Podcasts about Erkki Tuomioja

Finland måste aktivera sig i Gazafrågan. Det anser fem tidigare ministrar, som skrivit ett brev till Finlands utrikespolitiska ledning. Omedelbar vapenvila och frigivning att gisslan nämns som steg på vägen i brevet som undertecknats av Elisabeth Rehn, Heidi Hautala, Pertti Salolainen, Erkki Tuomioja och Pär Stenbäck. Vad gav upphov till brevet och vad har ministrarna fått för svar? På vilket sätt borde Finland aktivera sig? Minister Pär Stenbäck och Yaron Nadbornik, ordförande för judiska församlingarnas centralråd i Finland, diskuterar under ledning av Bettina Sågbom. E-post: slaget@yle.fi

Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto Penttilä keskustelevat Suomen asemasta suurvaltojen pelissä. Voimmeko enää luottaa Naton turvatakuisiin? Pettääkö Trump tarvittaessa myös Suomen? Millainen on Suomen asema tilanteessa, jossa sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys pettää alta? Onko meillä syitä optimismiin? Tervetuloa kuuntelemaan ohjelmaa, joka ei maalaile vain painajaisskenaarioita.

Kaapelit katkeilevat Itämerellä, Trump kiristää jopa liittolaisiaan ja meillä ihmetellään, miksi Stubb edustaa Suomea yksin tärkeissä kokouksissa ja Orpo on poissa. Ulkopolitiikan veteraanit ruotivat Politiikkaradiossa kriisien täyttämää aikaa ja valtiojohdon vallanjakoa. Studiossa entiset ulkoministerit Erkki Tuomioja (sd.) ja Timo Soini (ex-ps, ex-sin) sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan pitkäaikainen johtaja, ex-ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Israel vill att FN drar bort sina fredsbevarare från södra Libanon. Varför, och vad händer om Unifilstyrkorna inte flyttar på sig? Chefen för Finlands Mellanösterninstitut i Beirut, Susanne Dahlgren, den tidigare mångåriga utrikesministern Erkki Tuomioja samt Jani Leino, juridisk rådgivare vid Finlands röda kors, diskuterar under ledning av Bettina Sågbom.E-post: slaget@yle.fi

Martti Ahtisaari oli mukana ratkaisemassa merkittäviä rauhanneuvotteluja. Hän tavoitteli myös rauhaa Palestiinan ja Israelin välille. VTT Alpo Rusi muistelee Ahtisaaren saavutuksia ja ristiriitoja sekä mahdollista ratkaisua Lähi-Itään. Kaupallinen yhteistyö, Tradeka. Ei pelkkää puhetta -podcast: ttps://open.spotify.com/show/7JEwkpgu03MFbkas6wS7pX?si=0b54c545349d406bTradekan verkkosivut: https://www.tradeka.fi/Tradekan vastuullisuusraportti 2022: https://www.tradeka.fi/sites/default/files/2023-03/230314-Tradeka-Vastuullisuusraportti-2022.pdf 00:00 VTT Alpo Rusi. Ahtisaaren mysteeriksi jäänyt lause Uusi neuvotteluvalta-kirjasta Lähi-Idän rauhasta Israelin ja Palestiinan välillä 00:56 Kaupallinen tiedote – Sami Miettinen, Mika Leskinen ja Jari Pussinen Tradekan Ei pelkkää Puhetta podcastissa. Suomen toinen paternoster. Kim Väisänen ja Sonja Finer 01:55 Alpo Rusin pääasiallinen työskentelykausi Presidentti Martti Ahtisaaren kanssa alkaa EU:n ja etujen analyysillä 1991 03:30 Pyyntö avustaa Ahtisaarta presidentinvaalikampanjassa 04:15 Erkki Tuomioja ristii Rusin ”Ahtisaaren Kissingeriksi”. Paluu Suomeen ja työskentely Ahtisaaren ulkomaanmatkoilla 07:20 Kalevi Sorsa vs Martti Ahtisaari. Ahtisaaren muutos hylätyn toisen presidenttikauden lähestyessä10:40 Mauno Koiviston vaikutus Venäjä-suhteisiin. Venäjän Idea-kirja 14:22 Martti Ahtisaari uskoi oikeusvaltioperiaatteen voimaan kirjahaastattelussa. Poliisi ja oikeislaitos 16:00 Ahtisaari-Nevala-Halonen. Alpo Rusin oikeudenkäynti ja sen voitto ei korjannut vääryyttä 20:00 Presidenttiehdokas Olli Rehn suoraselkäisenä puolustamassa Rusia lähes yksin 21:40 Tarja Halosen nousu Martti Ahtisaaren sijaan presidenttiehdokkaaksi venäjänsuhteiden varjolla. Venäjän nuotitus 23:50 Ahtisaaren ja Boris Yeltsinin suhde, Balkanin neuvottelut ja Kosovo. Viktor Tšernomyrdin ja NATO. Pertti Torstila 25:46 Johtiko Kansanliiton mandaatin onnistunut neuvottelu Namibiassa Ahtisaaren tavoitteeseen neuvotella rauha Lähi-Itään? ”Ahtisaaren mysteeri” 30:20 YK:lla oli ennen valtaa ja voimaa. Maailmanpolitiikan voimatasapaino Kosovossa ja nykyään. NATO ja Venäjä taas kerran 32:27 Ahtisaari Pohjois-Irlannissa. Tony Blair (Sanna Marinin uusi yhtiökumppani). Onnistuminen antaa toivoa Gazaan. Strategiset vs idealistiset konfliktit. Venäjä-Ukraina 33:36 Ottomaaneista brittiläiseen mandaattiin ja Israelin syntyyn YK:n päätöslauselman pohjalta. Arabimaiden 1948 sota 35:10 Kahden valtion malli 38:00 Oslon prosessin epäonnistuminen. Jasser Arafat 39:05 ”From the river to the sea”. Toinen intifada, kansannousu. Terrorin nousu. Hamas voittaa Fatahin vaaleissa. Gaza irtoaa omaksi alueekseen. 2010 ja 2014 sodat 41:20 Oikeistolaiset voimat valtaan Israelissa. Venäjä, Iran. Saudi-Arabia. Arabimaat alkavat hyväksyä Israelin olemassaolon oikeutuksen – Hamas aloittaa brutaalin terrorismimurhan Israelia kohtaan 44:07 Jihadististen voimien nousu ja uhka. 57:00 Loppupeli Israel-Gaza-Länsiranta lähtee Hamasin tuhoamisesta ja arabimaiden vastuunotosta 58:54 Ahtisaaren Aceh-Indoneesian autonomia voisi olla ratkaisu Palestiinan alueille 01:00:01 Israel on demokratia, ehkä jopa eurooppalainen valtio 01:02:23 Lähi-Idän konflikti ei ole uskontojen välinen 01:03:36 Alpo Rusi muistelee Martti Ahtisaaren kanssa viettämiään hyviä hetkiä 01:06:34 Alpo Rusi #neuvottelija Sisäpiiri – Suomen koneisto lähti hakemaan syytettä valtiopetoksesta ja hävisi

