Podcasts about ensinn

Ensinnäkin, Kuopio on täysin pysähtynyt sekä makean sekaisin. Toiseksi, suomalaisten lempiruoka on vaarassa loppua hetkeksi. Kolmanneksi, Esko on ratissa yhtä paha suustaan kuin Suvin äiti. Neljänneksi, vessahädät ovat noloja ja epämiellyttäviä asioita matkustaessa. Viidenneksi, Ed Sheeran on Suvin hyvä ystävä ja kuudenneksi, muistakaa äänestää meitä Radiogaalassa osoitteessa www.radiogaala.fi! Äänestys on käynnissä enää tämän viikon ajan!

Suomalainen Menestysresepti 2025 -kisan voittaja selvisi keskiviikkona, kun Kinnarin tilan Terhi Kinnari nappasi ykköspaikan Kinnarin tilan valmisaterioilla. Voittaja kertoi maailman ensimmäisistä kaurapohjaisista valmisaterioista Radio Voimalla perjantaina. - Kun mennään valmisruokahyllyille, niin sehän on ollut yksi kaupan voimakkaimmin kasvavista hyllyistä. Siellä on erittäin paljon riisi-, peruna-, pasta- ja nuudelipohjaisia valmisruokia, mutta ei yhtään kaurasta, suomalaisesta viljapohjasta. Olemme maailman ensimmäisinä lanseeranneet täysjyväkaura-ateriasarjan, Kinnari kertoi. Riisin tapaan käytettävän täysjyväkauran ylivoimaisuudesta riisiin nähden Kinnarin tilan emäntä löytäisi omien sanojensa mukaan ainakin 100 syytä. - Ensinnäkin kaura on ilmastoviisas kasvi, se käyttää ravinteet ja menestyy koko Suomessa. Olemme maailman parasta kauran viljelyaluetta, kuten Ranskassa on Samppanja-alue, niin meillä on täällä pohjolassa kaura-alue, valo, maaperä ja pakkanen. Ja maailman parhaat viljelijät, Kinnari listaa ja jatkaa. - Se on hiilijalanjäljeltään 70 prosenttia kevyempi kuin riisi. On myös huoltovarmuusasia, että ruoka tehdään kotimaassa. Ravintoarvot. Kaura on 14,5 prosenttia proteiinia ja siinä on kuitua. Maailmassa on todella vähän raaka-aineita, joilla on kolme terveysväittämää: kauran syöminen laskee kolesterolia ja parantaa suolistoterveyttä, lisäksi se on tasainen verensokerin lähde. Kuuntele haastattelusta, mitkä kauratuotteet maistuvat itse Kinnarin tilan emännälle mieluiten, miten kaura valikoitui tilalla päätuotteeksi, millaisia persoonia 350-vuotiaalla tilalla on aikaisemmin asunut ja mille kolmesta valmisateriavoittajasta Kinnari odottaa suurinta suosiota.

