Podcasts about tarve

✨ Arvostuksesta lähtee kaikki! ✨Tällä kertaa minulla oli ilo saada vieraakseni psykologi Pekka Tölli, joka on kirjoittanut myyntihitiksikin nousseen kirjan “Minä näen sinut - Arvostuksen psykologiaa” (Tammi, 2024).Pekka toimii tällä hetkellä Mehiläisen johtavana organisaatiopsykologina ja keskittyy työssään organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämiseen. Aikaisemmin Tölli on toiminut mm. rahoitus- ja pankkialalla sekä McKinseyllä liikkeenjohdon konsulttina.Kuten Pekka toteaa, että arvostuksessa ei sinänsä aiheena ole mitään uutta, mutta kuten kaikista perusasioista, siitä on hyvä vähän väliä itseään muistuttaa. Tarve tulla nähdyksi, kohdatuksi ja hyväksytyksi on ihmisen perustarve. Keskustelemme siitä, miksi se on niin tärkeää ja miten me voimme oppia osoittamaan sitä toisillemme enemmän?Keskustelemme myös Pekan mielenkiintoisesta uravaihdoksesta. Ollessaan lähes 40-vuotias hän opiskeli itsensä psykologian maisteriksi kahdessa vuodessa - hankki haalarit, täytti fuksipassin ja toimi tutorina. Tölli kertoo, mikä oli psykologian opiskelussa mielenkiintoisinta ja avartavinta. Entä mikä sai Pekan tekemään uravaihdoksen rahoitus- ja konsulttialalta? Mitä asioita uramuutos ratkaisi ja toisaalta mitä ei? Jakson lopussa keskustelemme työyhteisöistä ja johtamisesta. Miten voisimme paremmin ymmärtää toistemme erilaisuutta ja tehdä siitä voimavaran. Miksi toisten on helpompi haastaa ja toisille se tuntuu olevan lähes mahdotonta. Entä millaista arvostusta johtajat kaipaavat työssään?Tutustu Pekka Töllin kirjaan lisää täältä: https://www.suomalainen.com/products/mina-naen-sinut-6?srsltid=AfmBOopXxCAiuwBaZYcUKgikLxQ3t669xDxz2D6_5vl7bkjKSgA84rgl

Laskiaissunnuntai 11.2.2024. Panu Pitkänen puhuu päivän tekstin Mark. 10:32–45 pohjalta.

Tämä jakso jatkaa kahden aiemman jakson teemaa: tarpeet ja rajat. Tällä kertaa päästämme teidät kuuntelijat ääneen: Onko omien tarpeiden tunnistaminen helppoa? Entä miltä tuntuu kertoa niistä muille? Onko rajojen asettaminen aikuisten välisissä suhteissa sujuvaa? Mitä tunteita se herättää? On vääjäämätön osa vanhemmuutta - etenkin lasten ollessa pieniä - että omiin tarpeisiin voi vastata usein vasta viiveellä, toisinaan hyvinkin pitkällä sellaisella. Ympäröivät olosuhteet ja realiteetit eivät yksinkertaisesti aina mahdollista sitä, että itsestään voisi pitää huolta optimaalisesti. Samalla on tärkeä tunnistaa, milloin omien tarpeiden sivuuttaminen ja ohittaminen on jatkuvaa, jolloin se voi alkaa kostautua, paitsi itselle, myös ympärillä oleville. Siis juuri heille, joiden parasta usein tavoittelee sivuuttaessaan itsensä. Yhtälailla voi vaatia harjoittelua ja itsetutkiskelua, että alkaa ylipäänsä tunnistaa omia tunteita, tarpeita ja toiveita. Mitä sinä itse oikeastaan tarvitset ja haluat? Tarve miellyttää muita ja pelko pettymyksen tuottamisesta voi saada rajojen asettamisen tuntumaan riskiltä. Mitä seuraa, jos sanonkin ei? Miten muut reagoivat? Entä miten näen itse itseni? Jakson lopussa Petra vinkkaa muutamia yksinkertaisia keinoja sanoa ei ja asettaa oma raja, jotta voi elää omien arvojen ja tarpeiden mukaisesti. Tervetuloa mukaan! Tuhannet kiitokset jokaiselle jakson tekemiseen osallistuneelle yli 200 kuuntelijalle. Olette kultaa!

