Podcasts about helsingin sanomissa

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen. Virtanen on tehnyt pitkän uran journalistina Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa ja Talouselämässä. Aloitimme pohtimalla sitä, miten Matista tuli Matti. Virtanen on parhaillaan kirjoittamassa kirjaa pietarinsuomalaisista isovanhemmistaan Venäjän sisällissodan melskeissä. Mutta miten maantieteen ja taloustieteen opiskelijasta tuli toimittaja? 1980-luvulla Virtanen oli perustamassa Suomeen Skepsis ry:tä, joka yhä jakaa vuosittan Huuhaa-palkinnon pseudotieteen aseman vakiinnuttamisessa kunnostautuneelle. Kuka sen sai tänä vuonna? Vuonna 2019 Virtanen julkaisi tietokirjan Ilmastopaniikki. Hoito-opas, joka herätti paljon keskustelua. Hän toivoi suomalaiseen ilmastokeskusteluun maailmanlopun lietsonnan sijaan malttia ja järkeä, enemmän harmaan sävyjä. Virtasen toinen tietokirja Ääripäät: Miten identiteettipolitiikka hajottaa Suomea? käsitteli myös aikakauden kuumia puheenaiheita, identiteettipolitiikkaa ja erityisesti woke-ideologiaa. Onko woken aika ohi vai onko pahin vielä edessä? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui pilapiirtäjä Jyrki Vainio. Hänen piirroksiaan on julkaistu muun muassa Ilta-Sanomissa, Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa, Karjalaisessa, Länsiväylässä ja Vantaan Sanomissa. Tänä vuonna häneltä on ilmestynyt kirja Kansalaistottelemattomuutta, johon on koottu piirroksia vuosien varrelta. Mikä innoitti nuoren rymättyläläispojan sarjakuvien maailmaan ja opiskelemaan alaa? Miten ihmisestä tulee ammattipilapiirtäjä? Onko Kari Suomalainen kaikkien suomalaispiirtäjien esikuva? Entä millaista on pilapiirtäjän arki? Onko kalmalinja muusista kaunein? Millaista palautetta tulee varsinkin yhteiskunnallisista ja poliittisista kuvista? Ovatko kaksoisstandardit eli kaksinaismoralismi herkullisin aihe? Millainen on pilapiirtäjän sananvapaus Suomessa? Yrittääkö punavihreä eliitti vaientaa tavalliset ihmiset? Piirtäisikö Vainio pilakuvan profeetta Muhammedista? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset elokuvatutkija Jari Sedergrenin, kirjailija Jarkko Tontin ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Miten terapiakulttuuri vaikuttaa nuorten mielenterveyteen? Onko yhteiskuntamme liiallisen suojelun ansa? Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkosen puheenvuoro herättää keskustelua terapiakulttuurin vaikutuksista nuorten kykyyn kohdata vastoinkäymisiä. Pitäisikö vanhempien opettaa lapsilleen enemmän sitkeyttä ja sisua? Lisäksi keskustellaan ADHD-diagnoosien yleistymisestä ja siitä, pitäisikö perheiden arkea tukea enemmän ennen diagnoosien tekoa. Lisäksi raati paneutuu woke-aatteen vaikutuksiin ja sen mahdolliseen hiipumiseen. Kolumnisti Oskari Onnisen analyysi Trumpin voiton vaikutuksista vasemmistolaisen ajattelun radikalisoitumiseen herättää vilkasta keskustelua. Onko woke-aatteen aika todella ohi, ja miten se näkyy Suomessa? Kolmantena aiheena käsittelemme Coca-Colan uutta AI:lla tehtyä melko geneeristä ja hengetöntä joulurekkamainosta, joka herättää kysymyksiä perinteiden ja modernin teknologian yhteensovittamisesta. Miksi pukki on jätetty pois mainoksesta ja mitä tämä kertoo mainonnan trendeistä? Jarkko Tontti nostaa esiin Berliinin poliisipäällikön kommentit siitä, että juutalaiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat eivät ole turvassa kaikilla alueilla. Mitä tämä ennakoi Suomen tilanteesta, ja miten muslimiväestön kasvu voisi vaikuttaa homofobian ja antisemitismin lisääntymiseen? Lopuksi elokuvatutkija Jari Sedergren käsittelee Paavo Raution kolumnia (Helsingin Sanomissa), jossa pohditaan maailman turtumista pahaan ja valehtelun normalisoitumista. Onko syytä pessimismiin, ja miten tämä näkyy maailmanlaajuisissa ilmiöissä kuten koko ihmiskuntaa koettelevan ilmastonmuutoksen torjumisessa?

