Podcasts about unkarissa

Oskar Dirlewanger (1895-1945) komensi toisen maailmansodan aikana Waffen-SS:n pahamaineisinta yksikköä. Yksikkö tunnetaan yleisimmin nimillä Sonderkommando Dirlewanger, SS-Sturmbrigade Dirlewanger tai 36. Waffen-SS-divisioona. Tämä rikollisista koostunut ja johtajansa mukaan nimetty yksikkö syyllistyi lukemattomiin sotarikoksiin Valko-Venäjällä, Puolassa, Slovakiassa ja Unkarissa.Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.comLähteet: Douglas E. Nash Sr. - The Defeat of The Damned - Destruction of the Dirlewanger Brigade at the Battle of Ipolysag 1944 (2023)Christian Ingrao - The SS Dirlewanger Brigade: The History of the Black Hunters (2011)https://en.wikipedia.org/wiki/Oskar_Dirlewangerhttps://fi.wikipedia.org/wiki/Erillinen_pataljoona_21https://www.ifz-muenchen.de/heftarchiv/1962_3_2_auerbach.pdf

Unkaria on viime vuosina seurattu tiiviisti niin Suomessa kuin maailmalla maan EU:ta ja demokratian perusperiaatteita haastavan politiikan vuoksi. Pääministeri Viktor Orbánin johtama autoritäärinen hallinto on lähentynyt muun muassa Venäjän ja Kiinan kanssa, mikä on horjuttanut EU:n sisäistä dynamiikkaa ja aiheuttanut kitkaa jäsenmaiden välillä. Heinäkuusta 2024 lähtien Unkari toimii jo toista kertaa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajakausi on alkanut jännitteisesti Orbánin vieraillessa loppukesästä Kiovassa ja Moskovassa. Syksyn ensimmäisessä podcast-jaksossa käsitellään Unkarin politiikkaa ja kulttuurisia kiistoja. Kulttuuri ja politiikka nivoutuvat kaikkialla yhteen, niin myös Unkarissa. Historialtaan rikas Keski-Euroopan maa mieltää itsensä idän ja lännen väliin, tunnetaan rakkaudestaan kirjoihin, ja on koti lukuisille kulttuuris-poliittisille kiistoille, joita Orbánin hallintokin käyttää hyväkseen politiikassaan. Millainen maa Unkari siis oikeastaan on, ja millä tavalla sen kulttuuri ja historia näkyvät nykyhetken politiikassa? Mikä rooli kulttuurielämällä on Orbánin Unkarissa, ja millä tavalla Unkari puhuttelee laitaoikeistoa yli kulttuuristen rajojen? Asiantuntijavieraina jaksossa Annastiina Kallius, antropologian tutkijatohtori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista ja Johanna Osváth, kirjallisuuskriitikko ja kulttuurilehti Nuoren Voiman päätoimittaja. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Jalmari Sarla.

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Miten kuopiolainen kokoomusnuori päätyi opiskelemaan filosofiaa Tampereelle? Mitä on liberalismi ja mitä se ei ole? Mitä eroa on sanalla liberaali Euroopassa ja Yhdysvalloissa? Pitkän uran kärkipoliitikkojen avustajana tehnyt Romakkaniemi kertoi harmaiden eminenssien vallasta ja siitä, mikä erottaa poliitikon taustavaikuttajasta. Entä mikä on Euroopan unionin tulevaisuus? Onko Euroopalla mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuudessa vai tuleeko meistä pelkkä ulkoilmamuseo, kun Yhdysvallat ja Kiina porskuttavat ohitsemme? Mikä on mennyt pieleen Unkarissa ja miksi? Juho jakoi myös taloustietoa runoilijalle: Mitä Keskuskauppakamari oikein tekee ja kuka sen maksaa? Miten Suomen surkeassa jamassa oleva talous saadaan kuntoon? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

McLaren näytti nopeutensa Unkarissa, mutta tallimääräyssekoilut vesittivät hieman hienoa voittoa. Joonas ja Janne käyvät läpi dramaattiset tapahtumat - myös Verstappenin kiukuttelut - sekä muut kisan tärkeimmät puheenaiheet.

Sisäpolitiikan kohut ovat velloneet tänä keväänä Unkarin pääministerin Viktor Orbanin lähipiirissä. Orbanin sisäpiiriin lukeutuvan presidentin ja oikeusministerin erot lastenkotiskandaalin saattelemina ovat olleet vakava isku valtapuolue Fideszin maineelle. Myös Unkarin viivytystaistelu Ruotsin Nato-jäsenyydestä on ohi. Onko Orbanin valtapiiri Unkarissa murenemassa? Kaventuuko Orbanin geopoliittinen liikkumatila Euroopassa? Onko Euroopan pahaksi pojaksi tituleerattu, Venäjä-mielisenä tunnettu Orban, presidentti Vladimir Putinin marionetti Euroopassa? Unkarin ulko- ja sisäpolitiikasta keskustelvat tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta, sekä Turun yliopiston dosentti Heino Nyyssönen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tulee kaksi vuotta. Kokemuksia Ukrainasta välittävät Maxim Fedorov Kiovasta ja Pauli Lahti Kramatorskista Mitkä ovat olleet Venäjän hyökkäyksen käännekohtia ja mitä ratkaisuvaihtoehtoja sotaan on jäljellä? Arvioimassa Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ja sotataidon laitoksen pääopettaja Jarmo Mattila, MPKK. Yhdysvallat miettii Ukrainan tukemista. Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Hallitus uudistaa työrauhalakia. Mitä tapahtuu työntekijöiden lakko-oikeudelle? Keskustelemassa työehdot-osaston johtaja Heli Puura, SAK sekä lakiasiainjohtaja Markus Äimälä, EK. Miten Ruotsin Nato-hakemus etenee Unkarissa? Kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen raportoi Budapestista.

Kiina dominoi vihreän siirtymän teknologioita aurinkopaneeleista akkuihin. EU:n vihreä siirtymä eli irtautuminen fossiilienergiasta nojaakin vahvasti Kiinaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan EU on vähintään vuosikymmenen Kiinaa jäljessä, mutta kiveen hakattu ei Kiinan valta-asema ole, kunhan Eurooppa alkaa ripeästi kehittää omaa tuotantoaan. Ohjelmassa käydään myös Unkarissa, jonne valmistuu parhaillaan Euroopan suurin akkutehdas, tosin kiinalaisvoimin. Lisäksi kuullaan, miten Suomi voisi parantaa omaa huoltovarmuuttaan kriittisissä raaka-aineissa. Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Unkarissa parlamentti käsittelee Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointeja. Joko Nato-juna nytkähtää eteenpäin? Unkarista raportoi Nato-erikoistoimittajamme Mika Hentunen.  Onko Unkarin Nato-ratifiontien hidastelussa kyse vain teatterista? Voiko Orban vaatia jotain vastineeksi Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinneista? Keskustelemassa väitöskirjatutkija Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta sekä dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.  Jäämeren rannalla Norjan Kirkkoniemessä kokoonnutaan keskustelemaan arktisesta alueesta, Pirjo Auvinen raportoi. Muuttunut turvallisuusympäristö, ilmaston lämpeneminen - kuinka arktinen alue voi vastata ongelmiin, joita se kohtaa? Keskustelemassa apulaisjohtaja Samu Paukkunen Ulkopoliittisesta instituutista sekä arktisen neuvottelukunnan pääsihteeri Nina Brander. Kauppa ja liikennettä rajakaupungeissa. Kiinan ja Venäjän rajalta Heihen kaupungista raportoi kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Tämän päivän jaksossa keskustellaan hiukan perusteellisemmin siitä, mitä ihmettä Ruotsin ja Suomen Nato-hakemusten ympärillä nyt oikein tapahtuu Turkissa ja Unkarissa – ja mistä koko vyyhdissä on pohjimmiltaan kyse. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Pekka Mykkänen. Tämä podcast julkaistiin 25.1.2023. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Pelastaako työperäinen maahanmuutto harmaantuvan Suomen? Miten kotouttaminen on onnistunut? Vieraana on maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen. Millaista peliä Unkarin johtaja Viktor Orban pelaa? Miten media laitettiin urbanilaiseen kuriin? Yliopistonlehtori dosentti Katalin Miklossy analysoi demokratian kriisiä Unkarissa.

Suomessa ja Ruotsissa odotetaan kiihkeästi, että maiden Nato-jäsenyys vahvistettaisiin myös Turkissa ja Unkarissa. Mutta voiko Nato-Suomi luottaa siihen, että muut jäsenvaltiot antavat sotilaallista apua, jos sitä todella tarvitaan? Mitä kaikkea Suomen pitää tehdä sen eteen, että yli 30:n valtion liitto varmasti puolustaa meitä? Millaisia uusia velvollisuuksia Suomelle lankeaa Naton jäsenenä? Kuinka Suomen armeijan arki muuttuu Nato-jäsenyyden myötä? Vieraina ovat politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E J Penttilä.

Venäjä kiihdyttää hyökkäystä. Kreikassa putosi lentokone. Unkarissa on mielenosoituksia. Kalle Rovanperä voitti Viron MM-rallin. Sää on maanantaina poutainen.

Unkarin jälleen vaaleissa uudelleen valittu pääministeri Viktor Orbán on kritisoinut julkisesti jatkuvasti monin tavoin EU:ta. Mutta vaikka unkarilaiset kannattivat nyt vaaleissa Orbánia todella vahvasti, niin EU:n kannatus on Unkarissa paljon isompaa kuin EU-maissa keskimäärin. Mutta miten heikosti Unkarin oppositio saa näkökulmansa nykyään esiin julkisuudessa? Miltä ylipäänsä vaikuttaa Unkarin demokratian tilanne? Ja miltä näyttää nyt Unkarin tilanne EU:ssa Ukrainan sodan aikana, kun Orbán kuitenkin haluaa ostaa energiaa Venäjältä ja muutenkin pitää Venäjään yllä lämpimiä suhteita? Näistä asioista puhuu yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut ovat näyttäneet tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Unkarin vaalien asetelmista ja taustoista ovat keskustelemassa ovat itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklóssy ja väitöskirjatutkija Annastiina Kallius. Vetäjänä on ulkomaantoimittaja Sara Vainio Helsingin Sanomista. Videoyhteydellä mukana Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/MB_LDc4_eP4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 29.3.2022.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sähköistänyt Unkarin vaalikamppailun. Oppositio käyttää lyömäaseenaan pääministeri Viktor Orbánin likeistä suhdetta Putiniin. Orbán yrittää häivyttää Kreml-kaveeraamistaan ja markkinoi itseään rauhan takuumiehenä. Ohjelmassa käydään Unkarissa kuulemassa sekä Orbánin että opposition tukijoita. Unkarin vaalituloksella on merkitystä myös Suomelle, sillä Orbán voi suhtautua asiantuntijan mukaan penseästi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenhakemukseen. Ohjelman toimittavat Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tutkija Katalin Miklóssy tietää omakohtaisesti, kuinka Orbánin propagandakoneisto toimii Unkarissa.