Liian pitkälle viety miellyttäminen – tuo yhteiskuntamme ja syyttömien ihmispoloisten helmasynti. Milloin se menee överiksi ja miten liioitellusta muiden miellyttämisestä voisi päästä eroon? Toimittaja Laura Friman on kovan luokan miellyttäjä ja tehnyt paljon töitä asian kanssa. Henriikka taas huomaa, ettei taida kamppailla enää asian kanssa ja lesoilee opeillaan. Tästä kontrastista syntyy melkoinen terapiasessio aiheen äärellä. Halusit tai ei, tunnistat hyvin todennäköisesti itsesikin miellyttäjän tyyppiominaisuuksista. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tontut ovat kuuluneet suomalaiseen elämänmenoon jo pitkään. Sen tietää erityisen hyvin kirjailija Heikki Saure, joka on kirjoittanut vuonna 2019 kansanperinteemme tontuista ja haltijoista kirjan Tonttu – tarua ja totta. Saure muistutti Radio Voimalla keskiviikkona, että muinaisina aikoina monet ovat uskoneet tonttuihin. - Minulta on aina välillä kysytty, mihin tonttuperinne on kadonnut. Vastaan, että tonttuja on paljon enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Menetpä minne tahansa, tänne Radio Voimaankin tullessani, näin heti kaksi tonttua ja yhden miehen, jonka väitettiin olevan tonttu. Menetpä mihin tahansa kauppaan, niin siellä yleensä tonttuja on aika paljon. Ihmisellä on Sauren mukaan ikiaikainen tarve uskoa tonttuihin ja haltijoihin. - Mistä me tiedämme, onko niitä vai ei. Sitäkin olen pohtinut, uskonko niihin itse ja päädyin siihen, että se on oikeastaan ihan sama, onko niitä vai ei, mutta ne ovat vaikuttaneet, ja vaikuttavat yhä, valtavasti ihmisten elämään ja meidän kansanperinteeseemme ja kulttuuriin. Sauren mukaan on täysin mahdollista, että haltijat ja tontut ovat kaikkein vanhin suomalainen uskonto tai uskomus. Muinaisesta saunatontustahan on kerrottu myös hurjia tarinoita, joissa tontut ovat hyväntahtoisia, mutta suuttuessaan jopa hengenvaarallisia. - Saunatontusta on kansanperinteen keräilijöiden tietolähteeltä saamiani tarinoita, että kun joku ei ollut käyttäytynyt saunassa kunnolla, eikä piitannut tontun varoituksista, niin sehän löytyi kuolleena saunasta. Tarinankertojat ovat myös herkutelleet aiheella ja löytyi sellainenkin, että löydetty oli nyljetty ja verinen nahka vain roikkui orsilla. Joulutonttu on kesyyntynyt huomattavasti muinaisiin tonttuihin verrattuna. - Jos nyt lahjoja ei niin paljon tulekaan, niin se on kuitenkin vielä pientä verrattuna esimerkiksi siihen, mitä saunatonttu on pahimmillaan tehnyt. Jonkun mielestä se voi olla tylsää, että tontut ovat kesyyntyneet, mutta kirjailija on toista mieltä. - Minun mielestäni se on huojentava tieto, sillä jos tässä joulun alla sattuu joihinkin paheisiin sortumaan, niin onhan se mukava tietää, että joulutonttu ei tule rankaisemaan ankarasti. Kuuntele haastattelu.

Kuinka Ukraina pärjää kun ensilumet ovat sataneet ja Venäjä yhä iskee maan infrastruktuuriin? Maxim Fedorov raportoi Kiovasta.  Kuinka ukrainlaisten infrastruktuurin korjaamista tuetaan? Ukrainan tilanteesta keskustelemassa Juhani Pihlajamaa sekä  Ukraina-tiimin vetäjä Joonas Heiskanen Ulkoministeriöstä.  Ilmastonmuutoksen torjunnan askelet. Millaiset toimet vähentävät päästöjä ja mitä vielä tarvitaan? Keskustelemassa Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen sekä Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Helsingin yliopiston professori Sirkku Juhola.   Ulkomaanlehtikatsaus tulee Espanjasta.  Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittajina Matti Konttinen ja Anna Nevalainen. Tuottajana Marija Skara. 

