33:29 Parhaat keinot sodan välttämiseen. 01:43:35 Peliteoreettiset kannustimet aseelliseen kilpavarusteluun. 01:49:13 Vaihtoehdot sotilaallisen pelottavuuden alleviivaamiselle. 01:53:53 Utooppisen ajattelun lyttääminen. 02:02:29 Metamodernismi ja demokratian demokratisoituminen. 02:08:49 Enemmistön maailmankuva ei huoleta. 02:16:02 Miksi on puolueita ja eturyhmiä? 02:30:42 Äänestäminen, vastaväitteiden ymmärtäminen ja algoritmit. 02:35:42 Delegatiivinen demokratia. 02:44:33 Paremman poliittisen järjestelmän elementtejä. 02:46:38 Parempien algoritmien vaikeus. 02:53:15 Peliteoreettiset dynamiikat. 02:59:01 Kilpailullisuuden hyödyt ja haitat. 03:09:22 Internet, ihmiskuva ja utopiat. 03:15:58 Sähköpotkulaudat, DAOt ja muutospotentiaali. 03:21:59 Lohkoketjuskenen yhteiskunnalliset visiot. 03:29:39 Yleishyödyllinen Uberin tappaja. 03:32:21 Mille kapitalismi häviää? 03:40:00 Wikipedia, kirjastot ja kommunismi. 03:44:39 Kaarle ja kilpailuvietti. 03:51:14 Mitä varten demokratia on? 03:56:18 Trumpin impakti. 04:03:21 Kaarlen yhteiskunnallisten pyrkimysten ydin. 04:08:32 Arkeologiaa ja muita hämmästyttäviä asioita. 04:16:08 Avoimuus vaihtoehtoisille todellisuustulkinnoille. 04:21:17 Kaarlen työkurimus. 04:28:09 Ovatko kaikki ihmiset yhtä kiinnostavia? 04:34:14 Eikö ihminen todella voi tuhota kuin itsensä? 04:37:08 Merkitys ja kosminen mittakaava. 04:42:19 Kaarle ja metamoderni. 04:47:58 Egregoret. 04:52:42 Henryn ja Kaarlen perimmäinen olemus. 04:57:37 Parisuhdepettymykset ja polyamoria. 05:11:45 Eksät, eroaminen ja parisuhdenormit. 05:19:04 Kaarlen toivotus. 05:22:16 Lopputurinat. Kaarlen Keskusteluohjelma https://youtube.com/keskusteluohjelma The War on Drugsin Thinking of a Place https://bit.ly/3GKt0aT Kaarlen eka Ihmisiä-vierailu https://youtu.be/SM23xvRT7nI Ei lakivelvoitetta voittojen maksimointiin https://bit.ly/3U4RFdA Pekka Toveri -jakso https://bit.ly/3Vrsv9X Nordic Ideology -kirja https://bit.ly/3tZjU2D Samo Burja ja sivilisaation ikä https://bit.ly/3AJwR4m – Ihmisiä, siis eläimiä rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://bit.ly/2EjhIGK • Twitter: https://bit.ly/2IsE4Iw • Instagram: https://bit.ly/2H9XO4b • Youtube: https://bit.ly/2px3u3i

Tällä kerralla Tuplaturinoissa mennään pakkasen puolelle. Miksi sinunkin pitäisi pelkän hehkutuksen sijaan noteerata markkinoinnissasi myös negatiivisia puolia. ”Itsensä kehuminen on niin vaikeaa” Nyt ei puhuta negatiivisesta markkinoinnista Yleensä markkinointi keskittyy vain hyviin puoliin Heikentääkö heikkouden mainitseminen todella myyntiä? Voisiko heikkouden kääntääkin vahvuudeksi? ”Maku ei tosin ole paras mahdollinen” Asiakas ajattelee jo itse, miksi ei ostaisi Rehellinen puhe saa sinut myös vaikuttamaan rehelliseltä Avoimuus ensin -politiikkaa Ernest Shackletonin feikkirekryilmoitus >>> Volkswagenin kupla-mainoksista >>> Kalanmaksaöljymainos "Maku ei tosin ole paras mahdollinen" >>>

