Podcasts about miksi suomi

Perjantaistudiossa pohditaan mitä tehdä ikäville tutkimustuloksille, jos ne eivät miellytä poliitikkoja. Tästä on käyty keskustelua Luonnonvarakeskuksen yhteydessä, kun sen tutkimusten mukaan Suomen metsät ovatkin hiilipäästö eikä suinkaan nielu. Tämä ei ole ainoa poliitikot vastaan tiede -keissi. Miten käy riippumattoman tutkimuksen, jos kurjat tutkimustulokset johtavat siihen, että tutkijat potkitaan pellolle? Puhetta riittää myös Suomi-brändistä maailmalla - sitäkin on tutkittu. Miksi Suomi-kuva on aina niin kliseinen ja tylsä? Aiheina on myös kuinka yhä useampi nuori nainen kokee houkuttelevana urasuunnitelmana kotirouvan arjen, jota varakas puoliso rahoittaa. Onko ilmiö laaja ja todellinen? Brittikirjailija Neil Gaimaniin kohdistuvat seksuaalirikossyytökset on otettu mediassa totena, vaikka näihin syytöksiin ei ole oikeuden päätöstä. Gaiman on käytännössä canceloitu, Netflix-sarja peruutettu ja kustannussopimus irtisanottu. Miten tällaisiin syytöksiin pitäisi reagoida? Voiko Sandmaneja yhä lukea hyvällä omalla tunnolla? Ja luomme vielä katseen Grammy-gaalassa esiintyneen malli Bianca Censorin asuun, jos sellaista ylipäätään oli nähtävissä. Onko tämä nakupukutrendin huipentuma? Karla Sofia Gascon pääsi ensimmäisenä transnaisena Oscar-ehdokkaksi, mutta sitten paljastuikin että hän on pilkannut törkeästi vähemmistöjä. Näyttelijän teot uhkaavat johtaa ennakkosuosikielokuvan Emilia Perezin Oscar-mahdollisuuksien nuupahtamiseen. Ja raati ehtii myös kommentoida Pirkko Saison yhä nousevaa kirjailijan mainetta. Siintääkö tulevaisuudessa Nobel? Raadissa ovat päätoimittaja Mirva Saukkola, mainosmies Jussi Turhala sekä kirjailija Jarkko Tontti. Toimittajana on Ville Talola.

Leadcastin minisarja jatkuu ihastuttavan Risto Murton seurassa! Risto johtaa työeläkeyhtiö Varmaa ja toimii Sammon ja Nordean hallituksissa sekä vetää Petteri Orpon nimittämää kasvutyöryhmää. Keskustelemme Riston uudesta kirjasta ja pohdimme suomalaisten elintason kehitystä. Tarvitsemmeko viisaampia yritysjohtajia ja hallituksia? Puhumme itsensä tuntemisen merkityksestä sekä kriisinsietokyvystä, ja Risto jakaa myös työelämänsä tärkeimmän oivalluksen. 

Tuottavuus takaisin Risto Murto Mika Maliranta #neuvottelija 284. Risto Murto, Varman toimitusjohtaja ja Mika Maliranta, Laboren johtaja, keskustelevat uusista kirjoistaan, jotka pohtivat mm. Suomen talouskasvun ongelmia ja tuottavuutta. Tohtoreiden kirjat ja lääkkeet eroavat hieman toisistaan: Miksi Suomi pysähtyi? — Suuntaviittoja uuteen talouskasvuun, Risto Murto, Otava 2024 Pinnan alta - Miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika, Mika Maliranta, Docendo 2024 #neuvottelija Sisäpiirissä Risto ja Mika kysyvät toisiltaan kysymyksiä Samin häiritsemättä flow'ta Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Suomen bruttokansantuote ei kasva ja sen rakenne on pelottavan kaukana puhtaasta markkintaloudesta. Sekatalous ei Suomessa riitä, julkinen ylikulutus ja yksityisen kulutuksen kuristaminen maailman 4. korkeimmilla kokonaisveroilla on lähes uskonto. Mauri Kotamäki, Finnveran pääekonomisti, keskustelee Samin provokatiivisesta näkemyksestä bruttokansantuotteen ongelmiin. BKT:n voi laskea kolmella eri tavalla, jokainen tuntuu olevan omalla laillaan ongelmallinen. Esimerkkeinä mm. miten YLE:n tai puolustusvoimat näkyvät BKT:ssa. #neuvottelija Sisäpiiri jatkaa teemasta Miksi Suomi ei ole markkinatalous? Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Miksi Suomi jarruttelee luonnon suojelemiseen tähtäävissä EU-asetuksissa? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Jenni Pitko (vihr.) ja Katri Kulmuni (kesk.). Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Joutuuko Suomi Euroopan komission tarkkailuluokalle? Kuinka syvälle velkaantunut Suomi on sukeltanut? Löytyykö tunnelin päästä valoa? Laboren johtaja, ekonomisti Mika Maliranta kertoo miksi meillä on aihetta optimismiin. Kuulostaako kuiskaus Kremlissä edelleenkin tykinlaukaukselta Helsingissä? Miksi Suomi menee niin helposti sekaisin kun Venäjä kiusaa? Onko ruotsalaisilla parempi resilienssi kuin meillä? Sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö esittää oman näkemyksensä. Ohjelma on omistettu pimeyden keskeltä nousevalle optimismille.