Metsärahastot ovat olleet nollakorkoajoista asti merkittäviä metsätilojen ostajia. Sijoittajat ovat lapioineet rahaa avoimiin metsärahastoihin, jotka ovat joutuneet ostamaan tiloja - pahojen kielten mukaan tuotto-odotuksista välittämättä. Metsärahastojen tuotot ovat pysyneet erinomaisina korkojen noususta huolimatta. Selityksen antaa raakapuun voimakkaasti noussut hinta, mitä puolestaan selittää Venältä tuodun puun poistuminen markkinoilta. Etenkin kuitupuun hinta on noussut hurjasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kun historialliset tuotot ovat säilyneet mallikkaina, sijoittajat eivät ole vetäneet pääomiaan pois avoimista metsärahastoista - suljetuista se ei niin vaan onnistuisikaan. Rahastoraportilla listatuista kolmesta suomalaisiin metsätiloihin sijoittavasta rahastosta lunastettiin viime vuonna yhteensä vain nelisen miljoonaa euroa. Jos seiniin sijoittaviin kiinteistörahastoihin kohdistuvat pelot laajenisivat metsärahastoihin ja niihin alkaisi kohdistua merkittäviä lunastuksia, metsärahastot saattaisivat muuttua metsätilojen netto-ostajista nettomyyjiksi. Sen vaikutuksia voi arvailla vaikka lukemalla taloustieteen oppikirjasta kysyntää ja tarjontaa käsittelevän luvun. Metsärahastoilla on pussukoissaan keinoja lunastusten varalle. Ensinnäkin niillä on pitkät lunastusajat, vähimmilläänkin puoli vuotta. Toiseksi rahastot saavat tulovifrtaa puunmyynnistä. Kolmanneksi rahastot voivat tarpeen tullen velkaantua nykyisestään. Karon Grillin monologijaksossa käsitellään avoimia metsärahastoja OP-Metsänomistaja, S-Pankki Metsä ja UB Metsä. #metsärahasto #metsäsijoittaminen #kiinteistörahastot #arvonmääritys

Mitä rajojen asettaminen oikeastaan tarkoittaa, miksi se on niin tärkeää, ja miten voimme oppia asettamaan rajoja tehokkaasti? Rajat ovat henkilökohtaisia linjoja, jotka määrittävät, mitä olemme valmiita hyväksymään ja mitä emme. Ne voivat liittyä esimerkiksi omaan aikaan, tunteisiin, fyysiseen tilaan tai vuorovaikutukseen muiden kanssa. Rajojen avulla suojelemme itseämme, tarpeitamme ja arvojamme – ne auttavat meitä pitämään huolta omasta hyvinvoinnista. Muista oma arvosi ja aseta selkeät rajat! Seuraa instagramissa jennyjakkila   / jennyjakkila   Mutta miksi rajojen asettaminen on niin tärkeää? Ensinnäkin, rajojen asettaminen on olennainen osa itsestä huolehtimista. Se auttaa suojaamaan omaa energiaa ja jaksamista, estäen uupumista ja liiallista kuormittumista. Kun tiedämme, milloin sanoa "ei", voimme keskittyä niihin asioihin, jotka todella merkitsevät meille ja jotka tukevat omaa hyvinvointiamme. Rajat luovat myös turvallisuuden tunnetta, kun tiedämme, että voimme kontrolloida omaa tilannettamme ja vuorovaikutussuhteitamme. Rajat eivät kuitenkaan tarkoita muiden ihmisten poissulkemista, vaan päinvastoin. Selkeät rajat auttavat meitä syventämään ihmissuhteita. Kun ilmaisemme omat tarpeemme ja rajamme selkeästi, annamme myös muille mahdollisuuden kunnioittaa niitä. Tämä luo luottamusta ja rehellisyyttä ihmissuhteisiin, mikä puolestaan mahdollistaa aidomman yhteyden ja syvemmän ymmärryksen toisiamme kohtaan. Entä miten rajoja sitten asetetaan? Rajojen asettaminen vaatii ensin itsetuntemusta. Meidän täytyy tunnistaa, mitkä ovat omat tarpeemme ja mikä meille on tärkeää. Kun tiedämme, missä rajat kulkevat, on helpompi kommunikoida ne muille. Tämä voi tarkoittaa suoraa ja selkeää kommunikointia, kuten "tarvitsen nyt omaa aikaa" tai "tämä tuntuu minusta epämukavalta". On tärkeää olla johdonmukainen ja varmistaa, että kunnioitat omia rajojasi myös itse. Muistetaan, että rajojen asettaminen ei ole itsekästä – se on elintärkeä osa henkistä hyvinvointia. Kun huolehdimme omista rajoistamme, voimme antaa parastamme myös muille. Joten pidä huolta omista rajoistasi, ja huomaat, miten paljon se vaikuttaa positiivisesti omaan energiaasi, jaksamiseesi ja ihmissuhteisiisi. Kiitos, että katsoit videon – jätäthän arvostelun ja viiden tähden arvostelun!