Unkarin istuva hallitus haluaa kirjoittaa maan historian uusiksi. Pääministeri Viktor Orban aikoo palauttaa maan menneiden aikojen suuruuden nykyhetkeen. Tätä varten rakennetaan uusi kansallinen identiteetti, mihin poimitaan positiivisia kertomuksia Unkarin lähihistoriasta. Siihen eivät mahdu historian tapahtumat, jotka ovat Unkarille kiusallisia ja kielteisiä. Näitä ovat toisen maailmansodan juutalaisvainot, aktiivinen veljeily natsien kanssa tai kommunistisen diktatuurin todellinen luonne. Moniääninen Eurooppa -sarjan ohjelmassa vieraana on Keski-Euroopan poliittisen historian tutkija Peter Apor. Ohjelman on Budapestissa toimittanut Risto Majaniemi. Tuottaja, editoija ja lukija on Jorma Mattila.

Itävallassa on tiukka koronasulku rokottamattomille. Italiassa ja Ranskassa rokotuspakko koskee hoitohenkilökuntaa. Kreikassa, Unkarissa, Iso-Britanniassa ja Saksassa joko kaavaillaan samaa muutosta, tai se on tehty. Italiassa työpaikalle ei ole asiaa ilman koronapassia, tai -testiä. Ovatko pakkorokotukset tai koronapassivaatimuksen laajentaminen mahdollista Suomessa? Mitä Suomen perustuslaki sanoo: painaako rokottamattomien valinnanvapaus yli haittojen? Keskustelemassa ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sekä kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ei rahaa laiskoille italialaisille! sanoo suomalainen. Olemme ansainneet joka pennin! vastaa italialainen. Näin voisi kärjistetysti kuvata nationalististen oikeistopopulistien keskustelua eurooppalaisesta yhteistyöstä. Siitä kokoontuvat jaksossa puhumaan Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen ja ulkomaantoimittaja Satu Helin. Päällimmäisenä pyörii kysymys, miksi menestyneet kansallismieliset populistipuolueet eivät ole saaneet juurikaan valtaa EU:ssa – saati hajottaneet sitä. – Kun yhdistävä arvo on kansallinen itsekkyys, on vaikea tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa, Satu kuvaa. Nationalistipuolueet ovat erimielisiä niissäkin kysymyksissä, jotka heitä yhdistävät. Kenen tehtävä on pysäyttää maahanmuutto ja minne? Vastaus on Italiassa eri kuin Unkarissa. Jenny pohtii, voisiko isojen johtajaegojen joukosta nousta megaego, joka kokoaisi Euroopan laitaoikeiston yhteen. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Yhä useampi eurooppalainen on monikielinen. Myös EU tukee kielten moninaisuutta ja oppimista. "Monikielisyys on ihmiskunnan normaalitila. Katson kielten maisemaa samalla tavoin kuin puutarhaani", sanoo professori ja runoilija Johanna Domokos. Hän opettaa monikielistä kirjallisuutta yliopistoissa Saksassa, Unkarissa ja Romaniassa. Ohjelman on Transilvaniassa toimittanut Sabira Ståhberg. Sarjan tuottaja, lukija ja editoija on Jorma Mattila.

Taistelu seksuaalisista vapauksista kokoaa Unkarissa samalla hallituskriittistä kansanliikettä. Unkarin hallitus on säätänyt useita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia kaventavia lakeja. Kiistellyin on laki, joka niputtaa homoseksuaalit ja pedofiilit yhteen. "Hallituksen uudet homolait ovat tuoneet monenlaiset liberaalisti ajattelevat unkarilaiset taistelemaan vapautensa ja perusoikeuksiensa puolesta." Näin sanoo Adám Kanicsár, homoseksuaali ja aktiivinen sateenkaariyhteisön jäsen. Toimittajana Budabestissa on Risto Majaniemi. Ohjelman tuottaja, editoija ja lukija on Jorma Mattila.

Jyrki Palmi haastattelee Aarne Törmästä, joka on tehnyt vaimonsa kanssa lähetystyötä Unkarissa. Millainen maa Unkari on? Millaista lähetystyö on maassa?

Knuppikin pääsee kohta kesätauolle. AlphaTauri valmiina pitämään kuskinsa myös ensi kaudella. Williams sanomassa morot maksukuskeille, onko viimeinen kausi Latifille? Testipäivät on kohta saatu esittelyä vaille valmiiksi, mutta sitä ennen on hyvä vilkasita dokumentti Kerpenin rehtorista. Unkarissa on tutut kollit seinässä harjoituksissa. Aloittiko Hamilton ruman pelin jo aika-ajossa vai kävelikö Red Bull omaan miinaan? Viitasudella oli lähdössä polkimet sekaisin, mutta ei Seiväs kalpene rinnalla. Nukkuiko Mercedes taas onnensa ohitse? Kenelle jaetaan kunniamaininnat ja ketkä vedetään kölin alta? Lopussa vetokisan sekä Fantasyn tulokset. Kuuntele loppuun asti, sillä siellä saattaa olla myös jotain sulle! Vitsillä ulos, Vamos! Tost haluaa Pierren ja Yukin 2022 (02:34) Williamsilla ei tarvetta maksukuskeille (10:14) Schumacher-dokumentti syyskuussa (18:55) Kauden 2022 testipäivät (21:14) Aika-ajot: Hamiltonin kikkailu, Sainz seinään (27:32) Kisa: Keilaajat Vale&Lance, Mercedeksen mokailut, Alonson taistelu, Vettelin hylkäys (41:50) www.shikaani.fi www.instagram.com/shikaani www.twitter.com/shikaani discord.gg/YhtkYUs fantasy.formula1.com/league/5717 https://reddyshop.co/shikaani/

Unkari saa Euroopan Unionilta paljon rahaa, mutta ei suostu sitoutumaan EU:n arvoihin ja oikeusvaltioperiaatteisiin. Fidesz-puolue ja pääministeri Viktor Orban hallitsevat Unkaria parlamentin enemmistöllä. Media on enimmäkseen hallituksen käsissä. Oppositio on hajanainen ja sen toimintaa vaikeutetaan järjestelmällisesti. Mitä Unkarissa on tapahtunut ja tapahtumassa? Mihin Viktor Orbanin valta perustuu? Miksi sosialismin kokenut kansakunta alistuu uudestaan autoritaariselle hallinnolle? Roman Schatzin vieraina ovat Aleksanteri-instituutin Itä-Euroopan tutkija Katalin Miklóssy ja dosentti Heino Nyyssönen.

Vaihtaako Vettel punaisen pinkkiin? Minkälainen sinetti saadaan Racing Pointille aikaiseksi? Valtterilla polttelee lähtöviivalla, oliko kyseessä varaslähtö? Verstappen ratavallista podiumille. Sakotettiinko Haasia neroudesta vai tyhmyydestä? Taktiikat syynätään edestä, takaa, alhaalta ja päältä. Veikkaukset tarkastetaan, Fantasyn voittajat ilmotetaan ja paska vitsi ilmoille lasketaan. Ajankohtaista: Vettel, Williams, RP, Haas (03:21) Unkarin aika-ajojen topit ja flopit (17:58) Verstappen & Red Bullin huippusuoritus (27:57) Bottaksen startti pilasi kisan (34:56) Kenelle kenkää Ferrarilta? (43:27) Varikkostrategiat (51:22) Suomen ajankohtaisimman Formula 1 -podcastin löydät myös sosiaalisesta mediasta! www.twitter.com/shikaani || facebook.com/shikaanif1 || www.shikaani.fi

Unkarissa käytössä kovat keinot ja uudet lait koronan varjolla - onko tässä EU:n ensimmäinen diktatuuri? Haastateltavana Unkarin tilanteeseen perehtynyt Turun yliopiston valtio-opin dosentti Heino Nyyssönen. Nyyssönen ihmettelee, miksi koronan perusteella on muun muassa laitettu sotilaat valvomaan sairaaloita ja ilmoitettu kiinalaisrahoitteinen projekti salaiseksi Unkarissa. Unkarin kansallismielisen hallituksen pääministeri Viktor Orban on ajanut koronan varjolla poikkeslain, joka antaa hallitukselle vallan ohi parlamentin. Tälle laille ei ollut alunperin päättymispäivää, mutta sen jälkeen kun EU:sta tuli kovaa kritiikkiä, Orban kertoi, että poikkeuslaki voitaisiin purkaa toukokuun lopulla. "Tämä on Orbanin päätettävissä milloin kriisi on ohi, ja tämä on hyvin ongelmallista," Nyyssönen sanoo. Unkarin tilanteessa on tapahtunut suuria muutoksia jo ennen korona-kriisiä. "Jos katsotaan tilannetta 10 vuoden perspektiivissä, Unkarin demokratia on jatkuvasti heikentynyt. Lehdistönvapaus on romahtanut tuona aikana. Fidezin tullessa valtaan Unkarin oli lehdistönvapausindeksissä sijalla 23 ja tällä hetkellä sijalla 89", Nyyssönen kertoo. "Kysymys on järjestelmällisestä demokratian heikentämisestä", hän toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Unkarissa toimivan Keski-Euroopan yliopiston CEU:n vararehtori Eva Fodor näkee koronakriisin varjolla maahan säädetyllä kiistellyllä poikkeustilalla kaksi mahdollista loppua. Joko Unkarista pysyvästi yhden puolueen valtaan tukeutuva autokratia - tai sitten poikkeustila johtaa hallitsevan kansalliskonservatiivisen Fidesz-puolueen vallan romahtamiseen. Fodorin mukaan koronakriisi on iskenyt Unkarin talouteen niin kovaa, että maaseudulla nähdään jo nälkää. Ohjelman on toimittanut Risto Majaniemi. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila

Entinen rekkakuski, nykyinen projektityöntekijä kertoo Judithin elämästä, joka on mukana evankeliumin levittämisessä Unkarissa. Kansanlähetyksen työntekijöiden rukouskirjeet sisältävät kertomuksia kentiltä. Voit tilata kirjeitä seuraavista linkeistä: Kotimaantyöntekijät Ulkomaantyöntekijät

Mikä on korona-tilanne Unkarissa. Miksi unkarilaiset antavat pääministeri Viktor Orbánin käyttää nyt paljon isompaa valtaa, kuin muiden EU-maiden kansalaiset sallivat päämiehilleen? Miten pontevasti EU:ssa eri toimijat ovat yrittäneet vaikuttaa Unkarin oikeusvaltiotilanteeseen? Ja miten paljon Unkarin historiasta voi etsiä selityksiä sille, miten unkarilaiset suhtautuvat pääministeri Orbánin tai EU:hun tai miksi Unkari ja Puola ovat usein niin samanmielisiä EU-asioissa. Haastateltavana on yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Valtio-opin laitokselta Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kymmeniä vuosia Eurooppa on pikku hiljaa hävittänyt ahtaita, aikansa eläneitä rajojaan. Se on yrittänyt integroitua yhdeksi suureksi talous- ja kulttuurialueeksi, keksinyt itselleen Euron, Euroviisut ja Eurooppaparlamentin. Mutta vain muutaman kriisiviikon jälkeen kaikki vaivoin aikaan saadut edistysaskeleet näyttävät pudonneen Kankkulan kaivoon. EU ei koordinoi kriisitoimenpiteitä eikä huoltovarmuutta, vaan jokainen valtio tekee, minkä tilanteessa parhaaksi näkee. Mantereemme integraatio on kääntynyt päälaelleen. Jäsenvaltiot käpertyvät koteihinsa, Suomeen on tullut jopa uusi raja maan sisälle ja Unkarissa hallitsee jo ensimmäinen diktaattori poikkeustilan verukkeella. Mitä Euroopalle tapahtuu ja millainen on koronakriisin jälkeinen Eurooppa? Vieraana on entinen suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula.