Raastaja-duo nahistelee ja raastaa toisen ja omat ajatuksensa silpuksi, kun yksinäisyyteen etsitään parannusta ja syitä monelta kantilta. Tarve kuulua yhteisöön on osa ihmisyyttä, mutta voiko yksinäisyys olla positiivinen asia? Se koetaan monesti negatiivisena asiana, vaikka monet kaipaavat omaa aikaa hektisessä yhteiskunnassa.

Heinäkuun korkkaavassa Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan muun muassa siitä, ovatko paljastavat instagram-kuvat seksuaalista häirintää. Ja mistä on kyse iänikuisessa puheessa helteestä ja hellepäivien lukumäärän laskemisessa? Perjantaistudiossa ovat panelisteina kulttuurituottaja Annu Kemppainen, esseisti Silvia Hosseini sekä mainosmies Jussi Turhala. Ohjelman juontaa Ville Talola.

Ruoka-avun tarve on Suomessa lisääntynyt. Studiossa vieraina koordinaattori Maria Viljanen Suomen Punaisesta Rististä ja yliopistonlehtori Tuomo Laihiala Helsingin yliopistosta. Miten järjestöissä puututaan ahdisteluun? Keskustelemassa demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto, kokoomusnuorten pääsihteeri Juho Kärkkäinen sekä prosessioikeuden professori Johanna Niemi Helsingin yliopistosta. Maailman lentoyhtiöiden johtajat kokoontuvat parhaillaan Qatarissa Dohassa, toimittaja Jari Tanskanen haastattelee Finnairin toimitusjohtaja Topi Mannerta sekä Euroopan komission lentoliikenteestä vastaava Henrik Hololeita.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina  Päivi Dahl, Mikko Haapanen, Markku Lähdetluoma ja Jari Tanskanen. Tuottajana Marija Skara. 

Tässä Hankkijan Kasvuohjelma-podcast jaksossa pureudutaan Suomen valkuaisomavaraisuuden tasoon ja pohditaan mitä toimia tarvitsisimme, jotta voisimme tuntea ruoantuotannon tulevaisuutemme paremmin turvatuksi.Keskustelemassa mukana viljan ulkomaankaupan toimeenpanopäällikkö Jouko Korkeamäki sekä vilja- ja nurmisiementen tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Uusitalo.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Timo Tarve reportaaž Püha Johannese koolist

Timo Tarve ülevaade sündmustest ajaloos 1. septembril

Timo Tarve ülevaade sündmustest ajaloos 1. septembril

Timo Tarve ülevaade sündmustest ajaloos 31. augustil

Venla Bernelius on Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen dosentti, joka on tutkinut koulutuksellista tasa-arvoa. Selvitys on luovutettu opetusministeri Jussi Saramolle helmikuussa. Yksi keskeisimmistä tuloksista oli, että eriarvoisuus on lisääntymässä ja se näkyy jo varhaiskasvatuksessa. Suurin huoli on, että perhetaustan vaikutus korostuu lasten tasa-arvon määrittelijänä. Myös opettajien kuormitus on joillain alueella suurempi kuin toisilla, sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Kulttuuriykkösen Kisastudio. Aiheina kaupunkisuunnittelu, hallituksen koronaviestintä, tutkijoiden itsesensuuri ja nähdyksi tulemisen tarve. Vieraina kulttuurituottaja Annu Kemppainen, kirjailija Tiina Raevaara ja mainosala-yrittäjä Jussi Turhala. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Tässä Sales & Marketing Talk Show jaksossa keskustelemme myynnistä Joshua Moorreesin kanssa: ✔️Miten isoja diilejä voitetaan? ✔️ Kuinka myydään arvoa eikä tuotetta? ✔️Myynnin 5T-malli: Tarve, Tuote, Tarina, Tiimi & Tulokset ✔️Kenelle kannattaa myydä ja kenelle ei?