Toimitusjohtaja Petri Roininen on brändännyt Investors Housen yhtiöksi, joka tarjoaa omistajilleen nousevia osinkoja. "Jokainen pörssiyhtiö, sen osake, on itse asiassa sijoitustuote”, Roininen sanoo. Tänä keväänä Investors Housen osinko nousee yhdeksättä vuotta peräkkäin. Kiinteistösijoitusyhtiön perinteiseen tapaan Investors House omistaa kiinteistöjä ja antaa niitä vuokralle. Tästä liiketoiminnasta tulosta tulee kahta reittiä. Ensinnä normaalin, kassavirtavaikutteisen nettovuokratuoton myötä, toiseksi kiinteistöjen arvonmuutosten kautta. Viime vuonna arvonmuutokset eli kassavirtaan vaikuttamattomat ylös- ja alaskirjaukset pelasivat isoa roolia Investors Housen tuloksessa. Täysin omistettujen kiinteistöjen arvoa kirjattiin alas reilulla miljoonalla. Arvonmuutokset ja myyntitappiot huomioiden Investors Housen oma kiinteistösijoitusbisnes oli viime vuonna nollilla. Toinen osa Investors Housea on palvelutoiminta: kiinteistömanagerointi, vuokravälitys ja rahastojen pyörittäminen. Sen liiketulos oli lievästi tappiolla. Viime vuoden tuloksensa Investors House teki osuudella osakkuusyhtiöiden tuloksesta – käytännössä niiden ylöskirjauksista. Osakkuusyhtiöt ovat kaksi yhtiötä, jotka puuhaavat Jyväskylän Kukkula-hankkeen parissa. Investors House, Ovaro ja Royal House omistavat nämä Kukkula-yhtiöt tasaosuuksin. Yhdysvalloissa osakekurssit rikkovat ennätyksiä eikä arvostuksiakaan voi haukkua halvoiksi. Onko sijoittajan syytä olla huolissaan? ”Me sijoittajat rakastamme huolissaan olemista. Kaivamalla kaivetaan, mikä voisi mennä pieleen, vaikka suurimman osan ajasta ei mene!” S-Pankin päästrategi Lippo Suominen sanoo Marinadi-osiossa. ”Olemme saaneet Yhdysvalloista kerta toisensa jälkeen hyviä uutisia. Voivatko ne vielä yllättää positiivisesti? Olen monta kertaa sanonut, että eivät voi – ja ne yllättävät taas. Ehkä meidän pitää odottaa selvästi heikompia merkkejä ennen kuin lähdetään huutelemaan varoituksia. Nautitaan hyvästä menosta niin kauan kuin sitä jatkuu!” Investors Housen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2023: https://www.investorshouse.fi/files/documents/investors-house-oyj-tilinpaatos-ja-toimintakertomus-2023.pdf Roinisen listasta Suomenmaassa: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/julkinen-talous-saataisiin-kuntoon-vaalikaudessa-tehokkaalla-kasvuohjelmalla-uskoo-keskustalainen-yritysjohtaja-tallainen-on-roinisen-lista/

Kun loppukesän ilta pimenee tuhannet yöperhoset lähtevät liikkeelle. Niitä saattaa omalla kotipihallakin lennellä niin paljon, että sitä on vaikea uskoa. No miten niitä pääsee näkemään? Ensinnäkin pitää valmistella oikeanlainen syöttineste, joka houkuttelee yön kaunottaret aterialle. Sitten pitää mitä tapahtuu. Vantaan Västrassa yöllisiä vieraita ovat ihailemassa Markus Aaltio ja Juha Laaksonen.