Aalto-yliopistossa taiteilija, luennoitsija Aku Meriläinen näytti luennoillaan itse itsestään tekemiään pornovideoita. Hänen mukaansa kyseessä on keskustelu taiteen keinoin vammaisten ihmisten tuottaman pornografian tabuista. Mutta missä kulkee taiteen ja provokaation raja? Viikon shokkiuutinen kertoi jopa neljäsosan nuorista miehistä pitävän naisia itse syyllisenä heihin kohdistettuun väkivaltaan. Tieto on peräisin kyselytutukimuksesta, jonka on teettänyt naisten syrjintää ja sukupuolten tasa-arvoa ajava Nytkis ry. Mitä tästä tutkimuksesta ja sen tuloksista tulisi ajatella? Kuluneella viikolla puhututti myös kirkkonummelaisessa koulussa peruttu barokkimusiikkikonsertti, koska koulu katsoi sen mahdollisesti sisältävän uskonnollisia elementtejä. Viikolla on myös julkaistu tutkimus siitä, miten suomalaiset luottavat tieteeseen ja tutkimukseen. Keskusteluaiheena on myös eroottisen ja pornografisen sisällön tuottamisen ikärajat, jotka taiteilija Katariina Souri nosti esiin esseessään Helsingin Sanomissa. Nämä puheenaiheet perkaavat raadissa Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistojohtaja Outi Hupaniittu, professori Laura Kolbe sekä elokuvan ja television historian asiantuntija dosentti Jari Sedergren. Toimittajana on Ville Talola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pohtii kulttuurin ja median ajankohtaisia teemoja sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden kanssa. Tämänkertaisina vieraina toimivat kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Hki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö. Ohjelma alkaa keskustelulla Timo Vornasen, kansanedustajan ja entisen poliisin, yöllisestä ammuskelusta. Vertailu kohdistuu aiempiin poliitikkojen suuriin kohuihin, kuten Sanna Marinin biletyskohuun ja Paavo Arhinmäen graffititekoihin. Ovatko poliitikkokohujen mediakäsittelyt ja somekohut olleet lainkaan suhteessa niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen? Ohjelmassa käsitellään myös suomalaisten huonoa työmotivaatiota, joka on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Suomalaiset ovat toisaalta maailman onnellisin kansa. Raati pohtii, voiko onni kummuta muusta kuin työstä. Mikä luo hyvää työmotivaatiota? Pakottaako kulutus ja rahan tarve suomalaisen mukautumaan epämotivoivaa työhön? Keskusteluun tulevat myös sairaat kauneusihanteet ja esteettiset toimenpiteet. Keskustelijat pohtivat, miksi riskialttiit kauneushoidot ovat nousseet suosioon ja millainen psykologia vaikuttaa ilmiön taustalla. Helsingin Sanomissa kolumnisti Laura Friman peräänkuulutti naisten omaa vastuuta kauneusihanteiden levittämisestä. Raati käsittee myös kauneuskulttuurin ja -bisneksen kriittisiä näkökulmia, kuten hoitojen valvonnan häiritsevää puutetta Suomessa. Tanskalaisen mediayhtiö Zetlandin laajentuminen Suomeen nousee esille. Zetland tunnetaan tukivasta journalismista. Keskustelijat pohtivat, millaista sisältöä uuden mediayhtiön tulisi tuottaa vastaamaan suomalaisen yleisön tarpeisiin. Onko "laatumedialla" enää kysyntää? Lopuksi ohjelmassa käsitellään homoseksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian esittämistä taiteessa. Annu Kemppainen nostaa esiin Carl Knifin teoksen, joka pyrkii tekemään näkyväksi homoseksuaalisen vähemmistön kirjoittamattoman historian. Raati muistaa useita hyviä tietokirjoja ja dokumentteja joissa sateenkaarihistoriaa ja aids-kriisiä on käsitelty. Onko Suomi kulkenut kehityksen jälkijunassa?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. (Vinkkejä toimittajille tipahtelee pitkin matkaa.) Mitä haluaisit kysyä presidenttiehdokkailta? – Milloin aiotte vaatia Israelilta, ettei Gazassa tapahtuisi mitään kansanmurhaa vastaavaa? – Miksei toinen teistä ei olisi varapresidenttinä? – Miten kampanjabudjettienne erilaisuus vaikuttavaa lopputulokseen? Anu Koivunen on huomannut, että skenaarioharjoitukset ovat olleet presidenttitenttien uutuutena. Toisella kierroksella ne tuntuvat kiihtyvän. Millaista journalismia tämä on ja mitä niillä testataan? Mika Pantzar paheksuu kylmän sodan ajattelua ja rauhanskenaario puutetta. Kaarina Hazardin mielestä malli sopii algoritmijournalismiin, jonka tarkoitus on säikäyttää. – Maanpuolustuksellisena mielikuvituksena se on taidetta, hän sanoo. Koivusen mielestä kyseessä on yhteisen liturgian opettelua. Silkkaa politiikkaa ja yksiäänistä. Mika Pantzar on lukenut toimittaja Juha-Pekka Raesteen kolumnin Helsingin Sanomissa, jossa Raeste puhui itsetunnon tärkeydestä. Hänelle vastasi professori Jukka Rintamäki Aalto-yliopistosta, jonka mukaan kova itseluottamus ei kerrokaan kyvykkyydestä. Keskustelussa mainitaan mm. isottelu, varmuusloukku ja sisäisesti koettu kansalaispätevyys. Kaarina Hazard elää kaksijakoisuuden keskellä: metsä edustaa jykevää suomalaisuutta ja samaan aikaan vallitsee "luonnonmetsän hätätila". Miten tällaisen ristiriidan kanssa eletään?

Tänään minulla on vieraana Maxim Fedorov, joka on Ylen toimittaja Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa. Kysyin Maximilta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten, missä ja milloin aloit opiskella suomen kieltä? 3. Millaista oli muuttaa pysyvästi Suomeen? (tai ajattelitko silloin, että se on pysyvää?) 4. Kuinka päädyit toimittajaksi Ylelle? 5. Kuinka pidät huolta siitä, että jaksat nykyisessä työssäsi? 6. Mitä vinkkejä antaisit henkilöille, jotka opiskelevat suomen kieltä? Maximin haastattelu Kotiliedessä: https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/maxim-fedorov/ Maximin haastattelu Helsingin Sanomissa: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009556572.html Maximin Töissä Suomessa -teksti mun blogissa vuonna 2019: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2019/05/toissa-suomessa-toimittaja-ja-juontaja.html

Nuorena kesätoimittajana Iltalehdessä Emil Elo päätyi uutisvinkin perusteella julkaisemaan uutisen pommiuhasta suomalaisten suosimassa lomakohteessa. Pian selvisi, että uutinen oli täysi ankka. Nykyään Helsingin Sanomissa työskentelevä Elo kertoo, mikä vaikutus virheellä oli esimerkiksi siihen, ettei hän koskaan päätynyt julkaisemaan uutista Suomen seuraavasta hävittäjähankinnasta.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa puhututtaa viikon toinen suuri kulttuuriaihe, nimittäin taitoluistelija Kiira Korven esikoisrunoteoksen raju lyttäysarvostelu Helsingin Sanomissa. Toimivatko lehti ja kriitikko moraalisesti oikein ja oliko tämä verbaalinen teurastus hyvää taidekritiikkiä? Salattujen elämien ex-näyttelijän ja julkkiksen Jasmin Voutilaisen kuoleman taustalta paljastui raakaa somekiusaamista instagramissa. Raatia pohdituttaa ihmisten hätkähdyttävä julmuus. Elokuvatutkija Sedergren ylistää Pontus Purokurun ja Jouko Aaltosen dokumenttia Miten korjata maailma. Tästä sukeutuu keskustelu aktivismista ja mitä lakia rikkovalla mielenosoittamisella on saatu aikaan Suomen historiassa. Erikoisteemana ovat Jussi-palkinnot ja kotimaisen elokuvan vuosi. Raatilaiset pohtivat sukupuoletonta paras näyttelijä- sekä vuoden valopilkku -kategoriaa ja mitä uutta näkökulmaa ne tuovat elokuvien palkitsemiseen. Vieraina ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergren, kirjailija Tiina Raevaara ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

