Podcasts about ukrainalle

EU on päässyt sopuun 90 miljardin euron tuen myöntämisestä Ukrainalle. Tuki rahoitetaan yhteisvelalla. Mitä seurauksia sillä on? Keskustelemassa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja UPIn vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Politiikan toimittaja Maria Stenroos raportoi Brysselistä, missä sopu syntyi viime yönä. Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi Moskovasta, missä valmistaudutaan presidentti Vladimir Putinin vuosittaiseen tiedotustilaisuuteen. Mikä on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asema, kun maan oikeusministeriön on määrä julkaista kaikki edesmenneen liikemiehen ja seksuaalirikollisen Jeffrey Epsteinin tutkintaan liittyvät asiakirjat. Ulkomaantoimittaja Hanna Visala raportoi Washingtonista. Lähetyksessä kuullaan myös arkkipiispa Tapio Luoman ajatuksia yhteiskuntaa parhaillaan ravistelevista ilmiöistä. Vieläkö junien kyytiin mahtuu ennen joulua ja millä hinnalla? Puhelimessa VR:n kaukoliikenteen myynti- ja hinnoittelujohtaja Antti Karjalainen. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Anssi Väisänen ja Satu Heikkilä, tuottajana Annette Blencowe.

Presidentti Alexander Stubb valmistelee suomalaisia epäoikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa ja pääministeri Petteri Orpo sanoo ääneen, että Suomi ei ole valmis tarjoamaan Ukrainalle turvatakuita. Politiikkaradio ottaa tuoreisiin käänteisiin kiinni. Valmistautuuko Eurooppa pakon edessä hyväksymään ratkaisun, joka palkitsee Venäjää? Onko Donald Trumpin mielistely ollut oikea linja, kun USA on toiminut liittolaisten selän takana? Mikä puhuu sen puolesta, että rauha Ukrainaan voisi syntyä, mikä sen puolesta, että ei? Aiheesta ovat keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Toimittajana Antti Pilke.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin neuvottelema rauhanesitys Ukrainan sotaan tuli yllätyksenä Ukrainassa ja Euroopassakin. Millaisia kohtalon hetkiä Ukrainassa nyt nähdään? Haastattelussa johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista, poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista. Aunesluoma pitää Trumpin listaa omituisena ja ristiriitaisena. Hän arvioi, että maga-republikaanit näkevät Yhdysvalloilla ja Venäjällä olevan yhteisiä taloudellisia etuja, joilla sota olisi ratkaistavissa. Saari arvioi, että rauhansuunnitelma ei tällaisena vielä kelpaisi Venäjälle, joka näkee Ukrainan omana etupiirinään. Karjalainen ei usko rauhanneuvottelujen etenevän ilman, että Ukrainalle kirjoitetaan vahvat turvatakuut. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onko Trumpin rauhansuunnitelmalla mahdollisuuksia toteutua ja mitä Nato-polun sulkeutuminen tarkoittaisi Ukrainalle? Studiossa vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista ja johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio CMC:stä. Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskij raportoi Kiovasta. Uskaltavatko suomalaiset kuluttaa tänä jouluna? Kotitalouksien taloustilannetta avaavat Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen ja LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro. Puhelimessa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja. Suomi kielsi venäläisten kiinteistökaupat viime kesänä turvallisuussyistä, mutta asuntoja käy yhä venäläisille kaupaksi. MOT selvitti asuntokauppojen taustoja. Studiossa toimittaja Jyri Hänninen. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajina Rasmus Montonen ja Anna-Maria Haarala. Toimittajina Petra Nykänen ja Satu Heikkilä.

Millaisia tuloksia EU sai aikaan huippukokouksessaan? Kirjeenvaihtajamme Hannele Muilu kertoo niistä lähetyksen aluksi. Saavatko talouspakotteet Venäjän vihdoin taipumaan? Mitä pakotteiden jatkuminen ja laajeneminen tarkoittaa Euroopalle? Studiossa keskustelemassa johtaja Lotta Nymann-Lindegren EK:sta sekä Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen. YK täyttää 80 vuotta. Vieraana on tällä hetkellä korkeimmassa YK-asemassa oleva suomalainen Kirsi Madi, joka on nykyään YK:n tasa-arvojärjestön varapääjohtaja. Syöpään sairastuneiden hyväksi on jälleen käynnissä Roosa nauha -keräys. Selvitämme, mitä nykyään tarkoittaa ihmiselle rintasyöpädiagnoosin saaminen ja kuulemme, millaisissa kantimissa syöpähoidot nykyään ovat. Vieraina syöpäimmunologian dosentti Maija Hollmén Turun yliopistosta sekä HUS syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja Peeter Karihtala. Viikonvaihteessa kellot siirretään taas talviaikaan. Pyrkimys päästä kellojen siirtelystä oli eilen taas esillä EU:ssa. Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson kertoo puhelussa tarkemmin.

Yhdysvallat on antamassa Ukrainalle tiedot ja tavarat iskeä Venäjän infrastruktuuriin. Kuinka Venäjän hyökkäysota on muuttumassa? Tästä keskustelu Ykkösaamun aluksi, vieraina erikoistoimittaja Emil Kastelhelmi ja tutkija Jyri Lavikainen.Poliitikot, julkkikset ja esimekiksi monet nuoret joutuvat nykyään raa'an nettikiusaamisen kohteiksi. Kuinka puolustautua tällaisia hyökkäyksiä vastaan? Tästä keskustelua someyrittäjä Suvi Uskin ja viestinnän neuvonantajan Pekka Saurin kanssa. Ykkösaamun toimittaa Markus Liimatainen.

Ukrainaa tukevien maiden ns. halukkaiden koalitio kokoontui eilen Pariisissa keskustelemaan Ukrainalle tarjottavista turvatakuista. Millainen oli kokouksen lopputulos? Kiovasta raportoi toimittaja Hanna Visala ja aiheesta keskustelevat tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista sekä kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta. Tanskaan perustetaan tänä vuonna ensimmäinen ulkomailla sijaitsevan ukrainalaisen yrityksen puolustusvälinetehdas. Uutisen herättämistä reaktioista kertoo toimittaja Karoliina Kantola Kööpenhaminasta. Verkkohuijausten määrä on kasvanut rajusti ja ne ovat entistä ammattimaisemmin toteutettuja. Yle julkaisee tänään uuden podcast-sarjan, joka paljastaa, ketkä huijauksia tehtailevat ja miten ne toteutetaan. Keskustelemassa tutkiva toimittaja Minna Knus-Galán ja rikosylikomisario Sakari Tuominen Sisä-Suomen poliisilaitoksesta. Järvien vedenpinnat ovat suuressa osassa maata laskeneet keskimääräistä alemmaksi. Esimerkiksi Saimaan pinta on yli metrin edelliskesää matalammalla. Vaikutuksista kertoo toimittaja Petri Vironen Juvalta. Juontaja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittaja Ella Haura.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta kokoontuu kesken kansanedustajien istuntotauon Ukrainan ja Gazan vuoksi. Ykkösaamu kysyy valiokunnan jäseniltä, mitä Ukrainalle lupaillut mahdolliset turvatakeet käytännössä tarkoittaisivat ja miten ne konkretisoituisivat Natoon liittyneen Suomen kannalta? Myös Gazan tilanne on valiokunnan pöydällä. Miksi Suomi ei ota gazalaisia sairaalahoitoon?

Laitetaanpas taistelijaparin sormet maailmanpolitiikan pulssille kesälomien jälkeen! Vieraana on ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki, jota tentataan viime viikon Alaskan kokoukseen liittyen. Mistä siellä keskusteltiin, vietiinkö länttä miten sattuu ja mitä tämä kaikki tarkoittaa Ukrainalle?Mitä tämä kaikki tarkoittaa Suomen kannalta?Huom! Jakso äänitetty illalla ennen Washingtonin tapaamistaTsekkaa Varustelekan uusi FCK PTN moraalimerkki!https://www.varusteleka.com/fi/product/varusteleka-fck-ptn-moraalimerkki/82509Kesälomareissulla sotahistoriaa? Tsekkaa Sodan ja rauhan keskus muisti Mikkelissä, on hyvä! https://muisti.org/Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Ukrainan ja Euroopan kohtalo on pelilaudalla tällä viikolla. Politiikkaradio pureutuu yllätyksiin, joita on tullut Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Alaskan-tapaamisen jälkeen. Miten pitäisi suhtautua USA:n Ukrainalle vihjailemiin turvatakuisiin, jotka eivät tulisi Natolta? Miksi Yhdysvaltain presidentti Trump antaisi alueluovutuksissa Venäjälle niin paljon periksi? Onko Donbass kuin Petsamo ja Krim kuin Karjala? Aiheesta keskustelevat Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Hallitus ei ole vielä päässyt sopuun ilmasto- ja energiastrategiasta. Mistä kenkä puristaa? Millä keinoin lisäsopeutukset pitäisi toteuttaa? Keskustelemassa kansanedustajat Teemu Keskisarja (ps.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Yhdysvallat keskeyttää osittain asetoimituksensa Ukrainalle. Kykeneekö Eurooppa paikkaamaan Yhdysvaltojen jättämän aukon?

Venäjä julkisti Istanbulissa kovat rauhanehdot Ukrainalle. Tulitaukoon ja rauhaan Venäjä suostuu vain, jos Ukraina luopuu Venäjän miehittämistä alueista kokonaan ja vetäytyy. Noudattaako Venäjän presidentti Vladimir Putin rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton sota-ajan johtajan Josif Stalinin oppeja? Kertooko maailmansodan historia mihin ehtoihin Ukraina ei voi suostua? Ovatko Ukrainan vaihtoehdot yhtä vaikeita kuin Suomella vuonna 1944? Vieraina ovat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta sekä tutkija Mikko Majander Ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ensimmäisenä keskustelunaiheena on Saksan tuki Ukrainalle. Liittokansleri Friedrich Merz kertoi alkuviikosta, että Saksa ei enää aseta rajoituksia Ukrainalle annettujen aseiden käytölle. Ukrainan presidentti on tänään vierailulla Saksassa. Toisena aiheenamme on ilmastonmuutos: Maailman ilmatieteen järjestö on aamulla julkaissut viiden vuoden ennusteensa. Lopuksi kysymme, onko turvakotipaikkoja tarpeeksi kasvavaan tarpeeseen nähden. Juontajana Pirjo Auvinen.