Miksi Suomi päätyi sulkemaan raja-asemia? Poliitikkoraati kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Hanna Sarkkinen (vas.) Milainen tilanne on Puolan rajalla? Anna Karismo raportoi. Venäjän vastaisten pakotteiden listalle on nousemassa timatit, miksi näiden kauppaa tulisi rajoittaa? Miten pakotteet toimivat? Keskustelemassa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitokselta sekä johtaja Petri Vuori EK:sta. Argentiinaan on valittu uusi presidentti. Vaalien merkityksestä kertoo Ulkolinja-ohjelman toimittaja Pertti Pesonen. Juontajana Mira Stensröm. Toimittajina Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Miten Wagner-johtaja Jevgeni Prigožinin kuolemaan lento-onnettomuudessa on reagoitu Venäjällä? Moskovasta raportoi Heikki Heiskanen. Wagner-joukot ovat nyt heitteillä sen johtajien surmien vuoksi. Mikä on Wagnerin tulevaisuus, ja vaikuttaako Prigožinin kohtalo venäläisten halukkuuteen haastaa valtaapitäviä? Studiossa väitöskirjatutkija Markus Räkköläinen sekä professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta. Pääministeri Petteri Orpo vierailee Ruotsissa keskellä maan terroriuhkaa. Mistä on kysymys? Vastaamassa konfliktintutkija Marco Nilsson. Tuoreiden tilastojen mukaan joka kolmas nainen Suomessa on joutunut läheisensä väkivallan kohteeksi. Miksi Suomi on edelleen niin vaarallinen maa naisille? Vieraina UN Womein toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas sekä Naisten Linjan  väkivaltatyön asiantuntija Pamela Peltonen. Tarton yliopisto on tietosuojaskandaalin keskellä. Virosta raportoi Rain Kooli. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Roosa Kajander ja Jaakko Parkkinen. Tuottaja Anne Achté. 