Britit lähtivät liikkeelle laumasuojalla. Saksassa on vedottu solidaarisuuteen. Ruotsissa omaan vastuuseen. Suomessa julistettiin poikkeustila. Unkarissa asetettiin hätätila määräämättömäksi ajaksi. Mitkä ovat koronakriisin poliittiset seuraukset Euroopassa? Onko eurooppalainen solidaarisuus koetuksella? Palauttaako pandemia vahvan valtion? Vai peruuttaako Saksa koronan pakottamana ordoliberalismistaan? Joutuvatko britit pidentämään brexitin siirtymäaikaa? Onko koronakriisi valtioille kuin huono avioliitto: se saa poliittisista järjestelmistä huonoimmat puolet esiin? Vai käykö päinvastoin? Muuttuuko Amerikka-keskeinen maailmanjärjestys pandemiaoloissa? Koronakriisin poliittisia vaikutuksia analysoi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Marinin hallitus vyörytti nopeassa tahdissa valmiuslain asetuksia koronaepidemian johdosta. Keskeisiä perusoikeuksia on rajoitettu. Onko hallituksella liikaa valtaa valmiuslain asettamisessa ja poikkeusolojen julistamisessa? Onko eduskunta ja kansanvalta pysynyt kyydissä mukana? Onko eduskunnan toiminta vaaka-laudalla koronapandemian takia? Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) mukaan eduskunnassa tehdään kaikki mahdollinen toiminnan turvaamiseksi. Myös tarvetta eduskunnan etä-äänestämiseen arvioidaan koko ajan. Voidaanko perustuslain kynnys etä-äänestämiseen ylittää, jos koronaepidemia uhkaa eduskunnan toiminnan jatkumista? Miksi koronaviruksen estämisessä ja rajaamisessa epäonnistuttiin maailmalla? Unkarissa parlamentti siirsi Victor Orbánin hallitukselle rajoittamattoman vallan koronapandemian varjolla. Miten Euroopan unionin pitäisi asiaan reagoida? Vieraana on eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Unkarissa poikkeustulakin on poikkeuksellinen. Valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat poikkeuksellisessa tilanteessa. Johtaja Birgitta Vuorinnen, opetus- ja kulttuuriminsiteriö. Presidentti ja hallitus selvittelevät työnjakoaan. Poliittisen historian professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.). Pandemioiden historiaa. Lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen Helsingin ja Tampereen yliopistosta. Kolumni Roope Lipasti. Yhteiskunnan muutosten tulee olla hallittuja koronan aikana ja sen jälkeenkin. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Marja Ala-Kokko ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Uusimaan artistikattaus ei petä! Maaliskuun jaksostamme löytyy mm. kaksikin uutta Bon Jovia, juontajamme Joonaksen kaikkien aikojen TOP10-listalle menevä kappale jonka soisi soivan jokaisen itseään arvostavan amerikkalaisen indieleffan ja draamasarjan lopputekstien päällä, hulvatonta punkmenoa ja vaikka mitä muuta elintasopakolaisista tyylikästä soundia tuottaviin rap-artisteihin. Eikä siinä tietenkään kaikki, sillä tämän kuun tähtivieraana jututamme legendaarisen Tavastia-klubin kellarissa toimivan Semifinalin klubi-isäntää Tomi "Roudi" Hämäläistä. Ja odottakaahan vaan että hän pääsee ääneen! Tämä mies on nähnyt maamme suurimmat bändit jo silloin kun ne olivat vasta tämän jakson bändien kokoisia. Toivottavasti tästä jaksosta löytyy teille paljon uusia seurattavia suosikkeja! Jakson ajastus löytyy tuttuun tapaan alta. Tomin haastattelu Youtubessa liikkuvan kuvan kera. Tässä Uusimaan artistimme: 01. Shout The Band – Falling Into You (Helsinki, rock) Shout on vuonna 2010 perustettu suomalainen pop-rock yhtye. Lyhyessä ajassa bändi on saavuttanut paljon vakuuttaen kuulijoitaan energisellä ja tiukalla otteellaan sekä tarttuvilla melodioillaan.  Shout osallistui vuonna 2013 maailman suurimpaan Emergenza Festival -livebändikilpailuun ja voitti Tukholmassa käydyssä pohjoismaiden finaalissa ensimmäisen sijan. Finaalia edelsivät alkukarsinnat yli 500 bändin joukosta. Voitto avasi Shoutille tien Emergenza Festival -maailmanfinaaliin, Saksan Taubertal Open Air festivaaleille, josta bändi nappasi itselleen huikean viidennen sijan. Kilpailuun osallistui kyseisenä vuonna yhteensä 4000 bändiä eri puolilta maailmaa. Shout on käynyt esiintymässä Suomen, Ruotsin ja Saksan lisäksi myös Unkarissa sekä Venäjällä. Unkarissa Shout esiintyi yksillä Euroopan suurimmista festivaaleista, Szigetissä, missä bändi soitti täyspitkän keikan yhdellä festivaalin isoimmista lavoista. Määrätietoisen ja tavoitteellisen työskentelyn tuloksena Shout on hioutunut etenkin vahvana live-esiintyjänä. Viime aikoina Shout on työstänyt uutta materiaalia ja keikkaillut harvakseltaan panostaen keikoissaan enemmän laatuun, ei niinkään määrään. Kokoonpanoon kuuluvat Hannu Hirvensalo (laulu), Carl Sjöblom (kitara), Ville Sjöblom (rummut) ja Aki Karumaa (basso/laulu). LINKIT:Facebook PARASTA KOTIKULMILLA:Varmaan kesäinen stadi meren rannalla. Paras kahvi löytyy Cargo Coffeelta. TUE!Seuraile Facebookiamme keikkojen ja julkaisujen tiimoilta!   02. The Liar – Flowers & Fists (Helsinki, rock)Helsinkiläinen rock-yhtye The Liar perustettiin vuonna 2009 laulaja-kitaristi Eero Mämmin ja rumpali Timo Halosen toimesta. Bändin muut jäsenet, basisti Ville ”VV” Virtanen liittyi mukaan myöhemmin.  The Liarin ensimmäinen albumi  ”Hard Times, Happy Lives” julkaistiin keväällä 2012. Albumilta julkaistiin kaksi singleä ja videota kappaleista ”Bad Excuse” ja ”Man Over Board”.  Kolmikon etsittyä kauan toista kitaristia, yhtyeen basso-, ja kitarateknikko Mika Kivi liittyi yhtyeen riveihin 2013.  Neljähenkisen miehistön ensimmäinen julkaisu oli video ja single kappaleesta ”Free Ride” keväällä 2014. Saman vuoden kesän aikana Halonen jätti yhtyeen, jonka jälkeen rumpaliksi tuli mm. Collarbonesta tuttu Janne Sivunen.  Uuden kokoonpanon ensi julkaisu oli neljän kappaleen EP, joka julkaistiin syksyllä 2015. EP sisälsi kappaleet: "Suffering", "Sunday", "Rebound for Glory" ja "Half-Way There".  The Liarin toinen albumi “The Final Chapter” julkaistiin 01.03.2019.  LINKIT:Kaikki linkit täältä.   03. Antti Karsee – Kunhan muistelin (Kirkkonummi, rap)Musiikki on ollut koko elämäni tärkeimpiä asioita, ensimmäisen räp-biisini kirjoitin 12-vuotiaana. Luojan kiitos sillon ei ollut youtubea. Sen jälkeen tuli tehtyä biisejä lähinnä omaksi iloksi. Vuonna 2010 tapasin Prossin ja siitä asti ollaan tehty musiikkia tiiviisti yhdessä vakavammalla otteella. Muutama vuosi sen jälkeen ”Läpimurto” tapahtui: kaulaa myöten kyliltä musiikkivideon julkaisun myötä ja tahti jatkuu! Antti Karsee nimellä teen soolona musiikkia ja kuuluin Etelän Vetelät nimiseen kokoonpanoon, joka kuopattiin. Olen myös solistina Rappio Saaga nimisessä bändissä, joka yhdistelee räppiä, punkkia ja metallia. Festareita ja baarikeikkoja on tullut kierrettyä ympäri Suomen useamman vuoden verran. Vaikea eritellä, mikä olisi mieleenpainuvin keikka, mutta kovimpia keikkoja on ne, missä yleisö laulaa mukana ja tukee artistia hyvällä meiningillä. Haastatteluja on ollut muutama ja musiikkimediat uutisoineet.   Tällä hetkellä on työn alla uusi sololevy, toinen julkaisu Rappio Saagan kanssa, sekä kolmen eri artistin kanssa yhteislevyt, ei niistä vielä sen enempää. Stay tuned!  LINKIT:YoutubeSpotifyFacebook PARASTA KOTIKULMILLA:Paras seikka Kirkkonummella on luonto, täällä on paljon upeita järviä ja metsiä, minne voi mennä rauhoittumaan. Täällä ei ole liikaa hulinaa ympärillä. Ruokapaikoista jo vuosia parhaiten on natsannut Pizzeria Angora, keikkapaikoista puitteiltaan paras on Bar Shake, se on myös tilavin.  Parasta menomestaa en osaa sanoa, itselleni mieluisat ovat lopettaneet.    04. Phunky Mr. Olavi – Aluekeskusmatalalento (Espoo, rap)Kuvan ottanut Jari Siili. Aloitin musiikin tekemisen FL Studiolla vuonna 2009, kun halusin saada tehtyä omia räppibiittejä joissa on kunnon syntikkavinkunaa 90-luvun Jenkkien länsirannikon hengessä. Biittien teko jatkui muutaman vuoden satunnaisena ja pääasiassa sämplepohjaisten instrumentaalien merkeissä, kunnes aloin tekemään musiikkia aktiivisemmin kotikaupunkini Espoon räppiskenen innoittamana. Vuonna 2013 aloimme tekemään Kassun kanssa yhteisiä biisejä, mutta ne eivät vielä päätyneet julkiseen jakoon. Varsinaisia diskografiaan kuuluvia julkaisuja ovat Phunky Ant –mixtape Lazy Antin kanssa (2016), Pitää olla phunky –debyyttialbumi (2017) ja Matinkylästä maailmalle (2019). Tein myös biitit Zörz Händel –nimisen kouvolalaisräppärin kasetille 2017. Erityisin tapahtuma on se, kun MCP & Kimbon Kartanovolvo-kappale nousi Suomen Spotifyn viraalilistan kärkeen (biisin sävellys ja talkbox ovat käsialaani). Toinen virstanpylväs on levyjen myyminen Japaniin: eräs levykauppa otti minuun taannoin yhteyttä ja halusi saada tuotantoani cd-formaatissa kaupan hyllyyn. Tällä hetkellä keskityn Matinkylästä maailmalle –albumin fyysisten kopioiden myymiseen. Myös ideoita seuraavaa julkaisua varten on olemassa, mutta en ole vielä päättänyt tarkemmin minkälaista projektia lähden työstämään. Tyyli tulee kuitenkin pysymään G-funkina, se on varmaa!  LINKIT:FacebookInstagramSpotifyBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA:Matinkylässä parasta on meren läheisyys. Olen asunut pari vuotta Kilossa ja hetken Helsinginkin puolella, mutta kaipasin aina merta ja Matinkylän rantamaisemia. Lähialueen paras meno- ja keikkapaikka on ehdottomasti sporttibaari Davisto Olarissa, jossa on tullut käytyä jo lähes vuosikymmenen ajan. Siellä törmäilee aina aluekeskuksen räppikollegoihin ja voi juonitella seuraavia musaprojekteja, sekä nauttia lähipanimon mallastuotteita. Davistossa vedin myös ensimmäisen keikkani vuonna 2017. TUE!Paras tapa tukea mun espoolaisia G-funk-unelmia on ostaa levy fyysisessä formaatissa levykaupasta tai suoraan minulta.    05. Juoksukaljat – Ureapää (Vantaa, punk)Juoksukaljat syntyi, kun vuoden verran musiikin tekemisestä lomaa pitänyt Mitja päätti että nyt on pakko tehdä jotain ja ihan täysin puhtaalta pöydältä. Ideana oli perustaa bändi, tehdä EP:n verran biisejä ja tehdä se kaikki yksin. No melkeen tällä kaavalla mentiinkin, paitsi että miksaajaksi pestattiin silloinen tyttöystävä ja jokaiselle biisille tuli joku feattaamaan, joko kitaroinnin tai sitten taustalaulun muodossa. EP valmistui noin parissa kuukaudessa. Äänitysprosessi myös toimi eräänlaisena pariterapiana, sillä miksajaana toimineen tyttöystävän kanssa saatettiin käydä monia riitoja levyn soundeista jne.  Juoksukaljan elämä loppui niin nopeasti kuin alkoikin ja niin kävi myös parisuhteelle. Juoksukaljat (ja se seurustelusuhde) kuopattiin melkeenpä heti sen jälkeen kun EP oli fyysisenä muodossa kätösissä.   Vaikka kyseisen projektin historia oli lyhyt, avasi se paljon uusia ovia. EPllä vierailleen Juhon kanssa perustettiin peräti kaksi bändiä: Kirkkovene ja Ripitori OD jotka elää ja voi oikein hyvin tällä hetkellä.  Ken tietää, ehkä Juoksukaljat julkaisee vielä EP part kakkosen...  LINKIT:YoutubeSoundcloud PARASTA KOTIKULMILLA:Parasta Vantaassa on se, että se on vähän ku landella, mutta silti niin lähellä Helsingin menoa ja hälinää.  Itse Vantaan menomestoista en niin välitä, mutta Helsingin On the rocks ja Lepakkomies nappaa oikein hyvin!  TUE!Jos jollakin tavalla haluaa nimenomaan Juoksukaljoja tukea, niin levyjä löytyy vielä 5e/kpl hintaan. Levytilaukset voi laittaa sähköpostiosoitteeseen: pahaasia@gmail.com   06. Q&A – Left Hook (Espoo, laulaja-lauluntekijä)Q&A alkoi hyvin vaatimattomista lähtökohdista. Aloin tehdä kappaleita ihan omaksi huvikseni ja hyvin pelkistetysti. En silloin ajatellut, että niitä kukaan kuulisi, mutta kun kappale määrä kasvoi, niin ehkä myös ajatus niiden esittämisestä. Suuria tavoitteita ei minulla ollut, mutta halusin silti tehdä levyn. Koska rahaa minulla ei ollut silloinkaan liikaa, niin päätin nauhoittaa levyn itse omassa keittiössäni. Ja niin syntyi levy Regression To The Mean. Keikkoja on tullut soitettua melko monta ja olen niistä nauttinut paljon. Tällä hetkellä, viimeistelen seuraavaa levyäni ja siitä tulee ensimmäinen single ulos 5.6.2020 ja koko levy syksyllä. Kiitos.  