Eurooppa voi ratkaista sodan rahalla, vieraana Valtteri AhtiYhdysvallat uhkaa kääntää selkänsä Ukrainalle ja Euroopalle. Mitkä ovat Euroopan pelimerkit neuvotteluissa Trumpia vastaan? Entä miten markkinat ovat reagoineet Trumpin isoihin avauksiin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Vieraana tällä viikolla varainhoitaja Evlin päästrategi Valtteri Ahti.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Ukrainan sodan lopettamisesta neuvoteltiin Sauri-Arabiassa Venäjän ja USA:n edustajien kesken. Päätetäänkö sodasta nyt Ukrainan pään yli? Mitä Eurooppa ja Suomi voi tehdä Ukrainan tukemiseksi? Keskustelemassa kansanedustajat Pia Kauma (kok.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Venäjä on todennut, että se hyväksyisi Ukrainan EU-jäsenyyden, mutta ei Nato-jäsenyyttä. Keskustelijat ovat yksimielisiä siitä, että Ukraina tarvitsee nyt vahvat turvatakuut. Kauma ja Haavisto kannattavat Ukrainalle niin sanottua pikakaistaa Natoon, jos turvatakuista ei pidetä kiinni. Tuppurainen pitää pikakaistaa epärealistisena, koska Nato-prosessi on hidas. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Brysselissä Naton puolustusministerikokous. Ylen Nato-erikoistoimittajan Maria Stenroosin raportti Brysselistä. Millaista tukea Ukrainalle luvataan? Keskustelemassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista ja Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi. Ratkaisevatko uudet lääkäripalvelut ja yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu sote-jonot? Haastateltavana potilaille maksuttoman etälääkäripalvelun perustanut toimitusjohtaja, lääkäri Petri Salo Turusta. Studiossa keskustelemassa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen sekä terveysoikeuden professori, HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Satu Heikkilä ja tuottajana Marija Skara.

Mihin suuntaan Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat kehittymässä Donald Trumpin noustua presidentiksi? Entä mitä suurvaltojen välit tarkoittavat Ukrainan kannalta? Vieraina Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Lähetyksessä on mukana myös Ukrainassa oleva toimittaja Justus Stasevskij. Maailman talousfoorumi julkaisi tällä viikolla ennusteen siitä, mitkä työpaikat katoavat ja mitkä lisääntyvät seuraavan viiden vuoden aikana. Millaisen työn murroksen äärellä nyt ollaan? Keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa. Hallituksessa nähdään tänään muutoksia, kun kokoomus kierrättää ministereitään. Studiossa ministerivaihdoksia analysoi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Elina Sonkajärvi, Mikko Haapanen, Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eri lähteiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto olisi antanut Ukrainalle luvan iskeä Venäjän maaperälle amerikkalaisvalmisteisilla aseilla. Mitä merkitys tällä on Ukrainan sodalle? Puhelimessa Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi. Suomen itärajaa alettiin sulkea vuosi sitten. Mikä on tilanne Pohjois-Karjalan raja-alueella nyt? Puhelimessa Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Matti Pitkäniitty. Onko rajan kiinni pitäminen edelleen perusteltua? Keskustelemassa verkostojohtaja Jukka Savolainen Hybridiosaamiskeskuksesta ja vanhempi tutkija Saila Heinikoski Ulkopoliittisesta instituutista. Sisäministeriö julkaisee koko väestölle suunnatun häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaan. Miksi varautumisopas tarvitaan? Puhelimessa sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola. Millä tolalla ovat mielenterveyspalvelut Suomessa? Vieraina Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Eveliina Lafghani ja Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen. Juutalaiset kokevat antisemitismin lisääntyneen voimakkaasti viimeisen vuoden aikana Ruotsissa. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kertoo, millaista on antisemitismi Ruotsissa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Rasmus Montonen, Elina Sonkajärvi ja Lotta Lautala, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Suomalaisten mielenterveyttä koskevan keskustelun yhteydessä sanotaan virheellisesti, että Suomi on monesti valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. The World Happiness -raportin tulos ei kuitenkaan perustu valintaan tai äänestykseen, vaan luokitus perustuu maiden kansalaisten onnellisuuden tasoa mittaavien kyselytutkimusten tuloksiin.

Donald Trump valittiin viime viikolla Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi ja mediatietojen mukaan Trump on ollut jo yhteydessä sekä Ukrainan että Venäjän johtoon. Samalla Ukrainan asema eri puolilla rintamaa on muuttumassa yhä tukalammaksi. Haastateltavana johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista sekä professori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta. Millainen on suomalaisten mielenmaisema? E2 Tutkimus on kartoittanut tuntoja politiikasta sekä suomalaisten jaksamista. Haastateltavana toimitusjohtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta sekä ohjelmajohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo Sitrasta. Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry on toteuttanut kesällä 2024 väkivaltatutkimuksen. Haastateltavana Nytkis ry:n pääsihteeri ja Suomen väkivaltaobservatorion puheenjohtaja Silja Kakkola. Juontajana Jaakko Parkkinen, toimittajina Mira Stenström ja Marija Skara, tuottajana Annette Blencowe.

Ukrainan presidentti Zelensky esittelee voitonsuunnitelmaa Naton ulkoministereille. Perjantaina USA:n presidentti Biden tapaa puolestaan Ranskan, Saksan ja Britannian johtajat ja keskusteluiden kohteena on myös Ukraina. Studiossa Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sekä suorissa Kiovasta Justas Stasevskij ja Brysselistä Maria Stenroos. Työperäisten oleskelulupien muutokset. Miten kolmen kuukauden sääntö parantaa työllisyyttä? Keskustelemassa hallitusneuvos Katri Niskanen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä johtava tutkija Merja Kauhanen työn ja talouden tutkimuksesta, Laboresta. Hintojen aleilmoittelu on yhä villiä. Alehankintoja tekeviä kuluttajia hämätään edelleen vajavaisilla tai piilotetuilla hintamerkinnöillä. Puhelimessa johtava asiantuntija Saija Kivimäki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Janette Leino ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Mitä Ukrainan ja Yhdysvaltain presidenttien tapaamisesta jäi käteen? Keskustelemassa kansainvälisen politiikan asiantuntija, Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä ja Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi. Lähetyksessä kuullaan myös toimittaja Justas Stasevskijin raportti Kiovasta. Beirutissa oleva toimittaja Antti Kuronen kertoo tuoreimmat uutiset Lähi-idästä. Pörssisähkön hinta sahaa edestakaisin ja kantaverkkoyhtiö Fingrid nostaa maksuja. Miltä tämänhetkinen tilanne ja tuleva talvi sähkön suhteen näyttävät? Studiossa Aalto-yliopiston työelämäprofessori Iivo Vehviläinen ja Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Lukiolaisbarometrin mukaan lukiokoulutus on polarisoitumassa. Tuoreen barometrin tuloksia avaa Lukiolaisten liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Roosa Kajander ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottaja Annette Blencowe.