Tässä jaksossa keskustelen huijarisyndroomasta psykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja Tiina Ekmanin kanssa. Onko sinulla ollut joskus sellainen olo, että ihan pian kaikki saavat tietää, ettet oikeasti osaakaan mitään? Tunnetko onnistuvasi usein tai toisinaan ihan vahingossa? Oletko miettinyt, ettet koskaan voi yltää samaan kuin aidosti osaavat kollegasi, koska sinulla ei ole muodollista pätevyyttä? Keskustelemme Tiinan kanssa muun muassa pyöräilystä, perfektionismista, kirjoittamisesta ja totta kai siitä, kuinka huijarisyndroomasta voi päästä eroon. Tiina on kirjoittanut mainion käsikirjan “Huijarisyndrooma. Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä)”. Tätä suosittelen sinullekin, jos aihe kiinnostaa enemmän. Jakson runko 00:30 Johdanto jaksoon 01:27 Kuka on Tiina Ekman ja mitä hän tekee? 04:26 Miten Tiinasta tuli psykologi? 08:29 Millainen on Tiinan tavallinen työpäivä? 10:16 Rutiinit tukevat hyvinvointia arjessa 11:42 Mistä huijarisyndroomassa on kyse ja miten aiheesta syntyi kirja? 16:50 Tiinan monivaiheinen kirjoitusprosessi: haastatteluista valmiiksi tietokirjaksi 21:54 Katse eteenpäin ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla 24:16 Huijarisyndrooman tunnusmerkit ja niiden purkaminen (konkreettinen vinkki) 27:40 Ketkä ovat erityisen alttiita huijarisyndroomalle? 29:35 Perfektionisti, valitse projektisi! 37:04 Uskalla tylsistyä ja viritä ajatuksesi 38:29 Lapsuuden vaikutuksia huijarisyndrooman kehittymiseen 42:43 Huijari, joka teki harrastuksestaan työn 47:55 Tarve tulla nähdyksi ja kohdatuksi 49:55 Miten selättää huijarisyndrooma? (konkreettinen vinkki) 53:55 Mitä kirjaa Tiina on parhaillaan lukemassa? 56:47 Mistä Tiinan löytää netistä? Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/blog-jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Tämä on siinä mielessä spesiaali jakso, että olen vähän niinkuin itse vieraana podcastillani, juttelemassa ystäväni Villen kanssa aiheesta, joka tuntui aika jännitävältä!Podcastilla juttelimme mm. seuraavista teemoista:Ideaaleista luopuminenVauhtisokeus ja toisaalta rohkeus heittäytyäHalu olla totta ennenkaikkea itselleenMistä käsin teemme sitä mitä teemme?Jännityksen läpi meneminen uusien asioiden äärelläLuonko itseäni varten ensisijaisesti vai mistä käsin?Tarve merkityksellisyyteen ja nähdyksi tuloon - mutta voiko näihin kompastua jos haemme niitä liian kiivastiPettymyksien sietäminen - siten että ei hylkää itseään!Jännitys ja pelot ovat normaaleja ja ok - ne tekevät sinusta inhimillisenMua pelottaa JA _________ ”Kuka säkin luulet olevas ja muita klassikko pelkoja”Ei tartte päästä pelkojen yli!Meillä on jo ihan biologiamme puolesta kaipuu tulla hyväksytyksi ja sekin on ihan normaaliaMihin vertaat? Onko se realistista?Miten tee tilaa kuulla itseäsi?Voinko olla sitoutunut luomiseen vaatimatta sitä, että sen täytyy johtaa johonkin tiettyyn?Puskeminen ei toimi, mutta ei pelkkä passiivisuuskaan - miten voisimme toimia ja antautua?Prosessi - ei määränpää!Käy kuuntelemassa! Villen kotisivut löytyy täältäwww.inhimillinenitsetuntemus.fi löytyy verkkokurssini

Koronakriisi on pakottanut monet yritykset yt-neuvotteluiden eteen ja työntekijöitä on ollut lomautettuna ennätysmäärät. Tarve ammattimaiselle kriisi- ja yt-viestinnälle on kasvanut ja hyvät neuvot ovat olleet tarpeen varsinkin silloin, kun yt:t vedetään läpi etänä. Millaista on hyvä yt-viestintä, missä järjestyksessä mistäkin asiasta viestitään ja mitkä ovat tyypillisimpiä viestintämokia yt:iden yhteydessä? Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo haastattelee yt-viestinnästä viestintätoimisto Ellun Kanojen kriisiviestinnän johtavaa asiantuntijaa Antti Pikkasta.