LINKIT:FacebookRegression To The Mean-levy (Spotify)Left Hook-lyriikkavideo (Youtube) PARASTA KOTIKULMILLA:Lempiseikkani Saunalahdesta on se, että täällä saa olla hyvin rauhassa. Toki, jos haluaa ihmisten ilmoille niin lähistöltä löytyy kaksi hiekkarantaa, kesällä auki oleva karaoke terassi ja ulkoilma punttisali  Saunalahdessa ei ole kovin montaa, jos yhtään, menopaikkaa, mutta lähistöstä löytyy Gymstone, jossa käyn treenaamassa Thai nyrkkeilyä ja myös Espoon Oma Panimo. Ruokapaikkoja on muutama, mutta kotona loihditut ruokannokset ovat silti parhaita. Bravuurina on itse tekemä Moussaka.  TUE!Paras tuki kuuntelijoilta on se, että he jatkavat kuuntelua ja jos keikkoja on tulossa niin sinne kannattaa tulla.   07. Köysistö – Pohjaan (Järvenpää, suomirock)Romanttisen tabun soundeissa on himottu vahvaa suomirockiskelmää avaruusmaisilla beatlesvivahteilla.  Biisit vaihtelevat tempoiltaan nopeasta badding-rockista gospelmaisiin tunnelmointeihin. Biisintekijänä olen hakenut suoraa ja röyhkeää ilmaisua henkilökohtaista punaista lankaa noudattaen; Omaa mieltä ja sydäntä kalvavat asiat ovat saatava ulos selkeässä paketissa. Biisien aiheet kulkevat parisuhdeongelmien, oman itsen etsimisen ja kuolemisen välimaastossa. Koko levy on avunhuuto , tai vastakohtaisesti sodanjulistus ihmisen eloon nykymaailmassa.  Kävimme Köysistössä Romanttisen tabun äänitysten aikana läpi metamorfoosia.  Nimi muuttui Köysistöön ja sen myötä myös uusien bändin jäsenten luut narahtivat paikoilleen. Suuri kiitos entiselle Et ceteralle menneistä vuosista. Joskus elämän oikkujen ja ryhmän jäsenten erilaisten näkemysten takia tapahtuu tällaisia luonnollisia amputaatioita. Oli hyvä, että ne tapahtuivat nyt ystävyyssuhteet edellä ja niitä arvostaen, eikä jääty löysään hirsiköysistöön roikkumaan. Köysistön kitaristin paikan otti Boneyardista tuttu Joni Ketola. Rumpalin pallille istahti Nätti Antti ja Rattopojista tuttu Teemu Ranta.    LINKIT:KotisivuFacebookYoutubeSpotify PARASTA KOTIKULMILLA:Myllypubi klo 12-16 joka päivä! Kylän suopein tarjoilu, mut sit on tietty Eikan pubi, joka vilpittömänä musaihmisenä ja ratanaamana osaa arvostaa Köysistöläistä toimintaa. Joskus on hyvä lisätä suolaa maistamatta, ja kotikylämme kaikessa pienuudessaan tarjoaa siihen mahtavat puitteet ihan mihin ikinä menemmekin. Tarjonta on tuttua ja turvallista kaikkine vaaratekijöineen. Kamaa apatiaa vastaa laulettiin laulussa, me sanomme elämää apatiaa vastaan!  Zapatan lounassalaattipöytä ja Sauhun peräreikäburgerit! Sen jälkeen onkin jo päivä täys ja on sopivaa ruveta miettimään Myllyyn tai Einoon siirtymistä. Myllyn pilvilinnakaraoket tarjoaa viihdebisneksen nellekarkit, jotka on tasan. Sit ku nallekarkit on vedetty, ni siirrytään Eikan pankkiin tai Eikan pubiin. Mikäli enemmän inde ja ug live-musiikkia mielii, niin kengän kärjet  kohti Fridaa!  TUE!Paras tapa tukea Köysistöä on ostaa vinyylit ja cd:t pois kuleksimasta ja kuunnella musiikkia, käydä aktiivisesti keikoilla seuraamassa nettisivuilta mitä ihmettä Köysistö on taas keksinyt.   08. Päivi Johanna – Valopilkku 7 (Porvoo, instrumentaalinen)Teen musiikkia nimellä PäiviJohanna. Työkseni olen ihan muulla alalla, mutta musiikki on ollut aina jossain muodossa tärkeä osa elämääni.  Lapsena ja nuorena kävin muutamia vuosia pianotunnilla, teoriaopintoja musiikista minulla ei juurikaan ole. Lasten aikuistuessa on jäänyt enemmän aikaa toteuttaa itseään. Luontevin tapa soittamisessani on aina ollut oman luominen, intuitiivisesti soittaminen ja improvisointi, vapaa säestys. Sävellyksiä pianolla vaan tulee, itsestään, miettimättä.   Parisen vuotta sitten olen alkanut äänittää ja tallentaa kappaleitani muistiin.  Intuitiivisia sävellyksiä syntyy myös ollessani silmät täysin kiinni. Tein vuosi sitten CD-albumin "Valopilkkuja", 15 kappaletta, silmieni ollessa soittaessani koko ajan kiinni. Kappaleet syntyivät siinä hetkessä ja niitä en pysty koskaan toistamaan. Podcastissa kuuluva sävellys on syntynyt ja soitettu silmät kiinni.  Musiikkini sopii erityisesti rentoutumiseen ja mediaation taustalle.   Varsinaisia esiintymiskeikkoja PäiviJohanna-nimellä en ole koskaan tehnyt. Olen vuosien varrella joissain tilaisuuksissa soittanut tilanteeseen sopivaa taustamusiikkia.  Säestän mielelläni laulajia. Ystävättäreni kanssa minulla on ollut cover-duo, jossa hän soittaa kitaraa ja laulaa.  Olin taannoin parin vuoden ajan eräässä harjoitus-jazz-bändissä, jossa sain kipinän erityisesti blues-improvisointiin. Niinpä blues-pohjainen improvisointi on jotain, mihin uppoudun huomaamattani joskus pitkäksikin ajaksi.   Musiikin kuuntelijana olen melko kaikkiruokainen.  Musiikin hoitavasta vaikutuksesta olen erityisen kiinnostunut ja tietynlainen ambience-musiikki on paljon esimerkiksi rentoutumisen ja keskittymisen taustalla itselläni käytössä.   Jos pitäisi valita yksi genre, mikä jaksaa vuodesta toiseen koskettaa, se olisi progemusa. Ilmeisesti jonkinlainen proge-reseptori istutettiin minuun nuorena isoveljeni kautta. En voinut välttyä kuulemasta sitä ja se jätti jälkensä hyvällä tavalla. =)  Perheeni ja ystäväni ovat kannustaneet minua tuomaan musiikkiani pöytälaatikosta ulos.  Eräs ystäväni on hiljakkoin innostunut myös tekemään omaa musiikkiaan, ja kokemusten jakaminen myös inspiroi. Hyvin tärkeänä auttajana ja studiotöistä vastanneena julkaisuprosesseissani on ollut ystäväni Mika Kalmi, joka tekee itse myös hienoa intuitiivista musiikkia.   Itselleni on ollut ratkaisevan tärkeää, että yhteistyökumppanini ymmärtää musiikkiani ja sen syntymistä pitkälti samalla tavalla kuin minäkin ja voin olla musiikkini kanssa täysin oma itseni. Sen myötä olen myös alkanut luottamaan huomattavasti enemmän siihen, että voin todellakin tehdä musiikkia juuri sillä tavalla, kuin sisimpäni eniten kutsuu. Välillä vaikka silmät kiinni.   Moni on kokenut musiikkini rentouttavana ja hoitavanakin ja minulta onkin kysytty lisää julkaisuja, mikä on ilahduttanut mieltäni. Joten: lisää on tulossa. :)   LINKIT: YoutubeSoundcloud  PARASTA KOTIKULMILLA:Porvoossa olen asunut reilut 20 vuotta, kotoisin olen Savosta. Porvoon Vanha kaupunki on tutustumisen arvoinen. Omat lempipaikkani Porvoossa ovat pari paikallista luontopolkua.  Paras ruokapaikka Porvoossa on Ani´s Cafe  TUE!  Paras tapa tukea toimintaani on kuunnella pian keväällä ilmestyviä digitaalisia julkaisujani tai minut voi tilata vaikkapa johonkin tilaisuuteen soittamaan rauhallista taustamusiikkia.    09. Lyrae – Bethesda (Sipoo, progrock) Lyrae on yhden miehen musiikkiprojekti Sipoosta. Idea Lyraeen syntyi pienistä pianoaihioista joita olin kirjoitellut viimeisten vuosien aikana. Näitä aihioita sitten yhdistin ja sekoitin läjään käyttämättömäksi jääneitä riffejä sekä harmonioita jotka olivat jääneet homehtumaan kaukaisiin muistini syövereihin ja pöytälaatikoihin. Answers-EP on tulos tällä erää. Jatkoa on luvassa... LINKIT:KotisivuFacebookInstagramYoutubeVimeo   10. Ludowica – Det är tyst (Hanko, roots)Uutta matskua pukkaa ja 2020 elokuussa keikka Le petite-festareilla Hangossa viulukvartetin kanssa.  Koko Kärlek, kärlek-levy löytyy Spotifysta ja YouTubessa on myös musikkivideo nimikkobiisistä. LINKIT:Youtube   11. Ville Paganus – Elintasopakolainen (Back in the U.S.S.R.)Ville Paganus, ei TeeVeestä, vaan puliukoista tuttu, on alkanut vääntämään musaa. Helsingin Kalliosta tähtitaivaalle ponnistava Paganus aloitteli musailut alunperin kotikaupungissaan Joensuussa ysärillä. Kallion jokaisen kadunkulman tullessa kuvatuksi, katosi kuvausinspiraatio. Tilalle tupsahti onnekkaasti musailu taiteentekemisen himoa sekä mielenterveyttä lääkitsemään.  "Soittamisen lopettaminen aikoinaan on kaduttanut niin paljon että 13 vuoden tauon jälkeen otin itseäni niskasta ja aloin taas soittamaan. Asko Keräsen kannustamana aloin myös laulamaan, sanailemaan ja lopulta Altai Studiolle äänittämään. Altailla saatiin purkkiin vanha kipale "Masentunut ameba" uudessa muotissa, jossa Asko näki single potenttiaalia. Kesäkuussa 2015 julkaistiin ensimmäiset singleni Masentunut Ameba ja Orja. Vuoden edetessä tuli paljon uusia biisejä. Levy koostuu myös vanhoista kipaleista uusin sovituksin. Kuten valokuvanikin, myös musiikki on varsin melankoolista mollimongerrusta. Sekä yksinkertaista, mies ja kitara revitystä. Olin onnekas saamaan levylle apureita, bändimenoakin löytyy. Sanoituksissa panostan sanahelinän sijaan sisältöön. Sekakäyttöinen mieleni puuttuu välillä menoon ja levyltä löytyy myös huumoria sekä kreisi menoo. Biisit ovat hyvin aitoja, rehellisiä. Kokonaisuutta voisi kuvata "lihapiirakka kaikilla mausteilla", räkä punkista britti poppiin ja instrumenttaalista folkkiin. Alkuperäinen Potenttiaalia julkaistiin viime vuoden lopulla. Markkinointi ja jakelukanavien silloin puuttuessa on onni että Temmikongi julkaisee levyn uudestaan uusilla biiseillä höystettynä. Rok rok!"  Eka levy julkaistiin kahdesti, 2015 sen julkaisi Bare bone music ja 2016 "deluxe editionin" julkaisi Temmikongi. Sen jälkeiset julkaisut on lähes kaikki omia julkaisuja ja nauhotettu kotona tietokoneella. Ei potenssiaalia levyn pääpointti on instrumentalit joita elävöitin sämpleillä. Levyllä myös remix versioita. Eka levyn mies ja kitara saundi laajeni tällä levyllä. Soittelin nettisyntikalla rumpuja ja koskettimia sun muuta levylle.  2017 muutin Kalliosta elintasopakolaiseks tallinnaan, kun ei ole suomessa varaa asua. Siitä tuli Elintasopakolainen in the u.s.s.r. biisi ja toinenkin uusi biisi. Elintasopakolainen (back) in the u.s.s.r. ep:n täydensi remix versiot vanhoista biiseistä.  Lopuissa julkaisuissa ei paljoa uutta ole, lähinnä biisiparannuksia kappaleista joiden alkuperäsiin versioihin en enää ollu tyytyväinen sekä alternate versioita.  LINKIT:KotisivuYoutubeSpotifyBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA:Paras ruokamesta kalliossa oli legendaarinen Mare chiaro pizzeria, paras juomamesta on oikeestaan maren "veli" juomapuolella eli Pub Sirdie. Kumpikin omalaatuisia paikkoja pitkällä historialla joissa aika pysähtynyt paikoilleen.  TUE! Miten voisi tukea niin mulla on aina ollu vaikeuksia löytää kuuntelijoita, koska en tee keikkaa enkä ole somessa enää missään muotoa. Yleisön saantiin tartteisin jeesiä.   Ajastus  0:00:00 Intro & koronatilanteesta johtuvat solidaarisuusalennuksemme  0:02:29 Shout The Band (rock, Helsinki)  0:06:57 The Liar (rock, Helsinki)  0:11:00 Antti Karsee (rap, Kirkkonummi)  0:16:1 5 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 1/4: Tomin & Semin historia  0:19:59 Phunky Mr. Olavi (rap, Espoo)  0:24:36 Juoksukaljat (punk, Vantaa)  0:27:01 Q & A (laulaja-lauluntekijä, Espoo)  0:31:55 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 2/4: Semistä isoksi kasvaneet bändit  0:35:33 Köysistö (suomirock, Järvenpää)  0:39:59 PäiviJohanna (instrumentaalinen, Porvoo)  0:44:02 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 3/4: Onnistuneen keikan anatomia  0:50:45 Lyrae (proge, Sipoo)  0:57:14 Ludowica (roots, Hanko)  0:59:48 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 4/4: Mikä on toimiva ohjelma?  1:03:49 Ville Paganus (alternative, Helsinki)  1:09:10 Outro