Hamas anföll Israel, dödade hundratals civila och tog åtminstone 130 personer som gisslan. Israel har stängt av införseln av el, livsmedel, bränsle och vatten till Gaza samt bombat mål i området. Hur skall det här sluta? Frank Johansson, verksamhetsledare för Amnesty i Finland, tidigare utrikesministen Erkki Tuomioja samt den i Finland bosatta israelen Michael Geronik diskuterar läget under ledning av Bettina Sågbom. E-post: slaget@yle.fi

Kuinka aluepolitiikka näkyy hallitusneuvotteluissa? Tuoko Nato-jäsenyys panostuksia esimerkiksi Itä-Suomeen tai Lappiin? Keskustelemassa Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi sekä Etelä-Karjalan liiton elinvoimajohtaja Jami Holtari sekä professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta. Itämerellä järjestetään ensimmäistä kertaa monialainen yhteiseurooppalainen merioperaatio. Haastateltavana komentaja, meriturvallisuusyksikön päällikkö, Mikko Simola Rajavartiolaitokselta.  Tallinnassa katuremontit ruuhkauttavat liikenteen. Millainen myllerrys Viron pääkaupungissa on meneillään? Toimittaja Rain Kooli raportoi.  Diplomatia jumissa.  Kuinka paljon Venäjä haastaa nyt diplomatian pelisääntöjä? Keskustelemassa emeritus Entinen Suomen Venäjän-suurlähettiläs  Himanen sekä emeritus ulkoministeri Erkki Tuomioja. Juontajana Mira Stenström. Lähetystä ovat valmistelleet Seppo Kivimäki, Anna Nevalainen. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli toimittaja ja tietokirjailija Pekka Virkki. Keskustelimme suomettumisesta ja jälkisuomettumisesta. Virkki on juuri julkaissut räväkän tietokirjan Jälkisuomettumisen ruumiinavaus (2023). Suomessa vallitsee yhä eriskummallinen vaikeneminen koko yhteiskunnan läpäisseestä kylmän sodan ajan suomettumisesta. Sitäkin vakavapampaa on ollut jälkisuomettuminen. Virkin kirja kertoo, kuinka Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen yleinen Venäjän myötäily jatkui muuttaen vain vähän muotoaan. Rakenteet, perinteet ja korruptoivat henkilösuhteet olivat iskostuneet syvälle koko yhteiskuntaan. Räikeitä esimerkkejä jälkisuomettumisesta ovat olleet esimerkiksi ns. Tiitisen listan salaaminen ja Paavo Lipposen toiminta Putinin putkimiehenä. Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja lukemattomat muut keskeiset yhteiskunnalliset toimijat myötäilivät Venäjän kantoja aina helmikuuhun 2022 saakka. Vasta Venäjän avoin sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan herätti suomalaiset. Miksi siihen meni niin kauan? Millä kaikilla tavoilla mafiavaltio Venäjän lonkerot ovat tunkeutuneet Suomeen? Entä kuinka moni tietää, että suomettumisen korruptio levisi paitsi politiikan keskeisiin päättäjiin myös suojelupoliisiin. Suomeen tuli jo vuosia sitten läntiseltä kumppanilta tieto, että Supon pitkäaikainen päällikkö oli kaksoisagentti. Viime aikoina olemme saaneet lukea outoja kertomuksia siitä, kuinka Putinin oligarkeille on myönnetty Suomen kansalaisuuksia. Entä mitä tarkoittaa lustraatio ja miksi se pitäisi vihdoinkin Suomessa käynnistää? Tarvittaisiinko Idänsuhteiden historian ja muistin instituutti, johon kerättäisiin kattavasti tietoa suomettumisilmiöstä koko sen laajuudessa? https://jarkkotontti.net/