Ensinnäkin hän on artisti. Myös kaksinkertainen Miss Suomi -finalisti sekä vaikuttaja. Ei kuitenkaan kirjailija. Hän on Katariina Juselius!Viikon Lista tuo käsittelyyn eri maiden uskomuksia. Mustalla Listalla on asioita, jotka hyvä ystävämme ChatGPT haluiaisi meiltä ihmisiltä kieltää. Onko Katariina pitsa- vai hampurilaisihminen? Vai c) jokin muu, mikä?Listojen Lista suosittelee kokeilemaan elämyksiä, kokemuksia, jotain sellaista, mistä emme edes tiedä pitävämme.Roskapostissa kysytään turhinta tutkimusta. Onko sellaista?! On. Lähetä roskapostia Mustan Listan WhatsAppiin numeroon 050 533 2205! Tämä podcast saattaa ja aiheuttaa riippuvuutta, joten katso jaksot myös kuvan kera YouTuben puolelta! https://youtube.com/@karoliinatuo

Kaikki Uusiksi -podcastissa puhutaan tällä viikolla monimiljardööri Elon Muskin uudesta projektista eli kaikkien inhoamasta lokasankosome Twitteristä! Muita puheenaiheita ovat valtiovarainministeriön saatanalliset säkeet sekä Netflixin uusi Länsirintamalta ei mitään uutta -filmatisointi.Kaikki Uusiksi -podcast myös pahoittelee kahta asiaa:Ensinnäkin viime viikolla ei ilmestynyt jaksoa sairastapauksen johdosta. Toiseksi pahoittelemme sitä, että tälle viikolle suunniteltu keskustelutilaisuus segregaatiosta jouduttiin perumaan ja siirtämään joulukuulle.Suuri vasemmistolainen keskusteluilta segregaatiosta: https://fb.me/e/2lvf1mOmESupport the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Vuosi 2022 on täällä, ja Fitnesskulmapodcast jatkuu jälleen! Tämän vuoden meille avaa SFU:n toiminnanjohtaja sekä päävalmentaja Ville Isola, jonka kanssa keskustellaan vähän siitä, mitä vuosi 2022 tulee fitnessrintamalla pitämään sisällään. Ensinnäkin hiillostimme Villeä koronatilanteesta kevään kisoja silmällä pitäen, siitä miten ja miksi fitness-urheilun tulisi kasvaa, kisaajien uusista mahdollisuuksista päästä kilpailemaan kansainvälisissä kutsukilpailuissa, ulkomaalaisista valmentajista sekä doping-käryistä. Oli tässä varmaan vielä jotain muutakin. Kannattaa kuitenkin ehdottomasti kuunnella, niin pysyy sitten hyvin kartalla siitä, mitä tapahtuu ja mihin pyritään tänä vuonna!!Tästä onkin hyvä aloittaa Fitnesskulmapodin sekä suomalaisen fitness-urheilun uusi vuosi 2022 :)Ota yhteyttä: @fitnesskulma.podcast@gmail.comIG: @fitnesskulmapodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Terve Valmennuskeskus Newtonin podcastin kuuntelijat! Tässä on Newtonin entinen päävalmentaja. Ensinnäkin superpaljon kiitoksia kiinnostuksesta ja palautteesta podcastia kohtaan vuosien varrelta. Ja erityiskiitos kaikille hienoille vieraille, jotka on omalla asiantuntijuudellaan antaneet meille paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa näyttöön perustuvasta fysiikkavalmennuksesta. Newtonin jatkaa näyttöön perustuvan valmennuksen eteenpäin viemistä ja podcast saa aikanaan uuden isännän, joten pysykäähän kuulolla. Sillä välin kannattaa kurkata minun uusi liikunta-alan ammattilaisille suunnattu Liikuntalabra-podcast, jossa me tutkijat tullaan ulos tutkijankammioista ja keskustellaan uusista liikunta- ja neurotieteen tutkimuksista, liikuntafysiologiasta, aivoista