Trump voittaa Kamalan Markku Ruotsila #neuvottelija 270. Kamala Harrisin noste on hiipumassa, edes ABC:n väittely ei riitä kääntämään vaalitulosta takaisin nousutrendille. Amerikkalaiset painottavat taloutta ja rajaturvallisuutta enemmän kuin Kamalan tarjoamia yritysverojen korotuksia ja Bernie Sandersin lähellä olevaa sosialismin kanssa flirttailua. Miksi Trumpin lakisyytteet eivät ole välttämättä vakavastiotettavia ja jopa Trumpin kyvyttömyys hyväksyä vuoden 2020 vaalitappiota Joe Bidenille on ymmärrettävissä USA:n vaalijärjestelmän valuvikana. Markku Ruotsila luo vakuuttavan casen miksi Donald Trump voittaa vuoden 2024 USA:n presidentinaalit. Vastakkaisen näkökulman tarjoaa Kamala mätkii Trump-Vancea Sami Miettinen 263. #neuvottelija Sisäpiirissä Markku Ruotsila ja Sami pohtivat Trumpin suunnitelmaa Ukrainalle sekä Ruotsilan tulevaa kirjaa Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Droonit ovat nousseet merkittävään rooliin sodankäynnissä sekä Venäjälle että Ukrainalle. Kuluvana vuonna Ukraina arvioi tuottavansa miljoona droonia itse ja saavansa toisen miljoonan liittolaisiltaan. Ohjelmassa käydään Latviassa, joka on yksi Ukrainan merkittävistä droonitoimittajista. Latvia on mukana myös hankkeessa, jossa puuhataan droonivalvontamuuria Venäjän rajalle yhdessä Suomen ja muiden Venäjän rajalla olevien Nato-maiden kanssa. Lisäksi kysytään sotatekniikan ja ilmailuteknologian asiantuntijoilta, miten droonit ovat mullistamassa sodankäyntiä ja millaisia oppeja Ukrainalta kannattaisi droonien käytössä ottaa. Ukraina on osoittanut, miten kustannustehokkaita ja ketteriä pienet ja yksinkertaiset droonit voivat taistelukentällä olla. Muutaman satasen maksavilla drooneilla pystytään tuhoamaan parin kymmenen miljoonan arvoisia venäläispanssarivaunuja. Suomalaisasiantuntijan mukaan droonien käytössä vain mielikuvitus on rajana ja jollain tavoin ne tulevat osaksi jokaista puolustushaaraa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Republikaanien kärkiehdokas ja entinen presidentti Donald Trump loukkaantui viikonloppuna ampumisessa Pennsylvaniassa. Millaisia vaikutuksia tapahtumalla voi olla presidentinvaaleihin? Keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta sekä Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula Clayton State -yliopistosta. Toimittaja Paula Vilén raportoi Yhdysvalloista. Italia alkaa lähettää turvapaikanhakijoita Albaniaan. Roomasta raportoi Jenna Vehviläinen EU:ta haastaa niin naapurivaltio Venäjä kuin sisäisestikin sooloileva Unkari. Europarlaamentarikot aloittavat uuden kautensa tällä viikolla? Mitkä ovat parlamentin haasteet? Millaista tukea Ukrainalle suomalaiset mepit antavat? Studiossa vieraina europarlaamentarikot Aura Salla (kok.), Elsi Katainen (kesk.) ja Ville Niinistö (vihr.) Juontajana Ilkka Lahti. Toimittajina Lotta Lautala ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Puolustusliitto Nato kokoontui tällä viikolla Washingtoniin juhlimaan 75-vuotista taivaltaan. Juhlapuheissa Naton sanottiin olevan vahvempi kuin koskaan. Turvallisuuspoliittisesti epävakaat ajat ovat vauhdittaneet ennätykselliset 23 jäsenmaata 32:sta nostamaan puolustusmenonsa Naton edellyttämälle kahden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan osa Euroopan maista -isoistakin - alisuoriutuu puolustuspanostuksissaan edelleen. He peräävät muun muassa Saksalta lisäinvestointeja Euroopan turvallisuuteen. Yksi selvästi alle kahden prosentin jäävistä on Portugali. Ohjelmassa kysytään portugalilaisasiantuntijalta miksi Naton perustajavaltioihin lukeutuva maa ei panosta puolustukseen enempää. Ukrainalle Nato-jäsenyyskutsua ei herunut vieläkään, mutta sen sijaan uutta sotilasapua, kuten ilmatorjuntajärjestelmiä tulee. Lisäksi Nato linjasi Ukrainan Nato-jäsenyyden olevan väistämätön. Tosin minkäänlaista aikaa jäsenyyden toteutumiselle ei annettu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Naton huippukokous Washingtonissa on päättynyt. Kokous suitsi Venäjää ja sen kumppanimaita sekä lupasi pitää Nato-oven auki Ukrainalle. Millainen merkitys huippukokouksella oli maailmanpolitiikalle? Studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti yöllä odotetun lehdistötilaisuutensa, jonka etukäteen odotettiin olevan ratkaiseva Bidenin presidenttiehdokkuuden kannalta. Bidenin lehdistötilaisuuden sisältöä analysoi tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta. Eduskunta äänestää tänään kiistellystä, niin kutsutusta käännytyslaista. Jos laki menee läpi, mitä se merkitsisi rajavartioston työntekijöille? Toimittaja Maija Tuunilan haastattelussa on Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Heikki Ahtiainen. Yle-rahoituksen kohtalo venyy, käännytyslaista äänestetään eduskunnassa ja politiikan kesä sytkyttää eteenpäin siis suurten päätösten keskellä. Kotimaan politiikan tilannetta luotaavat politiikan toimittajat Joona Aaltonen Helsingin Sanomista, Ilmari Nurmi Iltalehdestä ja Maria Nykänen MTV:stä. Juontaja on Mira Stenström, toimittaja Satu Heikkilä ja tuottaja Raisa Pöllänen.

OLEMME KAIKKI NIIN VÄSYNEITÄ TÄHÄN SOTAAN. Näin kirjoitti toimittaja Justas Stasevskij'n sukulainen Kiovasta Venäjän tekemän lastensairaalaiskun jälkeen. Hän korosti viestiään isoin kirjaimin. Saman tunteen jakaa moni suomalainen. Sotauutiset ahdistavat, samoin ajatus siitä, miten tämä kaikki lopulta päättyy. Viime aikoina Venäjälle myötämieliset äänet ovat olleet Euroopassa yhä kuuluvampia. Ukrainan tukemista on kritisoitu eri maissa, etenkin molemmilta poliittisilta äärilaidoilta. Jenny pohtii, voiko tuki Ukrainalle oikeasti loppua kokonaan. Tuskin, sanoo Justas, joka on seurannut Ukrainaa ja Itä-Eurooppaa viime aikoina Puolan Varsovasta. Siellä suhde Venäjään on samanlainen kuin Suomessa: vaikka poliittisesti oltaisiin eri mieltä, Venäjän kanssa ei flirttailla. Puola vahvistaa rajaansa ja ostaa koko ajan lisää aseita. Miksi monissa muissa maissa Venäjä saa ymmärrystä? Miten kauan Ukraina voi jaksaa sotaa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ukrainan Nato-silta - millaisia elementtejä sillan rakentameisen tarvitaan. Ukrainalle annetavista lupauksista ja tuesta keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen sekä sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta. Washingtonista raportoi toimittaja Juri von Bonsdorff ja Kiovasta toimittaja Maxim Fedorov. Kuinka humanitaarista apua saadaan toimitettua Gazaan? Haastateltavana SPR:n kansainvälisen avun tuki- ja koordinaatioyksikön päällikkö Toni Jokinen. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Kreikasta. Lehtiä on lukenut Sara Saure. Muuttuva matkailu. Etelä-Euroopan turistikohteissa helle hipoo kipurajaa, muuttuko matkailu kestävämmäksi ja kohti viileämpi kohteita? Matkailun tulevaisuudesta keskustelemassa matkailualan liiton SMAL:in toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti sekä matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta. Juontajana Seppo Kivimäki. Toimittajina Mira Stenström ja Satu Heikkilä. Tuottaja Marija Skara

Ranska äänestää pian ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa, jotka presidentti Emmanuel Macron julisti äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman eurovaalivoiton jälkeen. Vankistaako äärioikeisto asemaansa? Ajautuuko Ranska kaaokseen? Jatkuuko tuki Ukrainalle? Ranskan vaaleja arvioivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Ranskan politiikkaan keskittynyt väitöskirjatutkija Laura Parkkinen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Millaista ilmastopolitiikka uudelta europarlementilta odotetaan? Mitä toiveita yrityksillä on EU:n ilmastopolitiikan ja jopa sääntelyn suhteen? Haastateltavana professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta sekä johtava asiantuntija Janne Peljo EK:sta Saksa antoi Ukrainalle luvan iskeä saksalaisaseilla Venäjän maaperällä. Millaisia vaikutuksia ja kuinka pian tällä voi olla Ukrainan sodan tilanteeseen? Haastateltavana sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö. Kesän työllisyysnäkemät? Löytyikö kesäksi töitä, entä riittitkö tekijöitä? Työllisyystilanteesta keskustelemassa tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen PTT:stä sekä johtava tutkija Merja Kauhanen Laboresta. Haastateltavana myös yrittäjä Nietos Huhtala. Britanniassa valmistaudutaan parlamenttivaaleihin. Toimittaja Kirsi Crowley raportoi Britannian vaalikampailusta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Mikko Haapanen ja Anssi Väisänen. Tuottajana Marija Skara.

Tämän viikon jaksossa Tuomas, AKH ja Salla keskustelevat Slovakian pääministeri Robert Ficon salamurhayrityksestä, ajallisesti (henkisesti) samaan aikaan sijoittuneesta poliittisen väkivallan tapauksesta Oulussa, Kööpenhaminassa järjestetystä tilaisuudesta, jossa maailman loordit ja loordittaret päätyivät siihen että Ukrainalle on tarjottava Nato-jäsenyyttä; ja vielä viimeiseksi OpenAI:n viimeisimpien tuotosten häkellyttävästä häkellyttävyydestä.

Israelin ja Hamasin välisen sodan nostattamat yliopisto-opiskelijoiden mielenosoitukset ovat johtaneet pidätyksiin ja jopa kampusten sulkemisiin useissa Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa ympäri maan. Mistä protesteissa on kyse - onko kyseessä aito huoli Gazan siviiliuhreista vai kenties myös antisemitismiä? Helsingin Sanomien entinen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner käsittelee tuoreessa 10 haavaa Amerikan sydämessä kirjassaan teemoja, kuten väestö, politiikka, rasismi, media ja väkivalta. Lähetyksessä keskustellaan Bernerin havaintojen pohjalta myös orjuuden varjosta, rasismista, Black Lives Matter -liikkeestä ja siitä, miksi aborttilainsäädäntö Yhdysvalloissa kiristyy, vaikka valtaosa väestöstä haluaisi abortin olevan saavutettavissa naisille tietyin reunaehdoin. Entä miksi USA panttasi aseapupakettiaan Ukrainalle niin pitkään, ja miten Trumpin uudelleenvalinta vaikuttaisi Ukrainan sodan kulkuun? Keskustelemassa ovat toimittaja Anna-Sofia Berner, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Olli Saukko ja Ylen entinen Washingtonin, nykyinen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tämän viikon jaksossa Tuomas Peltomäki, Anni Keski-Heikkilä ja Anna-Sofia Berner keskustelevat sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson ympärille kietoutuneesta leikkauskuohunnasta, ja USA:ssa alkaneesta Trumpin Stormy Daniels -oikeudenkäynnistä, sekä kongressin päätöksestä antaa Ukrainalle aseapupaketti ja bännätä Tiktok. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Ukrainan aseapupaketti Yhdysvalloilta alkaa olla selvä. Riittääkö tuki Ukrainalle? Vieraina johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittinen instituutti ja toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Nordic West Office. Ukrainasta raportoi Hanna Visala. Valtiovarainministeriö julkaisee tänään talousennusteensa. Millä eväin Suomen talous kohenee? Vieraina vieraileva prof. Vesa Vihriälä ja makrotaloustieteen prof. Niku Määttänen, Helsingin yliopisto. Ulkomaanlehtikatsaus Italiasta, toimittajana Jenna Vehviläinen. Lukiolaiset marssivat aamupäivällä ulos kouluistaan vastustaakseen hallituksen leikkauksia. Haastattelussa opiskelijat Linda Pihlaja ja Aada Niva sekä rovaniemeläisen Lyseonpuiston lukion rehtori Osmo Huhtala. Toimittaja Mia Sivula. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo ja Rasmus Montonen. Tuottajat Hanna Juuti ja Jaakko Parkkinen.