RAHA-ASIAA -podissa ei puhuta politiikasta, paitsi tällä kerralla! Tässä jaksossa sivuamme politiikkaa ja keskustelemme pitkän linjan poliitikon sekä Ellun Kanojen toimitusjohtajan Taru Tujusen kanssa vaalikampanjoista. Tässä jaksossa opit: miten eduskuntavaaliehdokkaaksi pääsee mikä on ensimmäinen askel vaalikampanjan toteutuksessa tuleeko ehdokkaan hyväksyttää vaaliteemansa puolueella mitä kampanjapäällikkö tekee miten vaalikampanjat rahoitetaan mihin kerätty raha yleensä käytetään miten kampanjat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana miten tekoälyä voidaan käyttää (ja käytetään jo) vaalikampanjoissa miltä vaalikampanjointi voisi näyttää tulevaisuudessa milloin ja miten seuraaviin eduskuntavaaleihin kannattaa varautua jos haluaa ehdokkaaksi Jaksossa mainitut: Ellun Kanat http://ellunkanat.fi Tarun kolumni Helsingin Sanomissa 7.2. ”Tekoäly voi tehdä vaalikampanjan” https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009374327.html Muuta: Tarun Twitter https://twitter.com/tarutujunen Sosiaalinen media: RAHA-ASIAA Instagram https://www.instagram.com/rahaasiaa_podcast/ RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram https://www.instagram.com/asuntoasiaa.fi/ #politiikka #eduskuntavaalit #eduskuntavaalit2023 #vaalikampanja #suomenpolitiikka #vaalit #tekoäly #vaalit2023 #kansanedustaja #ellunkanat #politiikkapodcast #tarutujunen #rahaasiaa #podcastsuomi #raha #rahapodcast #rahapodi #sijoituspodi #sijoittaminen #sijoitus #sijoittaja #rahapuhetta

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja nostaa lämmittelykysymykseksi hieman vakavamman aiheen, parhaillaan vietettävän Miesten mielenterveysviikon. Miehet hakevat apua harvemmin kuin naiset, vain joka kolmas avun pyytäjä on mies. Miksi meillä ei mielenterveysasiassa tasa-arvo toteudu? Taru Tujusen mielestä vaalit on ihmisen parasta aikaa! Siksipä hän nostaa pöydälle parhaillaan käynnissä olevat Yhdysvaltain välivaalit, joiden tulokset eivät vielä Pyöreän pöydän keskustelun aikana olleet selvillä. Tujunen arvioi tilannetta ja edustajainhuone näyttäisi menevän rebublikaaneille, mutta senaatista käydään tosi tiukkaa kamppailua. Vaikuttaa siltä, että ne osavaltiot, joissa on ollut Donald Trumpin siunaama senaattoriehdokas ovat olleet kohtuullisen pulassa. Tujunen antaa raatilaisille pohdittavaksi, kuka on mahdollisesti voittanut vaalit, entä kuka hävinnyt? Juha Itkonen haluaa puhua Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta, josta Aaltola kenties lopullisesti ja uskottavasti kieltäytyi Twitter viestissään 8.11. Itkosen mielestä meillä on nyt erikoislaatuinen tilanne, kun presidenttispekulaatioissa on tai ainakin oli kärkinimenä ihminen, ilman mitään aiempaa poliittista kokemusta. Lokakuun lopulla tehdyssä Taloustutkimuksen gallupissa Mika Aaltola päihitti suosiossa mm. Pekka Haaviston ja Olli Rehnin. Selvästi Mika Aaltola koskettelee suomalaisten sieluja eri tavalla kuin poliitikot! Olisiko poliittisesti kokematon presidentti maallemme uhka mahdollisuus vai jotain siltä väliltä? Anu Koivunen pureutuu aiheessaan kirjallisuuskritiikkiin. Maaria Ylikangas arvioi Hanna Brotheruksen vasta julkaistun kirjan "Henkeni edestä" Helsingin Sanomissa 4.11. Koivunen kertoo, että tästä kritiikistä seurasi hänen somessaan suurin kulttuuridebatti pitkään aikaan. Tässä keskustelussa todella moni oli sitä mieltä, että kriitikon olisi pitänyt luopua arvioimasta kirjaa, josta hän ei pidä ja kritiikki meni henkilöön. Onko kirjallisuuskritiikin tehtävä ajatella kirjailijan tunteita? Pitääkö kriitikon arvioida vain teoksia, joista hän pitää?

Helsingin sanomissa ruodittiin kasvatustieteilijä Mikko Puustisen ja hänen tutkijakollegansa Jenni Marjokorvan uutta tutkimusaihetta, jossa luodataan Helsingin yliopiston keskusteluilmapiiriä. Alustavien tulosten mukaan woke on saattanut rajoittaa keskustelunvapautta yliopistoilla. Keskustelu woke-aktivismista yliopistoissa on tuttua maailmaltakin. Keskustelu kuumeni, kun toimittaja Sanna Ukkola kirjoitti Iltalehteen kolumnin. Perjantaistudiossa pohditaan myös miksi populistisella terminologialla ja medikalisoinnilla pitää kärjistää ja luoda vastakkainasettelua asioihin, jotka sitä eivät varsinaisesti kaipaa. Maria Pettersson väitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa, että yhteiskunnassamme esiintyy naisvihaa. Kysymme myös haluaako kukaan Suomeen kulttuurikaanonia ja mitä siihen tulisi. Lisäksi ihmetellään, miksi rahasta puhuminen on kirjailijoille niin vaikeaa. Äänikirjat ovat menestys, mutta ei kirjailijan kukkarolle. Kuulemme myös miten marraskuu on mainettaan parempi. Perjantastudion raatilaisina ovat Anna Moilanen, Virpi Hämeen-Anttila ja Jussi Turhala. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Antti X Antti -podcastin 131. jaksossa keskustellaan kahdesta kesän tunteita herättäneestä aiheesta. Suomalainen biisitehtailu on ammattimaisempaa kuin koskaan - kaikki artistit ja levy-yhtiöt janoavat hittejä, jotka ovat samaan aikaan tarttuvia, helppoja ja samaistuttavia. Miksi siis laulunkirjoittajille ei makseta palkkaa - niin kuin esimerkiksi tuottajille? Anna Eriksson avautui heinäkuussa Helsingin Sanomissa lempiaiheestaan, taiteen viihteellistymisestä ja viihteen merkityksettömyydestä. Oliko hänellä pointti - vai eikö Eriksson vain enää ymmärrä nykymaailmaa? Älä nuku tämän ohi -osiossa kehumme muun muassa uuden Final Girl -yhtyeen debyyttijulkaisua ja Pekko Käpin uutta albumia.

