Podcasts about omassa

Mitä olisi autenttinen vanhemmuus, jossa sekä vanhempi että lapsi saavat olla omia itsejään? Human Design voi tarjota meille ymmärrystä itsestämme ja lapsestamme, ja helpotusta moneen käytännölliseen asiaan kuten nukkumiseen ja syömiseen. Tässä keskustelemme vanhemmuuden murroksesta yleisesti, ja syvennymme energiatyyppeihin, niiden välisiin suhteisiin, tunnetietoisuuteen, sekä ruokailun tapoihin ja muihin lapsia koskettaviin asioihin. Human Design ja lapset -workshop 19.10. klo 9-11 zoomissa ja tallenteena 45 € early bird voimassa 12.10 saakka (koodi VANHEMMUUS), 55€ normaali hinta sen jälkeen Ilmoittaudu workshopiin täällä: https://www.mikaelasol.com/offers/2VX... Anni Turunen on 6/2 Self-Projected Projektori (identiteetti-projektori) -äiti kohta puolitoista vuotiaalle Generaattorille, Human Design -asiantuntija ja joogaopettaja. Anni on sydämeltään maailmankansalainen ja asuu tällä hetkellä Australiassa. Mikään ei tuo Annille enemmän iloa kuin syvälliset keskustelut kahvikupposen äärellä, luonto ja ystävät. Anni on aina ollut kiinnostunut ihmisten käyttäytymisestä ja siitä, miksi olemme sellaisia kun olemme. Omassa elämässä kohdatut kipukohdat ovat ohjanneet Annia syvälliselle paranemisen matkalle, jonka myötä hänen intohimonsa tuoda toivoa myös muiden elämään syttyi. Anni halua voimaannuttaa sinut uskomaan itseesi jotta voit elää autenttista, juuri sinun näköistäsi elämää. Mikaela Soldan on 4/6 Self Projected Projektori (eli identiteettiprojektori) ja ammatiltaan henkinen valmentaja, joogaopettaja ja Human Design -asiantuntija, jonka intohimona on tarjota ihmisille työkaluja oman autenttisuutensa tukemiseen. Mikaelan henkinen polku alkoi, kun hän menetti äitinsä 19-vuotiaana ja löysi joogan, joka auttoi häntä suruprosessissa. Siitä lähti etenemään itsetutkiskelun ja paranemisen prosessi, joka vei Mikaelan New Yorkiin opiskelemaan lukuisten opettajien kanssa ja sieltä vielä trooppiseen Costa Ricaan, rikastuttaen hänen osaamistaan. Tällä hetkellä Mikaela tarjoaa online-valmennusta, -kursseja sekä pitää retriitttejä ympäri maailmaa.

Vieraana Jaakko Seikkula.  Dialogi – aito kohtaaminen ja toisen kuuleminen – on todella parantavaa! Tarvitsemme kannattelevampaa ja hoitavampaa kohtaamista niin arkeen kuin ammattikohtaamisiinkin. Jo se, että tulee kuulluksi on usein voimaannuttavaa.  Jaakko Seikkula on kliininen psykologi ja psykoterapian professori. Hän on ollut kehittämässä dialogista, kohtaavaa hoitomallia. Seikkula on uskaltanut kritisoida psykiatrisessa hoidossa olleita asiakasta ohittavia käytänteitä, ja on tuonut esille dialogin parantavaa voimaa monelta eri kulmalta. Hän on ollut luomassa niin sanottua Keroputaan (avoimen dialogin) mallia, jossa psykoosipotilaiden hoidossa saavutettiin hyviä tuloksia kun sekä potilaat että heidän läheisensä otettiin hoidon suunnitteluun mukaan ja potilaita kuultiin. Keroputaan mallissa ajatellaan, että potilaiden kokemuksilla ja ajatuksilla, jopa harhoilla, on merkittävä sanomansa myös heidän aiempaan kokemusmaailmaansa, esimerkiksi heidän kokemiinsa traumaattisiin kokemuksiin nähden. Useiden tutkimusten mukaan avoimen dialogin malli on paitsi parantanut potilaiden hyvinvointia esimerkiksi työkyvyn palautumisessa mitattuna, mutta myös ollut merkittävä potilaan toimijuutta ja voimaantumista lisäävä hoitomalli.  Traumainformoidun mallin – jossa dialogisuudella ja ihmisläheisellä, kunnioittavalla kohtaamisella on tärkeä rooli –  kannattajana tuntuu vaikealta kuvitella psykiatrista hoitotyötä, jossa potilasta ei kuunnella. Toivon, että avoimen dialogin malli voisi olla tulevaisuudessa mukana kaikessa sotetyössä!  Jaakko Seikkula on ollut mukana kirjoittamassa tai kirjoittanut monia oivaltavia tekstejä, joihin jokaisen auttamis- ja ihmistyöntekijän olisi hyvä tutustua. Omassa opiskelussani ja myöhemmin työssäni Seikkulan tekstit ovat olleet isossa roolissa. Se, että kohdataan ihminen inhimillisesti, omassa verkostossaan on mielestäni ensisijaisen merkittävää myös hoidon ja asiakassuhteen onnistumisen kannalta. Ihminen on aina enemmän kuin hänen oireensa tai diagnoosinsa.  Kiinnostuitko?  Jaakko Seikkula: Dialogi parantaa, mutta miksi? Kuva ja mieli 2023.  Tom Erik Arnkil & Jaakko Seikkula: “Nehän kuunteli meitä”. Dialogeja monissa suhteissa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2015.

Kansainvälistä vapaaehtoisten päivää vietetään Suomessa perjantaina 2.12. Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkoston alueellinen koordinaattori Hanna Virtanen pohti torstaina Radio Voimalla, millainen Suomi meillä olisi ilman vapaaehtoisia toimijoita. - Yhteiskuntarakenne on sellainen, että jos sieltä tiputtaisi pois kolmannella sektorilla tehtävän työn, joka pääasiassa on juuri sitä vapaaehtoistyötä, niin kyllä se aika erilaiseksi muuttuisi. Meille jäisi enää julkinen ja yksityinen puoli toimijoiksi, niin siitä voi jokainen miettiä, minkälainen Suomi meillä olisi ilman vapaaehtoistoimintaa. Virtanen on puhunut vapaaehtoisteemasta myös nuorten kanssa. - He eivät ole ehkä ymmärtäneet jo tekevänsä jotain vapaaehtoistoimintaa. Jos he ovat vaikka rippi- tai protu-leirillä olleet ohjaajina, niin kyseessä on vapaaehtoistoiminta. Voi olla, että siellä omassa elämässä jo on vapaaehtoistoimintaa, vaikkei sitä ole ajatellutkaan sillä nimellä. Myös junioriurheilussa on Virtasen mukaan paljon junioritoimijoita, jotka myös tekevät joukkueissa vapaaehtoistyötä. - Vapaaehtoistoimintaa voi tehdä myös esimerkiksi ympäristön, eläinten, ikäihmisten tai lapsiperheiden hyväksi, Virtanen luettelee. Vapaaehtoistoiminta ei ole koordinaattorin mukaan pelkästään sitä, että autetaan jotain kohderyhmää tai vaikkapa pidetään ympäristöstä huolta siivoamalla jokin kohde. - Se miten hyvä mieli siitä tulee, on erikoinen ja hieno juttu. Sitä on vaikea yrittää selittää sellaiselle ihmiselle, joka ei ole vielä ollut mukana toiminnassa ja saanut itse kokea sitä. Kuuntele haastattelu. Kuva: Hanna Virtanen