Ukrainan tilanne ja kansainvälinen tuki. Sodan vuosipäivä lähestyy, lisääkö Eurooppa tukeaan? Keskustelemassa Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi sekä kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta.  Kiovasta tunnelmia raportoi toimittaja Maxim Fedorov ja Saksasta Münchenin turvallisuuskokouksesta Anna Karismo.  Muuttuuko sosiaalinen media? Euroopan unionin digipalvelusäädös laajentuu lauantaina koskemaan kaikkia EU:ssa toimivia digitaalisia palveluja tarjoavia yrityksiä. Miksi Eu haluaa somejättien toimivan avoimemmin? Keskustelemassa yliopistotutkija Beate Mäihäniemi Lapin yliopistosta sekä Reilu datatalous -teeman johtaja Kristo Lehtonen Sitrasta. Junat ovat seisoneet tällä viikolla niin lakon kuin ratavauridoidenkin vuoksi. Kulkevatko junat, kun hiihtolomakausi alkaa? Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajina Mikko Haapanen ja Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara. 

Unkarin pääministeri Viktor Orbán esti joulukuussa EU-maiden 50 miljardin euron tuen Ukrainalle. Tämän seurauksena Euroopan parlamentti vaatii päätöslauselmassaan Unkarin äänivallan väliaikaista epäämistä EU:ssa. Voidaanko Unkarilta evätä äänivalta EU:ssa? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa Unkarin tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr. / greens), Petri Sarvamaa (kok. / epp) ja Nils Torvalds (r. / re). Petri Sarvamaan mukaan Euroopan parlamentin päätöslauselma luo painetta EU-komissolle, mutta peräänkuuluttaa jäsenvaltioilta vastuuta Unkarin laittamiseksi kuriin. Sarvamaan mukaan Unkari ei ole enää toimiva demokratia ja vie EU:ta kuin litran mittaa. ”Siellä on yksipuoluejärjestelmä”, sanoo Sarvamaa Politiikkaradiossa. Nils Torvalds on samoilla linjoilla. Torvaldsin mukaan nyt ”pitää tapella koko EU-järjestelmän uskottavuudesta”. Myös Ville Niinistö arvostelee jäsenmaita Unkari-asian hoidosta. Niinistön mukaan koko ongelman alkusyy on jäsenmaissa. ”Jos kaikki 26 muuta maata ei päätöksiin kykene, niin Unkari pyörittää show:ta”, sanoo Niinistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen listaa suurimmaksi Venäjää koskevaksi virheekseen aiemman uskonsa siihen, että taloudellisella yhteistyöllä pystytään edistämään Venäjällä demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Urpilaiselta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä myös kommenteista, joita hän antoi samoihin aikoihin kun Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014. Valtiovarainministerinä ollut Urpilainen totesi Kalevan mukaan 15.3., että Venäjän vastaisten talouspakotteiden käyttöönottoa pitäisi välttää viimeiseen asti. Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti hiljattain, että Nato-jäsenyys aiheuttaa ongelmia Suomelle. Tutkijoilta on kuultu viime päivinä jopa arvioita, että Suomea ja Natoa voisi uhata sotilaallinen konflikti jo lähivuosina. Urpilaisen mukaan on tärkeää pitää pää kylmänä. EU-komissaarin tehtävistään virkavapaalla olevan Urpilaisen mukaan pahimpia uhka-arvioita ei pidetä todennäköisinä myöskään EU:ssa. Tentissä on aiheena myös se, yrittääkö SDP tehdä presidentinvaaleista oikeisto-vasemmistokamppailun ja yrittääkö Urpilainen erottua muista sisäpolitiikalla. Ohjelma on nauhoitettu aamulla 20.12. Toimittajana on Antti Pilke.

Viimeisimmät tiedot Ukrainasta. Toimittaja Maxim Fedorovin raportti Kiovasta. Lännen tuki Ukrainalle horjuu. Studiossa johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Venäjä opettaa ukrainalaislapsia ihailemaan maata, joka tuhosi heidän kotikaupunkinsa. Ylen ulkomaantoimittaja Saana Uosukainen kertoo poikkeuksellisesta juttuprojektista. Suomen itärajan sulun päättyminen lähestyy. Mitä on seuraavaksi edessä? Studiossa kansanedustajat Matias Marttinen (kok.), Mauri Peltokangas (ps.) ja Jussi Saramo (vas.). YK:n ilmastokokous on loppusuoralla. Toimittaja Hanna Eskonen summaa kokouksen tämänhetkisiä tuloksia Dubaista. Juontajana Mikko Haapanen, toimittajina Anna Lehmusvesi ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Suomessa hallitus sulkee rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja, sekä pisin EU:n Venäjän vastainen raja. Seisooko EU järkähtämättä Suomen toimien takana? Onko Suomen itäraja Puolan jälkeen seuraava paikka, jossa Venäjän pyrkii hybridioperaatiollaan horjuttamaan Eurooppaa? Miksi EU ja Euroopan maat ovat jääneet ammustoimitustavoitteistaan Ukrainalle? Onko miljoonan kranaatin tavoite yhä mahdollista saavuttaa? Mitä Ukrainalle tapahtuu, jos EU-maiden aseapu jää vajaaksi? Strasbourgin radiostudiossa itärajan tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d / sd.), Sirpa Pietikäinen (epp / kok.) ja Silvia Modig (left / vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ratkaisevat neuvottelut kiistellystä ennallistamisasetuksesta käynnistyvät EU-komission, jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kesken. Syntyykö kiistellystä ennallistamisasetuksesta viimein ratkaisu? Minkälainen asetus olisi Suomen kannalta hyväksyttävissä? Onko Suomen varauduttava jopa kaatamaan neuvottelut? Purevatko talouspakotteet lainkaan Venäjään kun maa yhä vain jatkaa sotaa? Mitä EU:n pitäisi tehdä, jotta Venäjä ei kykenisi kiertämään talouspakotteita? Onko Euroopan tuki Ukrainalle horjumassa? Euroopan parlamentin radiostudiossa Brysselissä ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (re / r.), Heidi Hautala (greens / vihr.) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ecr / ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja täksi illaksi comebackin tehnyt muusikko Olavi Uusivirta. Radiotoiminnnan 100-vuotispäivän kunniaksi ritarit paljastavat merkittävän radiokokemuksensa: Olaville se on Kurnau ja Kamaluu -kuunnelma. Sen ensiesitys oli vuonna 1979.  Kaarinalle emotionaalisesti vaikuttavin on ollut mystinen Päivän mietelause. (Yhä Yle Radio 1:n ohjemistossa ja Areenassa.)  Mikalle tärkeä oli koulussa matkaradiossa kuultu Jaakko ja herneenvarsi. Maria kuunteli Radiomafiassa Lohikäärmepuu-roolipeliä, joka sitten johti harrastuksen pariin. Oikaisu: Ohjelmassa sanottiin, että Yhdysvallat on antanut Israelille yli 100 miljardin dollarin ylimääräisen apupaketin. Todellisuudessa tuosta 100 miljardin turvallisuuspaketista jaettiin rahaa eri operaatioihin, suurin osa meni Ukrainalle ja Israelille.

Vielä Yhdysvallat haluaa olla maailman poliisi? Kuinka tarpeellista on Yhdysvaltain sotilaallinen tuki Ukrainalle ja Israelille? Millaisia riskejä Yhdysvaltain joukoilla on lähi-idässä? keskustelemassa professori Tommi Koivula MPKK sekä taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kuinka pian Unkari etenee Ruotsin Nato-ratiointiin? Haastateltavana valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Yhä useampi ottaa kulutusluottoja. Haastateltavana Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä. Kuinka jaksaa sotauutisten varjossa? Resilienssistä ja rankkojen uutisten jaksamisesta ovat keskustelemassa aivotutkija Minna Huotilainen sekä johtava psykologi Frans Horneman Mieli ry:stä.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Janette Leino sekä Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Slovakia sai tällä viikolla hallituksen, jota johtaa Venäjä-myönteinen Robert Fico. Hän haluaa lopettaa Slovakian aseavun Ukrainalle ja patistaisi Ukrainan rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa pikimiten. EU:ssa hänen Venäjä-mielinen hengenheimolaisensa on Unkarin Victor Orbán. Ohjelmassa pohditaan, kuinka käy EU:n yhteiselle Ukrainan tukirintamalle. Lisäksi kysytään Kremlin vaikutuspyrkimyksiä tutkineelta, miten Venäjä yrittää vaikuttaa ensi vuoden europarlamenttivaaleihin nyt, kun pakotteet vaikeuttavat poliitikkojen suoraa rahallista tukemista. Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka Latviassa on padottu Kreml-mielisen, korruptiosta tuomitun oligarkin valtaa. Hänen puolueensa istuu Latvian hallituksessa, vaikka miestä on sanottu Latvian turvallisuusuhaksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hyvinvointialueilla suunnitellaan säästöjä. Millaista hoitoa karsitaan? Löytyykö tehostamisen paikkoja? Sote-säästöistä keskustelemassa johtajaylillääkäri Markku Mäkijärvi, HUS, hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue, sekä hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila Satakunnasta. Syyrian presidentti Bashar al-Assad vierailulla Kiinassa. Mitä Syyria Kiinasta hakee? Kiinan kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi. Rakoileeko läntisten maiden tuki Ukrainalle? Entä millaista liittoumaa Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea muodostavat? Kenen kelkkaan Brics-maat lähtevät? Millaisia puolia maat valitsevat? Keskustelemassa maailman politiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusjohtaja Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Espanjassa asuntojen hinnat karkaavat taivaisiin. Asuntotilanteesta raportoi toimittaja Maija Salmi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Veera Sinervo ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Tämän viikon podcastissa aiheina hallituksen budjettiriihi ja siellä esitellyt miljoonat ja muut tärkeät numerot, jotka merkitsevät erittäin paljon ihmisille; sekä Puolan yllättävä päätös lopettaa aseiden antaminen Ukrainalle, ja muuttuva työelämä ja työntekijöiden mittailu by kapitalistipossut. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari, Anni Keski-Heikkilä ja Matilda Jokinen. Jakson leikkasi Ville-Veikko Niemelä. Jaksossa mainittuja linkkejä: Juttu, jossa laskettiin Rinteen hallituksen ensimmäisen budjettiriihen lukuja 2019: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006244239.html Matildan juttu Puolasta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009869592.html Juttu konsulttifirmojen herkeämättömästä mittaamisvimmasta https://www.hs.fi/visio/art-2000009639297.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: hs.fi/uutisraporttipod HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: #uutisraportti #podcast #fyp #politics #politiikka #uutiset #news #suomi #Finland #podtok #helsinginsanomat #hs.