Kokoomuksen kansanedustaja VIlle Valkonen keskustelee Peteri Orpon hallitusohjelman talousohjelmasta erityisesti asuntomarkkinakulmalla. Tuore Alexander Stubbin nimitys kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi myös puntarissa. Suomen talous ja Toinen kylmä sota Ville Valkonen #neuvottelija 208 (00:00) Ville Valkonen, kansanedustaja 3. kerran vieraana (00:35) Kansa halusi muutosta oikealle, Orpon hallitus tuo muutosta mm. työehtolainsäädäntöön (02:10) Muutokset kiinteistömarkkinoilla. Katariina Komulaisen ja Petri Roinisen huolet (02:59) Hallituksen asuntopolitiikka on markkinalähtöistä. Asumisoikeusasuminen (05:01) Kuntien minimikiinteistöverot osana talouden tasapainottamista. Työn veroja kevennetään (06:44) Hirvittääkö juuri nyt olla asuntosijoittaja tai asunnon omistaja? (07:35) Soininvaaran väite: asumistuki ei nosta vuokratasoja testissä kun asumistukia lasketaan (08:35) Asuntosijoittaminen on yhä suhteellisen vähäriskistä toimintaa. Velkavipu ja vuokralaiset (11:31) Hallitus vähentää byrokraattista tauhkaa. Kaavoituksen liberalisointi ja tontinhaltijan oikeudet (13:54) Talouspolitiikan iso kuva. Suomalaiset eläneet yli varojensa, velkaa 152 miljardia euroa (16:35) Sami taas Suomen korkean 43,2% veroasteen kimpussa. Palkan verotus on Suomessa korkea. Parannus hallitusohjelmassa (19:05) Muutoksia mm. työmarkkinoihin, sosiaaliturvaan ja rakenteisiin (21:55) Yrittäjien huolet. Voiko YEL-rahastointia yhä korjata? (24:35) Omistusohjaus markkinaehtoisemmaksi. Strategisista intresseistä ei luovuta. Uniper-moka (26:06) Kasvun ja työllisyyden parantaminen. Laiton lakko ei ole ihmisoikeus (27:34) Julkisen talouden tasapainottaminen. Posketon velkaralli poikki kasvutoimilla ja kulusäästöillä (29:01) Veropolitiikka tukee työtä ja lapsiperheitä (31:45) Miksi Suomi joutuu nyt tekemään isoja rakennemuutoksia. Ikääntyminen ja väestörakenne. (33:25) Maahanmuuttopolitiikka. Suomalaisten mahdollisuudet tehdä töitä (37:04) Samin räntti suomalaisten matalasta varallisuudesta suhteessa muihin pohjoismaihin. Vaihtuuko perintövero pohjoismaiseksi luovutusvoittoveroksi? (39:45) X/Twitterin kaksisuuntaisuus auttaa oikeistonäkemyksiä. Samin räntti Lafferin käyrästä (43:08) Alexander Stubb olisi hyvä presidentti muutoksen keskellä. Karo Hämäläisen kirja Alex (46:01) Olisiko #neuvottelija -jakso Alex Stubbin hallintarekisteriuudistuksesta hyvä idea. Suomalaiset halusivat ylläpitää Euroclearin monopolia vääristä syistä. Mitään ei ole opittu (48:56) Maailma on astunut toiseen kylmään. Autoritääriset maat haluavat muuttaa maailmanjärjestyksen (52:44) Suomen rooli. Kiina-analyysille tilausta (54:10) #neuvottelija Sisäpiiri-jakson runsaudenpula: Namibia, Taekwondo ja Mensan jäsenyys. Liity kanavan tukijaksi ja katso lisäsisällöt #neuvottelija #neuvottelijat #orpo #stubb #talouspolitiikka #asuntopolitiikka #kokoomus

Minkälaisia suhteita suomalaisilla poliitikoilla on ollut Venäjään? Mitä jälkisuomettumisella ja lustraatiolla tarkoitetaan ja miksi lustraatio on Suomessa edelleen tekemättä? Miksi Suomi liittyi Natoon vasta vuonna 2023 ja voiko tasavallan presidentti Sauli Niinistön toimintaa pitää ansioituneena Natoon liittymisen suhteen? Studiossa toimittaja ja tietokirjailija Pekka Virkki. Jakso on nauhoitettu 8.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Diplomaattien karkoitus (6:14) Luurangot nykypäivänä (8:16) "Kansa vei Suomen Natoon" (11:52) Sauli Niinistö (17:06) Nato-optio (20:11) Jälkisuomettuminen (27:06) Euroopan unioni (30:46) Kylmä sota (33:23) Venäjän tiedustelu (38:33) Kauppasuhteet (42:17) Median rooli (51:40) Natoon liityminen (58:15) Suojelupoliisi

Euroopan turvallisuutta puidaan Munchenissä. Miksi Suomi on nyt turvallisuuden keskiössä? Suvi Turtiainen raportoi Eikö ydinaseilla uhkailu enää toimi? Venäjän retoriikasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta keskustelmassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista ja johtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista. Miksei suomalainen koulutusjärjestelmä enää toimi? Oppimustulokset ovat romahtaneet, opetus ei vastaa kaikkien tarpeisiin. Mikä kouluissa mättää ja kuinka ongelmia voisi ratkaista? Keskustelmassa apulaisprofessori Janne Varjo Helsingin yliopisto ja koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:stä. Juontajana Marjo Näkki. Toimittajana Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara.