Vieraana dokumentaristi ja kirjailija Riikka Kaihovaara. Keskustelemme kärsimyksestä, ihmisten suhteesta muihin eläimiin sekä ihmisten omasta eläimyydestä.Lue lisää:Miten elää luonnon kanssa, kun aiheutamme sille kärsimystä? | Atena Kissa puhuu kieltä jota harva osaa Ymmärrätkö lemmikkisi elekieltä? Elämä kissan kanssa on helpompaa, jos lemmikin opettaa arkisiin toimenpiteisiin – vastoin yleistä luuloa kissan kouluttaminen ei ole vaikeaa The Others: How Animals Made Us Human by Paul Shepard | Goodreads Mukana joukkueessa SEY Suomen eläinsuojelu ja Kodittomat.info. Musiikki: Sari Toivola

Tiesitkö, että hyödynnät selväaistejasi jopa tiedostamattasi? Selväaistien hyödyntäminen on yhtä luonnollista kuin fyysisten aistien käyttäminen ja tässä jaksossa haluan todistaa sen sinulle. Jaan kanssasi (erityisen pitkän alustuksen jälkeen) esimerkkejä siitä, miten selväaistit tukevat minua arjen valinnoissa. Toivon, että saat jaksosta inspiraatiota kysyä johdatusta omilta selväaisteiltasi ja vähintäänkin, puhua niiden eläinten kanssa selväkuuloasi hyödyntäen. Jakson lopussa tietenkin myös viikon vinkki, miten tuoda henkisyys osaksi arkeasi. Tervetuloa kuuntelemaan ja sukeltamaan selväaistiesi maailmaan! Osallistu podcastin tekemiseen ja kysy Iisalta mitä vain henkisyyteen liittyen! Voit käydä kirjoittamassa mielessäsi pyörineen kysymyksen (tai ajatuksen) klikkaamalla täältä tai osoitteessa: https://forms.gle/RUP9QUdpFHu2feJ88 Ota yhteyttä! Instagram | Facebook | iisa@iisaheinola.fi | iisaheinola.fi --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/soturinmerkki/message

Vaikka Syyria ei ole enää uutisissa ja kamerat ovat kääntyneet muualle, Syyrian kansan kärsimys jatkuu. Ferial, 52, löysi sisäisen rauhan Latakian Toivon keskuksessa.   https://opendoors.fi/ferial-52-koki-aleppon-pommitukset-omassa-kodissaan-kun-lentokoneet-lensivat-yli-piilotimme-lapset-kylpyhuoneeseen/  

Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.6.2022 Pyhän Kolminaisuuden päivä, Joh, 3: 1-15Johdanto: sään ennustelua ja Hengen tuulen huminaaYksi suomalaisen kesän tärkeä kansanperinne on sään ennustelu. Jotkut tutkivat iltaruskon värejä, toiset tulevat riippuvaisiksi kännykän sääsovelluksista. Jotkut seuraavat telkkarin Pekka Poutaa tai Kerttu Kotakorpea kuin profeettaa. Kuulun itsekin tähän sään tulkitsijoiden joukkoon, erityisesti siksi että olen lintuharrastaja. Vahdin tuulen suuntia ilmakehän yläkerroksissa kuin haukka. Odotan lämpimiä kaakkoisia virtauksia, jotka tuovat arojen ihmeellisiä lintuja tänne Suomeen. Kammoan kylmiä luoteistuulia, jotka uhkaavat alkukesän pieniä poikasia. Myös Jeesus puhuu päivän evankeliumissa tuulesta: ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.” Hengen tuuli puhaltaa meidät uuteen elämään. Uusi syntymä Hengen läpi voi olla raju kuin myrsky. Samalla se voi olla kuin hiljaista huminaa.  I Jumalan Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemisen ihmeeseenTuuli puhaltaa, missä tahtoo. Hengen myrskyä on kahdenlaista. Aluksi on biologinen syntymämme äidin kohdusta tähän maailmaan. Meidät temmataan turvallisesta ja lämpimästä pimeydestä kirkkaaseen ja outoon todellisuuteen. Kun biologisen syntymän myrsky puhaltaa, itkemme ja parumme. Kaipaamme takaisin sinne, mistä olemme tulleet, mutta elämä johtaa meidät eteenpäin.Biologinen syntymämme on ihmeellistä. Tämän ihmeen äärelle on syytä pysähtyä. Miksi olen olemassa? Ja miksi ylipäänsä on jotain, miksi ei ole vain ei-mitään? Oma olemassaoloni ja maailmankaikkeuden olemassaolo ei ole itsestään selvää. Se on Luojamme lahjaa. Jumalan uutta luova Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemiseen.Ihmeellistä on myös se, miten ainutlaatuisina tähän maailmaan synnymme. Tästä ihmeestä muistuttavat Hyvän toivon kappelin kirkkotekstiilit. Niissä risteilevät ainutkertaiset sormenjäljet. Jumala piirtää meihin jokaiseen kättensä yksilöllisen jäljen. Sinä olet ihme, kaunis kaari Jumalan suuressa elämän kankaassa.II Myrskyn silmässä Kristus valvoo vierellämme Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Biologinen syntymämme Hengen myrskyn läpi on vasta alku. Jumala antaa meille elämänmittaisen tehtävän kasvaa, tulla ihmiseksi. Tämän vaelluksen varrella Jumala puhuttelee meitä myrskyssä. Yksi suurimpia elämän myrskyjä on niin sanottu uskoon tuleminen. Omassa elämässäni koin tällaisen hetken opiskelijana Jyväskylässä. Ensimmäinen syksyni oli vaikea. Kotoa pois muuttaminen nosti pintaan ahdistuksen, jota en ymmärtänyt. Istuin ahdistuneena ja yksin solukämppäni sängyn reunalla. Silloin Hengen tuuli kävi ylitseni. Ymmärsin, että Jumalan rakkaus on tarkoitettu myös minulle. En voi yksin pelastaa maailmaa. Voin nojata Jumalan tuuleen ja antaa sen kantaa. Marraskuun pimeyteen virtasi valoa ja lämpöä, uutta toivoa. Löysin sisältäni lähteen. Hengen tuuli avasi uusia ovia ja synnytti ystävyyttä ja rakkautta. Kun nyt muistelen tuota hetkeä, tiedän että kaikki ei tuolloin ratkennut. Edelleen olen aina välillä kriisin myrskyssä, jossa on vaikea nähdä eteenpäin. Edelleen olen aina välillä itseni kanssa solmussa. Kriisin keskellä olemme myrskyn silmässä. Kriisit ovat rajalla olemisen kokemuksia, joissa totuttu järkkyy. Näitä myrskyjä on monenlaisia: ensirakkaus tai oman lapsen syntymä, avioero tai työttömäksi jääminen, onnettomuus tai läheisen kuolema, vakava sairaus tai sairaudesta parantuminen. Aina emme voi ymmärtää elämämme myrskyjä. Kuitenkin voimme huutaa Jumalalle tuskamme. Ja voimme tuoda hänelle kiitoksemme. Suuren hädän ja suuren ilon hetkellä Jumala on meidän kanssamme. Kristus valvoo myrskyssä vierellämme. III Hiljainen humina kasvattaa meissä hyviä hedelmiä Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Ihmisenä kasvaminen ja Kristuksen kanssa kulkeminen ei ole pelkkää myrskyä. Usein kristityn vaellusta ympäröi Hengen tuulen hiljainen humina. Osa meistä ei koe koskaan jumalasuhteessaan vahvoja kokemuksia. Se on täysin ok. Niin sanottu uskoon tuleminen on vain yksi tapa, jolla Jumala puhuttelee meitä. Sellaisen kokemuksen vaatiminen kaikilta on hengellistä väkivaltaa. Syntyminen uudestaan Hengessä on hiljaista huminaa, joka uudistaa meitä hetkestä hetkeen. Hengen tuuli humisee ja kypsyttää meissä hyviä hedelmiä: iloa ja rauhaa, kärsivällisyyttä ja hyvyyttä, toivoa ja vapautta. Joka päivä voimme ymmärtää jotain uutta itsestämme ja maailmasta. Joka päivä jotain uutta voi kirkastua Jumalan todellisuudesta. Joka päivä voimme avautua rukoukseen ja kuunteluun ja antaa Hengen tuulen humista.Tässä kasvussa oppaitamme voivat olla puistojen ja metsien puut. Voimme kuunnella, miten tuuli humisee vaahteroiden ja mäntyjen oksistoissa. Samalla voimme tuntea, miten Jumalan Henki hellästi ja hiljaa uudistaa meitä sisältäpäin. Puun kasvu on hidasta. Sitä ei voi nähdä. Silti kasvu on todellista.Lopuksi: Hengen tuuli puhaltaa sekä myrskyssä että hiljaisessa huminassa. Meidän ei pidä kavahtaa myrskyn voimaa, jolla Jumala meitä puhuttelee. Usko ei kuitenkaan saa muuttua kokemusten metsästämiseksi. Jumala on suurempi kuin kokemuksemme. Eikä elämä ole pelkkää kasvua. Jumala on kanssamme myös silloin, kun kuihdumme. Olemme kaikki keskeneräisiä, epätäydellisiä ja sellaisina kokonaan Jumalan rakastamia.Uskon salaisuus on Jumalassa, ei meissä itsessämme. Emme voi hallita Jumalaa, voimme vain antaa Hengen tuulen puhaltaa. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. 