Entinen kansanedustaja ja valtiotieteen tohtori Erkki Tuomioja puhuu tänään siitä, miten EU:n kannattaa toimia Ukrainan sodan aiheuttamassa tilanteessa, miten EU:n kannattaa tulevaisuudessa toimia Venäjän suhteen, ja miltä nyt vaikuttaa EU:n kehitys demokratian kannalta tarkasteltuna. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Turkin ja Syyrian maanjäristysten uhriluku kasvaa. Miten pelastustyöt ovat edenneet, raportoimassa Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Miten Turkin maanjäristykset vaikuttavat maan sisäpoliittiseen tilanteeseen ja lähestyviin presidentinvaaleihin? Voiko nykyisen presidentin Recep Tayyip Erdoganin suosio kärsiä ja miten se vaikuttaa Suomen Nato-tiehen? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja ulkoasiainvaliokunnan varapuheejohtaja Erkki Tuomioja (sdp). Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Britanniassa ja EU:n parlamentissa. Maa valmistautuu Venäjän suurhyökkäykseen ja pyytää lisää aseapua. Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Valtion velkaantuminen sai opposition tekemään välikysymyksen hallitukselle. Miten ennätyksellinen velkasaldo taitetaan ja miten sen kanssa selvitään jatkossa? Studiossa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.)

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja kysyy lukemansa Helsingin Sanomien artikkelin pohjalta, onko päämininterin työ todellakin p*skin johtamishomma koko maassa. Kaarina Hazardin aiheena on ilmastonmuutos ja päästövähennykset, joita esim. YK:n pääsihteerin mukaan on tehtävä heti ja paljon. Hazard pohtii syitä, miksi näin ei tapahdu. Hilkka Olkinuora johdattaa keskustelun sosiaaliseen mediaan. Elon "Teslasta tuttu" Musk on ostanut Twitterin ja haluaa tehdä siitä vapaan viestinnän torin. Miten tässä käy? SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja sanoi yhdysvaltalaisen NPR-radion haastattelussa, että Suomen mediassa vallitsee sotapsykoosi. Ruben Stiller kysyy, onko väite totta. – Media, joka ON sotapsykoosin vallassa, on tuossa itärajan takana, hän väittää. Keskustelun alussa viitattiin Helsingin Sanomien artikkeliin: Verkostojen johtamista 24/7 – Tällaista on pääministerin työ ainaisen paineen alla

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksista on eduskunnan käsittelyssä. Selonteko valmisteltiin pikavaudilla Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteossa kuvataan Suomen olevan tienristeyksessä, jossa valitaan uusi ulkopolitiikan suunta. Mitään tiettyä ratkaisua ei esitetä, mutta tekstin on tulkittu tukevan Suomen Nato-päätöstä. Yhtyykö eduskunta selonteossa esitettyyn analyysiin? Onko ajankohtaisselonteko paperi, jolla Suomi astuu Natoon? Miten Ruotsin päätös Natoon liittymisestä tai liittymättä jättäytymisestä vaikuttaa Suomeen? Selonteon eduskuntakäsittelystä ja Suomen mahdollisesta Nato-ratkaisusta ovat keskustelemassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.), ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) ja valiokunnan jäsen Jouni Ovaska (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksista luovutettiin eduskunnalle. Julkisuudessa paperi on ristitty niin sanotuksi Nato-selonteoksi. Kyse on poikkeuksellisesta selonteosta, jossa Venäjästä puhutaan suoraan. Onko selonteko Suomelta Venäjä-politiikan katumusharjoitus? Onko ajankohtaisselonteko paperi, jolla Suomi astuu Natoon? Merkitseekö selonteko ”Kekkoslovakian” loppua, tai suomettumisen päätepistettä? Oliko Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin videopuhe eduskunnalle ”perussetti”, kuten entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) puhetta kuvasi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Erikoislähetystä juontaa Ylen politiikan toimittaja Pirjo Auvinen ja vieraina ovat sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola että Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen. Puheen jälkeen Ylen haastattelussa ovat ulkoasiainvaliokunnan jäsenet Jussi Halla-aho (ps), Erkki Tuomioja (sd.) ja Petteri Orpo (kok.).