ja tietysti myös näyttöön perustuvasta fysiikkavalmennuksesta. Ensimmäisessä jaksossa keskustelin lasten nuorten liikuntafysiologian dosentin Eero Haapalan kanssa siitä Mitkä on liikuntafysiologian näkökulmasta tärkeimmät fysiologiset erot lasten ja aikuisten välillä? Mitkä ovat tärkeimmät harjoituksen akuuttien vasteiden erot? Miten valmentajan tulisi huomioida nämä erot treenejä ja kuntotestejä suunnitellessaan? Miten lapsen biologinen ikä, kypsyminen ja kasvu pitäisi huomioida fysiikkavalmennuksessa? Toisessa jaksossa käsiteltiin aivoja, sillä vieraana oli tohtori Ilona Ruotsalainen ja rupattelimme siitä miksi nuoruus on tärkeä ajanjakso aivojen kehityksessä? Miten fyysinen kunto ja liikunta ovat yhteydessä aivojen kokoon? Miten aivojen koko vaikuttaa nuorten fyysiseen suorituskykyyn? Mitä liikunta-alan ammattilaisen pitäisi ottaa huomioon lukiessaan liikunta- ja neurotieteen alojen julkaisuja? Uusin liikuntalabran jakso oli ikään kuin jatko-osa Juha Hulmin kanssa nauhoitetulle Newtonin jaksolle, sillä vieraanani oli Olli-Pekka Nuuttila, joka kertoi Mistä kestävyysharjoittelussa täytyy palautua? Miten mitata palautuneisuutta? Millainen on hyvä palautumisen seurantamittari? Mitä leposyke ja sykevälivaihtelu kertovat palautumisesta? Miten hyödyntää mittaustuloksia harjoittelun suunnittelussa ja ohjelmoinnissa? Mitä myyttejä liittyy palautumisen seurantaan? Jos olet kiinnostunut tutkitusta tiedosta ja näyttöön perustuvasta fysiikkavalmennuksesta ja pidät näistä Newtonin podcasteista, niin nautit varmasti myös näistä liikuntalabran uusista jaksoista. Liikuntalabran podcastin löydät spotifysta, itunesista ja youtubesta. Pysykää kuulolla!

Ihmiset pelkäävät useita asioita koiriensa ruokavaliossa. Ne ovat usein samoja, joita pidetään epäterveellisenä omistajalle. Koira ei ole kuitenkaan ihminen ja se tarvitsee erilaista ruokaa kuin omistajansa, ja liha on silloin tärkein. Silti koiran ruokinnassa ei tarvitse pelätä suolaa eikä lihan väriä. Itseasiassa punainen liha olisi paras vaihtoehto koiralle. Podcast voidaan kiteyttää yhteen toteamukseen: punainen liha ei ole vaarallista omistajalle, eikä se ole haitaksi koirallekaan. Jotta tuohon toteamukseen päästään, niin taas kierretään pitkä matka mutkitelle ja asiasta toiseen hyppien. Punaisen lihan ja suolan kammoaminen tulee ihmisten omista terveysasioista. Ajattelutavassa muinainen Pohjois-Karjala projekti on tärkein. Itärajalla syötiin aikoinaan epäterveellisesti, tehtiin kovaa työtä ja kuoltiin sydänkohtaukseen keski-iässä. Syyksi nostettiin liiallinen suolan käyttö sekä punaisen lihan suuri osuus ruokavaliosta. Aidommin kyse oli kasvisten puuttuminen, karut elinolot, lapsuusajan aliravitsemus sekä kehno terveydenhoito. Ihmisten ruokintasuosituksia kuitenkin painotettiin ja samalla opeteltiin syömään järkevämmin. Kehitys oli järkevä ihmisille ja paransi terveydentilaa sekä leikkasi kuolleisuutta. Mutta tuo koskee koiranomistajia, ei koiria. Samalla opittiin syömään ravintolisiä. Jopa liioitellen, mutta valokeilaan saatiin uusiakin, jo unohdettuja asioita - kuten D-vitamiini. Unohdettuja siksi, että