Itäinen Eurooppa hakee linjaansa. Liikkuuko se murroskautenaan jo vaaralliseen suuntaan? Unkarissa median, oikeuslaitoksen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen vapaus ja riippumattomuus kapenevat. Pääministeri Viktor Orbán haluaa maahansa "vanhaa kunnon kristillistä demokratiaa" mutta johtaa maata itsevaltiaan elkein. Miksi liberaali demokratia on ajautunut Euroopassa puolustuskannalle? Keskustelemassa ovat tutkija, sosiaaliantropologi Annastiina Kallius, Puolan tuntija, toimittaja Tapani Kärkkäinen, sekä historiantutkija Oula Silvennoinen. Ohjelmassa tutustutaan myös hävikkiruokakauppaan, joka avattiin Helsingissä. Haastattelussa Wefood -kaupan projektipäällikkö Else Hukkanen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää ja ohjelma on uusinta syyskuulta 2018.

EU:lta rahat muttei unionin henkeä - Puolassa ja Unkarissa vaalit. Euroopan poliittiseen historiaan erikoistunut yliopistonlehtori Katalin Miklóssy ja Puolan politiikkaan erikoistunut  tutkija Tommi Eskola. Vaaleja seuraamassa toimittaja Tapani Kärkkäinen, Radom, Puola ja toimittaja Tuula Koponen, Budapest. Suomen EU-äänestyksestä 25 vuotta - keskusta hajosi pahasti. Keskustan entiset puheenjohtajat Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen. Rauhan Nobel-palkinto. Yliopistotutkija Marko Lehti, TAPRI  rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Kolumni Selma Vilhunen. Etuoikeutetun ihmisen taakka. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Raisa Pöllänen ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Oikeusvaltioperiaatteesta EU:n kanssa riitaantunut Unkari käy sunnuntaina paikallisvaaleja. Haastateltavana yliopistolehtorit Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta ja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana Linda Pelkonen. Nyyssönen kertoo, ettei ole koskaan nähnyt yhtä likaista vaalikampanjointia kuin Unkarin paikallisvaaleissa on nähty. Mihin perustuu Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja hänen Fidez-puolueensa suosio? Miten Orbanista tuli yksi Euroopan tunntetuimmista johtajista? Vielä 90-luvulla Orban kosiskeli liberaaleja kaupunkilaisia. Nyt Orban vastustaa maahanmuuttoa ja kehittää omaa kristiilistä demokratiakäsitystään Unkarissa. Lisääkö Orban valtaansa sunnuntain vaaleissa vai onko oppositiopuolueilla mahdollisuuksia? Hivuttaako Orban ja Fidez krisillistä demokratiaansa ja autoritäärisen johtajuuden mallia Eurooppaan? "Orbanismi tai Unkarin ja Puolan malli on leviämässä nopeasti itäisessä EU:ssa. Samanlaisia piirteitä on Romaniassa, Slovakiassa, Bulgariassa, jopa Tsekissä. Pitäisi pohtia miten torpataan tämän leviämistä länteen", Miklossy sanoo.

OlympiaCastin vieraana Niko Vuorinen – miekkailija, joka muutti unelmansa perässä Unkariin  Niko Vuorisen tarina on poikkeuksellinen: vaikka hän löysi miekkailun vasta 15 vuoden iässä, hän on noussut maailman huipun välittömään tuntumaan kalpamiekkailussa. Parhaina saavutuksinaan Niko pitää EM-kisojen kuudetta sijaa viime vuodelta sekä Vancouverissa vuonna 2017 napattua kolmossijaa maailmancupissa. Maailmanlistalla Niko Vuorinen on parhaimmillaan ollut 17:s. OlympiaCastin vieraana Vuorinen käy läpi tarinansa lähtien nopeasta noususta Suomen huipulle ja päättyen kovaan huippu-urheiluarkeen Unkarissa. Unkari on maailman menestyneimpiä miekkailumaita, ja se heijastuu kaikkeen arjessa. - Vaatimustaso on Unkarissa kovalla tasolla. Unkarissa on järkyttävän kova kilpailu siitä, kuka pääsee edustamaan maata arvokisoihin. Jo se, että pääsee osallistumaan maajoukkueen sparring-harjoituksiin, on kiven alla. Miekkailu on Unkarin kansallislaji, ja harrastajamäärät ovat tosi suuret, Vuorinen valaisee. - Unkarissa on tietynlainen ylpeys siitä, että he kokevat olevansa taitavampia kuin muut, jolloin he eivät koe muita yhtä isona uhkana. Siihen, että minä pääsin Unkariin harjoittelemaan, vaikutti myös se, että Unkari karsii Tokion maapaikoista joukkuepaikkojen kautta. Minä taas karsin henkilökohtaisen paikan kautta, joten intressimme eivät risteä. Minun tasoni on riittävä, jotta myös Unkarin joukkue saa läsnäolostani hyötyä. Meillä on sellainen vastavuoroisuus. Myös tulevaisuuteen kurkistetaan haastattelussa, sillä Nikolla on kova tavoite selviytyä Tokion olympiakisoihin, ja sen unelman eteen täytyy alkaa tapahtua oikeita asioita jo huhtikuusta lähtien.

Orjalaiksi ristitty ylityölaki laukaisi laajat mielenosoitukset Unkarissa viime joulukuussa. Joukkojen keskellä oli myös uuden Momentum puolueen kolmekymppinen varapuheenjohtaja Anna Donáth. Edelleen toistuvat levottomuudet kertovat maassa kytevästä tyytymättömyydestä. - Eurooppa tarvitsee edistyksellisiä ideoita ja käytännöllisempää asennetta, missä ongelmaan haetaan välittömästi ratkaisu, eikä jäädä pohtimaan sen alkuperää, Anna Donáth sanoo. Momentum-puolueen tavoitteisiin lukeutuvat muun muassa vaatimus orjalain kumoamisesta, Unkarin liittymisestä Euroopan syyttäjänvirastoon sekä mahdollisuus palauttaa maahan propagandasta vapaa valtiollinen media. Ohjelman on Budapestissa toimittanut Risto Majaniemi. Lukija: Meri Koivisto. Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Jorma Mattila

Mitä ihmettä Unkarissa oikein tapahtuu? Unkarista kantautuu uutisia sananvapauden rajoituksista, kansalaisyhteiskunnan polkemisesta ja kulttuurielämän valjastamisesta kansallismielisen politiikan välineeksi. Unkarilaisesta kulttuuripolitiikasta ovat keskustelemassa Wienin yliopiston fenno-ugristiikan professori Johanna Laakso ja elokuvaohjaaja Mara Jelinko. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Unkarissa maan kansalliskonservatiivisen hallituksen valtakaudella on riippumattoman uudismedian toiminta vaikeutunut. Jos liberaalin median tilanne heikkenee viime vuosina nähdyllä tavalla edelleen, niin muutaman vuoden kuluttua Unkarissa on jäljellä vain propagandajulkaisuja. Näin sanoo Marton Gergely, vuonna 2016 lopetetun Unkarin suurimman päivälehden Nepszabadszagin viimeiseksi jäänyt päätoimittaja. Marton uskoo, että vielä toiminnassa oleva hallituksesta riippumaton media meni Unkarin hallituksen ansaan viime kevään parlamenttivaalien alla. Ohjelman on Budapestissä toimittanut Risto Majaniemi. Moniäninen Eurooppa-ohjelmasarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvan henkilö: Marton Gerlegy, Unkarin suurimman päivälehden Nepszabadszagin viimeiseksi jäänyt päätoimittaja.

Itäinen Eurooppa hakee linjaansa. Liikkuuko se murroskautenaan jo vaaralliseen suuntaan? Unkarissa median, oikeuslaitoksen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen vapaus ja riippumattomuus kapenevat. Pääministeri Viktor Orbán haluaa maahansa "vanhaa kunnon kristillistä demokratiaa" mutta johtaa maata itsevaltiaan elkein. Miksi liberaali demokratia on ajautunut Euroopassa puolustuskannalle? Keskustelemassa ovat tutkija, sosiaaliantropologi Annastiina Kallius, Puolan tuntija, toimittaja Tapani Kärkkäinen, sekä historiantutkija Oula Silvennoinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Unkarin oikeistopopulistinen hallitus sai huhtikuun alun parlamenttivaaleissa jatkokauden. Moniääninen Eurooppa-lähetyksessä selvitellään Unkarin talouden tulevaisuutta. EU:n petostentorjuntavirasto Olaf on ottanut Unkarin pääministeri Viktor Orbanin hallinnon tutkimuksen kohteeksi. Unkarissa väitetään tapahtuvan laajamittaista EU:n tukien väärinkäyttöä. Korruptio uhkaa juurtua yhä syvemmälle maan talousjärjestelmään. Haastateltavana ohjelmassa on useita Unkarin hallituksia avustanut taloustutkija Andras Vertes. Hän on nähnyt sisäpiirin asiakirjat, jotka osoittavat EU-rahoitteisten projektien käyneen selvästi muita hankkeita kalliimmiksi. Myös Unkarin yksityinen talous on riippuvainen valtapuolueen ohjailemasta rahoituksesta. Ohjelman toimittaa Budapestissa Risto Majaniemi.

Central European University on Budapestissa sijaitseva yksityinen, amerikkalainen yliopisto, jonka toiminta on uhattuna. Maaliskuun 2017 lopussa Unkarin hallitus jätti parlamentille lakiehdotuksen, jossa muokataan maassa toimivien ulkomaisten yliopistojen pelisääntöjä. Huomattavana erona edelliseen lainsäädäntöön Unkarissa toimivilla ulkomaalaisilla yliopistoilla tulee olla fyysinen kampus ja opetusta myös alkuperäismaassa. Lisäksi alkuperäismaan hallituksen ja Unkarin hallituksen tulee solmia keskenään sopimus kyseisen yliopiston toiminnasta. The post Yliopiston maastakarkoitus appeared first on AntroBlogi.