Lasse Corin, Aktian pääekonomisti, pohtii Samin kanssa Suomi-vs-Ruotsi -tilannetta, jossa ruotsalaiset ovat Credit Suissen datan mukaan noin $200,000 aikuinen vauraampia. Lassen analyysin mukaan ruotsalaisten muhkeat eläkesäästöt ovat jopa $100,000 tuosta erosta, mutta olemme silti köyhempiä. Yllättävää kyllä 20 vuotta sitten Nokian suuruuden päivinä olimme jopa edellä, joten trendi on huolestuttava. Jakso sisältää Open AI Dall-e kuvitusta (#ChatGPT:n rinnakkaisprojekti) 00:00 Intro Lasse Corin, Aktia 01:05 Lassen ura ennen Aktiaa, SEB, 01:40 Järjestöekonomien urapolku vs. mikro-makro ekonomistit kuten Lasse 05:15 Ruotsalaisten kiinteistökupla? 06:52 Onko eurosta haittaa suhteessa Ruotsiin ja Tanskaan 09:39 Ruotsalaisten varallisuus on Credit Suissen varallisuustilastoissa jopa $200,000 per aikuinen korkeampi 11:18 Ruotsalaisilla on muhkea $100,000 per aikuinen eläkerahastointi tilastoissa 12:40 Suomalaiset olivat Nokian suuruuden päivinä ruotsalaisia varakkaampia, sitten olemme jääneet jälkeeen 14:50 Selittääkö Suomen vaihtotaseen ylijäämän käänytyminen negatiiviseksi suomalaisten suhteellisen köyhtymisen? 19:14 Miksi Suomi käsittelee eläkejärjestelmää valtion osana? 24:14 Suomalaisten osakesijoittaminen on vastasyklistä 26:45 Pankkisektorin näkymät euroalueella 36:11 Porilaiset ässät 37:30 Suomalaisten 2022 asuntovelkakammo 39:36 Varallisuus on iän funktio 40:38 Outro #ekonomistit #neuvottelijat #neuvottelija #kansantalous #varallisuus #rikkaus #köyhyys #sijoittajat #bkt #Ruotsi #Suomi Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Mistä mahtaa johtua, että maailman onnellisimmalla kansalla on edelleen maailman murheellisimmat laulut? Meillä kesähitit ja joululaulutkin kertovat kuolemasta, ja olemme ylpeitä siitä, että musiikkimme tavaramerkki on sen ylenpalttinen melankolia. Vuosikymmenestä toiseen suomalaiset iskelmälaulajat jaksavat vuodattaa kyyneleitä, valittaa vuolaasti yksinäisyyttä ja ja itkeä kovaa kohtaloaan. Loppuuko se koskaan? Voisiko Suomesta jonakin päivänä tulla duurivoittoinen? Roman Schatzin Maamme-kirjassa kuljetaan suomalaisen iskelmän surumielisyyden jäljillä. Vieraina ovat laulaja ja sanoittaja Anna Rahikainen eli Mariska ja musiikkituottaja Ilkka Vainio.

Suomi on tällä hetkellä EU:n kärkimaa alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa. THL:n johtaja Mika Salminen on todennut, että “Nuorten huumekuolemien lisääntyminen on osoitus huumepolitiikan ja koko yhteiskunnan epäonnistumisesta.” Millaista huumepolitiikkaa Suomessa oikein pitäisi ajaa? Miksi Suomi on epäonnistunut huumeasioissa? Kuinka huumausaineisiin ja huumeiden käyttäjiin pitäisi suhtautua? Vieraina ovat ovat A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki ja mielenterveysaktivisti Julia Sangervo.

”Raja railona aukeaa”, runoili Uuno Kailas vuonna 1931. Vaan eipä aukea enää. Suomen ja Venäjän raja laitettiin säppiin syyskuun lopussa 2022. Ja nyt hallitus on antamassa eduskunnalle esityksen aidan rakentamiseksi itärajalle. Miksi Suomi on rakentamassa aitaa itärajalle? Mitä konkreettista uhkaa vastaan raja-aita rakennetaan? Onko uhka-arviossa otettu huomioon muitakin skenaarioita kuin siirtolaisten vyörytys itärajalle? Onko päätöksessä huomioitu karhut, hirvet, villisiat ja muut lajit, jotka eivät rajasta piittaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä Nord Streamin kaasuputken räjähdyksestä tiedetään ja miksi putkien räjähdykset viittaavat sabotaasiin? Mitä hybridivaikuuttaminen on ja millä tavoin Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden energiapolitiikkaan? Miksi Suomi on yhteiskunta haavoittuvainen ja millä keinoilla hybridiuhkia voidaan torjua? Studiossa vieraina Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén. Jakso on nauhoitettu 30.9.2022.

Syksyn ensimmäisessä jaksossa vierailee Ilkka Kivimäki, pääomasijoitusyhtiö Maki.vc:n perustajaosakas ja Suomen yksi tunnetuimmista startup-vaikuttajista. Keskustelemme Ilkan urapolun käännekohdista, pääomasijoitusalasta ja sen kehityksestä. Miltä tulevaisuus näyttää? Millainen asema Suomella on startup- ja kasvuyrityskentän ekosysteeminä? Miten Ilkka pitchaa meille Suomen parhaana paikkana yrittäjille? Puhumme myös yrittäjien hyvinvoinnista ja jaksamisesta Ilkan omien kokemusten valossa.