Keskustelemassa toimitusjohtaja Victor Snellman Osakesäästäjistä ja sijoittaja Olli Viitikko. Venäjän hyökkäys otettiin osakesäästäjien keskuudessa vastaan tyrmistyneenä, ja päällimmäisenä on ollut huoli ukrainalaisten kärsimyksestä, pohjustaa Victor Snellman. Sijoittajat ovat nähneet helmi-maaliskuun ostopaikkana, mutta suomalaisten pörssiyhtiöiden viestintä saa osakesäästäjiltä kritiikkiä. Omassa sijoitustoiminnassaan Snellman aikoo kasvattaa ulkomaisten osakeomistusten painoa, ja esimerkki viimeisimmistä ostoista on ruotsalaisen USWE Sportsin osake. Sijoitusmarkkinoilla on nyt uskomattomat jännitteet, jatkaa Olli Viitikko, ja viittaa sodan ohella rahapolitiikan kiristämiseen, inflaatioon, koronaan sekä sirupulaan ja muihin pullonkauloihin. Viitikko jätti salkunhoitajan työnsä Aktiassa viime syksynä, ja toimii nyt yksityissijoittajana. Hänen viimeaikaisia ostokohteitaan ovat muun muassa Neste, Embracer, Remedy ja Vonovia, myyntikohteita Fortum ja Olvi. Toimittajana Mikko Jylhä.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 23.1.20223. sunnuntai loppiaisesta (1. vsk), Matt. 8: 5-13Johdanto: elämäni ilmansuunnat ja uskon itäVähän aikaa sitten havahduin pohtimaan elämäni ilmansuuntia. Olen kotoisin pohjoisesta, Oulujärven rannoilta Vaalasta. Sieltä olen muuttanut tänne etelään, Stadiin. Täällä asun idässä, josta kuljen länteen töihin. Nämä elämäni ilmansuunnat ovat huikea rikkaus. Ne kaikki antavat erilaisia tulokulmia olemiseeni.Myös evankeliumissa Jeesus puhuu ilmansuunnista: ”Minä sanon teille, että niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.”Jeesuksen kuvaamista ilmansuunnista minua puhutteli erityisesti itä. Olen suomalainen, ja elän läntisessä kulttuurissa. Samalla olen idän ja lännen rajalla. Presidentti Niinistökin käy keskustelua sekä idän että lännen johtajien kanssa. Millaisia uskon näköaloja itä meille antaa? Miten se voi auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja maailmaa?  I Kristinusko on kotonaan uskontojen mosaiikissaJeesus oli kotoisin idästä. Hän ei ollut sellainen sinisilmäinen ja vaalea Vapahtaja, joksi hänet takavuosien pyhäkouluissa joskus kuvattiin. Hän oli juutalainen, tumma mies Lähi-idästä. Tämä yksinkertainen fakta unohtuu helposti. Mielikuvamme Jeesuksesta kääntyy länsimaiseksi. Kuitenkaan kristinusko ei saanut alkuaan meistä katsoen lännessä vaan idässä. Sieltä se levisi edelleen kauemmas itään ja myös länteen ja etelään ja lopulta tänne pohjoiseen.Jeesus sanoo: ”Niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle.” Kristinusko syntyi Lähi-idässä, jossa kulttuurien kohtaaminen oli arkipäivää. Myös päivän evankeliumissa tapahtuu tällainen kohtaaminen. Roomalainen sotilas kohtaa Jeesuksen. Jeesuksen itäinen kansa eli Rooman raa'an miehitysvallan alla. Silti juuri tämä toisen kulttuurin edustaja on se, joka tunnistaa Jeesuksessa Jumalan toiminnan. Sanoma Kristuksesta on siis tarkoitettu kaikille kansoille.Meidän ajassamme kristinuskon vaikutus yhteiskunnassamme on monin tavoin ohentunut. Kannan tästä surua, mutta samalla näen siinä paljon hyvää. Meidän aikamme on paluuta uskomme juurille. Kristinusko on kotonaan kulttuurien ja katsomusten mosaiikin keskellä. Palaamme samanlaiseen henkiseen maisemaan, jossa kristinusko aikoinaan syntyi. Katsomusten kirjon keskellä emme voi käyttää kristinuskoa vallan välineenä. Ja hyvä niin. Voimme vain luottaa, että hyvä sanoma Kristuksen rajat ylittävästä rakkaudesta puhuttelee. Jeesus sanoo: ”Niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle.”II Toiset uskonnot eivät ole vihollisiaUskon itä vie pohtimaan myös toisten uskontojen kohtaamista. Idästä ovat kotoisin muun muassa suuret maailmanuskonnot hindulaisuus, buddhalaisuus ja islam. Jeesus itse oli juutalainen. Yksi meidän kirkkomme merkittävimmistä ajattelijoista, Jyri Komulainen, kohautti vähän aikaa sitten Kotimaa-lehdessä kuvailemalla kristinuskoa synkretistiseksi uskonnoksi. Synkretismi tarkoittaa uskontojen sekoittumista.En näe toisia uskontoja vihollisina enkä kilpailijoina. Kaikissa uskonnoissa on hyvää. Tärkeää on etsiä sitä, mikä on yhteistä. Uskonnot ovat tärkeitä, kun maailman rakennetaan rauhaa. Luotan siihen, että on vain yksi Jumala, joka voi puhutella ihmisiä myös muiden uskontojen läpi. Jeesus sanoo: ”Niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle.”   Uskonnoissa on kuitenkin myös eroja, ne eivät ole yhtä ja samaa mössöä. Kristittynä toivon, että kaikkialla maailmassa on mahdollisuus kuulla hyvä sanoma Kristuksesta. Toivon, että tuo sanoma vapauttaisi, koskettaisi ja puhuttelisi.III Ekumeeninen peili rikastuttaa ja auttaa näkemään oman perinteen rikkaudenUskon itä tuo mieleen myös Suomessa vaikuttavan itäisen kirkkokunnan, ortodoksisen kirkon. Elämme keskellä ekumeenista ykseyden rukousviikkoa. Meillä Suomessa on koko maailman tasolla harvinainen ekumeeninen yhteys lännen ja idän välillä. Luterilaisten ja ortodoksien yhteys esimerkiksi täällä Helsingissä on yksi suomalaisen kristillisyyden upeimmista piirteistä. Uspenski ja Tuomiokirkko seisovat rinnakkain, eivät vastakkain.Ortodoksisen kirkon rikas perinne rikastuttaa myös meitä luterilaisia. Ikonien kauneudesta, meditatiivisen rukouksen syvyydestä ja kirkkoisien viisauden lähteestä on hyvä ammentaa.Samalla yhteys idän kirkkoon kirkastaa oman luterilaisia kirkkomme hyviä puolia. Historiantutkija Teemu Keskisarja on monessa puheenvuorossaan nostanut esiin kirkkomme myönteistä merkitystä maamme historiassa. Keskisarjan mukaan luterilainen kirkko ei ole ollut Suomen historiassa pato, vaan koski ja muutosvoiman lähde. Mielikuvissamme esimerkiksi valistuksen ajan papit kääntyvät helposti ahdasmielisen moraalinvartijan suuntaan. Tosiasiassa moni pappi on ollut uuden tiedon jakaja ja yhteiskunnan kehittämisen airut. Saarnatuolista on opetettu perunan istuttamista, lukutaitoa ja vapaata kaupankäyntiä.Omassa kirkossani iloitsen tästä uudistumisen virrasta. Iloitsen myös yhdessä laulamisesta, naisten pappeudesta ja lähimmäisenrakkauden hengestä. Iloitsen tästä Hyviksen yhteisöstä. Olemme kirkkona monessa mielessä epätäydellisiä, mutta samalla tässä yhteisössä ja instituutiossa tapahtuu paljon hyvää.Uskon itä vie meidät kohtaamaan toisia kulttuureja, olemaan ekumeenisesti avoimia ja lopulta arvostamaan omaa kulttuuriamme. Meillä on arvokas perintö luterilaisuudessamme. Meillä on myös erityinen mahdollisuus rakentaa siltoja idän ja lännen välille, ympärillämme ja sisällämme. Ja vielä enemmän: Kristuksessa itä ja länsi yhdistyvät. Samalla olemme osa suurempaa kokonaisuutta, maailmanlaajuista kirkkoa. Olemme osa yhtä ihmiskuntaa, osa yhtä Jumalan maailmaa. Lopuksi: Jyri Komulaisella on inspiroiva määritelmä kirkosta. Kun kirkossa Kristus on keskellä, rajoja ei ole. Ylösnoussut Kristus murtaa kaikki rajat. Jumalalle ihmiskunta on yksi. Siksi niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.”  

Haastateltavana Missioforumissa vieraillut Operaato Mobilisaation projektikoordinaattori Spiros Vampoulas. Joka on ollut työssä myös Kreikassa.

Vieraana investointipankkiiri, tietokirjailija, taloustubettaja, #neuvottelija Sami Miettinen. Translink Corporate Financen partneri Sami Miettinen on työskennellyt investointipankkiirina ja rahoituksen johtotehtävissä yli 20 vuotta, josta suuren osan Lontoossa. Hän oli neuvottelemassa muun muassa Merita Pankin ja Nordbankenin fuusiota, vaikka kertookin nyt suhtautuneensa siihen aikoinaan hyvin kriittisesti. Liikematkustamisen hiipuminen koronan takia ei häntä harmita: kiireisimpinä Lontoon-vuosina puolet työpäivistä kului matkoilla. Omassa sijoitusstrategiassaan Miettinen yhdistelee vähäkuluisia rahastoja, suoria osakesijoituksia ja listaamattomia kohteita. Hän välttelee käteistä, ja korostaa Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tärkeyttä. Älkää aliarvioiko jenkkimarkkinoiden kykyä luoda lisäarvoa, hän sanoo. Yhdessä Juhana Torkin kanssa Miettinen on tehnyt tietokirjat Neuvotteluvalta ja Uusi neuvotteluvalta. Tekijöiden keskeinen viesti kuuluu: ”Elämässä ei saa ansionsa vaan neuvottelutaitonsa mukaan”. Mikko Jylhä haastattelee.