Anneli lähti Ruotsiin 1970 tuomaan kalakukkoa siskolleen. Sillä reissulla hän on vieläkin. Ruotsinsuomalainen kirjallisuus olisi varmasti nyt heikommissa kantimissa, jos hän ei olisi jäänyt tänne. En katso taaksepäin. Mulla on niin paljon tekemistä vielä, että suuntaan katseen vain eteenpäin. Anneli Tikkanen-Rózsa kirjoittaa elämästään: Lapsuus Suomessa oli turvallista aikaa. Aina lämmin kesä ja paljon kärpäsiä ja paarmoja, ja talvella oli suuret kinokset lunta.Opettajan viransijaisuuksia tein jo kouluaikana ja yhtenä kesänä olin kesälomittajana osuuskaupassa. Eka varsinainen työ oli toimittajana Kiuruvesi-lehdessä. Kirjoittelin kouluaikana mm. runoja lehden nuorten osastoon, joten se ehkä auttoi saamaan paikan, jota haki paljon muitakin.Olin lapsuudessani kova kirjoittamaan. Perustin oman lehdenkin jo ihan alaluokilla kansakoulussa siihen aikaan järjestettyjen Raittiuskilpakirjoitusten innoittamana. Toimitukseen kuului pikkusiskoni ja pari samanikäistä tyttöä. Kun sitten oppikouluaikana jouduin asumaan kirkonkylällä pitkien koulumatkojen takia, menin mukaan partioon. Olin ihan sikahyvä suorittamaan ansiomerkkejä!Olin sihteerinä kunnan ja seurakunnan nuorisoneuvostoissa. Koska olin toimittaja, niin minut valittiin aina sihteeriksi kaikkialla - paitsi kun olin tekemässä juttua Marttojen joillakin piimäkursseilla, jouduin mannekiiniksi!Toimittajana ollessa harrastin myös kunnan nuorisotyötä ja kävin useita kerhonohjaaja- ja jengityön kurssejakin, ja kunta palkkasi minut iltaohjaajaksi 200 markan kuukausipalkalla ja tehtäväksi tuli perustaa ja rahoittaa nuorten toiminnalla nuorisoklubi. Se voisi olla haasteellista nykyajan nuorille, mutta me teimme sen. Myöhemmin kunta lienee jo järjestänyt nuorille ihan oikeat toimitilat ja ohjaajia.  Minulle se oli hyvä homma, sillä sain toiminnastamme paljon hyviä uutisia lehteen sekä rahaa, jolla rahoitin autokouluni.Autokoulusta tulee mieleeni kiva muisto: pankinjohtaja (joka kuului lehden johtokuntaan) soitti minulle toimitukseen ja käski majurin äänellään heti puheilleen pankkiin. Toteltava oli. Otin kaiken varalta kameran mukaan, vaikka määräystä siitä ei ollut tullutkaan. Eihän sitä koskaan tiennyt, minkä uutisen perään minut komennettaisiin.  Mutta tällä kertaa ei kysymys ollut siitä.  Pankinjohtaja tarjosi minulle lainaa auton ostoa varten. Hän oli nähnyt minut ajamassa autokoulun autoa. Hän sanoi myös, että auton tulisi olla minulle sopivan kokoinen, pieni. Mielellään Fiat 600. Siihen aikaan Timo Mäkinen oli kuuluisa ralliautoilija ja ajoi Miniä, joten kerroin pankinjohtajalle ajatelleeni kylläkin Miniä. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän antoi luvan semmoisen ostamiseen. No, onhan se pieni sekin.En ollut todellisuudessa ajatellut minkään auton ostoa.Päätin pistäytyä Eskilstunassa v. 1970.  Menin siihen majurin pankkiin nostamaan kaikki säästöni. Pankkineiti nauroi minulle ja neuvoi ystävällisesti, että ottaisin vain pari sataa markkaa ja ne matkasekkeinä, koska tulisin kuitenkin pian takaisin, enkä varmaan tarvitsisi rahaa vierailuni aikana.Saavuin laivalla Tukholman satamaan kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaiaamuna 1970, eikä matkasekeillä voinut ostaa junalippua Eskilstunaan. Siinä onkin sitten oma tarinansa, miten pääsin Eskilstunaan, ja sen voit kuunnella tästä radio-ohjelmasta.Kotona olivat luulleet, että tulisin kotiin siskon perheen mukana juhannuksen aikoihin, mutta he menivät ja minä jäin kastelemaan kukkia.Eskilstunassa oli silloin töitä tarjolla, niitä sateli joka puolelta enkä kielitaidottomana osannut sanoa aina Ei käy.  Pääsin pian RSKL:n ja työnvälityksen nuorille järjestämään nuorisonohjaaja- ja seurakonsulenttikoulutukseen Eskilstunan Suomi-seuraan. Ja niin oltiin taas ajan hermolla, järjestötoiminnassa, jonka tiimoilta järjestyi yhtä jos toistakin lisähommaa.  Sekä Eskilstunan Kuririssa että Folketissa oli suomalaisia sivuja, Ruotsinsuomalainen oli silloin RSKL:n nimissä ja julkaisi juttujani.  Sain jopa oman lehtimieskortinkin, jota en ollut koskaan Kiuruvesi-lehdessä saanut.  Minulla oli nimittäin niin huono palkka, ettei minua hyväksytty lehtimiesliittoon. Ensimmäisestä jutustani, jonka tein AMS:n lehteen sain ison rahan! Se oli yhtä paljon kuin kuukausipalkkani Kiuruvesi-lehdessä oli ollut v. 1966.Aikansa kutakin. Ilta- ja yösiivouksia eri paikoissa, töissä matkatoimistossa ja lapsenlikan pesti yms, siinä joitakin hommistani.Pari vuotta meni Eskilstunassa ja sen jälkeen oli edessä muutto Södertäljeen, piti päästä lähemmäksi Tukholmaa ja uusia haasteita.Ensimmäinen työtarjous Södertäljessä oli Eskilstunasta. En ollut koskaan hakenut sieltä töitä, mutta jotenkin maineeni nuorisonohjaajana oli levinnyt ruotsalaisten tietoisuuteen, ja minulle tarjottiin töitä jostakin vapaa-ajan talosta.  Siitä sain idean kysyä töihin vastaavanlaiseen työhön Södertäljessä ja pääsin. Luovuin siitä sitten kun sain opettajan hommia ja vakituisen leipätyön.  Ennen sitä ja siinä sivussa olin tietenkin opiskellut yhtä jos toistakin ja tehnyt erilaisia hanttihommia, mm. perustin Södertäljen Kuriiriin suomalaiset sivut. Sain ne sillä ehdolla, että sivuille hankittaisiin ilmoituksia, joiden tuloista sekä minä että ilmoitushankkija saisimme palkkamme. Joku Saabilla töissä oleva henkilö hoitikin ilmoitushankinnan ja rahoitti siten suomalaiset sivut. Ja kun hän lopetti, loppuivat sivut, sillä kukaan ei jaksanut enää hankkia ilmoituksia. Joku sitä kokeili kylläkin.Jotenkin jouduin opettajaksi Södertäljeen.  En tietääkseni ole koskaan hakenut sitä virkaa, mutta syksyllä 1975 minulle vain tuli kirje, jossa kutsuttiin töihin. Vasta ensimmäisenä työpäivänä minulle selvisi, että olin saanut ensimmäisen suomalaisen luokan opettajan viransijaisuuden! Kiitos mukavien työkavereiden, selvisin siitäkin järkytyksestä. Olinhan minä jo vähän ihmetellytkin, miksi kaikki 6-7 vuotiaat lapset alkoivat tervehtiä ja hiippailla minun perässä kesällä, kun ulkoilutin koiraani.  Kuvittelin, että ne olivat vain kiinnostuneita komeasta, sinisestä Grand Danoisistani.Varsinaista opettajakoulutusta minulla ei silloin vielä ollut, mutta olin ollut yhden kesän Jyväskylän kesäyliopistossa alkeisopetuskurssilla.  Sillä piti pärjätä, aluksi.Opettajan työtä kesti 40 vuotta. Urani aikana sain kokeilla mitä moninaisempia opettajan töitä.  Olin luokanopettajan suomalaisilla luokilla 1-9, ja myöhemmin minulla oli myös ruotsalaisia luokkia aina 6-vuotisryhmästä lähtien ja ruotsinkielisiä erityisluokkia 6-9 reilut toistakymmentä vuotta. Sain opettaa suomea kotikielenä, ja sitten myöhemmin äidinkielenä sekä valinnaisaineena aina päiväkodeista lukioon saakka. Kun viimein päätin jäädä eläkkeelle, niin sain vielä kuin boonuksena kokeilla suomen opetusta yliopistossa vieraana kielenä ja sain palata takaisin tuntemattomaksi muuttuneeseen kouluuni Nykvarniin pariksi vuodeksi ja yrittää opettaa suomea myös entisten oppilaitteni lapsille, joista suurin osa oli nyt puolisuomalaisia, kolmannen tai neljännen polven suomalaistaustaisia lapsia. Hieno kokemus sekin.Vaikka opettajan työ onkin niin vaihtelevaa ja antoisaa (en tarkoita nyt palkkaa), saattaa sekin käydä yksitoikkoiseksi, ellei keksi vähän vipinää opetukseen.  Ainakin oppilaat voivat kokea sen tylsäksi.  Paremman puutteessa keksin maustaa opetustani kielikylvyllä.  Anoin siihen projektirahaa kouluhallitukselta ja sain sekä siirtolaisrehtorin että oman paikallisen rehtorin siunauksen, joten siitä vain. Vuokrasimme sopivat tilat seurakunnan omistamasta Herrgårdenista ja olin siellä evakossa viikon suomea lukevien oppilaitteni kanssa. Kaikki opetus kaikissa aineissa sujui suomeksi, joten oppilaat eivät varmaankaan olleet pahasti jäljessä ruotsalaisista luokkatovereistaan, kun palasivat takaisin kouluun.Yhdellä koululla teimme koululehteä suomentunneilla useita vuosia. Lapset hankkivat lehteen ilmoituksia ja kustansimme sillä painokulut + maksoimme Suomen risteilymme.  Yhtenä vuonna kävimme opintomatkalla Unkarissa yhdessä unkaria lukevia oppilaiden kanssa.  Se matka kesti kaksi viikkoa, sillä matkasta innostui myös Unkari-seura ja siellä järjestettiin myyjäiset matkamme hyväksi. Omaa rahaa ei taidettu tarvita.  Seuraavana vuonna kävimme sitten samalla porukalla Suomessa opintomatkalla.Jouduin aloittamaan myös ruotsalaisen koululehden teon ollessani eräällä toisella koululla erityisopettajana. Silloisen rehtorini mielestä minun piti saada opettaa myös muita oppilaita, ja koska kävin siihen aikaan IKT-maisterin kurssia Tukholman opettajakorkeakoulussa (IKT= information-kommunikation-teknik) se sopi minulle ihan hyvin. Koululehteä tein työaikani ulkopuolella ja oppilaat tulivat koulun jälkeen toimitustyöhön.Eihän elämä saa olla vain työtä, niin mukavaa kuin se onkin!Olen aina ja kaikkialla ollut mukana monissa järjestöissä, ja minulla on ollut sormeni pelissä usean perustamisessakin. Mutta minä en aio jatkaa mitään ikuisesti. Nyt on aika jättää hyvästit yhdelle jos toisellekin. Nykvarnin suomi-seura saa etsiä itselleen uuden puheenjohtajan, Finn-Kirjalle se saatiin jo, ja ensi syksynä on kirkollisvaalit. Silloin voin jättää kirkkovaltuuston ja muut luottamustoimet siellä.En tiedä, olenko saanut jotakin aikaan järjestöelämässäni, mutta jotakin koen sentään tehneeni.Kirjoittajayhdistyksen sihteerinä ollessani aloin pitää kirjakahviloita Södertäljen kirjastossa, mutta kun kunta alkoi vaatia vuokraa, niin muutin toiminnan Nykvarniin, jossa olen jatkanut sitä jo yli 20 vuotta yhdessä Salme ja Veijo Kosusen kanssa. Saamme kokoontua seurakunnan tiloissa Herrgårdenilla ja tämä on yksi seurakunnan suosituimmista toiminnoista.  Seurakunta innostui myös noin 10 vuotta sitten ajatuksestani luovuttaa Muumi kyseisen vuoden aikana viimeiseksi kastetulle ruotsinsuomalaiselle lapselle seurakunnan järjestämässä itsenäisyyspäiväjuhlassa. Kaikki kunnia sotaveteraaneille, mutta suomen kielen tulevaisuuskin on kiinnostava ajatus. Kannustamme muumituksellamme suomen kielen ja kulttuurin jatkuvuutta ja samalla muistutamme myös kasteesta ja seurakuntaan liittymisestä.Nykvarnin kunta, Suomi-seura ja Finn-Kirja lähtivät mukaan ideaani ja Nykvarnissa järjestettiin Ruotsin ainoat runokaraokemestaruuskilpailut joku vuosi sitten. Ikävä kyllä niille ei ole ilmaantunut jatkajaa. Reija Vuorela on edelleen ainut runokaraokemestari.Toimintani Kirjoittajayhdistyksessä vaihtui LIEKKIIN, jonka päätoimittajana olin muutaman vuoden. Sitten minut houkuteltiin Finn-Kirjan puheenjohtajaksi. Se oli silloin aika heikoilla, ja jotain piti keksiä tavallisen kirjojen julkaisun lisäksi. Tuija Liiti toimi silloin Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana ja yhdessä aloimme järjestää Ruotsinsuomalaisia kirjamessuja Tukholman Suomen instituutissa. Järjestimme messut vielä yhden kerran 11 vuotta sitten kun Finn-Kirja ja Liekki täyttivät 30 vuotta, paikka oli silloin Eskilstunan kirjasto ja Maire Dahlman Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana.  Nyt messut jatkuvat, mutta nimi on muuttunut kirjallisuustapahtumaksi, mutta aika on sama; lokakuu.  Tapahtuma ei kilpaile mitenkään Kulttuuri.se:n Kirja- ja kulttuurimessujen kanssa, sillä ruotsinsuomalaisten kirjailijoiden tapahtumalla on erilaiset motiivit.Olen toimittanut yhteensä kymmenkunta antologiaa, kokoomateosta ja historiikkia sekä muutaman Ruotsinsuomalaisen kulttuurikalenterin. Nyt on muiden vuoro.Neljä vuotta sitten ehdotin Vuoden ruotsinsuomalaisen kirjailijan valintaa. Finn-Kirjan johtokunta innostui, ja nyt valitaan neljäs vuoden kirjailija. Kolme vuotta sitten aloimme järjestää myös kirjailijaristeilyjä, nyt se toteutuu marraskuussa.Olen tehnyt, minkä olen keksinyt ja jaksanut. Jokkaane tuaploo tyylillään, minä tein sen jotenkin noin. Toiset tehkööt tavallaan.-Anneli Tikkanen-Rózsa Soili kertoo ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Tukholmalainen Olli Berg on vuodesta 2006 lähtien käynyt Unkarissa keskimäärin joka kolmas kuukausi viemässä sekä hengellistä että humanitääristä apua kurjuudessa eläville romaneille. "On helppo rakastaa kaukaa, mutta on tärkeää osoittaa rakkautta niitä kohtaan, jotka ovat lähellä ja tarvitsevat apua."Olli Berg syntyi Savossa, Karttulassa 1961. Kahdeksanlapsinen perhe muutti Lahteen -68 ja  sieltä Göteborgiin 70-luvun alussa. Välillä Olli vanhempineen asui uudelleen Suomessa, ja vuonna -82 hän muutti Tukholmaan, missä asuu edelleen vaimonsa Riittan kanssa. Heillä on kaksi poikaa, joista nuorempi asuu vielä kotona.Olli on työskennellyt romanikielen opettajana. Hän puhuu sekä Suomen romanien kieltä että kansainvälistä romanikieltä. 80-luvulla Olli tuli uskoon ja aloitti lähetystyön, aluksi silloisessa Neuvostoliitossa suomensukuisten romanien parissa, ja sen jälkeen Keski-Euroopassa.Hän matkustaa useita kertoja vuodessa Unkariin, missä hän on muun muassa mukana vetämässä romanilasten kesäleiriä. Ollin matkat suuntautuvat myös Romaniaan ja Tsekkiin. Matkoja on kertynyt jo satakunta tähän mennessä. Romanikansan hätä on suuri, sanoo Olli. Tarvitaan niin korkean tason poliittisia päätöksiä kuin ruohonjuuritason käytännön työtä kurjuudessa elävien romanien auttamiseksi, hän toteaa. Kuuntele Olli Bergin elämäntarina sekä hänen kokemuksiaan köyhyydessä elävien Unkarin ja Romanian romanien parista.Soilin seurassa- ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.soili.huokuna@sverigesradio.se