Presidentti Joe Bidenin Liittovaltion tila -puhe. KIrjeenvaihtaja Iida Tikka. Tilanne Ukrainassa ja sen poliittiset seuraukset. Keskustelemassa puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg ja puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Harri Ohra-aho. Poliitikot Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Keskustelu kiihtyi. Keskustelemassa Jari Ronkainen, ps., Erkki Tuomioja, sd. ja Jukka Kopra, kok. Kiinan rooli Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan. Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley, Peking. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Mira Stenström ja Mikko Haapanen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Suomi pitää ulkopolitiikassaan yllä mahdollisuutta liittoutua sotilaallisesti hakemalla Naton jäsenyyttä. Pitäisikö mahdollisuutta liittyä Natoon käyttää? Pitäisikö Natoon liittyä nyt kun Venäjä painostaa Ukrainaa sotilaallisesti ja vaatii itselleen etupiiriä Eurooppaan? Vieraana on Suomen ja Naton välisistä suhteista puheenvuoron kirjoittanut kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Varför gick vi i tiderna med i Afghanistan-operationen och hur ska vi resonera nu? frågar Slaget efter tolv. Svaren ger utrikesutskottets viceordförande Erkki Tuomioja (bilden) som var utrikesminister då Finland gick med i Afghanistan-operationen, Stefan Wallin som har besökt landet i egenskap av försvarsminister och utrikesutskottsmedlemmen Eva Biaudet satt i Lipponen II-regeringen tillsammans med Tuomioja. Programvärd är Markus Ekholm. E-post: slaget@yle.fi

Helsingin uusi pormestari Juhana Vartiainen. Puhelu: Vuosi Beirutin räjähdyksistä, miten sujuu jälleenrakennus? Puhelimessa humanitaarisen avun koordinaattori Emma Pajunen, Kirkon Ulkomaanapu. Valko-Venäjän johdon otteet kovenevat. Vieraina vanhempi tutkija Kristiina Silvan, Ulkopoliittinen instituutti, ja puhelimessa kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd). Talibanin valta kasvaa Afganistanissa, vieraina vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, UPI, ja apulaissotilasprofessori Antti Paronen, MPKK. Kolumni. Raisa Omaheimo: Punkstoo-keskustelu muistutti, että häirintään puuttuminen on myös sivustakatsojien asia. Uusinta: Helsingin uusi pormestari Juhana Vartiainen. Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Marja Ala-Kokko, Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen, tuottaja Hanna Juuti.

Kuinka käy Ruotsin hallituksen? Välikysymysäänestys on käsillä. Tilannetta päivittävät emeritusprofessori Göran Djupsund ja kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) Toimittajaraati - Linda Pelkonen, Yle; Teemu Muhonen, Helsingin Sanomat; Heikki Vento, Suomen Kuvalehti- keskustelee vaaleista ja muista ajankohtaisista aiheista. Mielenosoitus ajan ilmiönä, sosiologian professori Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta kertoo Kerttu Kotakorvella on blogin aiheena suhtautuminen ilmastonmuutokseen Juha Laaksonen esittelee jänkäkurpan. Hanna Juuti juontaa. Toimittajina Atte Uusinoka, Seija Vaaherkumpu ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Katariina Lahtonen Hanna Juuti juontaa, lähetystoimittaja Atte Uusinoka. Valmistelijoina Seija Vaaherkumpu ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Katariina Lahtonen

Statsminister Sanna Marin vill göra kommunalskatten progressiv för att minska inkomstklyftorna i samhället. I Slaget efter tolv förklarar Anders Adlercreutz (sfp), varför han tycker att det är en dålig idé, medan Erkki Tuomioja (sdp) försvarar statsministerns förslag. Bettina Sågbom leder ordet. E-post: slaget@yle.fi

