Podcasts about saksasta

Lähes livenä tällä kertaa. Anssi istahti taas sohvalle ja tarinoitiin Paavista, Italiasta, Espanjasta, Saksasta, Hyvinkäästä ja ties mistä muusta. Ja rapsuteltiin koiria.Liikennepodiisi nyt myös YouTuben puolella. http://youtube.com/@leiskafiÄänessä: Arto "Leiska" Leinonen ja Anssi Saarelahttps://www.instagram.com/ang3_official/Liikennepodiisi-paidat myynnissä nyt! - https://kauppa.leiska.fi/Osta "kahvi" ja tue podcastin tekoa - https://qr.mobilepay.fi/box/33c1f3a1-e494-4f40-829d-de216755e1b3/pay-inPodcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiLeiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiLeiska.fi sivun ilme - Jyrki Määttä  - https://jyrkimaatta.fiLiikennepodiisi-logo - Perttu Papunen - https://www.ppdart.com/Support the show

Arvostelun kohteena takahuoneen tuolit. Jaksossa kansainvälinen meininki, kumit vinkuu Italiassa, Saksasta tilataan kahvia ja kotimaan tantereilla tomaatteja ostetaan sadeviitan kanssa. Muutama vinkki suomalaisista vientituotteista. Lopuksi tehdään klassinen Robuchonin perunamuusi.

Miksi Yhdysvallat ei painosta Venäjää rauhaan? Suurvaltojen presidenttien odotetaan keskustelevan puhelimitse tiistaina. Asettaako presidentti Trump painetta presidentti Putinille, jotta Ukrainassa saavutettaisiin kestävä rauha? Keskustelemassa toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta ja Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Saksassa Bundestag eli parlamentti äänestää ns. velkajarrun löyhentämisestä. Millaiset mahdollisuudet mullistuksella on mennä läpi? Saksasta raportoi kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kuinka suomalaisten terveyttä on edistetty vuosien saatossa? Mikä on ollut valtion päämäärä terveyspalveluiden kuten terveyskeskusten kehittämisessä? Keskustelemassa Kristiina Patja sekä professori, THL:n entinen pääjohtaja Pekka Puska. Löytyykö suomalaisilta halua kesälomakauden siirtämiseen? Haastateltavana toimitusjohtaja Timo Lappi Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:stä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Toivo on metsässä, siksi Jussi keskusteli akatemiatutkija Timo Miettisen kanssa Saksan parlamenttivaaleista. Miettinen kuvaa jaksossa, miten vaalit tekivät Saksasta tietyllä tavalla normaalin eurooppalaisen maan. Se näkyy niin äärioikeiston nousussa kuin vasemmiston loppukirissä.Miettinen kommentoi myös, mitä vaalitulos merkitsee Euroopalle.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutiset

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat vierailulla käyvä ekonomisti Heikki Pursiainen sekä vakioritarit Kaarina Hazard ja Mika Panzar. Heikki Pursiainen kertoo liberaalin porvarin dilemmasta. Kirsi Pihasta on tullut liberaalin porvarin tuskan ammattimainen kanavoija. Piha on Apu lehden haastattelussa ja HS:n esseessä kertonut, miksi hän lähti kokoomuksesta ja miksi ei halua osallistua nykyisen hallituksen toimintaan. Hallituksen rasistinen sekoilu ja muu toiminnan epämiellyttävyys kouraisee Pursiaista syvältä. - Täytyykö meikäläisten liberaali porvarien tehdä "Pihat" ja erota kokoomuksesta. Ja jos täytyy, mihin tässä pitää mennä? Kaarina Hazardin mielestä viestimet ja poliitikot toimivat yhteisillä edellismaailman asetuksilla, eivätkä ne siksi pysty käsittelemään esim. kiihtyvää ilmastokatastrofia. Siitä siirretään katse sivuun, samalla tavalla kuin ennen Neuvostoliitosta. - Todellisuudessa on tabun luonnetta, mihin poliitikot ja media eivät halua tarttua. Tämä tuottaa realismirailon kansalaisten ja instituutioiden välille. Oletteko te huomanneet tällaista millään alueella ja mihin realismirailo ihmisten ja instituutioiden välillä johtaa? Mika Panzarin aihe kumpuaa historiasta. Suomi on ollut satoja vuosia eri imperiumien periferia. Ensin oli Ruotsi ja Venäjä, itsenäistymisen jälkeen ennen toista maailmansotaa löydettiin identifiointikohteita Saksasta ja Yhdysvalloista. Taloustieteilijänä Panzaria kiusaa, että otamme aina jonkun maan, josta täysin irrallaan kontekstista pitäisi ottaa mallia. - Joskus se maa oli Uusi-Seelanti ja välillä taas Itävalta. Nythän meillä on aikamoinen kriisi taloudessa, kun pari vuotta sitten vielä ajattelimme, että Saksa on menestystarina ja meidän pitää pystyä tekemään kuin saksalaiset. Nyt Saksa on romahtanut ja autoteollisuus on vaikeuksissa. Mistä meidän tulisi etsiä mallia nyt? Vai olisiko paikallaan keksiä oma identiteetti?

Moottoritien levähdyspaikalta Saksasta löytyy teloitustyyliin ammuttu nuoren naisen ruumis. Murhasta tuomittu suomalainen mies ei ole koskaan myöntänyt tekoa.Studiossa rikostoimittaja Heini Pitkänen.Jakson leikkasi Janne Elkki ja tuottajana toimi Jenni Kangasniemi.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/elinkautinen..Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä.Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Jussilla on tällä viikolla asiaa Saksasta, missä pidetään viikonloppuna osavaltiovaait kahdessa itäisen Saksan osavaltiossa. Mitä on odotettavissa?Lisäksi kommentoidaan pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen Me puhumme teoin -kampanjaa. Loppuiko sen uskottavuus ennen alkuakaan, ja onko sillä kokoomukselle oikeasti mitään väliä?Toivo myös hahmottelee ajatustaan globalisaatiosta, joka saattaa olla nyt tauolla – tai sitten ei.Support the Show.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Onko kaahailu yleistymässä Suomessa? Haastateltavina Liikenneturvan tj Pasi Anteroinen ja Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Onninen. EU tiukentaa rahanpesun valvontaa - Anna Karismo raportoi Saksasta. Kuluttajien rahankäyttö ja taloustilanne. OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Säästöpankki pääekonomisti Henna Mikkonen sekä etänä Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. Elinkeinoelämän luottamus. Haastateltavana EK:n johtaja Sami Pakarinen. Juontajana Seppo Kivimäki. Toimittajina Janette Leino ja Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