HS Visionin taloustoimittaja Alex af Heurlin keskustelee ajankohtaisista talousaiheista, korona-EXIT:iä lupaavan hullun talousvuoden keskellä. Aiheisiin kuuluu mm. pörssin tehokkuus tai tehottomuus ja yhä mielikuvituksellisimmat listaukset (kuten SPAC:it, jotka ovat tavallaan listattuja luottamukseen perustuvia rahasäkkejä), valtavirtaekonomisteja ärsyttävä rahajärjestelmäkuvaus, MMT, moderni rahateoria, EU:n elvytyspaketin jälkimaingit, indiksi vs. teemasijoittaminen, sekä ovatko yksittäiset osakkeet (erityisesti teknologiasektorilla) sittenkin jopa indeksituottojen pääasiallinen ajuri uusimman tutkimuksen perusteella. Sami innostuu esittämään kutsun Ernst Grönblomille tulla pohtimaan osakepoiminnan ja toimialavoittaja-osakkeiden merkityksestä tuototten muodostumisessa. Alex myös vastaa Samin haastoihin HS:n viehtymyksestä EU:n integraation, korkeiden verojen ja maltillisen varallisuuden suhteen tässä värikkäässä keskustelussa. 00:00-00:59 Alexin työnkava Helsingin Sanomissa, MMT-vaikuttajien piilomotiivit, teknologiaosakkeiden merkitys, reaktio Samin väitteeseen että veropopulisimi voisi tehdä Suomelle hyvää 01:00-48:54 Alex af Heurlin ja Sami Miettinen keskustelevat taloustoimituksen hullusta vuodesta 2021 ja sen ajankohtaisaiheista #sijoittajat #yritykset #ekonomistit #yhteiskunta #politiikka #MMT Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

"Osakesijoittaminen ei ole ratkaisu eriarvoisuuteen eikä ihmelääke yhteiskunnan vaurastumiseen. Eriarvoisuutta ei voi vähentää opastamalla vähävaraisia sijoittamaan olemattomat varansa osakkeisiin. Pörssisijoitusten lisääminen voi ylipäätään kasvattaa yhteiskunnan vaurautta vain rajallisesti, koska lisääntyvä sijoittaminen heikentää osakesijoitusten tuottoja", kirjoittaa Nordean entinen pääekonomisti Roger Wessman MustRead-sivustolla. Wessmanin kirjoitus on vastine Helsingin Sanomissa julkaistulle Seppo Saarion kirjoitukselle, jossa Saario puolestaan kirjoittaa: "Jos suomalaiset olisivat pitäneet tilivaransa pörssinoteeratussa indeksirahastossa viimeiset parikymmentä vuotta, moni köyhäkin olisi vaurastunut." Kumpi mies on oikeammilla jäljillä? Onko pörssikauppa sittenkin vain nollasummapeliä, jossa valmiiksi rikkaat rikastuvat entisestään ja köyhälle jää luu käteen? Kannattaako sijoittaminen ylipäätään nyt kun pörssit ovat nousseet rajusti ja korotkin ovat noususuunnassa? Onko setelit sittenkin paras sijoittaa sukanvarteen? #rahapodi perkaa Wessmanin väitteet yksi kerrallaan ja kertoo omat teesinsä kansankapitalismin tervehdyttämiseksi. Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: www.nordnet.fi Nordnet Blogi: blogi.nordnet.fi/ Facebook: www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: www.twitter.com/nordnetfi Youtube: www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Helsingin Sanomissa julkaistiin häkellyttäviä tietoja siitä, että Suomen poliisi on joutunut antamaan ennätysmäärin potkuja yksittäisille poliisimiehille ja -naisille. Häkellyttävää se on siksi että näiden potkujen taustalla on pääsääntöisesti se että irtisanottu poliisi itse on syyllistynyt johonkin lainvastaiseen.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Susanna Reinboth.Tämä podcast julkaistiin 20.5.2021.Lue lisää aiheesta:

Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. J. V. Snellman ei olisi hyväksynyt euroa, väittää puheenjohtaja siteerattuaan liputuspäivän sankaria. Ylen edellisiltaisesta kuntavaalistartista eli puheenjohtajatentistä puuttui tähti, koska pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin oli koronakaranteenissa. Anu Koivusen mukaan kaikki suorittivat, myös hän katsojana. Kirjailija, Taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkonen kysyy, miksi taide- ja kulttuuri eivät saa tarpeeksi koronatukea. Mika pohtii taloustieteilijänä, mikä on yhteiskunnan verenkiertojärjestelmä. Vastaus kuuluisi, että ilman kulttuuriakin pärjätään aika pitkään, eli se on helppo kohde säästää. Anu, taiteen ja median tutkija, sanoo, että taiteella on itseisarvo vain juhlapuheissa. Mika on aloittanut sijoittamisen teini-ikäisenä, mutta pitää pöyristyttävänä "mallia, että kaikkien pitäisi varautua tulevaisuuteen sijoittamalla". Sysäyksen keskusteluun antoi sijoittaja Seppo Saarion haastattelu Helsingin Sanomissa.

Mitä ja miten hallituksen kehysriihessä päätettiin? Keskustelemassa politiikan toimittajat Timo Haapala Ilta-Sanomista, Lauri Nurmi Iltalehdestä ja Hannu Tikkala Yleltä. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi tiistaina, että usko hallituksen toimintakykyyn horjuu. Hallituksen kaatumisesta uutisoitiin hallituslähteisiin perustuen ainakin Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä. Kuitenkin keskiviikkona, kahdeksantena kehysriihipäivänä, hallitus pääsi sopuun. "Tällaista kehysriihtä ei ole nähty koskaan", Haapala toteaa, ja ihmettelee, miten hallitus pysyy näin kovan riitelyn jälkeen enää pystyssä. Haapalan mukaan keskustalle kävi kuin pärekaton kulotuksessa eli riihineuvottelut menivät vaikeammaksi kuin oli tarkoituskaan. Nurmen mukaan Saarikko käytti EU:n elpymispakettia hyväkseen kehysriihineuvotteluissa. Lähteet kertoivat Nurmelle, että Saarikko pohti ääneen, että elpymispaketti todennäköisesti kaatuisi eduskunnassa, jos hallitus hajoaisi. "SDP tulkitsi, että Saarikko veti vielä tämän elpymispaketinkin viimeisenä korttina", Nurmi kertoo. Hallitus pelasi riihipäätöksissä myös lisäaikaa. "Jäi paljon asioita sopimatta. Jo syksyllä pitäisi päästä sopuun valtiovarainministeriön verifioimista työllisyystoimista", Tikkala sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vuonna 2017 Suomessa alettiin uutisoimaan itsemurhapelistä nimeltä Blue Whale Challenge, venäjäksi Синий кит игра, joka oli levinnyt Venäjältä maailmalle. Otsikot, kuten ”Järkyttävä itsemurhapeli leviää: Tyttö sanoi pelastavansa äitinsä uhraamalla itsensä”, ”Itsemurhapeli käski 13-vuotiaan tappaa oman äitinsä Venäjällä - pelastui täpärästi” ja ”Poliisi varoittaa teinien hengenvaarallisesta itsemurhapelistä: ”Ei ole urbaani legenda, vaan täyttä totta”” järkyttivät suomalaisia ja puhututtivat laajasti. Asiasta uutisoitiin iltapäivälehtien lisäksi mm. Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa. Mistä koko juttu sai alkunsa ja oliko koko peliä oikeasti edes olemassa? Kuuntele jakso ja saat tietää asiasta lisää!

TietosuojaPodin viimeisimmässä jaksossa Heikki ja Milla pärjäävät aivan mainiosti ilman Panua eikä äänessä ole aistittavissa häiväkään ikävää. Uutisaiheina ovat muun muassa Facebookin massivinen, puolen miljardin käyttäjän tietojen tietovuoto, EU Cloud (GAIA X) sekä Helsingin Sanomissa ollut hämmentävä evästejuttu. Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Instagramissa olemme nimellä @privacypod, stooreista löytyy huikeaa behind the scenes -materiaalia!