Jatkuuko EU:n vankkumaton tuki Ukrainalle, vai keskittyykö komissio geopoliittiseen kilpajuoksuun vihreän siirtymän resursseista? Tekeekö komission ehdotus kriittisistä raaka-aineista Pohjois-Suomesta vihreän siirtymän avolouhoksen? Ajankohtaisesta EU-politiikasta keskustelevat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk.), Henna Virkkunen (kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä tapahtui Jevgeni Prigožinin lentokoneelle ja onko Prigožin kuollut? Mikä motiivi Putinilla on voinut olla Prigožinin eliminoimiseksi ja mitä Putin pyrkisi viestimään Prigožinin murhalla venäläisille? Miten Ukrainan vastahyökkäys Venäjää vastaan on edennyt? Miksi länsimaisten hävittäjien vieminen Ukrainaan on kestänyt ja voiko F-16-hävittäjien antaminen Ukrainalle muuttaa sodankäynnin tasapainoa merkittävästi? Studiossa OSINT-analyytikko Emil Kastehelmi ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen. Jakso on kuvattu 24.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Eduard Dietl ja Hitler (2:00) Prigožinin kone (4:18) Petturit (7:52) Wagner (10:48) Kremlin tilannekuva (12:14) Räjähdys (16:21) Putin (18:00) "Ainut vaihtoehto" (19:51) Lavastus (22:56) Prigožin (25:30) "Onnettomuus" (29:26) Puhdistukset (31:52) Lännen tiedustelu (41:50) Ukrainan vastahyökkäys (45:54) Kalusto (48:51) Liike (50:57) Yhteisoperaatiot (53:33) Virheet ja haasteet (59:10) Onnistumiset (1:03:09) Lennokki-iskut Moskovaan (1:07:56) Partisaanit (1:09:25) Psykologinen sodankäynti (1:15:37) "Punainen viiva" (1:18:22) F-16-hävittäjät (1:20:46) Sotateknologia (1:22:57) Politiikka (1:25:56) Sodan tasapaino

Ukrainan vastahyökkäys on kestänyt lähes kolme kuukautta ja edennyt hitaasti. Puhutaan astettaisista voitoista, tai muutaman neliökilometrin laajuisista valloituksista ilman todellista läpimurtoa. Miksi Ukrainan vastahyökkäys ei ole tuottanut toivottuja tuloksia? Politiikkaradiossa Ukrainan vastahyökkäystä ja sodan viimeisimpiä käänteitä analysoivat sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Ukrainan sodan tilannekarttaa ylläpitävä Emil Kastehelmi Black Bird Groupista. Toimittajana on Tapio Pajunen. Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtisen mukaan rintamatilanteen sisällä saattaa olla kumuloitumassa jotakin, joka saattaa myöhemmin johtaa Ukrainan kannalta merkittävimpiin tuloksiin, jopa läpimurtoihin. Molemmat osapuolet ovat myös valmistautuneet sodan jatkumiseen pitkään. "Tämä ei ole Ukrainalle elämän ja kuolen kysymys tämän kesän vastahyökkäyksen onnistuminen tai epäonnistuminen. He on moraalisesti ja henkisesti valmistautuneet pitkään sotaan. Ja sama on Venäjällä. Venäjä kykenee jatkamaan melko helposti tällä menolla pari vuotta vielä", sanoo Huhtinen Politiikkaradiossa.

Naton huippukokous käynnistyy Vilnassa. Kirjeenvaihtaja Rikhard Husu raportoi.  Miltä näyttää Naton tulevaisuus? Puolustussuunitelmasta ja Naton vahvuuksista keskustelamassa vierailiva tutkija Antti Pihlajamaa Ulkopoliittisesta instituutista sekä tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.  Onko Ruotsin Nato-jäsenyys edennyt. Toimittaja Tom Kankkonen raportoi.  Millaisia odotuksia ukrainalaisilla kohdistuu Vilnan kokokoukseen? Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Kiovasta.  Ukrainan Nato-tie. Ukrainalle luvattiin jo vuonna 2008, että jonain päivänä siitä tulee Naton jäsen. Millainen tie Ukrainalle on edessä? Mitä Nato voi nyt luvata Ukrainalle. Haastateltavana sotatieteen dosentti, vieraileva tutkija Ilmari Käihkö Aleksanteri-instituutista.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara. 

Aseellinen kaappausyritys Venäjällä oli uusi käänne liki puolitoista vuotta jatkuneen hyökkäyssodan aikana. Mitä Kremlin huojuminen tarkoittaa ja millaisia mahdollisuuksia se avaa Ukrainalle taistelutantereella? Studiossa sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, avoimen informaation analyytikko Emil Kastehelmi ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija, Venäjään keskittynyt Jyri Lavikainen. Otamme yhteyden Moskovaan, jossa tilannetta on seurannut kirjeenvaihtajamme Heikki Heiskanen, Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Lisäksi otamme yhteyden Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Räkköläiseen palkka-armeija Wagnerin ja Jevgeni Prigozhinin tulevaisuudesta. RKP lähti hallitukseen, vaikka puolueen sisällä yhteistyö perussuomalaisten kanssa aiheutti kipuilua. Anders Adlercreutz hoitaa hallituksessa eurooppa- ja omistajaohjausministerin salkkua ja tuoreessa muistissa ovat vielä niin Fortumin massiiviset tappiot Uniper-kaupoista kuin Finnair vaikeudet koronan ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Adlercreutz vieraanamme maanantain jälkimmäisessä keskustelussa. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajat Rasmus Montonen, Ari Welling ja Ville Kilpeläinen. Tuottajana Jaakko Parkkinen

Millaista tukea Ukrainalle luvattiin G7-kokouksessa? Joko Ukraina voi odottaa hävittäjiä? Haastateltavana vieraileva tutkija Ilmari Käihkä Aleksanteri-instituutista.  Kotihoidossa on kova pula hoitajista. Keskustelemassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super in puheenjohtaja Silja Paavola. Kreikassa on äänestetty parlamenttivaaleissa. Sara Saure raportoi.  Tehdäänkö tulevaisuuden ostokset digieuroilla vai käteisellä? Keskustelemassa Suomen pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki sekä kuluttaja-asiamies Katri Väänänen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.  Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittajina Mira Stenström sekä Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara. 

Ukrainalle luvataan järeämpää aseistusta. Onko sodan kulkuun odotettavissa muutosta? Keskustelemassa johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista sekä Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi.  Euroopan neuvosto kokoustaa Islannissa. Rikhard Husu raportoi.  Kuinka onnistuu työllistäminen? Suomeen pitäisi saada tulevalla vaalikaudella 100 000 työllistä. Millaiset keinot ovat työllistämisessä tehokkaita - yksilöiden ja toisaalta talouden kannalta? Keskustelemassa tutkimuspäällikkö Merita Mesiäislehto Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta sekä sosiaalipolitiikan tutkija Satu Ojala Tampereen yliopistolta. Tanskan mallista kertoo toimittaja Karoliina Kantola.  Juontajana Mira Stensröm. Toimittajina Atte Uusinoka, Veera Sinervo ja Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara

Hallitusneuvottelut pääsivät kunnolla käyntiin ja Säätytalon pöydissä väännetään niin taloudesta kuin maahanmuutostakin. Mitkä ovat seuraavan hallitusohjelman kipeimmät kysymykset, miten asettuvat puolueiden suhteet? Studiossa tutkija Mikko Majander, ajatuspaja Magmasta ja E2 Tutkimus -tutkimuslaitoksen johtaja Karina Jutila. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Suomessa. Miksi Pohjoismaat on niin tärkeä kumppani Ukrainalle ja mitä Zelenskyi vierailullaan tavoitteli? Studiossa turvallisuustutkija Juha Pyykönen ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg. Euroopan keskuspankin ennakoidaan nostavan ohjauskorkojaan Frankfurtissa pidettävässä korkokokouksessa. Paikan päällä toimittajamme Anna Karismo. Ulkomaan lehtikatsauksen toimittaa Anna Saraste.

Perjantaistudiossa keskustellaan vaalituloksen vaikutuksesta kulttuuriin Suomessa, ihmetellään mitä performansseille on tapahtunut, arvioidaan onko länsimaiden tuki Ukrainalle rakoilemassa nyt kun KOK suosittelee venäläisten ja valkovanäläisten urheilijoiden päästämistä kisoihin. Lisäksi puhutaan taiteilijoiden hyvinvoinnista ja kysymme miksi teatteri ei kiinnosta yhtä paljon kuin elokuva. Perjantaistudiossa ajankohtaisia ilmiöitä pähkäilevät Outi Hupaniittu, Leena Virtanen ja Anna Moilanen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Ukrainassa huhutaan uudesta hyökkäyksestä, Maxim Fedorov raportoi Vaalitentissä kohtasivat keskisuuret puolueet, kuinka vasemmistoliiton, keskustan ja vihreiden puheenjohtajat pärjäsivät. Analysoimassa Eduskuntatutkimuksen keskuksen apulaisprofessori Markku Jokisipilä sekä yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta. EU:n huippukokouksessa taloutta ja tukea Ukrainalle.Haastateltavana vieraileva tutkija Timo Miettinen European university -instituutista.  Kuinka Suomi voi tukea Ukrainaa ja huolehti omasta turvallisuudesta? Aseellisesta suorituskyvystä ja Ukrainan tuesta keskustelemassa erikoistutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n hallituksen puheenjohtaja, Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Matti Koivisto ja Mira Stenström. Tuottajana Marija Skara. 