Ylen vaaliaamussa ruoditaan eurovaalien tuloksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kuulemme vaalituloksista Italiasta, Espanjasta, Kreikasta, Saksasta, Puolasta ja Ranskasta. Millaisia asioita EU:ssa ajetaan seuraavat 5 vuotta? Kääntyykö EU-parlamentti oikealle? Millaiset asiat uhkaavat jäädä taka-alalle ja mitkä toisaalta nousevat tärkeimmiksi? Studiossa paikkansa näissä vaaleissa uusineet mepit Eero Heinäluoma SDP:stä ja Ville Niinistö vihreistä sekä Sirpa Pietikäinen kokoomuksesta. EU:n yhtenäisyys kriisien keskellä. Eurooppa on kohdannut viime vuosina monenlaisia kriisejä, kuten koronaviruksen, Ukrainan sodan ja yleisen maailman turvallisuustilanteen heikkenemisen. Miten yhtenäisenä Euroopan unioni pysyy seuraavat viisi vuotta? Studiossa ovat tutkijatohtori Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista sekä johtaja Jukka Savolainen Euroopan hybridiosaamiskeskuksesta. Lähetyksen juontavat Anna Lehmusvesi ja Mikko Haapanen.

Kuinka puoluejohtajat pärjäsivät Ylen suuressa eurovaalitentissä? Illan tentin antia ruotivat akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta Helsingin yliopistolta sekä kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Onko Ranska kertonut suunnitelmista lähettää koulutusjoukkoja Ukrainaan? Haastateltavana vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Millaisissa tunnelmissa eurovaaliviikonloppua odotetaan Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa. Euroteemoista raportoivat Anna Karismo, Annastiina Heikkilä, Justas Stasevski ja Jenna Vehviläinen. Millainen tilanne on Libanonin ja Israelin rajalta? Toimittaja Tom Kankkonen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Saksa on yksille läpikulkumaa, toisille päämäärä. Saksa on iso maa, jota voi katsoa monenlaisten linssien läpi ja aina se näyttää vähän erilaiselta. Eurovaalien ja Saksassa järjestettävien jalkapallon EM-kisojen kynnyksellä eurooppalaista identiteettiä kannattaa tarkastella saksalaisen prisman lävitse. Anglosaksisten kulttuurivirtausten aikana ei kannata unohtaa, että suomalainen kulttuuri, valtiomuoto ja ajattelu on vakaasti saksalaista juurta. Ja usein konemaiseksi moitittu saksalainen jalkapallo on itse asiassa vanhan mantereen värikkäintä, vauhdikkainta ja viihdyttävintä. Kulttuuriykkösessä J.P. Pulkkisen seurassa on kaksi Saksaan retkahtanutta ja Saksasta kirjoittanutta. Johanna Nordlingin Jalkapallon muotoinen Saksa ilmestyi tänä keväänä ja Jukka Koskelaisen Viisi matkaa Saksan sieluun viime vuonna. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.

Eu hakee suuntaansa. Unionista halutaan selviytymiskykyisempi ja vauraampi. Millainen strateginen ohjelma EU:lle on työn alla? Keskustelmassa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä europarlamentaarikot Sirpa Pietinkäinen (kok) ja Eero Heinäluoma (sd.).  Saksassa äänestetään osavaltiovaaleissa. Äärioikeistolaisen AfD-puolueen asema pohdituttaa. Anna Karismo raportoi Saksasta.  Rauha ei ole vain sitä, että aseet hiljenevät. Rauhan Nobel jaetaan tänään - miten rauha rakennetaan tänä päivänä? Keskustelemassa Sadankomitean pääsihteeri Jarmo Pykälä sekä CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation ohjelmajohtaja CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationille Brummer. Keniaan odotetaan hyvää maissisatoa. Afrikka kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi Keniasta.  Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Mira Stenström ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Presidentinvaalit tulevat - mitä luvassa? Ylen uutta presidenttikyselyä avaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen. Keskustelemassa yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta sekä tutkimuspäällikkö Jussi Westinen Taloustutkimuksesta. Euroopan keskuspankki EKP kertoo tänään korkopäätöksestä. Saksasta raportoi kirjeenvaihtaja Anna Karismo.  Kuntien odotetaan ottavan miljardeja lisää velkaa, kun talous sukeltaa ja rahaa investointeihin tarvitaan. Samalla väki vähenee ja vanhenee erityisesti haja-asutusalueiden pienissä kunnissa. Millä eväillä taantumaan ollaan menossa? Keskustelemassa Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä ja Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen. Virolaisten lehtien antia on puinut toimittaja Rain Kooli.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Ilkka Lahti, Janette Leino ja Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara.  

Millainen on Orpon hallituksen maahanmuuttolinja? Voiko ministerillä olla kytköksiä äärioikeistoon? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Vestman (kok.) ja Hanna Sarkkinen (vas.). Lähetyksessä keskusteltiin elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) luottamusäänestyksestä. Vihreät teki epäluottamuslauseen Junnilan äärioikeistolaisten kytkösten vuoksi. — Hallitusohjelmassa on hyvin selkeästi paalutettu, että Suomi edistää demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion toteutumista, on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, Vestman sanoo. Junnila on muun muassa kehunut vaalinumeroa 88 toteamalla, että se viittaa kahteen H-kirjaimeen. Numero 88 viittaa natsien käyttämään HH-tervehdykseen. Junnila on myös julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvan tekemästään lumiukosta jolla on äärijärjestö Ku Klux Klanin symboliikkaan tuttu suippo valkoinen hattu. Hän julkaisi myös kuvan hakarististä, jota hän kommentoi "kauniiksi kohokuvioinniksi". Junnilan "Kaasua" -vaalilause vaikuttaa olevan suoraan kopioitu Saksan kansallissosialistien vuonna 2011 käyttämästä "Gas geben"-vaalilauseesta, joka viittaa juutalaisten joukkomurhaan. — En usko, että tälle Junnilan toiminnalle löytyy ymmärrystä ulkomailta, varsinkaan Saksasta tai esimerkiksi Israelissa. Kyllä tämä vakavasti vaurioittaa Suomen maakuvaa. En usko, että Junnilalla on edellytyksiä täysipainoisesti tehdä työtä vienninedistämistä kaikissa maissa, Sarkkinen sanoo. Junnila sai eduskunnan luottamuksen äänestyksessä äänin 95-86. Orpon hallitus on päättänyt tehdä useita muutoksia Suomen maahanmututolinjaan. Heikki Vestman korostaa, että vaikka on tehty tiukennuksia, myös prosesseja sujuvoittavia asioita tehdään. Sarkkisen mukaan on epävarmaa, onko hallituksen ehdottama sosiaaliturvan eriyttäminen maahanmuuttajille perustuslain mukainen. Hän epäilee, että useammat hallitusohjelmassa mainitut maahanmuuttoon liittyvät tiukennukset voivat törmätä perustuslakivaliokunnassa seinään. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Viimeisessä jaksossa ennen kesätaukoa pääsemme keskustelemaan kriisijohtamisesta, vauhdista ja vaarallisista tilanteista vastikään Saksasta palanneen Sirpa-Helena Sormusen kanssa. Sirpa-Helena jakaa oppejaan ja kokemuksiaan siitä, millaista oli käydä läpi Euroopan energiakriisiä Uniperin lakiasiainjohtajana. Miten tehdään päätöksiä epävarmuudessa? Mitkä ovat avaintekijät tiiminjohtamisessa kriisiaikana? Miten huolehtia omasta jaksamisesta? Tämän jakson jälkeen Leadcast jää kesätauolle ja toivottaa kuulijoilleen hyvää kesää!