Tämän viikon jaksossa Heikki ja Milla urakoivat läpi viimeisen kahden viikon tietosuojauutisia ja "ikävöivät" lomailevaa Panua. Jakson lopussa myös kuuntelijakysymysten läpikäyntiä, tällä kertaa aiheena on VPN-yhteyksien käyttö EU:n ulkopuolella. Uutisissa puhutti: EU-UK tiedonsiirrot - komission UK:n tietosuojan riittävyyttä koskeva päätösluonnos: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_21_661 ePrivacy Regulation eteni seuravaan vaiheeseen, pientä turnausväsymystä näkyvissä: https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2021/02/10/confidentiality-of-electronic-communications-council-agrees-its-position-on-eprivacy-rules/ Silmälasien ostoon liittyvä tietosuojatapaus Helsingin Sanomissa: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007799460.html Tietosuojavaltuutetun päätös asiasta: https://tietosuoja.fi/-/silmalasiostoksista-kaynnistynyt-keskustelu-kietoutuu-moniin-polttaviin-tietosuojakysymyksiin https://tietosuoja.fi/-/optikkoliike-voi-kasitella-asiakkaan-henkilotietoja-myos-muulla-perusteella-kuin-asiakkaan-suostumuksella Muita tietosuojavaltuutetun ratkaisuja: https://tietosuoja.fi/-/tietosuojavaltuutettu-rekisterinpitajan-on-huolehdittava-riittavista-toimenpiteista-rekisteroidyn-oikeuksien-toteuttamiseksi https://tietosuoja.fi/-/lasten-koulukuvien-lisaaminen-laskuihin-pienoiskoossa-ei-ollut-yleisen-tietosuoja-asetuksen-mukaista Heikki Hesarissa – seurantapikselit https://www.hs.fi/talous/art-2000007817811.html?share=d607ec875b77d77ea41328699973b7c2 Ruotsin tietosuojaviranomaisen 250 000 euron sakko paikalliselle poliisihallinnolle Clearview AI:n käytöstä: https://edpb.europa.eu/news/national-news/2021/swedish-dpa-police-unlawfully-used-facial-recognition-app_en Suklaagate – tutkinta koskien Brittien tietosuojaviranomaisen ICO:n joulukuisia konvehtiostoksia: https://www.businessinsider.com/uk-ico-spent-thousands-at-hotel-chocolat-2021-2?r=US&IR=T  Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Instagramissa olemme nimellä @privacypod, stooreista löytyy huikeaa behind the scenes -materiaalia!

System Of A Down julkaisi uutta musiikkia, ja suurin osa toimituksesta oli haltioissaan. Arttua kiinnosti enemmän, ei niin yllättäen, folkhumppa, areenarokki ja sinfoninen pop-metalli. Jakson pääruokana analysoitiin hevin suosiota meillä (ja maailmalla) 80-luvulta tähän päivään. Aallonpohjia ja -harjoja on riittänyt, mutta tosifanit roikkuvat kyydissä. Ehkä korkein huippu onkin vasta edessäpäin?Jakson rakenne00:02:42 Ajankohtainen raastepöytä00:33:37 Pääruoka01:06:02 HevivisaJaksossa mainittuja tärppejä:Jakson Spotify-soittolista: https://open.spotify.com/playlist/0qFZceuL2OLN0DcXeBq1s1?si=IvzEyueKQVakMgoYvxYnrgRob Halfordin haastattelu Helsingin Sanomissa: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006702127.htmlSystem Of A Down: Protect The Land https://www.youtube.com/watch?v=XqmknZNg1yw Mikael Huhtamäki: Scream For Me Finland! https://www.bazarkustannus.fi/kirja/scream-for-me-finland/ Heviosasto eri kanavissa, laita seurantaan:Web: https://www.heviosasto.fi Facebook: https://www.facebook.com/heviosasto.podcast/ YouTube: http://www.youtube.com/channel/UCgOR9u2QMKNm_GHhtVzEa3Q Instagram: https://www.instagram.com/heviosasto1/Spotify: https://open.spotify.com/user/oousjsb25sm4876iqqgcf932g Muistathan:Anna palautetta, ehdota jaksoaiheita tai vinkkaa hyvästä bändistä meille joko somessa tai sähköpostitse toimitus@heviosasto.fiArvioithan podcastimme käyttämässäsi podcast-palvelussa, se auttaa levittämään metallin ilosanomaa!Jaksossa käytetyt musiikit:Self-Decieved by XTaKeRuX is licensed under an Attribution License Source: https://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/Demonized/Self-DecievedEdits made: Snippet taken from the middle of the song, fade in and fade outRocking Forward by XTaKeRuX is licensed under an Attribution License. Source: https://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/The_way_iam/Rocking_Forward_ Edits made: Snippet taken from the middle of the song, fade in and fade out, voice overCursed As Love by XTaKeRuX is licensed under an Attribution License.Source: https://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/2019073141810785/Cursed_As_Love__1097 Edits made: Snippet taken from the middle of the song, fade in and fade out, voice overPride Before the Fall by Ethan Meixsell is part of the YouTube Audio LibrarySource: https://www.youtube.com/watch?v=Urf42hPYW-8Higher Octane by Vans in Japan

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat poliittisten joukkueiden pisteistä ja asetelmista kun lähennytään koronan loppua ja kuntavaaleja, rokotestrategiasta Suomessa ja maailmalla ja näyttelijä Ville Virtasen haastattelusta Helsingin Sanomissa. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Professori Laura Kolbe ehdotti Helsingin Sanomissa, että metsien ja sotiemme ainutkertaisia tarinoita kannattaisi tarjota matkailijoille nykyistä terhakkaammin. Minulla on parempi ajatus, sanoo Pekka Juntti kolumnissaan.