Puolison mielenterveyden haasteet vaikuttavat parisuhteeseen, kommunikointiin ja koko perheeseen. Mitä siitä voisi seurata, jos asioiden suhteen päätetään olla rehellisiä ja avoimia jokaiseen suuntaan. Mitä vaikutuksia puhumisella on. Millaista apua perhe voi ottaa vastaan? Lisätietoja: www.finfamipirkanmaa.fi/podcast/ Äänitys: Anssi Hänninen Lukija: Jukka Törrö

Pohjoisen matkailun tilanne. Johtaja Kristiina Hietasaari, Visit Finland, infektiotautien ylilääkäri Markku Broas, LSHP ja Santaparkin ja lumihotellin yrittäjä Ilkka Länkinen Rovaniemeltä. Päätoimittajaraati. Aiheena itsenäisyys ja ajankohtaiset asiat. Mukana Antti Kokkonen, Lapin Kansa, Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus ja Erja Yläjärvi, Hufvudstadsbladet. Päättäjien viestien julkisuus. Avoimuus ei ole korona-aikana toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto. Kolumni. Tuukka Tervonen: Nuoriso on liian kilttiä ja se kostautuu vielä meilleuukka Tervonen: Nuoriso on liian kilttiä ja se kostautuu vielä meille. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Marija Skara ja Matti Konttinen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Yhdessä tekemisen ja avoimuuden lisääminen voisi hyödyttää rakennusalaa valtavasti. Mitä yhteistoiminnalliset toimintamallit alalla voisivat olla? Mitä hyötyä yhteistyöstä on? Entä millaisia riskejä tai pelisääntöjä tulee huomioida? Vieraana jaksossa keskustelemassa Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ahti Rantonen.

Lyhyt vastaus on kyllä, viisaaksi voi kasvaa kertoo viisaustutkija Jenni Spännäri. Laita jakso kuunteluun ja selvitä miten jalkauttaa viisaselämä omaan arkeesi.  Viisaus ei ole yhtä kuin älykkyys tai looginen ajattelu. Viisaus ei myöskään kartu automaattisesti iän myötä. - Viisaus: käyttäjän opas    Viisautta kartuttavat voimavarat: Elämänhallinnan tunne, Avoimuus, Pohdinta, Tunnetaidot

Ratamoottoriveneilyn SM-kausi jatkuu Kuopiossa 17.-18.7.2021 RaceWKND! on Suomen virallinen ratamoottorivenesarja ja tässä avoimessa RaceWKND!-SM-sarjassa on tänä kesänä kaikkiaan viisi osakilpailuviikonloppua, joissa kaikissa ajetaan SM-pisteitä tarjoavia lähtöjä lauantaisin ja sunnuntaisin. Lauantaina ajetaan eri luokissa lähdöt 1 ja 2, sunnuntaina lähdöt 3 ja 4. Avoimuus kilpailussa tarkoittaa sitä, että SM-sarjaan osallistuu kilpailijoita muualtakin kuin Suomesta ja SM-sarjassa ajetaan erilaisissa ajoluokissa. Kesäkaudella 2021 on siis luvassa kaikkiaan viisi kisaviikonloppua. Kisat lähtivät käyntiin toukokuussa Lohjalta ja ne päättyvät elokuussa Jyväskylässä. Kisat ovat Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n alaisia tapahtumia, joissa noudatetaan SPV:n kansallisia ja kansainvälisen liiton UIM:n (Union Internationale Motonautique) sääntöjä ja määräyksiä. Savon Aalloilla tutustuimme tähän RaceWKND!- ratamoottorivenesarjaan sekä myös ratamoottoriveneilyyn lajina hitusen verran paremmin, kun vieraaksi saapui Nuppu Böhmig, joka toimii tapahtumakoordinaattorina RaceWKND:n toiminnassa. Haastattelijana: Sami Turunen

Tässä GRL GANG -jaksossa Rosanna pohtii maanantain jakson aihetta nimittäin somevihaa. Kuuntele Rosannan ajatukset muuttumisesta, avoimuudesta ja somen ulkopuolisen elämän merkityksestä.