Erkki Tuomioja on Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri. Hän toimi kyseisessä tehtävässä yhteensä 4052 päivän ajan vuosina 2000-07 ja 2011-15. Häntä on myös kutsuttu ikuiseksi radikaaliksi. Politiikka kulkee Tuomiojan suvussa, sillä hänen isänsä oli pääministeri ja Suomen Pankin pääjohtajana toiminut Sakari Tuomioja ja hänen isoäitinsä kirjailija, kansanedustaja ja Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki. Hänen isovanhemmistaan yhteensä kolme toimivat eri aikoina kansanedustajina. Ei siis ihmekään, että Erkki Tuomioja osoitti poliittista aktiivisuutta jo nuorena. Hän osallistui vuonna 1968 tapahtuneeseen Vanhan valtaukseen, jossa Helsingin yliopiston opiskelijat vaativat muutosta yliopiston hallintoon ja opetuksen sisältöön. Näihin tavoitteisiin pyrittiin valloittamalla Vanhan ylioppilastalo päivää ennen ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlia. Kaikkien yllätykseksi presidentti Kekkonen antoi tukensa mieltään osoittaneille opiskelijoille, joista useat siirtyivät pian tapauksen jälkeen luontevasti suomalaisen politiikan syövereihin. Erkki Tuomiojakin valittiin jo samana vuonna SDP:n listoilta Helsingin kaupunginvaltuustoon ja kaksi vuotta myöhemmin kansanedustajaksi. Eduskunnassa hän on toiminut vuosina 1970-79 sekä uudestaan vuodesta 1991 lähtien. Tuomiojan ulkoministerikausille mahtui lukuisia maailmanpoliittisesti kiperiä tilanteita, kuten vuoden 2000 pääsiäisenä alkanut Jolon panttivankikriisi. Kriisissä Abu Sayyaf -sissiryhmä kaappasi 21 matkailijaa Etelä-Filippiineillä sijaitsevalle Jolon saarelle. Matkailijoiden joukossa oli kaksi suomalaista. Kriisin aikana Tuomioja matkusti itse Filippiineille neuvottelemaan maan presidentin kanssa, mutta panttivangin saatiin vapaaksi vasta, kun heistä vaaditut lunnaat maksettiin Libyan kassasta. Erkki Tuomioja on poliittisen historian dosentti ja kirjailija. Hän on kirjoittanut lukuisia ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia, uusimpana tänä vuonna julkaistu Tulevaisuuden varjossa: Selviääkö ihmiskunta. Hän on myös vuonna 2015 perustetun Historioitsijat ilman rajoja -järjestön perustajajäsen ja toimii sen hallituksen puheenjohtajana. Jean Mancini haastatteli Erkki Tuomiojaa puhelimitse 21.3.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Paasikivi (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/59/Erkki_Tuomioja_2017_Helsingin_kirjamessut_06.jpg) CC BY-SA 4.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/. Kuvaa muokattu.