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kirjailija Jukka Koskelainen. Koskelainen tunnetaan monipuolisena kirjailijana: runsaasti runoteoksia, esseitä, käännöksiä sekä romaani Café Cosmos. Koskelainen toimii lisäksi Helsingin Sanomain kirjallisuuskriitikkona ja kirjoittamisen opettajana. Aluksi etsimme vastausta kysymykseen kuinka Jukasta tuli Jukka. Tarjoaisiko vuonna 2016 ilmestynyt runoteos Idän ympäriajo vastauksen? Siinä pyöräillään Itä-Helsingin maisemissa pitkin Puotilaa, Mellunmäkeä ja Myllypuroa. Täältäkö kaikki alkoi? 1990-luvulla Koskelainen oli nostamassa Nuori Voima -kulttuurilehteä uuteen kukoistukseen ja julkaisi omat ensimmäiset kirjansa. Miltä ysärin Zeitgeist vaikuttaa nyt 2020-luvulla? Koskelainen on asunut myös Venezuelassa ja kirjoittanut esseekokoelman Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous: Suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa (2004). Monet länsimaiden vasemmistolaiset ihailivat vuonna 1998 valtaan noussutta Hugo Chávezia, jota pidettiin uutena Ernesto Che Guevarana. Paikan päällä tilannetta tarkkaillut Koskelainen näki populistisen vasemmistoregiimin ongelmat alusta alkaen. Esseeteoksessa Rakas rappio (2012) Koskelainen pohtii rappion ideaa nykyajassa ja kulttuurihistoriassa. Menneiden kulta-aikojen haikailu on yhä uudestaan toistuva tapa hahmottaa nykyaikaa ja vaatia muutoksia. Entä onko romaanin Cafe Cosmos eli jäähyväiset runoudelle (2020) päähenkilö Arno kirjailijan alter ego vaiko täysin fiktiivinen luomus? Ja olemmeko menettäneet jotain tärkeää, kun runoilijoina aloittaneet menestysprosaistit Tervo, Hotakainen ja Westö eivät enää kirjoita runoja? Lopussa puhuimme vielä Saksasta. Huhtikuussa 2023 ilmestyy Koskelaisen teos Viisi Matkaa Saksan sieluun, jossa matkaillaan junalla ympäri Saksaa ja pohditaan saksalaisuutta. https://jarkkotontti.net/

Hitlerin valtaannoususta on tammikuun lopussa kulunut jo 90 vuotta, mutta Saksassa käydään yhä läpi natsimenneisyyttä. Myös Espanjassa on aloitettu Francon diktatuurin ajan tilinteko. Sen sijaan Venäjällä historia on otettu valtiollisen propagandan välineeksi sitä vääristellen ja Stalinin hirmuteot sivuuttaen. Ohjelmassa kuullaan raportit sekä Saksasta että Espanjasta. Lisäksi Venäjä-tutkija kertoo, miten Putin käyttää hyväkseen historian valkopesua myös hyökkäyksessä Ukrainaan Ohjelman toimittavat Auli Leskinen, Katriina Töyrylä ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tämän kertaisessa jaksossa podi löytää itsensä Saksasta. 70-luvulla Saksan Münsterlandissa tapahtui selittämättömien murhien sarja, joiden tekijää ei ole koskaan saatu kiinni. Poliisi epäilee, että tekijä muutti murhien jälkeen pois alueelta, ja jatkoi hirmutekojaan muualla. Nykyteknologian avulla tekijän DNA:ta on saatu kerättyä, mutta vuosienkaan mittaan DNA:lle ei ole löydetty edes osittaista vastinetta. Kuka oikein oli Münsterlandin murhaaja? Podin instagram: murhamatkallapodcast Musiikki: Dragón Rojo - The Mini Vandals  Lähteet:  https://www.wn.de/muensterland/40-jahre-nach-anhalter-morden-neue-schlusse-aus-alten-hinweisen-1131214 https://archive.ph/6agfy#selection-2387.0-2391.162 https://www.wn.de/muensterland/der-tater-nahm-die-tasche-mit-1761948 https://www.wn.de/muensterland/40-jahre-nach-anhalter-morden-neue-schlusse-aus-alten-hinweisen-1131214?&npg https://de.wikipedia.org/wiki/Münsterlandmorde

Jatkossa jokainen yritys on softayritys, väittää Harvard Business Review. Mutta millaista on softabusineksen rakentaminen teollisuuden tarkastuspalveluiden yhteyteen 40 000 työntekijän DEKRAssa, kun idea ei synny pääkonttorissa, vaan suomalaisessa tytäryhtiössä? Ja kuinka muut maat saadaan tuotetta myymään? Millaista tukea, ja toisaalta haastetta on edessä niin lähiorganisaatiolta, kuin pääkonttorin väeltäkin? Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksenä toimivan DEKRAn tarina alkaa Saksasta autokatsastuksista vuonna 1925 Stuttgartissa, ja on sieltä levinnyt ympäri maailmaa erilaisiin muihinkin tarkastuspalveluihin yltäen 3 miljardin liikevaihtoon. VALTO360 softabusineksen tarina taas alkaa vuonna 2018 Suomesta. Episodissa Antti Pietilä saa vieraakseen DEKRAn VALTO360 tuotteesta ja sen myynnistä vastaavan Timo Juholan. Kuuntele episodi, niin tiedät, mitä on edessä, jos teidän yrityksessä päätettäisiin lähteä softabusinekseen, tai pikemminkin kun päätös lopulta ennemmin tai myöhemmin tulee. Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin. Seuraa: Timo Juhola https://www.linkedin.com/in/timo-juhola-1875313/ DEKRA Industrial https://www.dekra.fi/fi/home/ VALTO360 https://valto360.com/fi/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic auttaa asiansa tuntevia yrityksiä luomaan ostavan yleisön. Sisällöntuotantopalvelut | koulutus ja konsultointi | teknologia Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi.