Venäjän tappiot sotarintamalla ovat virittäneett jälleen keskustelun Putin asemasta ja Venäjän hallinnon tilasta. Hajoaako Venäjä jonain päivänä? Vai onko Putinin lähtölaskenta meidän toiveajatteluamme? Onko venäläisten suhde sotaan muuttumassa? Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila Kirjailija Jarkko Tontti kritisoi uudessa esseekokoelmaassaan Pentti Linkola- myyttiä. Miksi Suomi palvoi fasistia, jonka mielestä keskitysleirit olivat ekotekoja? Tontti kertoo perjantaina punavihreistä ja muista illuusioista.

Tässä jaksossa jatkamme hallitustyötä koskevaa neliosaista sarjaa yhteistyössä Directors' Institute Finlandin kanssa. Aiheena on tulevaisuus ja monimuotoisuus hallituskontekstissa. Vieraanamme on Jussi Herlin ja Saara-Sofia Sirén. Jussi on Koneen hallituksen varapuheenjohtaja ja sukunsa viidennen polven omistaja hissiyhtiössä. Saara-Sofia on puolestaan kansanedustaja ja poliitikko, joka toimii mm. Me-säätiön hallituksessa. Keskustelemme hallitusten koosta ja kokoonpanoista sekä kansainvälisyydestä. Miksi Suomi ei ole hallitustyön mallimaa? Miltä hallitustyön tulisi näyttää tulevaisuudessa? Kysymme myös, minkä neuvon vieraamme antaisivat vanhemmalle itselleen eläkkeen kynnyksellä.

Miksi Suomi tilasi 64 hävittäjää Yhdysvalloista ja miksi droonit ja ohjukset eivät riitä korvaamaan nykyisiä F/A-18-hävittäjiä? Millä perusteilla Lockheed Martin F-35A valittiin HX-hävittäjähankkeen voittajaksi? Minkälaisia ovat F-35-hävittäjän häiveominaisuudet ja mikä tekee F-35-lentäjän kypärästä erityisen? Mikä on monitoimihävittäjien merkitys rauhanaikana ilmatilan valvonnassa? Miksi hävittäjät operoivat neljän koneen parvissa, mikä rooli hävittäjillä olisi sotatilanteessa ja miten teknologian kehittyminen on vaikuttanut sodankäyntiin? Studiossa vieraana Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen. Jakso on nauhoitettu 16.2.2022.

Millaiset jäljet jäivät suomettumisen ajasta? Mikä sai suomalaiset 1970-luvulla kumartelemaan niin innokkaasti Neuvostoliitolle? Kansanedustaja Ben Zyskowicz analysoi kansallista moraalivajetta. Ohjelmassa ei käytetä Venäjä-korttia. Minne aikasi katoaa? Toimitusjohtaja ja kansalaisaktivisti Leo Stranius opettaa ajankäytön hallintaa. Straniuksen mukaan kiire ei ole enää tärkeyden tai tehokkuuden merkki vaan se on noloa.

Koronatilanne, studiossa johtaja Mika Salminen, THL. Miltä vapun vietto näytti korona-asiantuntijan silmin ja mitä ajatuksia herättää rajoitusten purku. Kolumni. Laura Hallamaa: Kyllä käpertymiselläkin on rajansa, sanoi introvertti. Raati käy läpi poliittisen vapun ja päivänpolitiikan polttavat kysymykset. Mikä on hallituksen yhteistyökyky riitelyn jälkeen? Mukana toimitusjohtaja Taru Tujunen, Ellun Kanat, toimittaja Yrjö Rautio ja tutkijatohtori Mikko Poutanen, Tampereen yliopisto. Armenialaisten kansanmurha hiertää edelleen suhteita maailmanpolitiikassa. Miksi Suomi ei ole tunnustanut kansanmurhaa? Studiossa Suomen Etelä-Kaukasian kiertävä suurlähettiläs Kirsti Narinen. Yle panostaa entistä enemmän Venäjä-uutisointiin. Studiossa Pietariin lähtevä toimittaja Simo Ortamo. Viikon luontoääni. Puukiipijän esittelee Juha Laaksonen. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Mira Stenström, Matti Konttinen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Viennin romahdus, idänkaupan katastrofi, konkurssit, massatyöttömyys? Vai kasinotalouskuplan puhkeaminen, pankkikriisi ja Neuvostoliiton romahdus? Mitkä tekijät selittävät Suomen romahduksen taloushistorian syvimpään lamaan vuonna 1991? Miten maailma muuttui Neuvostoliiton romahduksen ja kylmän sodan päättymisen myötä? Miten Suomi muuttui? Miksi Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen keskellä laman syvintä romahdusta? Lamavuosien pääministeri Esko Aho palaa kirjassaan vuoden 1991 kokemuksiin 30 vuoden jälkeen. Aho ei kuvaa aikaa katastrofina, vaan lähestyy vuotta 1991 filosofi Nassim Talebin mustien joutsenten vertauskuvaa käyttäen. Mitkä olivat vuoden 1991 mustat joutsenet? Miksi keskustan pitkäaikainen puheenjohtaja Paavo Väyrynen luopui puolueen puheenjohtajuudesta ja avasi Aholle tien silloisen Suomen nuorimmaksi pääministeriksi? Minkälaisten sattumusten summa oli Iiro Viinasen päätyminen Ahon hallituksen valtiovarainministeriksi? Minkälainen tappio oli Sorsan-sopimuksen kaatuminen ja Suomen ajautuminen devalvaatioon marraskuussa 1991? Voiko 1990-luvun lamaa ymmärtää ilman pankkikriisiä? Tapio Pajunen haastattelee.