Henkilö- ja rahtiliikennettä uhkaavaa junalakkoa sovitellaan viikonloppuna. Tuoreet tiedot tilanteesta, emeritusprofessori Harri Melin Tampereen yliopistosta.  Suomen Nato-tien esteet poistuvat, mutta Ruotsin tilanne on vaikea. Nato-laajeneminen, Ukrainan sotatilanne ja hävittäjätoimitukset sekä Venäjän ja Kiinan presidenttien tapaaminen ja reaktiot. Moskovan kuulumiset päivittää kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen, ja Kiovasta Ukrainan  tilanteen toimittaja Maxim Fedorov.  Studiossa turvallisuuspolitiikan käänteitä arvioivat johtaja Mika Aaltola ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti kertoo tuoreet tiedot ilmaston tilanteesta ja näkymistä. Onko Suomi tehnyt voitavansa, ja minkälaisia paineita kasaavat seuraavalle hallitukselle ilmastopanelistit ilmakehätutkija Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta ja ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen.  Juontajana Mira Stenström, valmistelijat Marjo Näkki ja Elina Sonkajärvi, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Millaista aseapua Suomi vie Ukrainalle? Kuinka turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos on muuttanut Suomen puolustusta? Haastateltavana puolustusministeri Mikko Savola.  Kiinan suhde Venäjään? Kiinan ulkoministeri on vieraillut Moskovassa, kuinka Euroopassa käytävää sotaa katsotaan Kiinasta päin? Kirjeevaihtaja Kirsi Crowley raportoi Kiinsta.  Suomalaisten huoltovarmuutta on ihasteltu maailmalla, mutta muuttuva maailma tuo uusi tarpeita myös huoltovarmuuteen. Keskustelemassa Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Janne Känkänen sekä Trafin Kyberturvallisuuskeskuksen yksikön johtaja Heidi Kivekäs.  Ulkomaanlehtikatsaus tulee Filippiineiltä, siellä lehtiä on lukenut Sara Rigatelli.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Marja Ala-Kokko ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Marija Skara. 

Mikä on tilanne Ukrainassa, kun loppuviikosta Venäjän iskut kohdistuivat jälleen pääkaupunki Kiovaan. Maxim Fedorov raportoi. Uusia hävittäjiä Ukrainaan? Kuinka realistista on hävittäjien toimittaminen Ukrainalle? Entä millaista koulutusta ukrainalaiset tarvitsisivat hävittäjien käyttöön? Keskustelmassa  ilmasotaopin pääopettaja, evl Inka Niskanen Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg  Miksi maanjäristyksen uhrien auttaminen on niin vaikeaa Syyriassa? Jopa tietojen saaminen Syyriasta on ollut hidasta ja vaikeaa, millainen tilanne maassa on? Keskustelemassa kehityspolitiikan neuvonantaja Niklas Saxen Ulkoministeriöstä sekä väitökirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta  Kuulemme myös millaista auttaminen on pääkaupunki Damaskoksessa Syyriasssa, haastateltavana Unicefin avustaja Eva Hinds. Euroopan parlamentti pohtii tällä viikolla kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Miksi Euroopan olisi tärkeä vähentää riippuvuutta Kiinasta? Haastateltavana Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin ylipistosta.  Juontajana Atte Uusinoka. Valmistelleet  Janette Leino, Jaakko Parkkinen ja Marija Skara . Tuottajana Marja Ala-Kokko. 

EU-maiden ulkoministeri ovat puineet Ukrainalle annettavaa tukea. Haastateltavana ulkoministeri Pekka Haavisto. Kaupan ala muutoksessa. Millainen rooli jää henkilökunnalle, jos ostokset tehdään itsepalveluna? Mistä ruoan hinta tulevaisuudessa koostuu. Elintarvike- ja päivittäistavarakauppan muutoksista haastateltavana työelämäprofessori Lasse Mitronen Tampereenyliopistossta. Sekä elintarvikevaltuutetttu Olli Wikberg. Murtuuko Veikkauksen monopoli? Millainen olisi lisenssimalli, jolla ulkomaisten peliyhtiöiden tuottoja saataisiin Suomeenkin. Keskustelemassa Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sekä   sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Jani Selin. Perussa kymmeniä ihmisiä on kuollut viikkoja kestäneissä protesteissa, joissa on vaadittu presidentti Dina Boluarten eroa ja uusien vaalien järjestämistä. Haastateltavana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.  Juontajana Mira Stenström.  Toimittajina Mikko Haapanen ja Janette Leino. Tuottajana Marija Skara. 

Aseapua koordinoiva Ramstein-ryhmä kokoontuu Saksassa tänään. Kokouksesta odotetaan päätöksiä Ukrainan tukemisesta järeimmillä aseilla. Washingtonista raportoi Juri von Bondsdorf ja Saksasta Anna Saraste.  Millaista apua taistelupanssarivaunuista olisi Ukrainalle? Millaista huoltoa taistelupanssarivaunut tarvitsevat? Haastateltavana  Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu.  Nuorten työllisyys ja kesätyöt. Kohtaavatko nuoret työnhakijat ja työpaikat? Keskustelemassa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen Työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä nuorten työelämäasiantuntija Riikka Ahonvala TAT:ista.  Millaiset ovat vihreän vedyn markkinat? Harjavallassa muurataan Suomen ensimmäisen suuren mittaluokan vihreän vedyn tuotantolaitos, P2X Solutions toimitusjohtaja Herkko Plit haastateltavana.  Juontajana Marjo Näkki. Toimittajana Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara. 

Millaista apua Suomi antaa Ukrainalle? Voiko mukana olla Leopard 2 -panssarivaunuja? Haastattelussa puolustusministeri Mikko Savola. Suomi päättää vain muutaman viikon sisällä 12. tukipaketista Ukrainalle. Suomen puolustusmenot ovat kasvaneet huimasti: tänä vuonna puolustusmenot ovat kaksi kertaa niin suuret kuin toissavuonna. Onko puolustusvoimilla niin sanotusti piikki auki sen perusteella että Ukrainassa on sota? Savola kertoo, mitä on odotettavissa helmikuussa järjestettävältä Nato-maiden puolustusministerien kokoukselta ja jo tällä viikolla perjantaina edessä olevalta Saksan Ramsteinissa järjestettävältä Ukrainan apukokoukselta, jossa paikalla on Euroopan maiden lisäksi Yhdysvallat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen askeleet kohti Natoa, voidaanko Unkari ja Turkki ohittaa ja saada turvatakuut? Entä miksi esimerkiksi Saksa jarruttaa aseapua Ukrainalle. Vieraana puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Antti Häkkänen ja turvallisuustutkija, prikaantinkenraali evp Juha Pyykönen.  Asuntojen hinnat laskevat ja korot nousevat. Pääekonomisti Juhana Brotherus Hyposta ja toimitusjohtaja Risto Kyhälä Kiinteistömaailmasta keskustelemassa asuntomarkkinoiden näkymistä.  Neljättä koronarokotusta suositellaan yli 60-vuotiaille. Nyt kuitenkin vain osa hyvinvointialueista on varannut itselleen rokotteita. Miten rokotuksissa tasapuolisuus toteutuu ja mikä merkitys tällä on terveysturvallisuudelle? Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n turvallisuus- ja terveysosaston päällikkö Taneli Puumalainen vastaa.  Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, valmistelijoina Marjo Näkki ja Anna Lehmusvesi, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Saksa on pitkään vastustanut panssarivaunujen lähettämistä Ukrainaan. Viime aikoina Saksan linja on kuitenkin huojunut. Ransan ja Puolan paineessa Saksa teki päätöksen rynnäkkövaunujen lähettämisestä Ukrainaan. Samaan aikaan Suomessa nousee esiin puheita eurooppalaisista panssarivaunutalkoista, joissa Suomikin voisi olla mukana Suomi-Leopardeillaan. Onko Eurooppa vajoamassa yhä syvemmälle Ukrainan sotaan? Suomen aseavusta Ukrainalle keskustelevat eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) sekä puolustusvaliokunnan jäsen, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pitäisikö Euroopan tukea Ukrainaa enemmän? Haastattelussa sotatieteilijä Ilmari Käihkö. "Jos poliittiset tavoitteet on ne, että Ukrainan pitäisi voittaa tämä sota, niin kyllähän tilannekartasta voi todeta, että Venäjä miehittää noin viidesosaa Ukrainasta, joka aika karulla tavalla kertoo sen, että tuki Ukrainalle ei ole ollut riittävää", Käihkö toteaa. Pitäisikö Suomen antaa Ukrainalle Leopard 2 -panssarivaunuja? Entä millaisia skenaarioita sodan päättymiselle on? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miettikää, jos Venäjän joukot olisivat päässeet keväällä Kiovaan. Millainen Venäjä meitä olisi nyt vastassa? Sellainen, joka uhkaisi Eurooppaa Ukrainasta käsin. Synkkä ajatusleikki kertoo siitä, että Ukrainan sota on meidän yhteinen. Näin korostavat Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen ja Ukraina-toimittaja Maxim Fedorov. (Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.) Silti sotaväsymys vaivaa suomalaisia, sillä huonoja uutisia riittää. Kuinka toimittajat voivat ylläpitää kiinnostusta Ukrainan sotaa kohtaan? Miksi se on toimittajien tehtävä? Jos ihmiset lakkaavat välittämästä, myös tuki Ukrainalle saattaa hiipua. Suvin mukaan se olisi huono uutinen koko Euroopalle, sillä Ukraina laittaa Venäjän armeijaa polvilleen meidän kaikkien puolesta. Ukrainasta tänä vuonna uutisoineet Jenny, Maxim ja Suvi avaavat tapojaan löytää juttuaiheita. Tärkeää toimittajan työssä on miettiä, mitä suomalaiset juuri nyt pohtivat ja miten he voisivat samaistua aiheisiin. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Mikä saa toimistotyötä Suomessa tekevän ihmisen lähtemään humanitaariseen avustustyöhön Ukrainaan? Mitä lähipiiri Suomessa on ajatellut lähtemisestä sotaa käyvään maahan? Miten sota-alueella työskentely vaikuttaa omiin arvoihin ja omaan persoonaan? Minkälaista avustustyö korkean riskin alueilla on ja minkälaista on kohdata avun tarpeessa olevia ihmisiä? Studiossa vieraana Ukrainaan avustustyöhön lähtenyt Tina Soini. Jakso on nauhoitettu 9.11.2022. (0:00) Sota Ukrainassa (3:31) Avustustyöhön lähteminen(8:08) Puolan ja Ukrainan raja (9:11) Pakolaiset (10:40) Vapaaehtoiset (14:06) Lähipiiri Suomessa (14:42) Kuolema (16:01) Pahuus (17:08) Inhimillisyys (18:36) Minkä puolesta soditaan? (20:11) IFRT (23:52) Muukalaislegioona (24:50) Koulutus (25:58) Paluu Suomeen (26:54) Elämän merkityksellisyys (29:31) Veljeys (30:06) Lännen apu Ukrainalle(33:55) Avustustyö(37:25) Ihmiset Itä-Ukrainassa(40:02) Tulevaisuus Vieras Tina Soini