Ranskalaisittain kätevä pique-nique on pullo punaviiniä, pari patonkia ja Camembert-juusto. Normandiasssa tehtävä Camembert on kuitenkin hurjien muutosten kourissa. Sen ja muiden perinteisten käsityöläisjuustojen tekeminen on siirtymässä pientiloilta maitojäteille.Hintapaineiden alla juustontuottajat ostavat maitoa yhä enemmän Saksasta. Suuri osa normandialaista ruokakulttuuria on uhattuna. Toimittaja Jari Mäkisen haastateltavana on maitotilallinen Chantal Perthuis. Tuottaja, editoija ja lukija on Jorma Mattila.

Kiinan jättimäinen reformi on alkanut! Alibaban maksusovellus aiotaan pilkkoa ja jättiyhtiöt halutaan rahoittamaan yhteiskunnan toimintoja. Kiinteistöjätti Evergranden 260 miljardin euron velkoja ei enää tueta. Tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa. OP Varainhoidon huippustrategi Jussi Hyöty on #rahapodi-studiossa Miikan ja Martinin vieraana taustoittamassa tänä vuonna alkanutta Kiinan kysyntäreformia, sen taustoja ja päämääriä sekä vaikutuksia markkinoille. Kiinassa asuntojen hinnat ovat kuusinkertaistuneet lyhyessä ajassa. Kiinteistökupla halutaan puhkaista hallitusti samalla, kun yritysten velkaisuutta ajetaan alas. Saksasta opittua tehokkuutta halutaan jalkauttaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kasvattamaan oman talouden tuottavuutta ja vauhdittamaan kotimarkkinan kasvua. Tuottavuuden kasvua tuetaan antamalla kansalaisille parempaa koulutusta, terveydenhuoltoa ja halvempaa asumista. Kaikilla sektoreilla pyritään nostamaan jalostusasteita. Miksi? Kiinassa on ymmärretty, että edellinen, yli 40 vuotta sitten aloitettu globaaleihin markkinoihin tukeutuva kasvureformi on tullut tiensä päähän. Katse siirtyy nyt valtavaan ja alikehittyneeseen kotimarkkinaan. Kiina haluaa lisäksi välttää 90-luvun Japanin polun, joka pysäytti sikäläisen talouskasvun kymmeniksi vuosiksi. Kiina kääntyy nyt sisäänpäin. Tämä on huono uutinen yhä jakaantuneemmille länsimaille. Miten yksityissijoittajan tulisi suhtautua Kiinasta kuuluviin uutisiin? Mitä maailman toiseksi suurimmasta markkinasta pitäisi tietää nyt? Kuuntele #rahapodi 256! Lue myös Jussi Hyödyn raportti "Kiinan suuri progressiivinen kysyntäreformi on alkanut": https://www.op-mediapankki.fi/l/NjKx7B-zGgS5 0:00 Intro 4:15 Kiinan tausta 20:22 Kiina nyt 32:27 Miksi Kiina kiinnostaa meitä? 38:30 Tulisiko meidän ottaa oppia Kiinasta? 50:53 Kiinan talouskasvu 57:36 USA vs Kiina 1:05:30 Evergranden ja Kiinan tulevaisuus? 1:11:22 Onnistuuko Kiina? Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: www.nordnet.fi Nordnet Blogi: blogi.nordnet.fi/ Facebook: www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: www.twitter.com/nordnetfi Youtube: www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab TikTok: https://vm.tiktok.com/ZMR53BsU6/

Pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel astuu syrjään, kun Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 26. syyskuuta. Kyseessä on iso muutos paitsi Saksassa myös Euroopan unionin ja kansainvälisen politiikan näyttämöillä. Millaisissa asetelmissa vaaleihin lähdetään ja mitkä ovat vaalien tärkeimmät teemat? Mikä muuttuu Saksassa ja Euroopassa Merkelin lähdön jälkeen? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Saksan vaaleista keskustelivat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja, dosentti Timo Miettinen. Vaalien asetelmia ja tunnelmia Saksasta analysoi Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Keskustelua veti Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.9.2021. Katso tekstitetty video YouTubessa: https://youtu.be/YiB0ctoN1HU

Afganistanin tilanne muista maista katsottuna. Pakistan, toimittaja Maija Liuhto. Venäjä, kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Saksa, kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Ruotsi, kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel. Talousluvut kohenevat mutta riittävätkö työntekijät? OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ja alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, TEM. Vapaaehtoiset päästökompensaatiot. Jyri Seppälä, professori, Suomen ympäristökeskus ja (EK:n entinen) ilmastoasiantuntija Matti Kahra. Kolumni. Tuija Siltamäki: Lopettakaa typerien minikotien pakottaminen ja rakentakaa kunnon asuntoja. Uusinta. Afganistanin tilanne.  Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Marija Skara, Päivi Dahl ja Hanna Juuti. Tuottajana Tarja Oinonen.

Lise Meitner ja Otto Hahn pommittivat uraania neutroneilla Berliinissä Keisari Wilhelm -instituutin kemian laboratoriossa, kunnes ratkaisevassa työn vaiheessa Meitner joutui juutalaisena pakenemaan natsi-Saksasta. Joululomalla vuonna 1938 hän sisarenpoikansa kanssa tutkaili Hahnin lähettämiä tuloksia ja oivalsi, että Berliinissä tehdyissä kokeissa oli saatu aikaan fissio eli uraaniatomin ydin oli haljennut kevyemmiksi ytimiksi. Vuoden 1944 kemian Nobelin palkinto myönnettiin fissiolöydöstä Otto Hahnille. Eikö Nobel-komitea rohjennut natsi-Saksan vuoksi jakaa palkintoa sekä saksalaiselle Hahnille että juutalaiselle Meitnerille? Lise Meitner järkyttyi suuresti Hiroshiman ja Nagasakin pommituksista vuonna 1945. Kun Otto Hahn luovutti osan Nobel-palkintosummastaan Meitnerille, hän antoi saamansa rahan atomienergian rauhanomaista käyttöä edistävälle komitealle. Lise Meitnerin ja fission historiasta on haastateltavana filosofian lisensiaatti Tytti Varmavuo-Häikiö ja fission fysiikasta professori Kari Rummukainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Näyttelijä, kirjailija ja entinen kansanedustaja Jani Toivola vie meidät New Yorkiin etsimään itseään, Berliiniin tapaamaan veljeään ja lopulta parin vuoden takaiseen hetkeen, jolloin kansanedustajan työ päättyi ja uusi tuntematon alkoi. Jakson kaupallinen yhteistyökumppani on Bookbeat. Shownotes: 01:56 Ensimmäinen käännekohta: 21-vuotias Jani lähti New Yorkiin ilman opiskelu- tai työpaikkaa, saati asuntoa. Kaupunki räjäytti Janin maailman, ja antoi oikeutuksen - oikeastaan ihan kaikkeen. 20:47 Toinen käännekohta: Idols-juontajan elämä mullistui, kun yllättävä puhelu Saksasta vei Janin tapaamaan veljeään, jonka olemassaolosta ei aiemmin ollut tietoa. Tarina vie meidät lopulta pieneen Afrikkalaiskylään Keniaan. 51:32 Kolmas käännekohta: Kahdeksan vuoden yksinäisyys eduskunnassa päättyi, ja toisenlainen yksinäisyys alkoi.