Kansalaiset, medborgare! Hyvää itsenäisyyspäivää! Oi rakas Suomi, synnyinmaa, tänään ylistämme sinua tässä jaksossa! Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen, ja ajattelemme, että on myös lottovoitto synnyttää Suomeen. Miksi Suomi on loistava paikka olla äiti? Mitä kertovat kansainväliset tutkimukset, entä meidän omat kokemuksemme? Tervetuloa seuraamme! Lähteet: Pelastakaa lapset: State of the World´s Mothers 2015, 16th annual report Tilastokeskus: Suomi maailman kärjessä, 2019. https://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html Loppumusiiikki: David Stenlund, FInlandia

Suomessa syntyvyys on laskenut kolmanneksella kymmenessä vuodessa. Jäämme jälkeen naapurimaistamme; muissa Pohjoismaissa ja Virossa lapsia syntyy enemmän kuin Suomessa. Ohjelmassa kysytään mikä muualla on toisin ja mitä asialle voitaisiin Suomessa tehdä. Toimittajina ovat Karoliina Kantola, Silja Massa ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila.

Viennin romahdus, idänkaupan katastrofi, konkurssit, massatyöttömyys? Vai kasinotalouskuplan puhkeaminen, pankkikriisi ja Neuvostoliiton romahdus? Mitkä tekijät selittävät Suomen romahduksen taloushistorian syvimpään lamaan vuonna 1991? Miten maailma muuttui Neuvostoliiton romahduksen ja kylmän sodan päättymisen myötä? Miten Suomi muuttui? Miksi Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen keskellä laman syvintä romahdusta? Lamavuosien pääministeri Esko Aho palaa kirjassaan vuoden 1991 kokemuksiin 30 vuoden jälkeen. Aho ei kuvaa aikaa katastrofina, vaan lähestyy vuotta 1991 filosofi Nassim Talebin mustien joutsenten vertauskuvaa käyttäen. Mitkä olivat vuoden 1991 mustat joutsenet? Miksi keskustan pitkäaikainen puheenjohtaja Paavo Väyrynen luopui puolueen puheenjohtajuudesta ja avasi Aholle tien silloisen Suomen nuorimmaksi pääministeriksi? Minkälaisten sattumusten summa oli Iiro Viinasen päätyminen Ahon hallituksen valtiovarainministeriksi? Minkälainen tappio oli Sorsan-sopimuksen kaatuminen ja Suomen ajautuminen devalvaatioon marraskuussa 1991? Voiko 1990-luvun lamaa ymmärtää ilman pankkikriisiä? Tapio Pajunen haastattelee.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen on tullut tunnetuksi syvällisenä ajattelijana ja aktiivisena osanottajana koulutuskeskusteluun. Mitä opetusministerinäkin toiminut Olli-Pekka tuumaa: kuka ohjaa koulun kehitystä? Mikä on opetussuunnitelman rooli? Entä oppimateriaalien? Mikä mahdollistaisi opettajien ammatillisen kehittymisen? Miksi Suomi ja Ruotsi ovat menneet koulutuksen kehittämisessä eri suuntiin? Entä minkä peruspilarien varaan Olli-Pekka itse rakentaisi koulujärjestelmän, jos hän aloittaisi puhtaalta pöydältä?