Rubrique:nouvelles Auteur: frederic-mauzens Lecture: Daniel LuttringerDurée: 51min Fichier: 37 Mo Résumé du livre audio: Un célèbre psychologue, le professeur Xavier TARVE, dont l'extraordinaire sagacité a déjà réussi à démêler plusieurs enquêtes judiciaires, reçoit la visite d'un jeune individu qui vient le consulter pour un drame mystérieux. Cet enregistrement est mis à disposition sous la Licence art libre. Cet enregistrement est mis à disposition sous un contrat Creative Commons.

Vieraana MarkkinointiRadion jaksossa 35 on Heikki Sivonen Lyytiltä. Tapahtumilla tärkeä strateginen rooli asiakassuhteen ja asiakaskokemuksen luomisessa. Tapahtumat ja kohtaamiset ovat iso osa markkinointia. Mitä tapahtuu, kun eteen tulee tilanne, johon emme ole voineet varautua, ja suunnitellut tapahtumat joudutaan perumaan ja siirtämään? Mitä tapahtumille tapahtuu tulevaisuudessa? Miten voimme varautua uuteen normaaliin, ja mikä se uusi normaali on? Mitkä elementit eivät kuitenkaan katoa, järjestetäänpä tapahtuma verkon yli tai f2f? Miten onlinessa pystytään tarjoamaan osallistujalle kokemuksellisuuden tunteita? Mm. näistä aiheista keskustelemme Heikin kanssa. Heikki haluaa luoda kuulijoillemme positiivista uskoa tapahtumien järjestämiseen. “Tarve kohtaamisille kun ei ole katoamassa mihinkään, ne vain saattavat muuttaa muotoaan”, hän muistuttaa.

Vieraana MarkkinointiRadion jaksossa 35 on Heikki Sivonen Lyytiltä. Tapahtumilla tärkeä strateginen rooli asiakassuhteen ja asiakaskokemuksen luomisessa. Tapahtumat ja kohtaamiset ovat iso osa markkinointia. Mitä tapahtuu, kun eteen tulee tilanne, johon emme ole voineet varautua, ja suunnitellut tapahtumat joudutaan perumaan ja siirtämään? Mitä tapahtumille tapahtuu tulevaisuudessa? Miten voimme varautua uuteen normaaliin, ja mikä se uusi normaali on? Mitkä elementit eivät kuitenkaan katoa, järjestetäänpä tapahtuma verkon yli tai f2f? Miten onlinessa pystytään tarjoamaan osallistujalle kokemuksellisuuden tunteita? Mm. näistä aiheista keskustelemme Heikin kanssa. Heikki haluaa luoda kuulijoillemme positiivista uskoa tapahtumien järjestämiseen. “Tarve kohtaamisille kun ei ole katoamassa mihinkään, ne vain saattavat muuttaa muotoaan”, hän muistuttaa.

Keskustelemassa ovat Mika Pantzar, Maija Vilkkumaa ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Rokote testiin jo tällä viikolla, kertoo BBC.  Business Finlandin ja ely-keskusten jakamat tuet yrityksille puhuttavat: onko jaettu väärin vai onko kritisointi kateutta? Elämmekö itsestäänselvyyksien purkamisen aikaa? Puolustusvoimain entisen komentajan Jarmo Lindbergin toiminta johti hävittäjähankinnoisssa konsulttien käytön kieltoon. Millainen exit-strategia itsekullakin on rajoitusten lieventymisen varalle? Digiloikan sisältämien kompastukskivien vällttämiseksi Pyöreä pöytä oli poikkeuksellisesti tallennettu tunti ennen lähetystä.