Pohjois-Irlannissa on mellakoitu pääsiäisestä saakka. Mutta onko tämä sittenkään poikkeuksellista? Vastaamassa on väitöskirjatutkija Susanna Sulkunen. Mitä on tapahtumassa työehtojen sopimusjärjestelmälle? Jääkö keskitetty menneeseen maailmaan? Keskustelijoina Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sekä Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin. Toivo vai pelko, kumpi ohjaa eurooppalaisia koronatoimia.Miltä näyttää johtajuus? Vertailijoina kaksi politiikan tutkijaa, Skotlannissa tutkimusjohtaja Mari K Niemi e2-tutkimuskeskuksesta ja ohjelmajohtaja Mikko Kuisma Tubingenin yliopistosta Saksasta. Julkiset palvelut ovat netissä, mutta mitä tekevät ne, joilla ei ole pääsyä sähköisiin palveluihin? Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ulla Buchert ja on Kelan asiakkuusjohtaja Petteri Taponen vastaavat. Etätyö ei ole kaikille mieletön mahdollisuus, sanoo Tuija Siltamäki kolumnissaan. Juha Laaksonen esittelee turkinkyyhkyn, jolle kuuluu viikon luontoääni. Marja Ala-Kokko juontaa, lähetystoimittajana on Atte Uusinoka; Carolus Manninen ja Päivi Dahl ovat valmistelleet, Katariina Lahtonen tuottaa.

Werner Heisenberg oli fyysikko, joka kehitti Saksassa 1920-luvulla nimeään kantavan epätarkkuus- tai epämääräisyysperiaatteen, joka on olennainen osa kvanttimekaniikan teoriaa. Hänet palkittiin fysiikan Nobel-palkinnolla vuonna 1932. Heisenbergin toiminta natsien johtamassa Saksassa on herättänyt kysymyksiä ja kummastusta. Miksi hän ei monien muiden lahjakkaiden tutkijoiden tapaan lähtenyt Saksasta vaan pysyi uskollisena kotimaalleen? Mikä oli hänen motiivinsa natsien ydintutkimushankkeen, uraanihankkeen johtajana? Mitä Heisenberg paljasti vuonna 1941 Kööpenhaminassa Niels Bohrille, joka järkyttyi kuulemastaan. Tästä tapaamisesta Michael Frayn kirjoitti kuuluisan näytelmän Kööpenhamina. Merkillinen episodi oli, kun fysiikan Nobelilla vuonna 1919 palkittu natsimielinen Johannes Stark pyrki pilaamaan Heisenbergin maineen. Tiedeykkösessä epätarkkuusperiaatteesta, Heisenbergin elämästä ja toiminnasta natsi-Saksassa kertoo yliopistonlehtori Kimmo Tuominen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tällä kertaa lähetysavaimessa tutustumme Anssi Savosen johdolla uuteen aluekoordinaattoriin, joka tekee töitä Saksasta käsin.

Tuomas Iisalo pestattiin 34-vuotiaana keväällä 2016 Saksan koripallon Bundesliigan Crailsheim Merlinsin päävalmentajaksi. Iisalo ei onnistunut estämään putoamista sarjasta, mutta nosti Crailsheimin kaksi vuotta myöhemmin takaisin pääsarjaan. Viime kaudella koronan keskeyttäessä kauden Tuomas ja hänen veljensä Joonas Iisalon valmentama joukkue oli sensaatiomaisesti sarjataulukossa kolmantena. Lopulta Münchenissä pelatun lopputurnauksen jälkeen joukkue sijoittui 10:nneksi. Saksasta etäyhteyksin haastateltava Tuomas Iisalo avaa ohjelmassa valmennusfilosofiaansa. Miten konfliktit, päätöksentekosykli tai sotilasstrategiat liittyvät koripalloon? Entä millaista on Iisalon joukkueen pelaama kollektiivinen koripallo käytännössä ja miten sitä harjoitellaan? Väittelyissä lätkäelämäkertakirjallisuus, Ilmari Niskasen siirtouutinen ja Susijengin suhde Korisliigaan.

Tässä lähetyksessä käsittelyssä muun muassa: Ei paljon Kansanradio naurattanut, lauluja ja runoja äideille, mahtaakohan sitä vappusatasta saapua, tulossa ollaan Saksasta, karanteeni ja vanhukset, yksinäisyys, roskaaminen, tupakat ja tupakointi, entä kuka käyttää sanaa moi. Ohjelman toimittaa Aleksi Pöytäkangas. Omat mietteet ja ajatukset saa pistää purkaen Kansanradion vastaajaan numeroon 0800 154 64.