Talvisodan tiukka sensuuri aiheutti ainakin osittain sen, että sodan- ja valtionjohdon suostuminen rauhaan yllätti kansan. Myös ankarat rauhanehdot järkyttivät suomalaisia. Politiikkaradio kysyy miten median vapaus säilyisi, jos Suomi joutuisi tulevaisuudessa osaksi konfliktia. Aiheesta keskustelevat STT:n päätoimittaja Minna Holopainen ja sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kysymyksiä herättää se, että sotatilan aikana valtioneuvosto voisi koota median edustajat erityiseen neuvottelukuntaan. Annettaisiinko päätoimittajille ohjeita, mistä median pitää uutisoida ja mistä ei? Laissa on myös poikkeuspykälä sensuurista: Salassa pidettävien tietojen julkistaminen voisi johtaa siihen, että mediatalo joutuu määräajaksi valvontaan. Entä millainen riski on, että Venäjän hyökkäyksestä uutisoiva media ei kerro Ukrainalle kielteisistä asioista? Ukrainan etu on, että aseapu ja tuki länsimaista jatkuu, ja maalle kiusallisten tietojen esiin nostaminen on johtanut vastalauseisiin. Toimittajana on Antti Pilke.

Kuinka Puolassa on reagoitu ohjusturmaan joka surmasi kaksi ihmistä, ulkomaankirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen raportoi Varsovasta. Useat Venäjän naapurimaista haluavat nyt vahvistaa ilmapuolustustaan. Venäläisiä näkemyksiä tilanteeseen avaa Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Lisääkö ohjusturma lännen apua Ukrainalle? Voiko tapahtuma lisätä sodan eskalaatiota? Keskustelmassa tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta ja eversti evp., Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Martti J. Kari. Mikä innostaa äänestämään seurakuntavaaleissa? Kuinka paljon uskonnossa on politiikkaa? Seurakuntavaaleista ovat keskustelemassa  Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtaja Hanna Salomäki sekä uskontotieteiden professori Titus Hjelm Helsingin yliopistosta. Espanjassa kuohuttavat terveydenhuollon leikkaukset. Espanjalaisia lehtiä on lukenut toimittaja Maija Salmi.  Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittajina Atte Uusinoka sekä Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Yhdysvaltain välivaalien suurin yllätys on, että republikaanien mainostama punainen aalto näyttää jääneen tulematta. Asiantuntija sanoo myös, että ex-presidentti Donald Trump ei näytäkään olevan sellainen kuninkaantekijä kuin ajateltiin. Mitä tulos tarkoittaa Trumpin presidenttiaikeille? Vaalitulosta analysoivat Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku ja Yhdysvaltoihin erikoistunut politiikan tutkija Anna Kronlund. Ohjelmassa kysytään myös, millaista Trumpin tukemien vaalikieltäjien menestys oli ja miten äänestäjät suhtautuivat vaalivilppiväitteisiin. Onnistuivatko republikaanit ratsastamaan laukkaavalla inflaatiolla? Rakoileeko Yhdysvaltain tuki Ukrainalle? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain välivaaleissa valtaa kärkkyy useita satoja Bidenin vaalivoiton kieltäviä ehdokkaita. Näissä äärioikean laidan republikaaneissa suhtaudutaan myös penseästi Ukrainan sotilaalliseen auttamiseen. Ohjelmassa kuullaan ehdokkailta ja heidän tukijoiltaan miksi. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, mitä seurauksia vaaleilla voi olla Yhdysvaltain demokratialle ja Ukrainalle annettavalle sotilaalliselle avulle. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff, Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Mikä on ajankohtainen tilanne Ukrainan sodassa ja mitkä ovat Ukrainan mahdollisuudet jatkaa alueiden valtaamista takaisin Venäjältä? Miten Venäjän uhittelua ydinaseilla tulisi tulkita? Mitä seuraamuksia ydinaseiden käytöllä olisi ja liittyykö Ukrainan sotaan laajempi ydinsodan riski? Onko Venäjä sotilaallinen uhka Suomelle ja miten Ukrainan sota on vaikuttanut Itämeren turvallisuuspoliittiseen asetelmaan? Studiossa puolustusvoimain entinen komentaja kenraali Jarmo Lindberg. Jakso on nauhoitettu 10.10.2022. (0:00) Tilannekatsaus (6:17) Kertšinsalmen sillan räjähdys (9:35) Aluevaltaukset (12:30) Ydinaseet (19:33) Uhkailu ja retoriikka (22:37) Ydinsota (26:04) Ydinaseiden komentoketju (27:58) Sodan eskaloituminen (33:02) Lännen tuki Ukrainalle (35:52) Suomen turvallisuus (38:12) Venäjän joukot itärajalla (40:59) Itämeren turvallisuus (43:34) Nord Stream

Viikko sitten Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti osittaisesta liikekannellepanosta ja uhkaili ydinaseella. Se jälkeen uutiset Venäjältä ovat kuulostaneet kaoottisilta. Mielenosoituksia kymmenillä paikkakunnilla ja maasta pakenevia ihmisiä, jotka ovat muodostaneet kilometrien jonoja rajanylityspisteille. Onko nyt ylitetty jokin kriittinen piste ja mitä tästä kaikesta seuraa Venäjälle, Putinille ja Ukrainalle?Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Pekka Hakala.Tämä podcast julkaistiin 28.9.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Ukraina on syksyn tultua ottanut sodassa aloitteen itselleen ja ryhtynyt vastahyökkäyksiin venäläisiä vastaan. Venäläisasiantuntijan mukaan Venäjä on kärsinyt Ukrainassa niin raskaita tappioita, ettei kykene palauttamaan armeijaansa helmikuussa alkanutta hyökkäystä edeltäneeseen vahvuuteen. Osa asiantuntijoista arvioi jopa venäläisten rintaman romahtamisen olevan mahdollista, kunhan lännen tuki Ukrainalle jatkuu. Ohjelmassa kuullaan myös ukrainalaisupseerin arviot taisteluiden sujumisesta. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Länsimaiden aseapu lisää ukrainalaisten taistelutahtoa, mutta mihin apu tähtää ja miten pitkään se voi jatkua? Länneltä puuttuu yhteinen näkemys sodan tavoitteista.

Yhdysvallat on sotaa käyvän Ukrainan suurin tukija. Elokuun alkuun mennessä Yhdysvallat on luvannut Ukrainalle noin 28 miljardin euron arvosta sotilasapua. Presidentti Joe Biden on vannonut tukevansa Ukrainaa "niin kauan kuin tarve vaatii". Ukrainan avustamisessa Bidenin hallintoa on auttanut että myös republikaanipuolue on ollut ulkopolitiikan linjauksesta samaa mieltä. Muuttuuko Yhdysvaltain ulkopolitiikan linja jos välivaalit muuttavat valtatasapainoa Yhdysvalloissa? Voiko ensi talveksi ennakoitu energiakriisi liikauttaa yhdysvaltalaisten mielipiteitä ja vähentää kansalaisten Ukrainalle osoittamaa tukea? Kuinka Ukrainan sota vaikuttaa Yhdysvaltojen globaaliin rooliin, Kiinan suhteisiin ja rooliin Euroopassa? Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ulkopoliittista linjaa analysoi Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen, kesk. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventäminen, Itämeren tilanne ja Venäjän varustautuminen Naton laajentumisen uhatessa. Riittääkö Suomelta lisäapua Ukrainalle? EU:n huippukokouskuulumiset. Saatiinko sopua uusista pakotteista? Toimittaja Janne Toivonen, Bryssel. Millaisia tuloksia EU:n huippukokouksesta saadaan? Kestääkö EU:n yhtenäisyys? Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti ja akatemiatutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto. Saimaan kanava - mitä nyt? Kanavavaltuutettu Minna Kivimäki. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Tarja Oinonen, Jukka Haapanen ja Päivi Dahl. Tuottaja Marja Ala-Kokko.