Suomi jatkaa yhteiskunnan avaamista asteittain – ja samalla kaikki tietenkin pelkäävät että tartunnat lähtevät kasvuun. Eilen esimeriksi vantaalaisessa päiväkodissa todettiin koronatartunta, samoin kuin ainakin kahdessa helsinkiläisessä koulussa.Tavallisten uutisten lisäksi Helsingin Sanomissa on paljon fiksuja tyyppejä, jotka yrittävät kehystää ja kontekstoida mutkikkaita ja monitasoisia tapahtumakulkuja, kuten koronapandemiaa. Tavalliseh haastattelun sijaan luen teille tänään ääneen toimittaja Marko Junkkarin kirjoituksen sattuman roolista historiassa. HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien arkiaamuisin julkaisema podcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: o HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), o Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), o Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), o Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa. Podcastin tilaajille HS tarjoaa kahden viikon HS Digi-näytetilauksen osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Kriisin kohdatessamme reagoimme monin eri tavoin. Monet meistä haluavat ymmärtää ja jäsentää tapahtunutta jollain tapaa. Mielemme voi järkkyä, voimme kokea hämmennystä, ahdistusta ja epävarmuutta.Tässä jaksossa keskustelemme mielen reaktioista kriisin keskellä psykologian tohtori, kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaaren kanssa. Pohdimme myös miten näitä reaktioita kannattaisi kohdata ja käsitellä poikkeustilanteessa.Kun kohtaamme kriisin, meille turvaa tavallisessa arjessa tuova haavoittumattomuuden illuusio usein järkkyy. Voimme kokea myös pelkoa. Olemassa olevat ja kuvitellut uhat korostuvat mielessämme. Haavoittumattomuuden illuusiosta ja pelosta on meille hyötyä. Haavoittumattomuuden illuusion palautuminen on usein merkki toipumisesta.Tämä jakso on toinen osa minisarjasta, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä.Jakson linkit:- Eija Palosaaren verkkosivut: https://eijapalosaari.blogspot.com/p/etusivu.html- Eija Palosaaren haastattelu pelon tunteesta ja sen tarpeellisuudesta Helsingin Sanomissa 19.4.2020: https://www.hs.fi/elama/art-2000006479632.html- Eija Palosaaren vuonna 2008 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut kirja: Lupa särkyä. Kriisistä elämään. (e-kirja, Elisa.fi): https://kirja.elisa.fi/ekirja/lupa-sarkya-kriisista-elamaan-0Korona-linkkejä:Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa jakso koronaepidemian psykologisista vaikutuksista:- Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset- Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen- Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.)- Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa- Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.)- Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.)- Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.)- Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.)Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksistaSuomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia (Supla.fi)-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Maaliskuu on toiveaiheen kuukausi ja puhumme arkkitehtuurista. Ensimmäisessä osassa Juho pohtii laitoksien suunnittelua käyttötarkoituksensa mukaisiksi. Meri intoilee wau-arkkitehtuurista. Lisäksi Villapaitaseuraa mietityttää se, kuinka aika ja ajan ihanteet näkyvät rakennusten suunnittelussa. Lähteet: Yle Uutiset 28.2.2013 ”WAU-arkkitehtuurin tuloon ei uskota” https://yle.fi/uutiset/3-6518339 // Helsingin Sanomat 22.11.2011 ”Wau-arkkitehtuuri hätkähdyttää” https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004782913.html // 6.2.2015 ”Wau-arkkitehtuuri – kattovuotoja, korjauskierteitä ja muita yllätyksiä? https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/wau-arkkitehtuuri-kattovuotoja-korjauskierteita-muita-yllatyksia/ //Bauhaus (Yle Areena) https://areena.yle.fi/1-50223696 // Nicolas Von Kraemerin mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 3.2.2020 ”Vääristelevätkö rakennukset historiaa?” https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006393296.html// Helsingin Sanomat 18.1.2020 ”Tamperelaisen taloyhtiön havainnekuvat lipsahtivat someen ja monet riemastuivat – kuvapari näyttää kuinka 1970-luvun elementtikerrostalon voisi korvata” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006376891.html// Yle Uutiset 16.10.2014 ”Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto Uudelle lastensairaalalle - Arkkitehti Antti- Matti Siikalaa auttoi suunnittelutyössä oman lapsen sairaalakokemukset” https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/oma-kokemus-auttaa-uuden-lastensairaalan-suunnittelijaa

Miten journalisti näkee mediakasvattamisen roolin mediassa? Miten saada nuorten ääni kuuluviin toimituksissa? Anna Takala on toimittaja Helsingin Sanomissa ja hän on yksi Medianuoruus – Opas aikuisille -julkaisun tekijöistä.

Pyöreässä pöydässä keskustelevat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Puheenaiheiksi nousivat Postin johtajan eron hyödyt, saamelaiskäräjien (tuntemattomat) vaalit, Kiinan valtion mainos Helsingin Sanomissa ja Antti Rinteen Pääministerin haastattelutunnilla käyttämän setämies-sanan moninainen tulkinta.

The Ulkopolitistin podcastissa pureudutaan vaaleihin ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Ennen eduskuntavaaleja ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua perättiin muun muassa The Ulkopolitistissa, Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa. Myös presidentti Sauli Niinistö totesi, että keskustelu puolueiden ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjoista olisi vaalien yhteydessä tärkeää. Mutta miksi turpokeskustelu on olennaista? ”Ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat laajempia kuin vain aseet tai asejärjestelmät”, sanoo Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tekevä Aino Huxley. Keskustelun avulla demokratiaa on mahdollista kehittää eteenpäin. Maiden väliset ulkosuhteet ovat lähellä ihmisten arkea, sillä keskinäisriippuvuus on maailmassa vahvistunut. Lisäksi arvoissa ja uhkakuvissa on tapahtunut muutoksia. Miten esimerkiksi arvomuutokset heijastuvat asevelvollisuuteen? Entä miten eri valtiotoimijoiden tavat toimia vaikuttavat Suomeen? ”Kun mietitään, mitä muutoksia on viimeisen neljän vuoden aikana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtunut ja vastaavasti mitä muutoksia on tulossa seuraavalla vaalikaudella, niin ehkä näistä asioista olisi ihan hyvä keskustella”, muistuttaa The Ulkopolitistin Maria Malho. Podcastissa keskustellaan, millaisista asioista on vaalien alla puhuttu, tiedustelulainsäädännöstä sekä esimerkiksi siitä, mistä pitäisi puhua, kun Suomen EU-puheenjohtajuus alkaa. Aiheet eivät lopu: Kiina, brexit ja muut EU:n sisäiset ongelmat pysyvät agendalla. Studiossa: Maria Malho, kansainväliseen turvallisuuteen ja strategian tutkimukseen erikoistunut maailmanpolitiikan tutkimuksen maisteri ja Demos Helsingin tutkija. Äänitys: Juontaja: Veera Honkanen Editointi: Veera Honkanen, Petri Vanhanen, Jussi Heinonkoski Jingle: Anni Mattila

“Opetetaanko arkkitehdeille lainkaan värien käyttöä?” pohditaan Helsingin Sanomissa. Tässä jaksossa vastaamme polttavaan kysymykseen ja pohdimme rakennusten soidinvärejä eri vuosikymmeniltä. Mikä on värin merkitys kaupunkikuvassamme? Lue lisää: Holmila 15.12.2018. Opetetaanko arkkitehdeille lainkaan värien käyttöä?. HS. Haettu 3.3.2019 [https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005991797.html]. Kahila 4.8.2018.Suomalaisen talo ei saa erottua liikaa, eikä pröystäillä. Yle.fi. Haettu 3.3.2019 [https://yle.fi/uutiset/3-10336421]. Pyykkö 2016. Värikävely alueen arkkitehtuurin värien tutkimusmenetelmänä. Proceedings of the 8th Annual Symposium of Architectural Research 2016: Architecture and Experience Now. Saatavissa [https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/25567]. Onko sinulla tiedossasi jotain väreiltään onnistuneita uudiskohteita? Osallistu keskusteluun ja jaa tietosi Instagram-sivuillamme www.instagram.com/porttiteoria_podcast !