Käsi on kés, veri on vér ja vesi on vész. Suomi ja Unkari ovat veljeskansoja. Mutta tänä päivänä Suomessa ja Unkarissa on hyvin erilaiset poliittiset olosuhteet ja EU:ssa mailla on paljon näkemyseroja. Yhdistääkö Suomea ja Unkaria enää mikään muu kuin muutama muinainen kantasana? Onko mytologisesta sukulaisuudesta enää mitään jäljellä? Roman Schatzin vieraina ovat unkarilaissyntyinen muusikko Lajos Garam ja Suomi-Unkari-seuran toiminnanjohtaja Marjatta Manni-Hämäläinen.

Persoonapronominit eli minä, sinä, hän, me, te ja he tuntuvat maailman helpoimmalta asialta. Silti tuntuu siltä, että tälläkin hetkellä tasapainottelemme niiden käytön kanssa koko ajan. Tavaksi on tullut todeta, että elämme minä-minä –aikaa, jossa ihmiset keskittyvät täysin itseensä ja vain minun mieltymyksillä on merkitystä. Tämä näkyy autoilijoiden käyttäytymisessä, työelämässä ja suurissa avioeroluvuissa, kun liitossa ei ole päässyt toteuttamaan itseään. Ehkä juuri sen vuoksi joka toisella työpaikalla koetetaan vahvistaa me-henkeä erilaisin tiimitempauksin. Me-henkeä tarvitaan, jotta ihmiset sitoutuisivat työhönsä, mikä tarkoittaa palkattomia ylitöitä ja sähköposteihin vastaamista vielä illallakin. Tämä tiimihenki tietenkin loppuu sillä hetkellä kun työpaikka päättää säästää kuluista potkimalla työntekijöitä kilometritehtaalle. Kreikan taloushuolet ja nyt viimeksi Lähi-idän pakolaiskriisi panevat taas koetukselle me-pronominin käytön. Missä menee meidän ja heidän raja? Alun perin meitä oli sukumme, sitten kylämme. Noin sata vuotta sitten kansallisvaltioajattelu laajensi meidät valtion laajuiseksi, sitten kauppaliitot maanosan laajuiseksi ja vihdoin ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma maapallonlaajuinen me-pronomini on päässyt Syyrian pakolaistulvan aikana kovaan käyttöön koko Euroopassa. Myös pronominit sinä ja te tuottavat jatkuvasti vaikeuksia. Voiko ventovieraalle sanoa sinä? Voiko vanhalle tutulle sanoa te? Teitittely ja sinuttelu ovat inhimillisessä kanssakäymisessä koko ajan läsnä. Joskus tuntuu, että puhuttelu on helppoa vain Raumalla: San snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano. Miten tämä asia on hoidettu Ruotsissa, Venäjällä, Virossa, Puolassa, Ranskassa, Unkarissa jne? Dosentti Hanna Lappalainen ja Filosofian tohtori Johanna Isosävi julkaisivat hiljattain kirjan, jossa tutkitaan kolmentoista eurooppalaisen kielen ja kulttuurin puhutteluja. Kysytään heiltä. Mutta hetkinen: ovatko he naimattomia vai naineita naisia, puhuttelenko heitä neideiksi vai rouviksi? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.