Mitä enemmän ihmiset keskittyvät itseensä, sitä vähemmän he viitsivät kuunnella muita. Se johtaa kommunikaation kuivumiseen, epäilee tietokirjailija Asta Leppä kolumnissaan

Haluatko tehdä tilaa Sielusi ohjaukselle?   Tässä jaksossa Kuinka järjen ylivalta näkyy? Löysääminen järjen ylivallasta. Miltä tuntuu olla yhteydessä johonkin omaa arkista minää suurempaan? Muutos henkisestä etsijästä henkiseksi olennoksi.  Tarve yhteyteen ja mistä kaipaus syntyy? Sielun ominaisuudet ja ajatuksia sielunkumppanuudesta.  

Yksi nykymaailman oireista on tarve ylisuorittaa eli saada aikaan mahdollisimman paljon ja olla mukana mahdollisimman monessa asiassa. Usein ylisuorittamisen luo kuitenkin haasteita rentoutumiselle ja läsnäololle, koska olemme mielessämme koko ajan suuntautuneita seuraavaan asiaan. Mistä ylisuorittamisen tarve kumpuaa? Ja miksi tämän ylisuorittamisen alkulähteen oivaltaminen on avain siitä vapautumiseen? Näiden kysymysten pohjalta Niko ja Antti rakensivat tämän jakson.

Vieraana Nokian hallituksen puheenjohtaja ja F-Securen perustaja, Risto Siilasmaa. Aiheina muun muassa Nokia, 5G, energia, tekoäly ja politiikka. Jakson sponsorina Nuoret Yrittäjät. Nuorten Yrittäjien Get Together tapahtuma PowerParkissa 24-25.5 www.nuoretyrittajat.fi www.gettogether.fi Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Uudet nettivalmennusstartit: http://www.eevsku.fi/nettivalmennus/ Follow: Youtube: www.youtube.com/c/EEVSKU1 Instagram www.instagram.com/eevsku Blog www.eevsku.fi/ Facebook www.facebook.com/eevsku Nettivalmennukset ja tuotteet: www.eevsku.fi/nettivalmennus

Koiralle mantteli on sama kuin ihmiselle talvitakki, tuulitakki ja sadetakki. Ja aivan kuten ihmiselläkin, niin kaikkia käytetään kun on tarve ja harvemmin pärjää yhdellä. Koiran elämää kuitenkin helpottaa turkki, jos sellainen on koiralle jalostuksella luotu. Tai säilytetty. Koira loimitetaan, tai sille puetaan takki tai loimi päälle (kyllä, hakukoneystävällinen lause) aina tarpeeseen. Kun on koiralle liian kylmää, tuulista tai kosteaa. Järkeä saa käyttää ja välttämättä siperianhuskya ei tarvitse pukea samalla pieteetillä kuin italianvinttikoiraa. Tarve koiran pukemiselle voi syntyä myös käyttötarkoituksesta. Urheilevilla, olivat ne sitten agility- tai vinttikoiria, koirat puetaan herkemmin. Tai ainakin pitäisi. Niillä mikä tahansa pieni jäykkyys saattaa eskaloitua kunnon jumiksi ja myöhemmin liikevirheen myötä jopa lihasvammaksi. Kotikoirat harvemmin, jos koskaan, liikkuvat samalla intensiteetillä. Ne saattavat näyttää menevänn hurjaa vauhtia, mutta säätelevät omaa liikkumistaan olosuhteiden mukaan. Urheilukoirat menevät pakolla, oli se sitten viettivoimaa tai koulutuksellista. Mutta toki poikkeuksia on, kummassakin ryhmässä. Myös kesällä voi joutua pukemaan manttelin päälle, jos on riittävän kylmää ja kosteaa, sekä varsinkin tuulista. Varsinkin tuulen ja kosteuden yhdistelmä on paljon pahempi kuin kuiva kylmyys. Tuuli painaa lämmön iholta. Manttelin on oltava koiralle mahdollisimman sopiva. Sen kuuluu istua niin hyvin kuin mahdollista, kuitenkaan estämättä liikkumista enempää kuin on pakko. Mutta tärkeintä on, että se suojaa rinnan, etujalkojen isot lihakset ja takapään. Selänhän suojaa mikä tahansa malli. Älä koskaan osta manttelia sikana säkissä vain mainosten takia. Kysele aina kokemuksia. Mainosväittämiin kuuluu suhtautua samalla varovaisuudella kuin vaikkapa lisäravinteissakin. Myyjä haluaa rahasi ja siksi kaikki lupaukset ovat luvallisia. Botti, joka tunnetaan paremmin nimellä Back On Track, on malliltaan hyvä, ainakin määrätyn tyyppisille koirille, mutta valmistaja on harrastanut puhdasta kusetusta murtaessaan fysiikan lait muinaisella kiinalaisella keramiikalla. Mantteleita voidaan käyttää myös lihaspuolen ongelmien ja loukkaantumisten tukihoitona, mutta koska osassa tapauksissa loimittaminen pahentaa samalla kun osassa parantaa, niin siitä on mahdotonta tehdä mitään koostetta. Ole kuitenkin hereillä sen suhteen mitä teet ja miksi.