Johtaminen ja viestintä. Onko olemassa sellaista yritystä, jonka sisäisessä viestinnässä ei olisi kehitettävää? Entä voiko avoimuutta olla liikaa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme tämänkertaisessa jaksossa Saanan kanssa. Avoimuus on ihan ehdottoman tärkeää ja yksi yrityskulttuurin kulmakivistä. Täysi avoimuus ei kuitenkaan ole mikään automaattinen oikotie onneen – se voi nimittäin äärimmillään johtaa yleiseen epävarmuuteen ja vääriin tulkintoihin, koska kaikilla ei voi millään olla näkyvyyttä kaikkiin elementteihin. Eikä tarvitsekaan. Tästä syystä en ole esimerkiksi itse ymmärtänyt koskaan, miksi johtoryhmän kokoukset pitäisi avata koko organisaatiolle. Käytännössä se vaan johtaisi siihen, ettei siellä voitaisi käsitellä asioita riittävällä avoimuudella. Paljon tärkeämpää on huolehtia että päätetyt asiat onnistutaan viestimään onnistuneesti – mitä tehdään ja miksi? Yksi hyvän johtamisen kulmakivi on nimenomaan onnistunut viestintä. Asioista informoidaan riittävästi ja tarpeeksi tarkalla tasolla, kuitenkaan hukuttamatta kaikkia täysin irrelevanttiin informaatioon. Se mikä on kenellekin riittävästi tietoa, on toki yksilöllistä, minkä vuoksi johtajalta vaaditaankin hyvää tilannetajua ja arviointikykyä.

Naistenpäivän kunniaksi vieraanamme on Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas, joka on omistanut uransa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiselle. Kuulemme hänen ainutlaatuisia kokemuksiaan ja oppejaan ulkomaankommennuksilta ja maailmalta YK:n kehitystyössä. Keskustelemme Jaanan tärkeästä työstä erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi Suomessa. Puhumme myös syrjimättömyydestä, palkkatasa-arvosta ja miksi meidän tulee puhua palkoista avoimemmin.

Avoimuus uusille kokemuksille on yksi viidestä persoonallisuuspiirteestä ulospäin suuntautuneisuuden, tunnollisuuden, sovinnollisuuden ja neuroottisuuden ohella. Avoimet ihmiset ovat luonteeltaan uteliaita ja mielikuvitusrikkaita. Avoin tapa elää elämäänsä voi tuoda vapautuneisuutta.

Avoin keskustelu kuuluu tieteeseen, mutta käytännössä tutkijoiden pääsyä tietoon rajoitetaan monilla tavoilla. Yliopistot maksavat miljoonia vuodessa pääsystä julkaisuihin, joita yliopistot ovat rahoittaneet. Onko nykytilanne kestävä ja mitä sille pitäisi tehdä? Avoimen tieteen periaatteista ja ihanteista ovat keskustelemassa projektipäällikkö Erika Lilja, tietoasiantuntija Mikko Ojanen sekä tutkija Emilia Palonen. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Olenko minä liikaa- kysymyksellä alkaa kahdestoista jakso!Kun lähtee mukavuusalueeltaan kokeilemaan elämää, saattaa tulla tuntemuksia, että on liikaa. Kun tuntee erilaisia tunteita, saattaa tulla ajatuksia, että on liikaa.Pian kanssa pohdimme kysymyksiä, jotka tämän olenko liikaa- ajattelun ympärillä heräävät.Oletko liikaa, kun ihastut? Entä onko liikaa sinnikkäästi hakea useamman kerran samaan työpaikkaan töihin?Hyppää mukaan tähän dynaamiseen pohdintaan ja oivalla itsesi rohkeammaksi!Pian IG: missmariie_Marian IG: mariawalkama

Kuudenteen jaksoon vieraakseni saapui ystäväni Pia.Kuinka luontevaa onkaan puhua ystävyydestä oman rakkaan ystävän kanssa!Juttelimme ystävyyden lisäksi myös avoimesta kommunikoinnista, tunteista, tunnelukoista, pelkojen kohtaamisesta ja vapautumisesta.Olemme Pian kanssa molemmat tunteellisia ja syvällisiä ihmisiä, joten keskustelumme on lainehtivaa, eläväistä, välillä korkealentoista, välillä vakavaa. Pohjaamme keskustelun omaan kokemuspohjaan, ja vilpittömästi toivomme, että puhuminen avaa ja auttaa ihmisten välillä aina.Pian IG: missmariie_Marian IG: mariawalkamakeskustelujakupposenaarella@gmail.com