Riikka Juntunen on vuoden 2020 alusta toimintansa aloittaneen uuden Suomen Paralympiakomitean pääsihteeri. Tätä ennen salolainen urheiluvaikuttaja ehti toimia 11 Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n toiminnanjohtajana vuodesta 2010 saakka. Suomen 16-henkisen paralympiajoukkueen saaliina viime viikolla päättyneistä Tokion paralympialaisista oli viisi mitalia jotka tulivat kaikki tälläkin kertaa yleisurheilusta. Kisoista juuri kotiutunut paralympiakomitean pääsihteeri kertoo lähetyksessä, mitä suomalaismenestys kertoo parahuippu-urheilusta ja sen kehityksestä 2000-luvun aikana. Millainen kokemus Tokio oli Juntuselle ja kuinka hän itse reagoi suomalaismitalistien Heikkisen, Piispasen, Tähden ja Kotajan suorituksiin? Entä millainen ikkuna maailman eriarvoisuuteen paralympialaiset on tapahtumana, ja mistä on kyse kansainvälisen paralympiakomitean IPC:n tuoreessa We The 15 -kampanjassa? Omassa työssään Juntunen sanoo haluavansa ennen kaikkea vaikuttaa vammaisurheilun arvostukseen osana suomalaista liikuntakulttuuria. Väittelyissä Huuhkajien L'Équipe -arvosanat, Kimi Räikkösen ura sekä Tuomas Sammelvuon lauleskelut.

Amayi synnytti 3 ensimmäistä lastaan sairaalassa, kunnes päätti siirtyä lopullisesti kotisynnytyksiin. Sairaalan kiellettyä vesisynnytyksen Amayin kohdalla, hän on saanut kokea 3 upeaa ja lempeää vesisynnytystä kotona. Huolimatta kohonneista streptokokkiarvoista Amayi synnytti kotona, yksi vauvoista syntyi 20 päivää lasketun ajan jälkeen ja viimeisin 4,7 kiloisena, Amayin ottaessa vauvansa omin käsin vastaan. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa! Eveliina tarjoaa 1:1 henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi sekä calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi

21-vuotias Emmi Peltonen on taitoluistelun kolminkertainen Suomen mestari ja moninkertainen arvokisakävijä. Tammikuussa 2020 ennen koronapandemian alkua Peltonen luisteli uransa parhaan arvokisasijoituksen (5:s) taitoluistelun EM-kisoissa Grazissa kovatasoisessa kilpailussa. Sen jälkeen on peruttu sekä vuoden 2020 MM-kisat Kanadassa että Kroatian EM-kisat tammikuulta 2021; tietoa maaliskuun Tukholman MM-kisojen kohtalosta odotellaan tällä viikolla. Emmi Peltonen kertoo sopeutumisestaan koronan aiheuttamaan epävarmuuteen uransa parhaan kauden jälkeen. Taitoluistelijan aktiiviura on moniin muihin lajeihin verrattuna lyhyt, onko arvokisojen peruuntuminen syönyt urheilijan motivaatiota? Entä millaisia kehityskohtia kaikkien aikojen kolmanneksi kovimmat suomalaispisteet 181,79 saavuttanut luistelija näkee omassa tekniikassaan ponnistaessaan kohti vielä parempia pisteitä? Peltonen kuvaa myös ”kuplassa” pysymistä kilpailutilanteessa ennen omaa suoritusta. Väittelyissä Patrik Laineen treidi, Tokion olympialaisten kohtalo sekä Bolshunovin kilahdus.

Kannustamme aina ihmisiä käyttämään vain sen verran kosmetiikkaa kuin on järkevää ja usein mielummin vähemmän kuin enemmän. Yleisesti ongelma ehkä on, että ihmiset käyttävät liikaa tuotteita, liian usein, väärään aikaan sekä tuotteita vaihdellaan liian usein. Omassa arjessamme olemme havahtuneet kuitenkin siihen, että tiettyjä tuotteita kuluu enemmän kuin toisia. Tässä podcastissä käydään läpi mitä ne ovat ja miksi? Sekä puhumme myös näiden tuotteiden roolista ja tärkeydestä ihonhoidossa. ......................................................................................................................... Kaikki ihonhoidosta -podcastin takaa löydät kolme kokonaisvaltaisen ihonhoidon asiantuntijaa. Me Veera, Kati ja Annina olemme opiskelleet kauppatieteitä, ihon biologiaa, kosmetiikan valmistusta, ravintotieteitä ja palautumisen ja stressin välistä tasapainoa. Tiedämme mitkä kaikki tekijät vaikuttavat ihosi kuntoon, mitä ihosi tarvitsee, mitkä raaka-aineet täyttävät tämän tarpeen, sekä sen mistä tuotteista sinun kannattaa maksaa saadaksesi rahoillesi parhaan vastineen. Jaamme tietoa joka auttaa sinua oman kehon viestien tulkinnassa sekä ohjaamme valitsemaan omaan tilanteeseesi parhaiten sopivan tavan hoitaa mahdollisia oireita yksinkertaisesti, systemaattisesti ja luonnonmukaisesti. Haluamme sydämestämme voimaannuttaa kuulijoitamme ja asiakkaittamme huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ilman stressiä tai syyllisyyttä itseensä investoimista ja auttaa sen oivaltamisessa, että omien oireiden panttivangiksi ei tarvitse jäädä. Tätä tietoa haluamme jakaa sinulle podcastissä, nettisivuillamme sekä Uusi Alku Ihollesi - verkkovalmennuksessa. https://twistbe.fi/products/uusi-alku-ihollesi-verkkovalmennus Lue lisää meistä: https://twistbe.fi/pages/mita-saat-meilta

Miltä tuntuu, kun ei ymmärrä oman lapsensa puhetta? Entä miten onnistuvat vierailut puolison vanhempien luona, kun yhteistä kieltä ei ole? Hannat ovat kutsuneet studioonsa kaksi ruotsalaista isää, jotka kertovat monikielisestä vanhemmuudesta sen toisen vanhemman näkökulmasta. Vieraina David Johnn ja Johan Helttunen. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

Tässä jaksossa evästän sinua siltä varalta jos joudut vahingossa vankilaan Bangokissa.  Jakson verkkosivu: https://www.stressivapaajohtaja.fi/podcast-miten-olla-yksin-hiljaa-omassa-huoneessa/