Perheiden palveluihin on kasvukeskuksissa aina ruuhkaa. Esimerkiksi Vantaalla kaupunki jakaa apua tarvitsevalle ensimmäiseksi ajan ryhmätapaamiseen. Helsingissä puolestaan kirkko pikakouluttaa työntekijöitään perheneuvojiksi perheneuvonnan ruuhkien purkamiseksi. Miksi perheneuvonnalle on niin kova tarve? Entä miten perheiden auttamiselle käy, kun Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään uudelleen ensi vuosikymmenellä? Keskustelemassa ovat johtava perheneuvoja Martti Ajo Helsingin perheasiainneuvottelukeskuksesta, Vantaan kaupungin perheneuvolatoiminnan päällikkö Marjo van Dijken sekä pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo Suomen uusperheiden liitosta. Toimittajina Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Oppiminen on suurimmassa määrin motivaatiokysymys, ei lahjakkuuskysymys. Kun ihmisen motivaatio on kunnossa, hän on valmis oppimaan myös epämiellyttäviä asioita ja valaistuu oman motiivinsa ja tekemisensä kausaalisuhteiden kannalta. Ihmistä, joka on motivoitunut ensisijaisesti rahasta, ei kannata palkata vastuulliseen tehtävään, koska hän ulosmittaa sen itsestään, ympäristöstään ja tulevaisuudesta.

Vanhemmat jättivät tyttärensä sukulaisten hoitoon, mies jätti vaimonsa kolmen lapsen yksinhuoltajaksi, poika jätti äitinsä hämmennykseen ja suureen suruun. Eläkkeellä olevan Sisuradion suosikkijuontajan, Oili Tuomenojan, vahva elämäntarina ei jätä ketään kylmäksi. Oili kertoo Kesäpuhuja-ohjelmassaan perheestään, monista työpaikoistaan, rakkaudesta ja myös suurimmista surun hetkistään. Oili Tuomenojan valitsema musiikki JUKKA POIKA: Rakastaa ja tulla rakastetuksi TIMO TURUNEN: Suurin arvoitus GEORG OTS: Rakastan sinua elämä HALOO HELSINKI!: Terveisin mä Ohjelman tuotti Erpo Heinolainen. erpo.heinolainen@sverigesradio.se