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMK:in liiketoiminnan lehtorin Tanja Shemeikan kanssa johtamisesta. YZ- hankkeessa on tehty kartoituksia yrityksiin, jota kautta saatu monipuolista tietoa koskien myös työnantajamielikuvaa. Työantajamielikuva nuorille tärkeä asia, sillä hankkeessa tehdyn tutkimuksen alustavat tulokset osoittivat, että vastaajista 75 % koki sen tärkeänä. Yli puolet Y- ja Z -sukupolven edustajista oli mieltä, että yrityskuva muodostuu yrityksen arvomaailmasta ja n. 40 % kokee sen muodostuvan vastuullisuudesta. Tietoa työnantajista etsitäänkin monista eri kanavista eikä vain perinteisiltä internet -sivustoilta. Nettisivuilta haetaan ensisijaisesti arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvää asioita. Sen sijaan rekrytointiin ja avoimuuteen liittyvää tietoa haetaan muualta, enempi sosiaalisen median kautta. Tutkimuksessa todettiin, että jopa 80 % nuorista käytti vähintään 4 tuntia tiedonhakuun työnantajasta ennen työpaikan hakemista. Näin ollen on olennaista, että tieto löytyy ja se on oikeassa paikassa. Yritykset itse saattavat ajatella oman yrityskuvan olevan hyvä, kun taas nuoret voivat olla eri mieltä tai ainakin niin, että yritykset saattavat olla tuntemattomia. Toki on niin, että yritysten voi olla vaikea pysyä vauhdissa mukana keskustelun nopeudessa ja tunnistaa esim. arvokeskustelusta olennaisia asioita koskien omaan toimintaansa ja viestintää. Yleisesti nuoret odottavat työpaikoilla avoimuutta ja läpinäkyvyyttä myös niistä asioita, jotka eivät suoraan edes välttämättä koske heitä. Rehellisyys on tärkeää työnantajamielikuvan rakentamisessa. Läpinäkyvyys ei koske vain rekrytointiprosessia, vaan on varmasti tärkeä koko yrityksen toimintaa koskeva asia: päätöksenteko, kommunikointi, prosessit, ym. Rekrytoinnissa tärkeä olla rehellinen ja hyvä olisi pyrkiä sanoittamaan mahdollisimman tarkasti tehtävä, jotta ei tule pettymyksiä sen takia. Sanoittaminen on tärkeää, jotta molempien odotukset kohtaavat oikealla tavalla. Video on nuorille hyvin luontainen tapa, joten rekrytoinnissa sitä kannattaa ehdottomasti käyttää. Videota voi käyttää joko niin, että hakija kertoo avoimesti itsestään tai sitten tarkkoja kysymyksiä, joihin odotetaan selkeitä vastauksia. Rekrytointiprosessit hoidetaan usein ulkoisten toimittajien avulla, mutta sen toki voi tehdä yritys itsekin ja joissakin tapauksissa varmasti myös kannattaa. Kannattaa aidosti miettiä kuka esimerkiksi yrityksestä on sopivin ja paras videolla esiintymään. Sen ei välttämättä aina tarvitse tai edes kannata olla toimitusjohtaja. Lähes kaikki tutkimuksen kyselyyn vastanneet nuoret olivat sitä mieltä, että työssä pysyminen pitkään samalla työnantajalla ei ole niin haluttua kuin aiemmin. Sen sijaan pätkätyöt voivatkin olla juuri se ensisijainen kiinnostuksen kohde. Työssä viihtyminen on tärkeää sitoutumisen ja työssä pysymisen kannalta. Viihtyminen liittyy erityisesti seuraaviin: teen merkityksellisiä asioita ja se mitä teen, on kivaa. Nuoremmat sukupolvet hakevat tiimityötä, yhdessä onnistumista ja taustatukea, työn jakamista ja avoimuutta. Näistä kumpuaa onnistuessaan varmasti myös se olennaisin kivan tekemisen fiilis. Tärkeää on, että ei ole kampitusta, huonoja kemioita tms. Sen sijaan nuoretkin ymmärtävät, että työhön kuin työhön kuuluu myös vähemmän kivoja vaiheita ja tehtäviä. Toki nuoret erityisesti haluavat vaihtelevia työtehtäviä ja jatkuvaa kehittymisen mahdollisuuksia ja ne pitävät sisällään myös haastavia hetkiä, kun ollaan kokonaan oman osaamis- ja mukavuusalueen ulkopuolella. Siksi onkin tärkeä käydä vuoropuhelua myös niistä. Toki tärkeintä, että koko kokonaisuus on kunnossa. Puskaradio toimii nykyisin hyvin vahvasti eli jos työpaikalla on esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta klikkejä, niin ne kannattaa laittaa ensin kuntoon sen sijaan, että kehittäisi yksittäistä työkalua. Teksti: Mirva Leppälä