Ostan Asuntoja Podcastin vieraissa korkataan uusi maanosa, kun pääsin haastattelemaan Singaporessa asuvaa Suvi Schwabia, joka on varsinainen maailmannainen.  Tässä osassa 2 jatkettiin juttua mitä mutkia tuli rahoitukseen, kun Suvi muutti Singaporeen miten rahoitus järjestyi, kun Suvi perusti osakeyhtiön ja aloitti sitä kautta sijoittamisen miten koko asuntosalkun ja yksittäisen ostettavan asunnon velkavipu-%:t eroavat miten Suvi käyttää sekä kiinteitä että muuttuvia korkoja  saako Saksasta "ruotsalaisia" asuntosijoituslainoja mitä käytännön verkostoitumishaasteita Suvilla on, kun hän on vasta tullut ulos asuntosijoituskaapista mikä on tiktok ja mistä Ostan Asuntoja saa siihen käyttökoulutusta suosituksia Immobilien podcasteista auf Deutsch Mielenkiintoinen tarina jatkuu. Flatco, palvelu, jonka avulla hoidat toistuvat vuokranantajan rutiinit joustavasti ja tehokkaasti, tarjoaa nyt kaikki jaksot kuunneltavaksi myös SoundCloudinkautta. Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua tarjota huolettomia uusia vuokrakoteja Suomen kasvukeskuksissa? Peab on pohjoismainen yhteiskuntarakentaja, joka suunnittelee ja rakentaa tutkitusti* parhaan asiakastyytyväisyyden uusia koteja. Asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla, ne suunnitellaan toimiviksi ja rakennetaan kunnolla täyttämään sijoitusasunnon omistajien tärkeimmät kriteerit. Huolettomuutta voi halutessaan lisätä ulkoistamalla vuokrauksen luotettavalle yhteistyökumppanille. Ainoastaan avainasiakkaat saavat tiedon asuntosijoittajille suunnatuista erikoistarjouksista. Käy liittymässä helposti osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas.  Lue Peabin sivuilta: Asuntosijoittaminen uudiskohteisiin Lisätietoa mainituista lähteistä, podcastin vieraasta ja hänen ajatuksistaan: Gary Keller, Jay Papasan – The Millionaire Real Estate Investor 2005; Adlibris Nidottu, Adlibris E-kirja, Amazon Kirja, Audible Napoleon Hill - Think and Grow Ritch; Adlibris Pokkari, Adlibris E-kirja, Audible, Suomeksi Adlibris David Schwarz. - The Magic of Thinking Big; Adlibris Pokkari, Adlibris Sidottu, Audible Darren Hardy - The Compund Effect; Adlibris Pokkari, Audible  Scribd kirjoihin Overcast podcastien kuunteluun iOS -ympäristössä Thomas Knedel - Immopreneur Podcast ja nettisivut Immostories mit Babs und Max Podcast Instagram bookoffinance “Let us rise up and be thankful, for if we didn't learn a lot today, at least we learned a little, and if we didn't learn a little, at least we didn't get sick, and if we got sick, at least we didn't die; so, let us all be thankful.” – Buddha. Suvi Schwab Instagram, TikTok, LinkedIn Suvi Kasvussa -blogin haastattelussa Uusi sijoitusasuntojen markkinapaikka: Oletko usein ajatellut, että saisipa asuntoilmoituksesta kaikki asuntosijoittajalle tärkeät tiedot ilman, että niitä täytyy nyhtää sieltä täältä jyvä kerrallaan. Vielä hienompaa olisi, jos myyntimateriaali olisi tehty asuntosijoittajia varten. Kerrankin asuntoilmoitusta lukiessa saisi riittävästi tietoa asunnosta ja vielä niin, että tärkeimmät tiedot olisi tuotu heti ensimmäisenä esille. Ajattele, jos “Sopii sijoitukseen” ei olisi myyntilause jossain satunnaisessa ilmoituksessa vaan jokainen listattu asunto sopisi lähtökohtaisesti asuntosijoittajalle. Lopeta ajattelu, käy tutustumassa kauppa.sijoitusasunnot.com  ja liity uudelle sähköpostilistalle. Tämän markkinapaikan sähköpostilista on eri lista kuin normaali sijoitusasunnot.com-lista    Miljonääriksi asuntosijoittamisella – osa 1 ”Ajattele miljoonaa” – Blogi #174 Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä

Meet Turun IT-talot sarjassa vieraana Three Point Consulting! Yrityksen perustajista Robert Siipola ja Tuomas Tammero kävivät studiolla kertomassa tuoreesta yrityksestään Three Point Consultingista. Yrityksen tarina alkoi syyskuussa. Minkälaista on, kun neljä yliopistossa toisensa tavannutta kaverusta lähtevät perustamaan yritystä? Tarina on ainutlaatuinen, sillä Robert ja Tuomas ovat palanneet takaisin Turkuun Ruotsista ja Saksasta. Mikä sai heidät palaamaan rakkaaseen kotikaupunkiimme?

Euroopan parlamentin vaalit on käyty: mikä on vaalien tulos ja merkitys? Mikä on politiikan suunta Euroopan unionissa ja Euroopan parlamentissa eurovaalien jälkeen? Politiikkaradion eurovaaliextrassa Euroopan parlamentin vaalien tulosta analysoivat tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta, Strasbourgin ja Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Niilo Kauppi, populismitutkija ja valtio-opin yliopistolehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta, sekä politiikan tutkija Mikko Kuisma Tübingenin yliopistosta Saksasta. Politiikkaradion eurovaaliextran toimittavat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Monessa Euroopan maassa pohditaan, miten äskettäin tulleet turvapaikanhakijat ja siirtolaiset saataisiin paremmin integroitua yhteiskuntaan. Yksi tapa on saada heidät nopeasti työelämään. Tästä on hyviä esimerkkejä Saksasta, jossa noin neljäsosa vuonna 2015 tulleista on töissä. Ohjelmassa käydään Frankfurtissa ja keskustellaan turvapaikanhakijoiden työllistymisestä myös Suomessa mm. Start Refugees verkoston työntekijöiden kanssa. Ohjelman toimittavat Anna Saraste ja Sari Taussi. Kuva: Lukas Rapp

Sähkeuutisia ja jännäriparhautta on tarjolla uusimmassa Jumikemut jaksossa! Haloo!:ssa jutellaan peräti kolmesta ajankohtaisesta aiheesta: Suomen ensimmäisestä IMAX-teatterista (OLI JO AIKAKIN!), Leijonakuningas-live-action-animaation trailerista (AAACHIKAVENJAA!) ja sarjakuvalegenda Stan Leen kuolemasta (EXCELSIOR!). Jakson pääaiheena on brittiohjaaja Steve McQueenin uusi elokuva Widows, jossa Viola Davisin johtama leskijoukko päättää toteuttaa kuolleiden miestensä viimeisen suunnitelman. Puhetta McQueenin urasta ja aiemmista elokuvista sekä uuden elokuvan kepeistä ja kipeistä teemoista. Loppuun totutusti Sweet Chili Dippi -suosituksia, jossa tällä kertaa epookkisarja Saksasta ja villin lännen meininkiä Amerikan Yhdysvalloista. Tuu mukaan, nää on kivat kemut!

Karkeakarvainen kettuterrieri Sakke hurmaa tuttavansa pitkillä ripsillään ja näyttelytuomarit ylväällä olemuksellaan. Mikkeliläisen Paavo Tervosen luona Sakella on oma huone, jossa näyttelyjä ennen käy trimmauksen ja laittautumisen hulina. Kaksi ja puolivuotias Sakke on esiintynyt ansiokkaasti näyttelyissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Saksasta kotoisin oleva Sakke on rento heppu, joka on kämppisenä on melkein yhtä luonnikas kuin ihminen. Toimittaja Riikka Rahi. Äänisuunnittelija Kai Rantala ja sirkustirehtöörin ääni Pekka Savolainen.