Suomi on selviytynyt kevään ja kesän 2020 aikana usealla mittarilla hyvin koronan torjunnassa, kun sitä verrataan muihin maihin. Miksi Suomi on onnistunut? Mitä olisi voinut tehdä paremmin? Miltä epidemiatilanne näyttää juuri nyt? Aiheesta keskustelemassa THL:n Mika Salminen ja sosiaali- ja terveysministeriön Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Tässä jaksossa siirrytään yksilöstä ympäristöön ja solutasolta organisaatioihin ja puhumme Suomen ja kaiken maailman urheilujärjestelmistä. Akun vieraina johtava asiantuntija Jari Lämsä ja erikoistutkija Jarmo Mäkinen KIHUsta. Miksi Suomi jäi menestysvuosien jälkeen muiden maiden kelkasta? Suomessa organisaatiot hajautuivat urheiluliikkeen murtumisen jälkeen. Hajanaisuus johtui osittain urheilun sisäisistä olosuhteista ja osittain maan suurista sosiaalisista ja poliittisista murroista. 1990-luvun ja 2000-luvun dopingskandaalit heikensivät huomattavasti huippu-urheilun oikeutusta. Nykyään Suomen urheilujärjestelmä koostuu lukuisista pienistä erikoistuneista organisaatioista, joilla ei ole yhdistävää vahvaa toimeenpanovaltaista kattojärjestöä, kuten valtio tai vahva urheiluliike. Toisaalta jotkut liitot, kuten jääkiekko ja jalkapallo ovat vahvoja organisaatioita, mutta kansallisella Olympiakomitealla ei ole vastaavaa toimeenpanovaltaa. Jotta voimme ymmärtää tätä hetkeä, pitää meidän tietää historian kehityskulku. Etsimme vastauksia siihen, miten meidän nykyinen urheilujärjestelmä on muodostunut, mitkä ovat sen vahvuudet, miten sitä voisi kehittää ja mihin suuntaan olemme menossa.

Suomen valtio velkaantuu nopeasti koronapandemian takia. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan tänä vuonna noin 12,7 miljardia euroa. Onko koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen edessä massiivinen valtiontalouden sopeutus? Ajaako Marinin hallituksen koronastrategia kohti jättileikkauksia? Minkälaista lisätukea suomalaiset yritykset tarvitsevat päätettyjen yritystukien lisäksi? Miksi vain ravintoloille ollaan räätälöimässä erillistä koronakriisipakettia? Onko yhden alan erillinen tukipaketti ok, jos moni ala kärsii sulkutoimista? Tarvitsevatko ravintolat tai muut yritykset mittavaa palkkatukea pystyäkseen jatkossa pitämään ihmisiä palkkalistoilla? Miksi Suomi tukee eurooppalaista työllisyysrahastoa maksimissaan 430 miljoonan euron takauksilla? Vieraana on valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi Suomi jää jälkeen nuorten korkeakoulutuksessa? Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Pia Etelävuori, ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriön  korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ja Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Mitä tehdä merimetsojen aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi? Kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden keskusliitto. Politiikkaraati. STT:n uutispäällikkö Mikko Isotalo, Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakka ja Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Teija Sutinen. Poliittinen vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian ja viestinnän dosentti, Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Henrik Rydenfelt ja sosiaalisen median asiantuntija,  tietokirjailija Harto Pönkä. Blogi Yagmur Özberkan. Pilaanko työurani, jos kerron vauvakuumeesta? Juontaja Hannele Muilu. Toimittajat Marja Ala-Kokko, Johanna Östman ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija Pia Puu Oksasen kertoo, millaisia uusia muotoja naisiin kohdistuva väkivalta löytää. Miksi Suomi on yksi maailman häpeäpilkuista, kun tilastoidaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa? Miten voimme parhaiten tukea väkivallan uhria? Käymme läpi viime aikoina kuohuttaneita feministisiä keskustelunavauksia, kuten sitä, pitääkö olla kielilläpuhuja voidakseen osallistua keskusteluun feminismistä. Miksi juuri feministiseen keskusteluun suhtaudutaan niin kriittisesti? Rakastetussa Kun feministi vastaa, muut vaietkoon -osuudessa selvitämme, mitä eroa on sokerideittailulla ja seksityöllä.

Mitä tapahtuu isis-leirillä oleville suomalaisille? Isis-vaimojen ja heidän lastensa tilanne on äärimmäisen vaikea. Perustuslain mukaan suomen kansalaista ei voi estää saapumasta kotimaahan. Miksi Suomi ei ole vielä hakenut lapsia leiriltä, vaikka Ruotsiin, Ranskaan ja Australiaan on jo haettu lapsia Isis-leiriltä? Entä millaista turvapaikkapolitiikkaa uusi sisäministeri aikoo harjoittaa? Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä. Miten tähän tavoitteeseen päästään? Hallituskumppanit vihreät ja keskusta ovat nyt jo kiistelleet metsähakkuista. Miten kiista ratkaistaan? Haastateltavana sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Toimittajana Linda Pelkonen.