Miten Suomen ja EU:n pitäisi reagoida venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vangitsemiseen? Miltä näyttää Venäjän tulevaisuus? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Eva Biaudet (r.), entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Niikko (ps.). Venäjällä on pidätetty noin 5000 Navalnyin puolesta mieltään osoittanutta ihmistä. Biaudet kertoo ottaneensa osaa Venäjän vastaisiin mielenosoituksiin. "On tärkeää näyttää, että kansalaiset Suomessa seuraa, mitä Venäjällä tapahtuu", Biaudet toteaa. Tuomioja, Niikko ja Biaudet ovat eri mieltä niiden sanktioiden kovuudesta, joita Venäjää kohtaan tulisi asettaa. Esimerkiksi Venäjältä Saksaan kulkevan Nord Stream -kaasuputken perumista on väläytelty. Tuomioja ei pidä Nord Streamin perumista järkevänä. Biaudet kannattaa erityisesti henkilöpakotteita. "On todella keskeistä, että Suomi ja EU pitää kiinni siitä, että oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa. Se ei ole toisen maan asioihin sotkeutumista. Myös Venäjä on sitoutunut kansainvälisiin normeihin", Biaudet sanoo. Miltä näyttää presidentti Vladimir Putinin tulevaisuus? Kuinka pahasti kahtiajakautunut Venäjän kansa on? Niikko korostaa, että suuri osa venäläisistä edelleen kannattaa Putinia, mutta on paljon etenkin nuoria, jotka eivät kannata Putinin politiikkaa. Niikko korostaa, että Suomen etu on säilyttää diplomaattiset välit Venäjään. Putinin johtamistyyli on muuttunut yhä tiukemmaksi. "On merkkejä siitä että, hän (Putin) olisi jollain lailla irtautumassa reaalimaailmasta. Se on hyvin vaarallinen tilanne, koska silloin ihminen muuttuu hyvin arvaamattomaksi. Se voi myös johtaa, että tulee palatsivallankaappaustilanne, jossa hänet syrjäytetään ja tilalle tulee joku samasta valtapiiristä", Tuomioja arvioi. Syksyllä Venäjällä on duuman vaalit. "Juuri mikään oppositiopuolueista ei ole yltänyt duumaan. Navalnyin tapaus voi muuttaa kehitystä, että oppositio pyrkii yhtenäisemmäksi", Niikko sanoo. Tuomiojan mielestä todellinen pelin muutos olisi jos valtapuolueelta riistettäisiin enemmistö. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Yhdysvaltojen presidentin vaihtuminen sysii maailmanpolitiikan mannerlaattoja ja ja miten se vaikuttaa Suomeen? Keskustelemassa Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.), varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) ja valiokunnan jäsen Katri Kulmuni (kesk.). Yhdysvaltojen seuraava presidentti Joe Biden lupaa tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen. Hän on arvostellut Donald Trumpin kauppasodan osuneen Yhdysvaltojen omaan nilkkaan. Miten Biden muuttaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa? Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut, että ilmastoystävälliset teknologiat voivat olla Suomelle miljardiluokan bisnesmahdollisuus. Onko näin ja mitä muita mahdollisuuksia maailman politiikan mannerlaattojen muutokset tuovat Suomelle? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentinvaalien ääntenlaskenta. Ulkomaantoimittaja Pirkko Pöntinen, Yle. Mielipidemittausten osuvuus. Yliopistonlehtori Hannu Lahtinen, Helsingin yliopisto ja tutkimusjohtaja Juho Rahkonen, Taloustutkimus Oy. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Kansainvälinen politiikka Yhdysvaltain vaalien jälkeen.  Hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Terrorismi Euroopassa. Terrorismin tutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki, Helsingin yliopisto ja majuri Antti Paronen, Maanpuolustuskorkeakoulu. Kolumni Joona-Hermanni Mäkinen. Keitä poliisi suojelee? Juontaja Pirjo Auvinen. Toimittajat Kaija Kellman, Atte Uusinoka ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Våra folkvalda för just nu en häftig dispyt om de elva finländska kvinnor och 30-talet minderåriga som finns på fånglägret Al-hol i Nordöstra Syrien. Tisdag nästa vecka behandlar Riksdagen en interpellation som samtliga fyra oppositionspartier skrivit under. Man kräver att få veta hur beslutsfattandet kring finländarna gått till och om utrikesminister Pekka Haavisto handlat lagenligt då han försökt ordna hemresa för dem. Hur skall vi lösa problemet med finländarna i Al-hol? Och varför tycks regeringen inte kunna enas om åtgärderna? Riksdagsledamöterna Sari Multala (saml), Lulu Ranne (Sannf) och Erkki Tuomioja (sdp) debatterar under ledning av Bettina Sågbom. E-post: slaget@yle.fi

Kuluttajat väittävät vähentävänsä kulutusta, mutta miksi silti uusia kauppakeskuksia avataan? Työelämäprofessori Lasse Mitronen, Aalto-yliopisto. Ulkomaanlehtikatsauksessa espanjalaisia lehtiä. Toimittaja Maija Salmi, Barcelona. Kansainväliset suhteet Trumpin, Putinin ja Erdoganin järjestäminä. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ja ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.). Voiko äänikirjalla ansaita kirjallisuuden Nobel-palkinnon? Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen. Kolumni Laura Hallamaa. Miksi aikuinen vierastaa leikkimistä? Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Marja Ala-Kokko ja Johanna Östman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Hallitus teetti selvityksen valtion ja sijoitus- ja kehitysyhtiöiden rooleista. Selvityksessä esitetään Juha Sipilän hallituksen perustaman valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n purkamista. Miksi juuri perustettu yhtiö kannattaa nyt purkaa? Politiikkaradiossa haastateltavana selvityksen laatinut varatuomari Jouni Hakala. Haastattelijana Linda Pelkonen. Hakalan tekemässä selvityksessä todetaan, että eri maiden omistus ja ohjauskäytäntöjen välillä on huomattavia eroja. Hakala kertoo Politiikkaradiolle, miksi Suomessa on erilainen tilanne omistusten suhteen kuin monessa muussa maassa. Juha Sipilän hallituksen perustaman kehitysyhtiö Vaken rooli on jäänyt Hakalan mielestä hämäräksi. Politiikkaradiossa vieraina 23. syyskuuna olleet kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Juhana Vartiainen (kok.) ihmettelivät Vake Oy:n roolia ja perustamisen syitä. Tuomiojan mukaan Vaken "suuri merkitys oli, että sitä kautta siirrettiin eduskunnan päätäntävallan ulkopuolelle eritätin suuri osa tätä yhteistä omaistuutta". Hakala kertoo olevansa samoilla linjoilla Tuomiojan ja Vartiaisen kanssa. Miten valtion omistajaohjauksessa estetään spontaani kiinnostavien osakkeiden shoppailu ja edistetään pitkäjänteistä omistamista? Oliko Sipilän Vake Oy täysin epäonnistunut projekti? Miksi Vake pitäisi purkaa?