Hyvinvointivalmentaja, mentori ja kirjailija Teemu Syrjälä saapui keskustelemaan kanssamme liikkeestä, kehollisuudesta, turvasta, tunteista, parisuhteista ja virtaavasta ihmisyydestä yleisesti. Monipuolisen keskustelun aikana pureuduttiin muun muassa flow'n tiellä oleviin henkisiin ja fyysisiin blokkeihin, ryhmäflow'n luomiseen sekä kokonaisvaltaisen tunnekokemisen tärkeyteen. [01:22] Milloin olit viimeksi flow'ssa? [02:20] Aamun check-in ravistelulla ja hengittämisellä [04:40] Millainen suhde flow'hun? [07:10] Miten preppaat flow'ta? [09:00] Ajatuksia meditatiivisuudesta [11:35] Läsnäolo ja mukautuminen yllättäviin tilanteisiin [15:19] Onko kokemuksia tekijästä kokijaksi siirtymisessä? [17:10] Syvin flow kokemus ja miesten retriiteistä [19:30] Vetäjän roolista huolimatta yhtälailla oppimassa [20:40] Miten luot ryhmäflow'ta? [24:10] Heimouden merkityksestä [26:50] Miten rakennetaan turvallinen ilmapiiri? [30:05] Staattinen eläminen ja oleminen tukkii [32:18] Taistele, pakene.... tai jähmety [34:57] Millaisia tuntemuksia ennen kuin putoaa flow'hun? [37:13] Millaisia esteitä flow'lle voi muodostua? [40:14] Prosessiin keskittyminen ennen tulosta [44:35] Miten havaitsee irtaantumisen mieleen? [49:12] Ihmisyys ja flow [52:00] Kokonaisvaltaisen tunnekokemisen tärkeys [54:55] Mistä turvan kokeminen tulee? [61:30] Parisuhde: Plastinen vai kumulatiivisesti rakentuva sosiaalinen konstruktio [64:35] Parisuhteen flow [69:13] Avoimuus muutokselle [76:06] Kuolevaisuus ja loppuläpät‍

Joukossamme kulkee täysin toimintakykyisiä, jopa menestyneitä ihmisiä, joita samaan aikaan ahdistaa merkittävästi. Yksi heistä on digitoimiston perustaja, CTO ja isä Rolle Laukkarinen. Podcast-jaksossa hän kertoo, miten GADn kanssa oppii elämään.Jakson muistiinpanotJakson vieras Rolle LaukkarinenLinkedInissä: Roni LaukkarinenTwitterissä: @rolleTöissä: DudeInternetissä: RollemaaMainittuja asioitaMasennusinfo.fiCivilization (viitonen)Heroes of Might and Magic (kolmonen)Brené BrownChristopher Avery – The Responsibility ProcessApua depersonalisaatio/derealisaatio- eli DP/DR-häiriöönHesarin artikkeli työikäisten mielenterveysongelmista

Avoimuus trendaa, sillä keväällä 2020 kuuluu vapautua häpeästä! Mutta kuka saa puhua seksistä ja jakaa intiimejä kuvia kavereilleen? Miksi omat soittolistat ja tv-maku hävettävät? Studiossa HS:n uutispäällikkö Essi Lehto, toimittaja ja kirjailija Emmi-Liia Sjöholm ja lifestyletoimituksen esihenkilö Merituuli Saikkonen. Henk. koht. on HS:n podcast, jossa puhutaan ihmissuhteista, seksistä, hyvinvoinnista ja elämästä. Joka maanantai käsittelyssä jotain olennaista tästä moderniasta suomalaisesta elämästä. Seuraa podia Instassa; @hshenkkoht

Mika Vehviläinen on Cargotecin toimitusjohtaja, Suomen yritysjohtajien kärkikastia ja perhekeskeinen kolmen lapsen isä. Hän on aiemmin toiminut Finnairin toimitusjohtajana ja Nokian johtotehtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Keskustelemme Mikan kanssa erityisesti business-etiikasta ja siihen liittyen hänen uransa vaikeimmista hetkistä. Mika kertoo myös, missä meillä on Pohjoismaissa parantamisen varaa eettiseen liiketoimintaan liittyen.