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä KTT, johtamisen yliopettajan Marianne Ekosen kanssa johtamisesta ja merkityksellisyydestä. Ennen ura nähtiin ulkoisesti mittavilla asioilla, nykyisin sitä määritellään enemmän sisäisesti. Uudet sukupolvet tuovat rohkeammin esille merkityksellisyyden tärkeyttä ja uskaltavat tehdä erilaisia ratkaisuja myös uran näkökulmasta. Tämä mahdollista myös siksi, että maailma on - ainakin tähän asti ollut - aivan eri tavalla auki. Nykyään ei enää tarvitse valita yhtä tiettyä uraa, vaan saatetaan lähteä aivan eri uralle ja vielä aika nopeastikin. Muutoksen ei tarvitse kuitenkaan olla aina radikaali. Omassa työssäkin voi muuttaa asioita. Myös johtaja voi tukea työntekijöiden tuntemaa työn merkityksellisyyttä monin eri tavoin ja sitä myös kannattaa tehdä, sillä merkityksellisyyden, positiivisen hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys on osoitettu tutkimuksissa. Kuitenkin toki myös niin, että merkityksellisyyden ei tarvitse olla iso, valtava ja tai jonkun muun vastuulla oleva asia, vaan jokainen voi siihen vaikuttaa itse. Työn muokkaaminen merkityksellisyyden näkökulmasta on mahdollista vain sellaisille ihmisille, jotka uskovat, että itsellä on mahdollisuus vaikuttaa myös itse merkityksellisyyden kokemukseen. Tärkeää ottaa itse vastuuta ja olla aktiivinen, jotta saa lisää mielekkäitä työtehtäviä. Kun halutaan lisätä merkityksellisyyden kokemusta, on työn muokkaamisessa tunnistettavissa kolme olennaista teemaa: 1)muokataan työtehtäviä 2) muokataan ihmissuhteita 3)vaihdetaan näkökulmia Merkityksellisyys on esim. usein sitä parempi mitä useampia taitoja voi hyödyntää ja jos voi työn kautta vaikuttaa positiivisella tavalla muihin. Myös työtehtäviin vaikuttamisen mahdollisuus lisää merkityksellisyyttä. Myös muiden ihmisten auttaminen voi tuoda ison merkityksellisyyden tunteen työhön. Puhutaankin High Quality Connections – ihmissuhteista eli korkealaatuisista ihmissuhteista. Ne perustuvat luottamukseen ja arvostukseen ja sen kaltaiset suhteet antavat lisää energiaa ja elinvoimaa. Tällöin riittää jo lyhytkin tapaaminen. Tämän kaltaisia suhteita tarvitaan lisää työyhteisöön. Ihmiset, jotka ovat pidemmällä henkisessä kehityksessä, tunnistaa usein siitä, että heillä ei ole suoranaista pätemisen tarvetta, vaan he enemmänkin huomaavat muiden taidot ja osaamisen. Ja antavat tunnustusta. Tämä tärkeä johtajan ominaisuus. Arvostuksen kulttuurin olisi toki tärkeä olla aina kaksisuuntaista, jotta myös johtaja saa kiitosta ja arvostusta. Sen kautta hän jaksaa jatkaa työyhteisön hyvinvoinnin tukemista ja rakentamista. Tärkeä myös miettiä, että mikä tarkoitus milläkin ihmisellä on oman työn kannalta. Myös johtajan tärkeä pohtia omaa rooliaan suhteessa työntekijöihin. Samoin jokaisen työntekijän tärkeä miettiä myös omaa toimintaansa eli millaista ilmapiiriä itse kukanenkin luo ja tuo. On tärkeä tunnistaa missä on oman mielenkiinnon kohde. Osa pystyy tunnistamaan ja tuomaan esille tätä paremmin, mutta kaikki eivät. Ja siksikin johtajalta tarvitaan vuorovaikutusta ja alaisten tuntemista. Tärkeää tietää myös se, että mikä on työntekijän tavoite tulevaisuudessa ja vaikkapa ko. organisaatiossa. Etenkin jos työyhteisössä näkyy tyytymättömyyttä, niin on todella tärkeää käydä merkityksellisyyteen liittyvää keskustelua, koska tyytymättömyys usein liittyy juuri siihen, että ei tunne työtehtäviään merkitykselliseksi. Nuorin sukupolvi eli Z-sukupolvi ei välttämättä vielä näe työtehtäviään isommassa merkityksessä, vaan he usein tarkastelevat vielä omaa kehittymistä ja mihin itse haluaisi tulevaisuudessa kehittyä. Heille oli myös tärkeää, että työpaikassa on kavereita ja tuntee kuuluvansa työyhteisöön. Y-sukupolvella sen sijaan näkyy jo isompi merkitys eli se, että haluaa olla tarpeellinen muille ihmisille ja haluaa esim. olla mukana kestävässä kehityksessä. Samansuuntaisia löytyy vanhemmista eli X-sukupolven edustajista. Teksti: Mirva Leppälä

Arto on kovasti minua inspiroinut johtajana ja ihmisenä. Ruohonjuuren toimitusjohtaja Arto Ranta-aho tykittää intuitiosta, työelämästä ja johtamisesta. Saat konkreettisia vinkkejä kuinka kuunnella intuitiotasi ja kehittyä siinä.  -- Kohti Unelmia podcastin tarkoitus on inspiroida sua tekemään asioita. Jaa ajatuksesi jaksoon liittyen #kohtiunelmia ja tägää @johanneslaine niin päästään jatkamaan keskustelua. Tai jos haluat jakaa omat unelmasi, niin sekin toimii oikein loistavasti samoilla merkinnöillä.   

Tässä jaksossa Niko ja Antti lähestyvät takaperoisesti henkistä hyvinvointia pohtimalla, miten ihminen voi varmistaa, että hänen elämässään on maksimaalinen määrä epävarmuutta. Tämän käänteisen näkökulman kautta jokainen voi oivaltaa niitä asioita, toimia ja uskomuksia omasta elämästään, jotka johtavat epävarmuuden olemassa oloon.

MIETI VÄHÄ! pohtii vuokralla asumista ihmisenä olemisen nykyisenä muotona. Onko kenenkään nykyään edes tarkoitus olla kuin kotonaan? Pitäisikö baareissa voida maksaa näkyvyydellä? Miksi emme vietä opintovelkasapattia? Tässä jaksossa podcast saa ekan sponsorinsa ja Joonas yrittää puhua kaikkien päälle.

”Olemme kuin kahden tulen välissä”, kuvailee Keski-Afrikan tasavallassa pakolaisleirillä elävä pastori leirin asukkaiden elämää. Toisella puolella on leirin karu ja vaikea arki, toisella taas on aseistettuja muslimikapinallisia. https://opendoors.fi/?p=25851

Työelämäprofessori Ari Mölsä piti työelämäprofessoriluentonsa 11.9.2019 otsikolla Suomalainen oikeusjournalismi – juristit sivullisia omassa asiassaan? Mölsän työelämäprofessorikauden tavoitteita ovat toimia sillanrakentajana oikeustieteilijöiden ja median välillä, media juristin silmin; juristi median silmin -relaatioiden avaaminen, auttaa juristiksi opiskelevia ymmärtämään median toimintalogiikkaa sekä valottaa asiantuntijahaastattelun ja -artikkelin anatomiaa.