Liikkuminen palveluna -ajatuksen taustalla ovat vaikuttaneet teknologinen kehitys ja toisaalta ilmastotavoitteet. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi autojen avaamisen kännykällä sekä tietojen jakamisen eri liikennevälineiden kesken. Ilmastotavoitteet taas pakottavat meidät miettimään liikkumistapojamme uudestaan. Mutta miten liikkuminen palveluna vaikuttaa käytännössä? Muuttuuko katukuva tulevaisuudessa parkkipaikattomaksi? Miksi tulevaisuudessa ei tarvitse omistaa autoa? Miten liikkuminen helpottuu maaseudulla? Miksi Suomi on kehityksen edelläkävijä?… The post Tulevaisuudessa sinun ei tarvitse omistaa autoa appeared first on ImpulssiLVM.

Liikkuminen palveluna -ajatuksen taustalla ovat vaikuttaneet teknologinen kehitys ja toisaalta ilmastotavoitteet. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi autojen avaamisen kännykällä sekä tietojen jakamisen eri liikennevälineiden kesken. Ilmastotavoitteet taas pakottavat meidät miettimään liikkumistapojamme uudestaan. Mutta miten liikkuminen palveluna vaikuttaa käytännössä? Muuttuuko katukuva tulevaisuudessa parkkipaikattomaksi? Miksi tulevaisuudessa ei tarvitse omistaa autoa? Miten liikkuminen helpottuu maaseudulla? Miksi Suomi on kehityksen edelläkävijä?… The post Tulevaisuudessa sinun ei tarvitse omistaa autoa appeared first on .

Miten Suomessa syleillään fasismia? Entä mistä fasismin sitten tunnistaa?

Horisontissa tutkija Tomi Lintonen Alkoholitutkimussäätiöstä ja Aarne Kiviniemi Sininauhaliitosta puhuvat alkoholilain uudistuksesta ja pohtivat suomalaista alkoholipolitiikkaa ja asenteita. Ohjelma on uusinta maaliskuulta 2014. Toimittaja, kirjailija Rony Smolar kertoo uusinnassa joulukuulta 2013 Suomen juutalaisten roolista jatkosodassa.

Koulutaipaleen alku sujuvaksi. Parempi päivä: Ravintolisät, tarpeellisia vai tarpeettomia? Saskatoon - vähän tunnettu mutta terveellinen marja. Lilliputti vs. jättiläinen: miksi Suomi pärjäsi talvisodassa?

Lyhyen ja valoisan kesän aikana suomalaiset haluavat ottaa elämästä kaiken irti. Jokainen paikkakunta Hangosta Ivaloon herää eloon ja järjestää jos jonkinlaisia festivaaleja, juhlaviikkoja ja tapahtumapäiviä. Meillä on ooppera- ja olutjuhlat, valkosipuli- ja kamarimusiikkifestivaalit, tango- ja silakkamarkkinat ja eukonkannon ja kesäpilkkimisen maailmanmestaruuskisat. Miksi Suomi juhlii niin vimmaisesti koko kesän? Millainen on suomalaisen kesätapahtuman syvin olemus? Entä millainen on festivaalien tulevaisuus? Suomen hektisestä festivaalikesästä keskustelevat nyt Roman Schatzin seurassa toimittaja Reetta Räty sekä viulisti ja festivaalikonkari Pekka Kuusisto.

Digiradion vieraana tänä maanantaina TIEKE ry:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja, eduskuntavaaliehdokas Jyrki Kasvi (vihr.). Digitalisaatio on iso sana, jota ahkerasti viljellään politiikkojen, talousvaikuttajien ja konsulttien puheissa. Mutta kuinka hyvin sanaa käyttävät tuntevat mitä se sisällään pitään? Mitä tietoyhteiskunnan rakentaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii, mitkä tulevat olemaan seuraavan vaalikauden tärkeimmät asiat digitaalisella rintamalla? Vajaa kuukausi sitten julkaistu Digibarometri 2015 nosti esiin paljon positiivisia asioita mutta myös huolen aiheitakin. Miksi Suomi on jäänyt jälkeen Virosta digitalisaatiossa? Onko suomalaisissa verkkokaupoissa potentiaalia kansainvälistymiseen?