Verkoston voimalla tuodaan valta takaisin alkutuottajalle. Miksi luonto, eläimet ja ihmiset sairastavat nykyään? Miksi pellot menevät huonoon kuntoon? Mihin katosi lapsuuden maaseutuparatiisi leppäkerttuineen ja kastematoineen? Pitääkö saada tuhat lehmää, vai voisiko elannon tienata jopa kolmella Kobe-tasoisella? Terveyttään tai maata hoitava ihminen on uudessa "hierarkkiassa" ylimpänä, ei enää kasvoton kemikaalimyönteinen koneistosysteemi. Hierarkkian korvaa verkostot jotka syntyy molemminpuolisesta halusta, kiinnostuksesta, inspiraatiosta ja arvostuksesta. Sinun uniikkia tuotetta arvostava unelma-asiakas voi löytyä vaikka Saksasta.

Suomen Turku isännöi tässä viikonvaihteessa kahden vuoden välein vietettäviä Kirkkopäiviä. Idea päivien vietosta on peräisin Saksasta, jossa tapahtuma on satoja tuhansia osallistujia kokoava, huomattava yhteiskunnallinen tapahtuma. Järjestäjät markkinoivat päiviä värikkäänä ajankohtais- ja kuttuuritapahtumana. Mutta kuuluuko päivillä kansankirkon syvät sydänlyönnit vai onko koolla kirkollinen sisäpiirisääty? Horisontti on paikan päällä Turussa. Toimittajina ovat Ville Talola ja Samuli Suonpää.

Rytmikäs musiikki tervehtii avajaisvieraita Helinä Rautavaaran uuden museon ovella. Meneillään on taistelutanssi capoeiran roda eli tanssirinki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osallistujia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kielisoitin berimbaulla soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikkunoiden vehreä kasviteema tuo aavistuksen trooppista Brasiliaa Tapiolan maaliskuiseen betonimaisemaan The post Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa appeared first on AntroBlogi.

Autokuume iski #rahapodin juontajiin ja nyt varaillaan jo lippuja autonhakumatkalle Saksaan. Mitä kaikkea auton haussa kannattaa huomioida ja onko se vaivan arvoista, varsinkin jos autovero poistuu Suomessa? Käsittelyssä myös kuulijakysymyksiä aiheista kuten rinnakkaisvaluutat ja downshiftaus. Jakso julkaistu 19.1.2017

Biniyam Schelling on elävä esimerkki siitä, että kansalaisuuden käsite on luonteeltaan kyseenalainen. Kokkolassa syntyneen, viisivuotiaana perheensä kanssa Helsinkiin muuttaneen Biniyam Schellingin elämä pyörii musiikin ympärillä. Aloitin viisitoistavuotiaana kavereiden kanssa tekemään musiikkia huvin vuoksi. Kun huomasin, miten kaverit siitä tykkäsivät, innostuin jatkamaan. Nykyään teen alternative hip hop/pop -suuntaista musaa, Schelling kertoo.Unelmani tulevaisuudessa on tehdä musiikkia työnä, ja mahdollisuus vaikuttaa taiteen kautta. Muusikko Biniyam SchellingVedellä hiukset suoriksiSchellingin vanhemmat ovat tulleet aikanaan Suomeen opintojen perässä - äiti on Etiopiasta ja isä Saksasta. Kotikieleni ovat suomi ja englanti. Pienenä puhuttiin myös saksaa ja amharaa, mutta ne jäivät, Schelling toteaa.Identiteettiin liittyvät seikat ovat mietityttäneet Schellingiä pienestä pitäen: Tarhasta kerran kotiin tullessani olen mennyt suoraan vessan lavuaarin ääreen ja yrittänyt vedellä suoristaa hiuksiani. En kuulemma halunnut, että minulla on kiharat hiukset.Suomalaisuuden dilemmaBiniyamin on vaikeaa vastata, onko hän suomalainen. Aikaisemmin en ole ajatellut, että vaikka olisi aina asunut Suomessa ja puhuu suomea, ei välttämättä ole suomalainen, vaan silti ulkomaalainen, Schelling miettii.Suomalaisessa yhteiskunnassa oman erilaisuuden kanssa eläminen on aaltoillut: Toisinaan asiaan ei kiinnitä huomiota ja toisinaan se on painanut enemmänkin mieltä.Joskus on ollut aikoja, jolloin olen ajatellut olevan helpompaa olla suomalainen.Muusikko Biniyam Schelling Korostetaan myös sitä, että on puoliksi jotakin.Suhtautuminen ulkomaalaisiin heittelehtii Pakolaisten myötä Schelling kokee, että yhteiskunnallinen keskustelu on mennyt äärimmäisyyksiin: Kaikki ulkomaalaiset leimataan yhdeksi ryhmäksi yleistäen.Ihmiset eivät ole fiksuja, mitä tähän asiaan tulee.Muusikko Biniyam SchellingVaikka ilmapiiri kiristyy ja rauhoittuu vaihdellen, Schellingin mielestä ihmisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kuitenkin tullut jonkin verran avoimemmaksi. Monikulttuuristen äänien lisääntymisen muusikko näkee luonnolliseksi kasvuksi. Suomalaisuus-käsitteen muuttumista tapahtuu enemmän tai vähemmän. Vertailukohdat pääkaupunkiseutu ja muu Suomi hankaloittavat yleiskuvan luomista, mutta muuttumista tapahtuu, Schelling pohtii. Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Näinä päivinä vietetään Rauman kaupungin syntymäpäivää. Huhtikuun 15. päivänä 1442 Rauman porvarit saivat samat oikeudet harjoittaa kauppaa, mitä Turun porvareilla jo oli. Silloin viimeistään alkoi Rauman kansainvälistyminen, jonka yksi seuraus oli Suomen oloissa vallan persoonallinen murre, jota raumalaiset mielellään kutsuvat kieleksi. Ilmaisu kieli saattaa kuulostaa yhden kaupungin puhetavalle ylimieliseltä, mutta tavallaan se on hyvin perusteltavissa. Sana murre viittaa murtamiseen, jonkin ehjän särkemiseen. Mutta aikoinaan kun suomen murteita alettiin puhua, ei ollut mitä murtaa, koska meidänkin kirjakielemme on vasta myöhempien aikojen tekemällä tehty rakennelma. Kun kaikkien suomalaisten tasapuolisesti ymmärtämä kirjakieli saatiin kehitettyä, sitä haluttiin suojella eri alueiden puheenparsilta ja siksi murteet olivat lehdissä tiukasti kielletty. Muutos asiaan koitti vasta vuonna 1898, kun raumalaisen Purjehdusseura Ahdin lehdessä ilmestyi 38-vuotiaan kaupunginlääkäri Frans Hjalmar Nordlingin rauman murteella ja nimimerkillä Hj. Nortamo kirjoittama ”jaaritus” nimeltään Pikkukaupungin tapahtumia: Antonin päivä. Juttu oli ilmeisen pidetty, koska Nortamo kirjoitti lisää jaarituksia. Hilpeät jutut rohkaisivat muidenkin murteiden taitajia kirjoittamaan lehtiin murrepakinoita, joista tuli lehtien vakiotavaraa. Saattaisikin luulla, että viime vuosien murreinnostus olisi muistumaa näiltä ajoilta, mutta viimeisin murrejulkaisujen idea tulikin meille Saksasta. Vuonna 1997 Aku Ankan toimituspäällikkö Paula Antila kävi Ranskassa Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla ja ihastui siellä saksan eri murteille käännettyihin Asterix-sarjakuva-albumeihin. Jo samana vuonna ilmestyikin savoksi käännetty Opeliksin orjalaeva, joka myi huimat yli 100 000 kappaletta. Siitä lähtien eri murteille on käännetty Asterixin lisäksi Aku Ankkaa, maailman rakkausrunoutta, katekismusta ja ties mitä. Mutta mistä Rauman giäl on meille Länsi-Suomeen tupsahtanut? Mitkä ovat giälen tyypillisimmät tunnuspiirteet? Miksi raumalaisia pidetään niin hauskoina? Nortamo-Seoran gapteen Markku Toivonen vastaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula

Nokian osti omia osakkeita vuosina 2003–2008 19 miljardilla eurolla ja mitätöi ne. Teleyhtiö Sonera osti Saksasta ja Italiasta kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkotoimilupia eli pelkkää ilmaa vuoden 2000 huutokaupoissa 4,3 miljardilla eurolla. Teollisuuden Voima (TVO) tilasi ydinvoimalan ranskalaiselta Arevalta. Ydinvoimalan piti olla valmis vuonna 2009. Voimalan alkuperäinen hinta-arvio oli 3 miljardia euroa. Ydinvoimala on vielä kesken ja arvioidaan, että ydinvoimala maksaa ainakin 8–8,5 miljardia euroa, jolloin Olkiluoto 3 olisi valmistuessaan maailman kallein rakennus. TVO:n takana olivat ydinvoimalapäätöstä tekemässä kaikki Suomen suurimmat teollisuusyhtiöt Stora Enso, UPM ja Fortum. Näiden yhtiöiden kirkkain johto on ollut siis TVO:n hallintoelimissä ydinvoimalakauppaa tehtäessä. Miten näin nerokas talousosaaminen voi johtaa näin surkeaan lopputulokseen? Onko käynyt niin, että dynaamisuus jalostui vauhtisokeudeksi, rohkeus piittaamattomuudeksi ja itseluottamus arroganssiksi? Johtajien valmentaja Pekka Seppäsen mukaan suomalaisten vitsaus on ajatella niin kuin kuuluisi ajatella ja olla sitä mieltä mitä muutkin ovat ja tehdä samalla tavalla kuin kaikki muutkin tekevät, eli olla moitteettomia. Suurin osa virheistä johtuu siitä, että seurataan muotia tai jollain muulla tavalla koetetaan noudattaa odotuksia, joita kenties ei ole edes olemassa. Yksittäisistä virheistä suurin on se, että ei käytetä omia aivoja, päätellä itse mikä olisi viisainta ja toimita sen mukaan. Pekka Seppänen muotoilee, että ilman onnea ei pärjää kukaan, mutta menestymiseen tarvitaan myös omistautumista ja iloa. Megaluokan mokille motiiveja etsii erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto.

Eurooppaan saapuvat turvapaikanhakijat haluaisivat mahdollisimman nopeasti kiinni töihin ja muuhun normaaliin elämään. Mutta miten satojen tuhansien tulijoiden kotoutuminen käytännössä onnistuu? Kokemuksia Ruotsista ja Saksasta. Lisäksi professori Robert Putnamin ajatuksia siitä, kuinka maahanmuuttajat ja heitä vastaanottavat yhteiskunnat voivat sopeutua toisiinsa. Johanna Numminen juontaa. Kuva: EPA/Peter Steffen

Torstaina 16.7. Timo Virtalan vieraana Nonviolent Peaceforcen johtokunnan jäsen Outi Arajärvi Saksasta. Aseetonta rauhanturvaamista Etelä-Sudanissa, Filippiineillä, Etelä-Kaukasuksella ja Burmassa tekevä Nonviolent Peaceforce ja ylipäätään rauhanaktivismin tila Saksassa.

Huomenta Ruotsin aamun vieraana on Syster Solin videolla esiintyvä suomalainen romaninainen Sonja Svart. Perjantaiaamun aiheita: - Perinteinen suomalainen valtionyhtiö Rautaruukki on siirtymässä ruotsalaisomistukseen - MM-kisojen puolivälierät alkavat tänään Ranska-Saksa ottelulla. Millaiset ovat kisatunnelmat näissä maissa? - Gävlessä suomenkielinen pedagogi Södergårdenin esikoulussa ei ole lisännyt kiinnostusta esikoulua kohtaan suomenkielisten lapsiperheiden parissa - Kuulemme, mitä uutta on luvassa Axevallan kesätapahtumassa tänä vuonna - Erik Regnström raportoi politiikan superviikolta Almedalista. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Leena Lehtolainen ei halua kutsua itseään Suomen dekkarikuningattareksi. Tästä huolimatta Finska Pinnar uskoo hänen kertojataitoihin ja pistää hänet (ja juontajat) sepittämään live-dekkaria lähetykseen! Leenan kirjojen julkaisuoikeudet ovat myyty yli 25:lle kielelle, ja kirjoja on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Lukijoita on löytynyt etenkin Saksasta. Hänen tunnetuin kirjallinen hahmo on rikospoliisi Maria Kallio, mistä tehtiin suosittu tv-sarja vuonna 2003. Pääroolissa nähtiin näyttelijä Minna Haapkylä. Finska Pinnarin haastattelussa Leena kertoo myös punktaustastaan ja taitoluistelukiinnostuksestaan. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter. PÅ SVENSKA: Sverigeaktuella deckarförfattaren Leena Lehtolainen besöker Finska Pinnar.