Vaikka hyvin tiedämme, että jokainen ihminen on täydellinen ja kaunein mahdollinen omana itsenään, sellaisenaan, naisten meikkiteollisuus on suuri ja yksi näkyvimpiä kemianteollisuuden aloja. Tarve korostaa eri kasvonpiirteitä on vanhempi kuin kemianteollisuus, eri meikkityyppien juuret ulottuvat usein tuhansien vuosien päähän. Esimerkiksi kajalien uskotaan polveutuvan muinaisista egyptiläisistä silmänrajausvoiteista. Huulipunan alkuperä ajoitetaan Mesopotamiaan ja ensimmäisen huulipuikon keksijäksi mainitaan vuoden 1000 molemmin puolin elänyt andalusialainen arabitiedemies Abu al-Qasim al-Zahrawi. Tietenkin biologit ovat päätelleet kasvonpiirteiden korostamiselle selityksen, jonka mukaan kaikki perustuu evoluutioon. Ja niin kuin useimmiten evoluutioselityksissä, meikkaamisenkin tarkoituksena on lisääntyminen: se, että ”naiset yrittävät saada miehet parittelemaan kanssaan”, niin kuin tutkija kertoi lehdessä vuodenvaihteessa. Kaari Utrion ja Sari Savikon kirjassa Bella Donna on kouvolalaisen Objekto-liikkeen meikkimainos 1920-luvulta. Siellä mainitaan seuraavanlaisia kauneudenhoitotuotteita: ”Ihonuudistaja – poistaa parissa, kolmessa päivässä kasvoista märkärakkulat, finnit, näpyt ja ihomadot. Uudistaa ihon täydellisesti. Poskipunaneste – tekee kalpeat posket heti kauniin punaisiksi ja sen kautta ulkonäön miellyttäväksi. Lähtee vain pesemällä pois. Kesakkoneste – vaalentaa ja poistaa taatusti kesakot, jopa yksinäiset ruskeat pilkutkin kaikkialta ihosta.” Näin ytimekkäitä meikkituotteita saa nykypäivänä kemikaliosta etsiä. Ensinnäkin 20-luvulla ei meikattu vaan ehostettiin, englannin kielen sanoista make up, kirjaimellisesti: panna kokoon, napattu uudissana meikata omaksuttiin kieleemme vasta 1960-luvulla. Nykyajan meikkituotteiden nimet vetoavat mielikuviin. Scandaleyes mascara. 1000 kisses huultenrajauskynä. Blueberry luomiväri. Luomiväri nimeltään Blueberry, eli mustikka, on tietenkin suomalaisen Lumenen tuote. Yhtiö ammentaa tuotteidensa nimistön luonnosta, mikä sopii firmalle, joka on saanut nimensä Kuhmoisissa sijaitsevasta Lummenne-järvestä. Yhtiön meikkien trendeistä, innovaatioista ja tuotteiden runollisista nimistä vastaa Maarit Veromaa. Hän kertoo seuraavassa, mitä tapahtuu runouden ja kemianteollisuuden leikkauskohdassa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Emilia Cronvall. Ohjelma on uusinta vuodelta 2014.

Kulttuuritukea vähemmistölle on kyllä saatavissa, mutta se on haettava kiven alta ja sitä jaetaan vähän. Tukea on haettava oikealla tavalla ja määrän suhteen on valmistauduttava yllätyksiin . Kulttuuritukiammattilaiset pohtivatKulttuurikeskustelu Koukku vierailee tällä kertaa UusiTeatterissa Tukholman Vasastanissa.Kulttuurikeskustelijoina:Jukka Korpi, Uusiteatterin johtajaMarjaana Lehmonen Nilsson, Haningen kunnan kansallisten vähemmistöjen  koordinoija ja siis kulttuurin ostajapuolella Maarit Turtiainen, Ruotsinsuomalaisten kirja- ja kulttuurimessujen vetäjä ja kirjailijaKoukuttajana Tuomas Ojala, toimittaja/muusikkoKulttuurituki - kirosana?Kulttuurikeskustelu Koukussa pureudutaan tällä kertaa kulttuuritukikysymyksiin.  Kulttuuritukea tarvitaan siinä missä muutakin tukea yhteiskunnassa. Se on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille. Valtion myöntämän tuen määrä on kuitenkin minimaalinen ja kulttuuri elää enimmäkseen vapaaehtoistyöllä. Kulttuuri on demokratiakysymys. Näin määrittää viikon paneeli kulttuuritukikysymyksiä. Kuitenkin kulttuurituki koetaan osassa yhteiskuntaa tarpeettomaksi. Kulttuuritukien hakeminen on melkein kokopäivätyötä - Jukka Korpi Pitää tehdä ansiotyötä, että voi harrastaa kirjamessujen järjestämistä - Maarit Turtiainen Ei ole kysymys onko siitä hyötyä vai ei, vaan kyse on ihmisen oikeudesta omaan kieleen. - Marjaana Lehikoinen Nilsson. Millaisia kokemuksia sinulla on kulttuurituesta? Kirjoita kokemuksiasi osoiteeseen: kulttuuri@sverigesradio.se. Kulttuurikeskustelu Koukku kulttuuri@sverigesradio.se