Flow-tilan portit aukeavat keskittymisen kautta ja keskittymisen suurin este tietotyössä on työrauha, joten tässä kolme vinkkiä sen parantamiseen.

Tea is an essential part of everyday life for many Aussies.More than half of the over fifties drink nearly 11 cups a week on average. - Monelle australialaiselle tee on oleellinen osa jokapäiväistä elämää. Yli puolet yli viisikymppisistä juo keskimäärin lähes 11 kuppia teetä viikottain...

Ovatko uuden vuoden lupaukset ja tavoitteet hautautuneet pöytälaatikkoon? Miten pääsee eteenpäin, jos alkuinnostus lopahtaa? Se on tämän jakson aiheenamme. Haluatko ottaa aikaa tavoitteille ja suunnitelman tekemiseen? viiden päivän Raharetriittissä pääset tekemään juuri tätä. Halutko mukaan Raharetriittiin Ranskaan lokakuussa 2019? Lisätietoja: https://thehappyhamlet.com/retreats2019/raharetriitti Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan :) Facebookissa https://www.facebook.com/rahamaniavlogi/ Valmennukset ja kurssit: www.talouskoulupantteri.fi Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCTvTpndqTCVagHWzWAdpk_A LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ninanordlund https://www.linkedin.com/in/tellervo-uotila-6b5a3933/ Twitter: @NinaNordlund, @UotilaTellu

Tämä jakso on tehty yhteistyössä Float Kallion (https://www.floatkallio.fi/) kanssa.Kysymys"Moi! Kiitos huikeasta podcastista, jossa yhdistyy informatiivisuus ja viihdyttävyys. Kysymykseni koskee palleaa, jonka funktioon ja toimintaan olen viime kuukausina herännyt oikeastaan osteopaattikäyntien ansiosta. Pallean sanotaan olevan lihas, jonka toimintaa säätelee sekä parasympaattinen (vagushermo) ja sympaattinen hermosto. Tätä kautta pallean toiminnalla on yhteys hengitykseen, stressiin ja jopa tunnelukkoihin, jos niin syviin vesiin on valmis uimaan. Mutta onko teillä minkälaisia näkemyksiä pallean roolista ja merkityksestä liittyen kehon kannatteluun, ryhtiin, asentoon - ja sitten toisaalta hengitykseen, stressiin jne.? Törmäsin netissä muutamiin palleaa vahvistaviin harjoituksiin (esim. pallon avulla)? Onko harjoitteista kokemuksia tai käsitystä, pitäisikö myös palleaa treenata ja miten? Omassa casessani osteopaattini on antanut neuvoksi harjoitella hengittämistä ja avata kehon yläosaa ja aktivoida palleaa kehon asennon ja kannattelun parantamiseksi. Jopa lonkan kiertymiset ja muut epätasapainotilat olisivat osteopaatin mukaan alisteisia pallean toiminnan vahvistamiselle eli pallealla pitäisi olla vahva priorisointi ainakin omassa nykytilanteessani.Mitä ajatuksia? Kiitos!Nim. Pallea kiinnostaa :)"Linkit- Matthew Walker Kevin Rose podcastissa https://www.kevinrose.com/single-post/matthew-walker- Matthew Walker Joe Rogan podcastissa https://www.youtube.com/watch?v=pwaWilO_Pig- Matthew Walker Why We Sleep -kirja https://www.amazon.com/Why-We-Sleep-Unlocking-Dreams/dp/1501144316- Derek Sivers Hell Yes https://sivers.org/hellyeah- Whoop http://whoop.com/- Lepopäivä Jakso 7 https://soundcloud.com/antti-akonniemi/lepopaiva-7-jakso- PRI http://www.posturalrestoration.com/resources/dyn/files/1061744zb974c270/_fn/The_Value_of_Blowing_Up_a_Balloon.pdf - https://dsstrength.com/bestdamnposture/- https://robbwolf.com/2017/11/07/episode-377-dr-belisa-vranich-lets-talk-about-breathing/- https://robbwolf.com/2015/02/17/episode-258-doug-kechijian-physical-therapy-postural-restoration-breathing/

Sanomalehtiviikon videokilpailussa koululuokat voivat voittaa vierailun Sanomataloon. Lisää >> http://ift.tt/2En4OcG

Pepi Reinikainen on kirjailija, toimittaja, psykoterapeutti ja elämänkaarikirjoitusmallin kehittäjä. Jo ainakin tuhat ihmistä on vuosien varrella osallistunut hänen vetämilleen elämänkaarikirjoituskursseille. Elämäkaarikirjoittamisessa kirjoitetaan omasta elämästä tarina, jossa selvitellään tapahtumien syy- ja seuraussuhteita. Omassa elämässään Pepi Reinikainen on oppinut hyväksymään, että kaikki unelmat eivät toteudu Hän on oppinut näkemään kurjatkin elämänvaiheet arvokkaina, koska niiden ansiosta osaa arvostaa pieniäkin hyviä asioita. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Ihan pihalla -lähetyksessä pohdinnassa oli 90-vuotias Yle. Mikä merkitys Ylellä on nyt ja millainen se on ollut menneiden vuosien aikana? Olga Ketosen vieraana oli entinen Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner. Hän oli toimitusjohtajana vuosina 2005-2010. Jungner mainitsee oman toimitusjohtakautensa suurimmaksi saavutukseksi digitaalisuuden. - Omassa päässä oli niin vahva visio, jota juuri kukaan ei jakanut. Oli aika vimmainen juttu kääntää Yleä verkkoon, melkeinpä väkisin. Jälkeenpäin paljastui, että se oli ihan fiksua, syntyivät Yle Areena ja Elävä arkistokin. Tiukkoina aikoina panostettiin 15 miljoonaa vuodessa verkkoon. Tämä työ kaikkineen on määritellyt suomalaista mediamaisemaa. Suomi on ainoa maa pohjoismaissa, jossa Netflix ei ole käytetyin palvelu, vaan Yle Areena. Tämä johtuu siitä että Yle aloitti Areena -julkaisun ajoissa. On mahtavaa, että Ylen rahoituksessa päästiin sopuun ja rahat säilyivät, tuumaa Mikael Jungner. - Samalla kuitenkin tuntuu, että Yle ajaa vähän käsijarru päällä. Kun on sellainen asenne, että meitä vainotaan ja piiritetään, se heijastuu siihen, että otetaan turhankin varovaisesti. Yle on täynnä rohkeita ihmisiä, mutta jostain syysta se ei välity. Ehkä itsesensuuri on liian suuri. Eipä pääse Ylen entinen toimitusjohtaja Jungner Ihan pihalla -lähetyksestä kuin koira veräjästä. Olga Ketonen haastaa hänet pitämään juhlapuheen Ylelle ja toki yllätyksistä pitävä Mikael Jungner tähän haasteeseen tarttuu. - Yle, kun sinä olit nuori, sinä käyttäydyit kuin vanha ja viisas. Talutit suomalaiset kädestä pitäen läpi sotien, läpi teollistumisen, kaupungistumisen - läpi kaiken sen, jossa suomalaiset tarvitsivat viisasta Yleä itseään johdattamaan. - Nyt Yle, kun sinä olet vanha, sinun tulisi käyttäytyä kuin nuori ja intohimoinen. Aivan uudet haasteet pyörivät edessämme - pakolaisaalto ja työpaikatkin katoavat ulkomaille. Kaikki se, mihin on uskottu romahtaa, instituutiot eivät nauti enää arvostusta ja kaiken tämän kaaoksen keskellä Yleisradion ei suinkaan tulisi taluttaa, vaan ottaa suomalaisia kädestä kiinni. - Yleisradion tulee tulevaisuuteen luottaen, intohimosta rinta pahkuen, hypätä huomiseen käsi kädessä yhdessä suomalaisten kanssa. Mikael Jungner oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -lähetyksessä tiistaina 8.9.2016.