Jos et ole maailmanluokan luonnenäyttelijä, älä yritä peitellä tunteitasi, vaan selitä avoimesti mistä kenkä puristaa. Johdettaviesi arvailut ja spekuloinnit luovat mitä ihmeellisimpiä teorioita, joista iso osa on paljon pahempia kuin todellisuus.” Kuuntele, miten Pukki oppi tämän kantapään kautta. Lopussa viisi vinkkiä.

Konkurssi ja yrittäjän vertaistuki – vieraana Juha Peltonen Mieli-podcast-sarjassa puhutaan yrittäjän hyvinvoinnista. Sarjan neljäs podcast käsittelee konkurssia ja siitä selviytymistä, sekä yrittäjän vertaistukea. Konkurssistakin on voitava puhua avoimesti. Avoimuus vähentää konkurssiin liittyvää häpeää ja stigmaa. Myös yrittäjän vertaistuki on tärkeää. Moni yrittäjä hyötyisi vertaistuesta uransa eri vaiheissa, mutta onko vertaistukea saatavilla, ja osataanko sitä hakea? Podcastin studiovieras Juha Peltonen on toiminut tässä keskustelun avaajana ja polun raivaajana. Hän on selvinnyt konkursseista jaloilleen selvinnyt ja haluaa jakaa kokemuksia Suomen Vertaisyrittäjät -yhdistyksen kautta. Podcast-sarjan ovat tuottaneet Suomen Mielenterveys MIELI ry sekä Yrittäjäkilta, yhteistyössä Kukunori Ry. Keskustelun juontaa Ellen Tuomaala. Tuottaja, äänitys ja editointi Tiina Miinalainen. #yrittajakilta #mieli-podcast #mieli #mielenterveys

Mitä avoimuus tarkoittaa, antaako se enemmän kuin ottaa, miksi se on tärkeää ja miten se liittyy aitouteen ja haavoittuvaisuuteen? Miten kävi kun Mia kertoi sijoittajille kaikki heikkoutensa? Entä miten avoimuus auttoi Mariaa luomaan tärkeän yhteyden? Onko sinulla ikinä ollut sellaista tunnetta että nyt tuli kerrottua liikaa, eli oletko kokenut haavoittuvaisuus krapulaa? Tässä jaksossa ihana tubettaja ja toimittaja Iriz Silander kertoo toimittajan näkökulman avoimuuteen ja Mia jakaa miltä tuntuu olla toisella puolella haastateltavana. Tässä jaksossa Mia paljastaa myös uutisen uudesta tulokkaasta Tuplashotti-tiimiin!

Podcastin vieraana on vuonna 1999 perustetun ohjelmistotalon, Sysartin (www.sysart.fi), toimitusjohtaja Petri Mäenpää. Lähetyksessä Petrin kanssa keskustellaan palkka-avoimuudesta sekä organisaatiokulttuurin että rekrytoinnin kannalta. Sysartin palkkamallista tehtiin hiljattain julkinen. Yritys päätti poiketa valtavirrasta kertomalla avoimesti, kuinka paljon heillä tienaa oikeasti. Sysartin julkaisema palkkalaskuri löytyy osoitteesta www.koodarinpalkka.fi. 15.5.2019 äänitetyn jakson isäntänä toimii Aki Ahlroth. *** Musiikki/Music: "Hep Cats" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Kuukautisista puhutaan enemmän kuin koskaan. Kuukautismajat Nepalissa, tamponivero Suomessa ja rohkeampi tyyli kuukautistuotteiden mainostamisessa puhuttavat. Avoimuus poistaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja tabuja.