Russia is intensifying its attack on Ukraine's east, seizing a frontline city and looking for a decisive victory in Mariupol, prompting Western governments to pledge more arms and sanctions. - Venäjä kiihdyttää iskujaan itäiseen Ukrainaan, valloittaen yhden pienen kaupungin ja hakee edelleen ratkaisevaa voittoa Mariupolissa. Länsimaat lupaavat Ukrainalle lisää aseita ja venäjänvastaisia pakotteita.

Radio Cityn aamun Jere ja Samuel pohtivat, olisiko ukrainalaisen vodkan ostaminen kaikista suomalaisin tapa auttaa sodasta kärsivää maata. Lisäksi keksitään erilaisia käyttötapoja käytöstä poistetulle lentotukialukselle, mietitään voiko kuka tahansa avata maski päässä iphonen päivitetyn face ID:n ja annetaan hyviä vinkkejä puolison ärsyttämiseen synnytyksessä. Perehdytään myös facebookin naistenhuoneen salapoliiseihin, puistokemistien perhevalmennukseen sekä siihen, miksi tubettajat vetävät enemmän väkeä keväisiin jäähalleihin kuin keikkoliigan jumbojoukkueet. Mukana totuttuun tapaan myös ruotsalainen ruletti!

Venäjän hyökkäys muutti Saksan ulkopolitiikan linjan. Keskustelemassa Euroopan historian professori Laura Kolbe ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku. Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainalle, Saksan liittokansleri Olaf Sholtz ilmoitti perustavanlaatuisesta muutoksessa Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa: Saksa kasvattaa puolustusbudjettiaan tänä vuonna sadalla miljardilla eurolla ja nostaa puolustusmenonsa yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäksi Venäjältä Saksaan kulkeva Nord Stream 2 -kaasuputkihanke peruutettiin. Saksa päätti myös toimittaa aseapua Ukrainaan. "Tämä on todella iso käänne. Ennen olisin pitänyt tällaista vaihtoehtoa hyvin epätodennäköisenä", Iso-Markku toteaa. Päätösten merkittävyyttä lisää myös se, että Saksan painoarvo Euroopassa on Kolben mukaan kasvanut. "On kiinnostavaa, miten Euroopan painopiste on siirtynyt oltuaan pitkään Lontoon ja Pariisin akselilla. Sanoisin, että Berliini on tällä hetkellä Euroopan todellinen pääkaupunki", Kolbe sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Napoleon-kompleksista, ja liiallisesta naamavärkin botoxista, kärsivä idän judokääpiökään ei estä uuden PBC-jakson julkaisua. Tässä hieman ytimekkäämmässä fillerijaksossa käydään läpi mm. uuden Kirby-pelin demoa, League of Legends -sivuosaa, Majora's Maskia, uusia Pokémon-julkistuksia, kotimaista pelistudiokauppaa ja parhaita FPS-pelejä. Jos haluat kuulla normaalia … Lue loppuun →

Venäjä on aloittanut noin 200,000 maajoukkojen toimesta Ukrainan kaupunkien tuhoamisen siviiliuhreista välittämättä. Venäjän maajoukkojen, ml. panssariaseen teho on ollut huono ja ilmayliherruus on ollut riemastuttavan kaukana. Venäjän armeija on saanut huonolaatuista materiaalia kuten hajoavia renkaita Kiinasta ja sen huolto on ollut luokatonta. Venäjä on jakanut sotapanoksensa kelvottomasti maajoukkojen, ilma-aseen ja laivaston välillä. Kiinan ja Venäjän erityissuhde näkyy taustalla, jossa Xi Jingpin ja Vladimir Putin ovat sopineet koordinaatiosta, luottaen Ukrainan sodan nopeaan etenemiseen. Läntinen tuki Ukrainalle ja Venäjän taloudellinen eristäminen ovat olleet heille ikäviä yllätyksiä. Kiina tukee Venäjää mm. ostamalla raaka-aineita ja tarjoaa Swift-järjestelmää korvaava Renminbi-maksujen viestijärjestelmää ja likviditeettiä, jotka osin pitävät Venäjän talouden raunioita pystyssä. Liberaalin demokratian ja autoritääristen despoottien taistelussa Suomen presidentti Sauli Niinistö on tehnyt oikean siirron järjestäen korkeimman mahdollisen tason Joe Biden tapaamisen USA:ssa, jossa Niinistö myös tapasi CIA:n johtajan ja republikaanien edustajan Mitch McConnellin. Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys on arvioni mukana lähellä. Turvatakuiden sijaan EU:n kasvanut puolustuskyky ja USA:n erityissuhde on riittävä tae täysjäsenyysprosessin käynnistämiselle. #neuvottelija -kanava on kutsunut useita #turpo -asiantuntijoita keskustelemaan näistä oletuksista ja kanavan juontaja Sami Miettinen käy mm. Ivan Puopolo, Puheenaihe ja Rahapodi-kanavilla keskustelemassa aiheista. Kuulijoilta ja katselijoilta toivotaan korkean tason vieraista ehdotuksia. 00:00-17:27 Sami Miettinen käy läpi Ukrainan ja Venäjän välisen sodan tilanteen 5.3. Suomen ja Ruotsin NATO-prosessin sekä Venäjän ja Kiinan yhteistyön tilannekatsauksen #sota #neuvottelija #neuvottelijat #ukraina #venäjä #NATO #sauliniinistö #talouspakotteet #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Australia will provide around 70 million dollars towards 'lethal aid' to the Ukraine - arming fighters with missiles, guns and ammunition.  An additional 35 million will be spent on humanitarian assistance -  providing food and shelter to people fleeing the conflict. - Australia antaa noin 70 miljoonan edestä niinsanottua tappavaa apua Ukrainalle, siis sotilaille ohjuksia, ampuma-aseiat ja ammuksia.  35 miljoonan erä lisärahoitusta suunnataan humanitaariseen avustukseen, Ruokaa ja suojaa kriisialueelta pakeneville.

Euroopan parlamentti äänesti kiireellisenä 1,2 miljardin euron talousavusta Ukrainalle. Komission mukaan laina on nopeaa apua, joka vahvistaa Ukrainan selviytymiskykyä. Kykeneekö EU tukemaan Ukrainaa Venäjän sotilaallista uhkaa vastaan? Puolan ja Unkarin ja EU:n välillä pitkään vellonut oikeusvaltioperiaatekiista sai lopullisen oikeudellisen päätepisteen. EU-tuomioistuin päätti, että EU:lla on oikeus evätä tukia jäsenmailta, jos nämä rikkovat oikeusvaltioperiaatteita. Puola ja Unkari saavat EU:n vuosibudjeteista ja elpymisvälineestä kymmenien miljardien tuet. Ollaanko Puolan ja Unkarin EU-rahahanat nyt sulkemassa? Vieraina ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Miapetra Kumpula-Natri (s&d) ja Elsi Karainen (re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjän vaatimukset Naton laajentumisen estämisestä, puheet Euroopan jakamisesta etupiireihin sekä Ukrainan sotilaallinen painostus ovat kylmentäneet turvallisuuspoliittisen tilanteen Euroopassa. Minkälainen uhka Venäjän sotilaalliset toimet ovat Ukrainalle ja Euroopalle? Minkälaisia sotilaallisia uhkia Suomeen kohdistuu? Vieraana on puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Uusimman uutiskatsauksen aiheina tällä kertaa: Venäjällä vaikuttavan bloggaajan ja tämän tyttöystävän saama vankeusrangaistus "uskonnollisten tunteiden loukkamisesta", krimiläisten arvokkaiden museoesineiden ympärillä vallitseva kiista ja suomalaisen Santa Maria -maustefirman Venäjän markkinamuutokset. Uutiskatsauksen uutiset: Aittokoski, Heikki HS. 26.10.2021, Oikeuden päätös Hollannissa: Skyyttien kultaista kypärää ei palauteta Krimille vaan Ukrainaan: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008360095.html Aittokoski, Heikki HS. 30.10.2021, Pariskunta tuomittiin Venäjällä vankeuteen Instagram-kuvasta, jossa he olivat harjoittavinaan suu­seksiä Pyhän Vasilin katedraalin edustalla: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008370446.html HS. 27.10.2021, Venäjä teilasi hollantilaisen tuomioistuimen päätöksen Krimin kulta-aarteesta – oikeuden mukaan esineet luovutettava Ukrainalle: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008364320.html Konttinen, Jussi HS. 28.11.2014, Krimin kulta juuttui Hollantiin: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002781191.html Meduza. 30.9.2021, В Москве таджикского блогера задержали за фото в инстаграме. На нем женщина в куртке «полиция» имитировала оральный секс на фоне собора Василия Блаженного: https://meduza.io/news/2021/09/30/v-moskve-tadzhikskogo-blogera-zaderzhali-za-foto-v-instagrame-na-nem-zhenschina-v-kurtke-politsiya-imitirovala-oralnyy-seks-na-fone-sobora-vasiliya-blazhennogo Meduza. 1.10.2021, Блогера и его подругу, имитировавших оральный секс для фотографии на фоне собора Василия Блаженного, арестовали на 10 суток: https://meduza.io/news/2021/10/01/v-moskve-arestovali-uchastnitsu-fotosessii-kotoraya-v-kurtke-s-nadpisyu-politsiya-imitirovala-oralnyy-seks-na-fone-sobora-vasiliya-blazhennogo Meduza. 29.10.2021, Блогеру Руслану Бобиеву и его подруге дали 10 месяцев колонии за фотосессию с имитацией орального секса на фоне храма Василия Блаженного: https://meduza.io/news/2021/10/29/blogeru-ruslanu-bobievu-i-ego-podruge-dali-10-mesyatsev-kolonii-za-fotosessiyu-s-imitatsiey-oralnogo-seksa-na-fone-hrama-vasiliya-blazhennogo Meduza. 1.11.2021, Бренд специй и приправ Santa Maria уйдет с российского рынка: https://meduza.io/news/2021/11/01/brend-spetsiy-i-priprav-santa-maria-uydet-s-rossiyskogo-rynka