Mitä yhtiöitä valtion kannattaa myydä - mitä ei? Politiikkaradiossa vieraina kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Juhana Vartiainen (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Hallitus on aikeissa myydä valtion omaisuutta. Vielä on tarkentumatta, mitä yhtiöitä myydään. Postin pilkkomista ja myymistä on julkisuudessa väläytelty. Juha Sipilän hallituksen myyntipäätöksiä on arvosteltu. Mitkä yhtiöt kannattaa Suomen turvallisuuden kannalta pitää valtion omistuksessa? Onko oikein myydä lypsäviä lehmiä valtion alijäämäisen budjetin tilkkeeksi? Vartiainen ehdottaa, että valtionyhtiöitä voitaisiin lahjoittaa yliopistoille. "Yliopistot tulevat olemaan tukalassa tilanteessa 2020-luvulla", Vartiainen toteaa. Tuomioja suhtautuu kriittisesti valtionyhtiöiden myymiseen. "Elämme maailmassa, jossa kapitalismin linnakkeissakin, viimeksi Financial Timesissä, otettiin selvästi kantaa, että kapitalismi, tämä pelkkään osakkeenomistajien arvon kasvattamiseen tähtäävä järjestelmä, on tullut tiensä päähän", Tuomioja kertoo.

Rikospaikan tutkijaksi New Yorkin opeilla. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion kenttäpalveluryhmän ryhmäpäällikkö Rebecca Bucht. Kolumni Mona Mannevuo. Nähdäkseen uudella tavalla lähelle, on katsottava kauemmaksi, vaikka se ei aina olisi mukavaa. Eu-vaalitentissä RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Toimittaja Pirjo Auvinen. Yllätysten arktinen kokous Rovaniemellä. Kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.) ja Erkki Tuomioja (sd.). Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Jukka Vanninen ja Raisa Pöllänen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Kansanedustajat ja kansainvälisen politiikan vaikuttajat Jutta Urpilainen ja Erkki Tuomioja keskustelevat SDP:n Tulevaisuuslinjalla-podcastissa kansainvälisen politiikan ajankohtaisista teemoista. Mikä rooli Euroopan unionilla on monenkeskisessä ja sääntöperusteisessa kansainvälisessä yhteistyössä? Kuinka Suomi pystyy vaikuttamaan maailman suuntaan? Miten Euroopan unionin ja Afrikan väliset suhteet kehittyvät? Pystytäänkö tulevina vuosina edistämään aseistariisuntaa ja turvallisuutta?

Syyrian sota on ollut käynnissä jo kahdeksan vuotta. 12 kertaa on YK:n turvaneuvostossa torpattu ratkaisuja Syyrian liittyen. Miksi Syyrian sodan on annettu jatkua läpi vuosikymmenen? Miksi Yhdysvaltain presidentit Donald Trump tai Barack Obama eivät ole kyenneet ratkaisuun Syyriassa? Miksi länsi ei ole pystynyt painostamaan Venäjää ottamaan etäisyyttä Syyrian presidentti Bashar al-Assadiin? Mikä on Venäjän vastuu sodan pitkittymisestä ja kaasuiskuista? Keskustelemassa ovat Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on eletty hyperglobalisaation aikaa. Se tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuinen kauppa on vapautunut, pääomat ja varallisuus ovat päässeet virtaamaan maasta toiseen ja kaupan esteitä on aktiivisesti purettu. Silti kansalaisilla ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa demokraattisesti ylikansallisiin toimijoihin, kuten Maailman kauppajärjestö WTO:hon, Maailmanpankkiin tai Kansainväliseen valuuttarahasto IMF:ään. Monilla arkiseksi kokemillamme asioilla on vahva globaali ulottuvuus. Esimerkkinä vaikkapa globaalien yritysten rakentamat kännykät, jotka on ideoitu, laitettu kasaan ja kuljetettu eri puolilla maailmaa. Työpaikkamme ovat tavalla tai toisella sidoksissa globaaliin kauppaan. On myös paljon asioita joita ei voida ratkaista yksinomaan Suomessa sekä ilmiöitä, jotka eivät pysy valtioiden rajojen sisäpuolella. Hyvä esimerkki tällaisesta asiasta on ilmastonmuutos, jonka pysäyttämiseksi mukaan olisi saatava koko maailmanlaajuinen yhteisö. Demokratiaongelmassa keskustellaan globaalista demokratiasta. Vieraina ovat ovat SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana Kyösti Hagert ja demokratia- ja osallisuusasiantuntijana Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

Demokraattisessa maassa me valitsemme säännöllisin väliajoin päättäjiä, jotka hoitavat asiat puolestamme. Mutta mitä kansalaiset voivat tehdä, jos päättäjät eivät hoida työtään kunnolla? Milloin pitää itse mennä kadulle osoittamaan mieltä, milloin kannattaa perustaa kansalaisliike tai milloin kannattaa harkita istuma- tai nälkälakkoa? Milloin kansalainen saa ryhtyä suoraan toimintaan? Roman Shatzin Maamme-kirjassa keskustellaan kansalaisaktivismista, sen eri muodoista, tehokkuudesta ja tarpeellisuudesta. Vieraina ovat kansanedustaja Erkki Tuomioja ja kansalaiaktivisti Suvi Auvinen.