kalanmaksaöljy oli laajasti käytössä risitaudin ehkäisyssä, mutta kehityksen myötä sen käyttö unohdettiin (onneksi, nimim. kalanmaksaöljysukupolveen kuuluva). Sittemmin tuli pillerit kuvioihin ja samaan aikaan THL päätti romauttaa ihmisten D-vitamiinisaannin. Jotenkin se liittyy terveyteen, mutta en ole koskaan oivaltanut miten. Itselläni D-vitamiinitasot olivat kuitenkin vain niukinnaukin riittävät, vaikka koin huolehtineeni asiasta. Samalla hypätään ensimmäiseen sivujuonteeseen. Ravintolisien käyttöä omistajan omassa ravitsemuksessa pystyisi vähentämään lautasmallin avulla, mutta mitä sitten tehdään kun ei vaan halua? Minulle tulee vahvasti kasvispohjaisesta ruokavaliosta laihdutuskuurin aikana aivan tolkuton ummetus. Se ei jihdu sinällään kasvisruuasta, vaikka korkea kuitupitoisuus altistaakin. Se tulee ruuan vähyydestä. Koirilla yleisimmät ummetuksen aiheuttajat ovat liian vähäinen liikunta ja liian alhainen ruokamäärä, usein jopa päivätasolla, mutta varsinkin per annos. Uusi tietoisuus terveellisestä ruokavaliosta siirtyi myös koiriin. Ongelma on siinä, että siirto tarkoitti ihmisten ravintosuositusten ja lautasmallin kopiointia koiran ruokakippoon. Se on väärin, koska koira ei ole ihminen. Yhtä vähän lintua, marsua tai akvaariokalaa voi tai saa syöttää kuin ihmistä. Sitten siirrytäänkin toiseen sivujuonteeseen. Syy siihen, että ei tajuta erottaa koira ihmisestä, on koiran inhimillistäminen. Oman käsitykseni mukaan se jihtuu vahvasti siitä, että ihmisiltä puuttuu ihmissuhteet tai suhteet muihin ihmisiin on tavalla tai toisella vääristyneet niin odotusten kuin oletustenkin mukaan. Kun lemmikki korvaa ihmiset, niin ihminen alkaa suhtautumisessaan muuntamaan koiraa ihmisen rooliin, koska on sosiaalinen laumaeläin. Mutta se ei toimi, aivan yhtä vähän kuin että marsu olisi koiran laumakumppani tai russeli hevosen. Ihmisten ruokapyramidi ei kerro ruoka-aineryhmien tärkeyttä. Se kertoo vaadittavat syöntimäärät, jotka perustuvat niin ravintoaine- kuin energiatiheyteen. Sen jälkeen asian lipsahti käsistä ja siirryin suoraan hevosten ruuansulatukseen ja siitä seuraavassa hypyssä selittämään miksi hevosten syömättömyys ja koirien jatkuva syöminen aiheuttaa kummallekin ruuansualtusongelmia. Syy on eläinlajille väärä tapa altistua vatsahapoille - hevosella on oltava koko ajan ruokaa, koska sillä on keskeytymätön ruuansulatus, mutta koiran pitää syödä paljon harvakseltaan, jotta sillä ei olisi keskeytymätöntä ruuansulatusta. Eläinlajit määräävät omat taroeensa, ei miten ihmisellä asiat ovat. Tarkoitus oli kuitenkin muistuttaa, että koiran ravintopyramidi oli täysin päivastainen ihmisten malliin. Siksi kumpaakaan mallia ei voida siirtää toiselle. Terveillä koirilla kaksi tai kolme ruokintakertaa ei perustu koiraan, vaan omistajaan itseensä - ja omistaja heijastaa omat halunsa koiraan. Koiralle terveellisin tapa syödä olisi kuitenkin kerran päivässä melkein joka päivä.  Ihminen saattaisi aika ajoin tarvitakin suolaa lisää, varsinkin jos jodioidun pöytäsuolan käyttöä on leikattu piilosuolapelon takia tai hikoillaan paljon kuntoilun yhteydessä, mutta koiralla ei ole varsinaista lisäsuolan eli natriumin tarvetta oikeastaan koskaan. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin että lisäsuola olisi koiralle haitallista, Koira saa natriumin ja kloorin ravinnostaan. Määrä lähtee helposti kohoamaan, jos ruuan osana käytetään munuaisia tai vaikka haetaan jodia tai kaliumia mineraalisuolasta. Koiralla on petona korka suolan sietokyky, aivan samoin kuin vaikkapa A-vitamiininkin suhteen. Se tarkoittaa sitä, että suolan saantia ei tarvitse koskaan terveellä koiralla miettiä tai laskea - ellei ole utelias. Punaista lihaa tutkittiin ongelmien aiheuttajana siksi, että sitä syötiin eniten. Mutta se oli enemmältikin seuraus, ei syy. Oikeastaan mitään muuta kuin punaista lihaa ei ollut. Broileri löysi itsensä suomalaiseen ruokapöytään vasta 80-luvun alussa ja 10 vuotta aiemmin moista ei ollut edes olemassa. Joten lähelle nykyaikaa ainoa korvike punaiselle lihalle oli kala, ja se mahtui ruokavalioon ainoastaan rannikkoalueilla. Merialueella syötiin silakkaa ja sisämaan järvialueilla muikkua. Ylipäätään lihan syöminen niissä määrin kuin sitä nykyään kulutetaan on uusi asia. Kivikautista ruokavaliota suosivat mielellään puhuvat metsästäjäkeräilijöiden ruokavaliosta ja ohittavat sen, että moinen syöminen loppui kivikauden loppuessa, metsäsuomalaisia lukuunottamatta. Keskiaikaisissa kaupungeissa, itseasiassa jo aiemmin viikinkikaudella, syötiin vahvasti viljaa ja naurista, lihaa nähtiin harvoin - ellei kuulunut varakkaaseen luokkaan. Siitäkin vähästä katolisen kirkon monet paastopäivät kielsivät lihan ja sen tilalla syötiin kalaa. Useimmiten suolattuna. Paitsi, jos kuului työväkeen, eikä talo tarjonnut paastokalaa. Taas poiketaan hieman syrjäteille ja muikun myötä ihmettelen miten Pohjois-Savon maitokarjan laitumet kyettäisiin muuttamaan tuottavaksi viljelymaaksi. Levesyasteet ja maaperä kun eivät muuksi muutu, vaikka kuinka haluttaisiin palata Babylonin aikoihin ja laittaa koko kansa maata viljelemään. Punaista lihaa koitetaan välttää, jopa pelkokertoimeen asti, koska punainen liha lisää tulehduksia punainen liha altistaa paksusuolen syövälle Kumpikaan väite ei sinällään pidä paikkaansa. Se, että (punaisesta) lihasta saadaan rasvahappoa arakidonihappo, josta valmistetaan mm. tulehdusvälittäjäaineita, on päätetty ymmärtää niin, että (punaisen) lihan rasvan sisältämä arakidonihappo aiheuttaisi tulehduksia. Ei se sitä tee. Tulehdusvälittäjäaineet reagoivat tulehdustiloihin, joka on eri asia. Jopa asiateksteissä törmää väitteeseen, että omega-3 rasvahappojen EPA ja DHA lisääminen vähentäisi arakidonihapon tuotantoa, koska kilpailu arakidonihappoa tuottavasta entsyymistä vähentäisi tuotantoa. Tuo ei pidä millään tavalla paikkaansa. Ensinnäkin lihasta nimenomaan saadaan arakidonihappoa suoraan (hassua, että kaikilla syötävillä eläimillä se on ollut oleellinen osa niiden aineenvaihdunnan vaatimia rasvahappoja). Toiseksi, entsyymikilpailu tapahtuu vain, kun muutetaan perus-omega-6 rasvahappo linolihaposta (LA) ja samaan aikaan perus-omega-3 rasvahaposta alfalinoleenihappoa (ALA) reitin kautta kuutosissa arakidonihappoa ja kolmosissa