KalloCastissa on vuorossa jakso numero 15. Tällä kertaa ajankohtaisen nostojen lisäksi ykkösaiheena on miesten Salibandyliigan runkosarjan loppusuora. Liigakatsausta ennen keskustellaan edellisen viikonlopun Suomen Cupin finaaleista, Peter Kotilaisen avoimista lausunnoissa Helsingin Sanomissa sekä Petteri Kääriäisen paljon puhuttaneesta hylätystä rankkarista. Liigakatasauksessa käydään ensin läpi joukkueita, joiden loppurunkosarjan panos on pieni tai pienehkö ja sitten keskustellaan niistä joukkueista, joiden panokset ovat korkealla lopuissa runkosarjan otteluissa. Varsinkin sijat 9.-12. herättivät paljon keskustelua. Samaan syssyyn ynnäämme arvion runkosarjan loppusijoituksista. Keskusteluun nostetaan myös sarjan onnistujia joukkueiden sekä yksilöiden osalta. Podcast on tuotettu yhdessä Gamesaverin kanssa ja sen teknisenä tukena toimi Anssi Karjalainen. Löydät podcastin myös iTunesista ja Acastista.

Kun nobelisti Bengt Holmström sanoi Helsingin Sanomissa, ettei avoimuus ole aina hyväksi, reaktio oli välitön: ekonomistit ja muut yhteiskuntatieteilijät kokosivat joukkonsa ja Twitter hehkui punaisena, kun akateeminen jalkaväki puolusti omaa heimoaan. Syksyn ensimmäisessä SPAM Apunen/Maliranta -podcastissa pohditaan, mitä voisimme tehdä keskustelun parantamiseksi – ja mitä Holmström oikeastaan lausunnollaan tarkoitti? Kommentoimassa professori Markus Jäntti. Lisäksi tarkasteluun...

Helsingin Sanomien omistajilla Eljas ja Aatos Erkolla olivat vahvat suhteet USA:han ja Englantiin. Myös poliittisesti Erkot olivat vahvasti suuntautuneita länteen ja läntisiin arvoihin. Kuitenkin kylmän sodan aikana Erkot joutuivat sovittamaan maailmankuvansa Kekkosen ajan realiteetteihin. Vuoden 1956 presidentin vaalien alla Eljas Erkko vastusti Kekkosta ja tämä antipatia näkyi Helsingin Sanomien sivuilla. Eljas Erkko halusi vähentää Neuvostoliiton vaikutusta julkaisemalla Helsingin Sanomissa läntisten uutistoimistojen uutisia. Erkko toi Suomeen myös Valitut Palat ja Aku Ankan. Vaaran vuosina Helsingin Sanomat ei arvostellut suoraan Neuvostoliittoa mutta muista itäblokin maista saatettiin kirjoittaa hyvin kriittisesti. Filosofian tohtori Aleksi Mainio on tutkinut Erkon dynastian suhdetta Suomen politiikkaan ja sen vaikutusta suomalaiseen mediaan. Toimittajana on Kalle Haatanen.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Ystävänpäivätervehdykset - radioemojit - lähtevät Sara Mellerille, Mika Kojonkoskelle, Mikolle sekä satavuotiaalle Kainuun Sanomille. Varsinaiset aiheet ovat vetäviä: maakuntauudistus, kansanedustajat sekä vuoden 1918 tapahtumat. Helsingin Sanomissa tänään (14.12.18) julkaistu Vieraskynä-kirjoitus oli otsikoitu ”Maakuntauudistus on vakava uhka ympäristölle”. "Ely-keskukset voivat valittaa avin myöntämistä luvista, mikäli päätöksissä ei ole ely-keskusten mielestä huomioitu riittävästi yleistä etua. Maakuntauudistus poistaisi tällaisen viranomaisen valitusoikeuden. " Tämä kirjoitus oli uutinen kirjailija Juha Itkoselle. Sydämistyneenä hän ihmetellee koko ajatusta "maakunnasta". Pekalla on tästä salaliittoteoria: pikkuhiljaa lakkautetaan kaikki pienet yksiköt, kunnat. Kansanedustajien siirtyminen yrityspuolelle ja lobbaritöihin saa näyttelijämuusikko Olavi Uusivirran kysymään, mitä vikaa eduskunnassa oikein on, kun nykyisin kansanedustajuus on - kuten hän kärjistää - vain ponnahduslauta, merkintä cv:ssä. Olavi päätyykin selvään ehdotukseen: - Puolitetaan kansanedustajien määrä ja tuplataan niiden palkka! (Salaliittoteorian tynkää löytyy Pekalta tähänkin aiheeseen.) Lopuksi ritarit keskustelevat muistovuosista, Vuoden 1918 tapahtumien eli sisällissodan muistelu uuvuttaa jo yrittäjä Pekka Seppästä. - Mitä uutta tämä jauhaminen tuo? Olavi on eri mieltä, koska hänestä teemavuosi syventää tietämystä - ainakin hänen. - Koulussa kuuntelin korvalappusteroilla Oasista, hän selittää. Viimevuotinen Suomi100-juhlinta tuntui Olavista sen sijaan keinotekoiselta. Pekalla on tästäkin aiheesta salaliittoteoria: - Meidät ohjataan tonkimaan vuoden 1918 epäkohtia, jotta emme tonkisi vuoden 2018 epäkohtia. #pyöreäpöytä

Madventures-mies Riku Rantala on monelle tuttu tv-sarjoista ja kirjoista, mutta tiesitkö, että Riku on toiminut Helsingin Sanomissa rikostoimittajana ja käynyt kadettikoulun? Tässä jaksossa kuullaan myös, miten Rikun ja Tunnan matkailu käynnistyi, ja Riku paljastaa maailman vaarallisimman paikan.

Ali Jahangiri saa vieraakseen Kirsi Alm-Siiran. Uutisankkurina ja -toimittajana tunnettu Alm-Siira on toiminut myös Helsingin Sanomissa sosiaalisen median puolella. Keväällä 2017 hänet nähtiin Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa. Ali Show’ssa selviää, että se oli Kirsi, joka laittoi opettajan pyörän alle papatteja noormarkkulaisen yläasteen pihalla. "Pojat halusivat tehdä jonkun jäynän, mutta eivät uskaltaneet", joten Kirsi toteutti idean. Muutamia vuosia myöhemmin hän luki kirjoituksiin, haki pankista lainaa ja osti nakkikioskin.