Aiheina ovat kunniamerkit, rakentava nationalismi ja poikien Pisa-tulokset. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Edellispäivän itsenäisyyspäivän juhlien huumassa Pyöreä pöytä laski, kuinka montaa kertaa kukin on ollut presidentin vieraana: Juha 3, Pauli 2, Mika 1, Olavi 0 - ! Uusivirta tuo puheenaiheeksi kunniamerkkien merkityksen. Linnan juhlissa ainakin entiset ministerit Paavo Arhinmäki ja Erkki Tuomioja tulivat juhlaan ilman kunniamerkkejä rinnassaan. Mitaleita myös ideoidaan ja (huumorimielellä) jaetaan: Ruben Stiller saa Pyöreältä pöydältä Ritari Ässän ritarikunnan komentajamerkin. Pääministeri ja Yle uutisten päätoimittaja saavat Onnekkaan epäonnistumisen ritarikunnan merkin. Mika Pantzarin johdolla Pyöreä pöytä etsii rakentavaa nationalismia. Kansallisuusaatteesta ja kansallisesta itsemääräämisoikeudesta pitäisi hänen mielestään voida puhua neutraalisti tai arvostavasti. Juha Itkonen lukee Pisa-tuloksia ja oh huolissaan suomalaisten poikien koulumenestyksestä. Pantzar huomauttaa, että Suomessa tytöt ja pojat ovat koulumenestyksessä lähellä toisiaan, mutta monessa muussa maassa menestyvät vain pojat.

Sosten vaalipaneelissa kuullaan torstaisin viiden viikon ajan viiden eri ehdokkaan vastauksia kiperiin kysymyksiin. Pohditaan muun muassa sitä, millaisena ehdokkaat näkevät suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden, mitkä ovat suurimmat kansanterveydelliset ongelmat sekä mitkä ovat tärkeimmät keinot työttömyyden vähentämiseksi.

Erkki Tuomioja by Radio Rapu Communications

Radio Ravun vaalitentissä Erkki Tuomioja.

Toisella tunnilla on vuorossa todellinen politiikan veteraani, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Hän on toiminut ulkopolitiikan parissa vuosikymmenen ajan maailmassa jossa tapahtunut suuri murros. Maahanmuutto vai maastamuutto, onko aivo- ja pääomavuoto ulkomaille suurempi haaste? Talouden haasteet ovat moninaiset, onko ratkaisu pk-yrityksissä? Entä millainen on Suomen turvallisuus tilanne, niin sisäinen kuin ulkoinen?

Mihin suuntaan EU on kehittynut ja miltä tilanne nyt näyttää. Haastateltavana ulkoministeri Erkki Tuomioja ja toimittajana Maija Elonheimo.

Finland drar ner på sin försvarsbudget med tio procent de närmaste åren. Vad betyder det för Finlands förmåga att försvara landet? Samtidigt vill Finlands president vill ha en bättre debatt om vad ett medlemskap i NATO skulle innebära för Finland. Eftersom presidenten leder utrikespolitiken tillsammans med regeringen har inlägget en viss tyngd i debatten, men får det några konsekvsenser? Eller vill Finland hellre ingå en försvarsallians med Sverige? Eller klarar de sig på egen hand, trots nedskärningar? Finlands utrikesminister Erkki Tuomioja intervjuas av Monica Saarinen.

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja on tavannut Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin. YK on tuominnut Syyrian väkivallan. Saksan presidentti Christian Wulff eroaa tehtävästään.

Kungliga Dramatiska Teatern har just förgyllt sin entré inför hundraårsjubileet. Dramatenchefen Staffan Valdemar Holm kommer till studion för att tala om nationalscenen, konsten skandalerna och chefsrollen. Vi pratar också med Finlands förre utrikesminister Erkki Tuomioja, som skrivit boken Ett stänk av rött, om sin mormor, dramatikern och revolutionären Hella Wuolijoki. Dessutom, förstås, det senaste i matchen Clinton-Obama!

Kungliga Dramatiska Teatern har just förgyllt sin entré inför hundraårsjubileet. Dramatenchefen Staffan Valdemar Holm kommer till studion för att tala om nationalscenen, konsten skandalerna och chefsrollen. Vi pratar också med Finlands förre utrikesminister Erkki Tuomioja, som skrivit boken Ett stänk av rött, om sin mormor, dramatikern och revolutionären Hella Wuolijoki. Dessutom, förstås, det senaste i matchen Clinton-Obama!