Miksi eurooppalainen kansalaisaloite ei tunnu toimivan kovin tehokkaasti. Mitä ongelmia on nyt EU:n avoimuudessa. Mitä seurauksia sillä on, kun EU haluaa valvoa jäsenmaidensa oikeusvaltioperiaatteiden noudattamista ja antaa rangaistuksia maille jotka niitä eivät noudata. Haastateltavana on Eurooppa-oikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo.

Juttelimme Mikko Sävilahden kanssa avoimuudesta ja miten se sitouttaa sen sijaan että luo aitoja liiketoiminnalle. Avoimuus sekä koodissa että rajapinnoissa on tapa sitouttaa asiakkaita. Mukana tarina miten väärä tieto APIsta oli käydä asiakkaalle kalliiksi. Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu (myös asiakkaalle). Esitän tuossa muutaman hypoteesin tulevasta. APIt valloittaa (on jo osittain valloittanut) ohjelmistotuotannon ja paine avoimeen lähdekoodiin järjestelmien osalta heikkenee. Rajapintoja tulee koko ajan lisää. Sen sijaan työkalumarkkinoilla jotka järjestelmien ja APIen ympärillä on, avoin koodi pysyy ja vahvistuu. Työkaluja tarvitaan paljon eikä kellään ole resursseja niiden tekemiseen ja ylläpitoon yksin. Lisäksi työkaluilla ei ole tarkoitus tehdä liiketoimintaa, vaan imeä sovelluskehittäjäät niiden avulla maksullisten palveluiden äärelle tehden palveluiden käytöstä helppoa.

Mikael ja Verneri avaavat tällä podilla Inderesin suuntaa ja strategiaa. Mitkä arvot tekemistämme ohjaavat ja mikä meidän "purpose" tarkalleen ottaen on? Inderesin strategia 2018-2023 on luettavissa kokonaisuudessaan Sijoitusfoorumilta (https://keskustelut.inderes.fi/t/inderesin-suunta-ja-strategia/664). 01:04 Strategia ja avoimuus 03:20 Mitä Inderes tekee ja tavoittelee? 10:23 Mitä ongelmia Inderes ratkaisee? (toimialan demokratisointi ja demonetisointi) 17:43 Arvot (Riippumattomuus, Intohimo, Laatu, Avoimuus, Yhteisöllisyys) 24:09 Tarkoitus aka “purpose” (28:32 Analyysi kuuluu kaikille, 30:51 Kehittyminen yhdessä, 33:06 Tehokkaampi ja toimivampi pääomamarkkina) 34:18 Missä Inderes on 5 vuoden päästä? 41:28 Milloin Inderes haastaa talousmediat? 43:06 Listautuminen suunnitelmissa? 44:05 Tullaanko Free-käyttäjille lisäämään maksumuureja? 46:00 Onko Inderes-applikaatio tulossa? 46:28 Miten varmistetaan kolmansien osapuolien analyysin/sisällön laatu? 51:15 Vastuullisuus https://www.inderes.fi/fi

Palkittu-podcastin neljännessä jaksossa pohditaan palkkauksen avoimuutta, jolla tavallisesti tarkoitetaan tietoa palkkojen määräytymisperusteista. Eräät yritykset ovat kuitenkin uskaltautuneet avaamaan kaikkien palkat julkisiksi. Mitä tämänkaltainen malli vaatii organisaatiolta? Miten palkkoja hallitaan niiden ollessa julkisia? Entä kenelle malli oikeastaan sopii? Jaksossa ohjelmistoyritys Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen kertoo, miksi yritys päätyi avaamaan palkat julkiseksi ja mitä siitä seurasi. Jakson juontaa Mandatum Lifen palkitsemiskonsultti Johanna Maaniemi.

Miten toimii se yhtälö, että ulkoministeri osallistuu virkamatkalla Suomen linjan vastaiseen mielenosoitukseen? Kuinka salassa perustuslaki- ja muiden valiokuntien asioita tulisi käsitellä? Käsittelyssä myös hallituksen esittämä työaikalain muutos.

Microsoft ja Open Source? Keskustelemme Reaktorin Rami Karjalaisen kanssa siitä, että miten ja miksi Microsoft on aikojen saatossa muuttunut, sekä pohdimme tulevaisuuden suuntia.