"Alkuun kiitokset mainiosta podcastista ja anteeksi pitkästä kysymyksestä... Minulla on jo pitkään, eli niin kauan kuin muistan, ollut hankaluuksia päästä kyykkyyn pystyasennosta. "Ass to grass" kyykyasennossa itsessään ei ole ongelmaa mikäli ensin istun lattialle ja sitten menen kyykkyyn. Toinen vaihtoehto päästä alas on pitää kiinni esim ovenkarmista ja laskeutua alas karmista tukea ottaen. Kyykkyongelman lisäksi minulla on ns. "duck tail", eli lantio on kääntynyt eteenpäin. Asioilla saattaa luonnollisesti olla jokin yhteys. Olen ollut molemmista ongelmista tietoinen jo kauan, mutta en välittänyt niistä koska niillä ei ollut suurta merkitystä tällaiselle tavalliselle länsimaalaiselle joka istuu tuolilla kyykkimisen sijaan. Aloitettuani crossfitin tuo kyykky kuitenkin muodustui ongelmaksi kun tajusin, että oikeastaan kehossani on kohtalainen liikkuvuusongelma, joka estää puhdasoppisen kyykyn suorittamisen. Hyvänä päivänä saatan saada reidet vaakatasoon, mutta "below parallel" on lähinnä toiveunta. Lisäksi joudun keskittymään todella paljon, erityisesti isompien painojen kanssa, että pystyn suorittamaan ko liikkeen ilman kipua. Kipu tuntuu lähinnä kiristävänä tunteena alaselän ja pakaroiden tietämillä. Tämä voi joskus tuntua erittäin lievänä jopa ilmakyykyssä (air squat). Tämän johdosta olen tehnyt takakyykkyä kohtuu kevyillä painoilla ja välillä teen takakyykyn sijaan etukyykkyä, joka tuntuu minun tilanteessani tehokkaammalta sillä siinä pääsen helpommin alemmaksi. Etsiessäni ratkaisua tähän ongelmaan hakeuduin ortopedin luokse. Lannerangastani otettiin röntgen, josta todettiin että L4 ja L5 nikamien välinen levy on "kutistunut", eli se on ohuempi kuin sen kuuluisi olla. Lääkäri oli kovin kiireinen ja epäselväksi jäi onko tämä syy kyykkyongelmaani, mutta joka tapauksessa lääkäri kielsi juoksemisen, hyppimisen sekä painojen noston ja kehotti ainoastaan pyöräilemään ja uimaan. Käytännössä siis hyvästit crossfitille. En ole ihan varma tuon "tuomion" järkevyydestä sillä takakyykkyä lukuunottamatta en koe yhtäkään liikettä selkäni kannalta ongelmalliseksi crossfit harjoituksen aikana tai sen jälkeen. Toisaalta jos vietän työpäivän toimistossa paikallani istuen/seisten niin alaselkäni on täysin jumissa. Tämän perusteella tuntuisi siltä, että liikkuminen ei olisi paha juttu... Kysymykset: 1. Onko teillä kokemuksia tämänkaltaisista välilevyongelmista ja mitä itse tekisitte tilanteessani? Aloittaisitteko uuden liikuntauran pyöräillen ja uiden samalla unohtaen crossfit tyyppisen harjoittelun? 2. Ainakin toistaiseksi kuvittelen jatkavani crossfittiä poislukien takakyykky isoilla painoilla. Olisivatko esim etu- tai askelkyykyt hyviä vaihtoehtoja voiman kehittämiselle? Omassa tilanteessani en nähdäkseni takakyykyn avulla voi voimaa kehittää sillä alaselän tuntemukset estävät isompien painojen käytön. Hyvänä päivänä kykenen juuri ja juuri tekemään 3x5 sarjan takakyykkyä noin 70kg:llä (eli noin kehonpainollani). 3. Mikä olisi paras harjoitus kyykyn syventämiseen? Kiitos, Tommi" "Moro, Kuuntelin Sisusavotta-jakson jossa Jaakko oli vieraana. Haastattelussa sivuttiin stressiä ja elämänhallintaa. Nälkä heräsi kuulla lisää esim. henkilökohtaisesta näkökulmasta. Vaikkakin stressiä käsitellään joka jaksossa, voisitte pitää Stressi-spesiaalin. Eli jakso jossa ruodittaisiin syvemmin stressin ja treenin suhdetta, ehkä jopa lifestyle-näkökulmasta. Hyvää keskustelua ja laadukasta kamaa. Keep it up. Mikko Btw. Striimaus toimii nykyään." Jaksossa mainitut linkit: Mikko Rupponen puhuu kovuudesta www.youtube.com/watch?v=3aJWpUI5ZFo Puffit : Paleoradio @paleoradio www.facebook.com/paleoradiopodcast Toimivan ravintovalmennuksen perusteet 3.5. Olli Sovijärvi ja Sami Sundvik www.jaakkosavolahti.com/tapahtuma/toi…eet-3-5-2014/ Antin Kehonhuolto- ja liikkuvuusseminaari CrossFit Lohjalla 10.5. klo 12 Urheilijan Ravitsemus -luento CF Keravalla 18.5. crossfitkerava.com/2014/03/20/urhe…itsemus-luento/ Luonnollisen liikkumisen leirit ja kurssit