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista asioista Ruben Stillerin johdolla. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Taru Tujunen vihaa kesäaikaan siirtymistä. Hän onkin pannut merkille, ettei ole ainoa, joka suunnattomasti ihmettelee, miksi kelloja pitää siirrellä. Hän on yksi monista, joka on käynyt allekirjoittamassa kansalaisaloitteen kesäajasta luopumisesta. Tujusen mielestä tarve kesäajalle on poistunut, koska ihmiset elävät nykyään muutenkin omissa, muusta maailmasta riippumattomissa aikatauluissaan. Pekka Seppäsen mielestä kesäaikaa suurempi ongelma on, että meillä on ajan mittaamiseen käytössä täysin mielivaltainen mittayksikkö, tunti, joka ei perustu mihinkään luonnonilmiöön. "Babylonialaisten muinaiseen keksintöön perustuu yhä kaikki meidän tekeminen, esimerkiksi tennistunti. Se kestää tunnin, vaikka jokin muu kesto voisi olla ihmiselle parempi." "Se on todennäköisesti kaikkein vaarallisinta", toteaa Seppänen. Mika Pantzarin mielestä kansakunnalle olisi turvallisempaa siirtyä esimerkiksi 50 minuutin tuntiin, koska sählyvuoroillakin pahimmat loukkaantumiset tapahtuvat aina tuntien loppupuolella. Seppänen innovoi kesäajasta luopumista teemaksi kuntavaaleihin. "Jossain kunnassa joku ryhmittymä voisi kiireesti ryhtyä ajamaan sitä, että siellä olisi vain yksi aika, ja se nousisi koko Euroopan mittaiseksi esimerkiksi." Mika Pantzar tuo pöytään terveisiä sosiologipäiviltä. "Mihin on hävinnyt tietoyhteiskunta, kun siitä ei enää missään puhuta?", hän kysyy. Myös Seppänen muistaa nostalgisesti hienot tietoyhteiskuntastrategiat, joilla visioitiin tulevaisuutta. Hän aprikoi, olisiko asia edelleen olemssa, mutta sana tietoyhteiskunta on korvattu digitalisaatiolla. On toitotettu, että esimerkiksi koululaisten pitäisi Suomessa tehdä digiloikka. "Se tarkoittaa, että kaikille tuodaan repullinen tietoteknisiä laitteita ja romppeita, jotka välittömästi vievät Suomen koulutlaiset harppauksittain kaikkien muiden koululaisten edelle tässä maailmassa." Tujunen muistuttaa, että tietoyhteiskunta on jo toteutunut. "Kuljemme kaikki jatkuvasti mobiililaitteet taskuissamme, lähetämme viestejä suoraan päättäjille ja lastemme opettajille, eikö tässä ole käynyt juuri niin, että tietoyhteiskunta on täällä?" "Pitäisikö tätä juhlia, tietoyhteiskunta on valmis, meillä on laajakaistat taskuissamme", ehdottaa Mika Pantzar. Pekka Seppästä askarruttaa, toteutuuko sukupuolten välinen tasa-arvo Suomessa. Autoalan toimitusjohtaja Mia Miettinen esitti Helsingin Sanomissa rohkeita ajatuksia menneenä viikonloppuna. Miettisen mielestä Suomi on tasa-arvoinen maa "siinä mittakaavassa kuin sen pitääkin olla". Taru Tujusta Miettisen ajatukset ovat vähän käyneet kiristelemään. "Erikoista että yksilökokemuksen kautta halutaan legitimoida, että nyt tasa-arvo on riittävän korkealla tasolla." Tujusen mielestä emme ole aivan valmiita tasa-arvoasioissa, jos ottaa huomioon esimerkiksi naisten miehiä alemmat ansiot tai sen, että parisuhdeväkivallassa uhri on useimmiten nainen. Mika Pantzar pitää Miettisen puheenvuoroa rohkeana. "Mies ei voisi näin sanoa." Pantzar muistuttaa esimerkiksi naisten ajankäytön paineista tai naisten asemasta työelämässä. Yliopistomaailmasta hän nostaa esiin erityisen sovinistisen kulttuurin. Siellä naisten on edelleen vaikeampi edetä, ja esimerkiksi lapsen saanti vaikuttaa moneen asiaan. "Toisaalta olen kyllä huomannut, että kun väitöskirjan tekijä saa lapsen, hän tulee takaisin parempana tutkijana. Lapsi tuo mukanaan suhteellisuudentajua"

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Iivo Niskasen MM-kultamitalin juhlinnan jälkeen puhutaan muusikko Maija Vilkkumaan toiveesta laista, joka sallii samaa sukupuolta olevien parien avioliitot. - Normaali länsimainen oikeus, kuvaa lakonisesti tutkimusprofessori Mika Pantzar uutta avioliittolakia. - Kyllä mun sydän on tänään täynnä hartautta ja kiitollisuutta, sanoo mediatutkija Anu Koivunen kuvatessaan tasa-arvoista avioliittolakia eteenpäin ajaneita poliitikkoja ja Seta-veteraaneja. Toisena keskustelunaiheena pohdittiin, uutisoidaanko Venäjästä tarpeeksi. Taustalla on Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kirjoitus Helsingin Sanomissa edellisviikolla (24.2.2017). Puheenjohtaja (reservin majuri), uskoo, että Venäjä on vaarallisempi kuin ennen. Hjallis Harkimon työryhmän mediaselvitys taas täystyrmäyksen Pyöreän pöydän mediatutkijalta sekä myös puheenjohtajalta, joka on työskennellyt monessa mediatalossa ja on nykyisin kustannusyhtiö Allerin toimitusjohtaja. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelu on puheenjohtajan mukaan aina vapaa ja riippumaton, ja vähän hyrisee, kun näitä 10-vuotta täyttäneitä suoria lähetyksiä on kuvattu tämän keskiviikon Helsingin Sanomissa mm. sanoin erimielinen mutta sovinnollinen. Muusikko Maija Vilkkumaa keskusteluttaa ritareita sankaruudesta ja sankarikuvien särkymisestä. - Onko Teemu Selänne satiirin yläpuolella? Vilkkumaa ihmettelee ja kertoo jääkiekkoilijaa paridioivasta You Tube -videosta, joka sittemmin poistettiin Selänteen vaatimuksesta, Mediatutkija Anu Koivusen mielestä ylegate ei vain ota loppuakseen. Hän viittaa Seura-lehden blogiin Ylen hallintoneuvoston kokouksesta ja kysyy, pitääkö Ylen journalismissaan ottaa huomioon poliittinen tilanne. - Tietenkään ei, hänelle vastataan. Kirjailija Juha Itkonen on ryhtynyt epäilemään kaikkien presidenttien tarpeellisuutta. - Olisiko puhdas pääministerijärjestelmä vakautta vaaliva? #pyöreäpöytä