EPA:aa. Mutta lihasta saatiin suoraan arakidonihappoa riittävästi (joka on de facto koirille ehdollisesti välttämätön ja kissoille käytännössä välttämätön rasvahappo), joten muunnoksella LA:sta ei ole merkitystä, ja EPA on jo mikä on, ei siihen tarvita enää muunnosta. EPA/DHA-lisä vähentää hieman tulehdusreaktioita, mutta aivan toista kautta. Linolihappo on ehdottomasti välttämätön rasvahappo. Yksi sen merkityksellinen rooli on ihossa ja puutos aiheuttaa mm. ihon kuivumista, hilseilyä ja kutinaa. Siksi suosittelen aina iho-oireisille perusruuan rasvamäärän lisäämistä, koska jos rasvaa saadaan grammoina liian vähän, niin silloin saadaan liian vähän myös tärkeintä rasvahappoa linolihappoa. Linolihapon tärkein saantitie on lihan rasva. Jossain määrin myös osa kasviöljyistä. Sen sijaan niin usein ehdotettu, ja käytännössä aina tyrmäämäni, omega-3 lisät kalaöljynä eivät käytännössä tee mitään hyödyllistä, iho-oireissakaan. Myös kolesterolia pelätään rasvoissa, ja varsinkin punaisen lihan rasvassa. Se on suora kopio ihmispuolelta, ja täysin väärä. Koira säätelee kolesterolia tehokkaasti maksassa ja rasva-aineenvaihduntansa kautta, eikä koiralla ole koskaan mitään terveysriskejä kolesterolista. Jos verikoe näyttää korkeampaa kolesterolia, niin joko on juuri syöty tai rasvaa tarvitaan kolesterolin kuljettamana. Se, että omistaja voi kuolla sydänkohtaukseen pitkäaikaisen korkean kolesterolin seurauksena, on vain ja ainoastaan omistajan ongelma. Se muuttuu koiran ongelmaksi vasta sitten, jos omistaja ei anna ruokaa tuuperrettuaan lattialle. Punainen liha altistaa suolistosyöville, ja varsinkin paksusuolen syövälle. Paitsi että ei altista. Ei ole koskaan altistanut. Kyse on lihajalosteista (luonnollisuusihmiset riemuitsee, koska nyt prosessointi on paha). Omistaja alentaa riskiään syömällä vähemmän meetvurstia ja grillimakkaraa ja koiraa harmittaa, koska makupalojen saanti vähenee. Mutta jos koiralta otetaan nakit pois tuon pelon takia, niin liioitellaan. Nakit eivät ole sinällään terveellistä ruokaa, mutta eivät ne koiran suolistoa riko. Jos saman pelon takia poistetaan myös (punainen) liha, niin siirrytään liioittelusta vahvasti ruokintavirheen puolelle. Punaisen lihan ravintoarvot ovat parempia kuin valkoisen. Hiukan, ja useimmiten merkityksettömästi, mutta on kuitenkin. Kalaa ja lihaa taasen ei pitäisi sinällään laittaa edes vastakkain, sillä vaikka kalankin liha on perusteiltaan vastaavaa kuin maaeläinten, niin se on kuitenkin niin aminohappo-, mineraali- kuin rasvakoostumukseltaan sen verran erilaista, että vertailu on turhaa. En sano sitä podcastissä, mutta kala täydentää punaista lihaa. Sen sijaan jos pohja on kalalla, niin samaa etua ei saada käyttämällä punaista lihaa täydentäjänä - silloin aletaan poistumaan optimista. Mutta tuokin on nippelitason rakettitiedettä, ei varsinaisesti merkityksellinen asia. Punainen liha ei ole yleisin allergian aiheuttaja. Ei ole koskaan ollut. Ehdottomasti suurin osa allergisiksi diagnosoiduista ei ole koskaan edes saanut punaista lihaa, nautaa tai mitään muutakaan. Ne ovat saaneet broileria, joskus kalkkunaa, viljoja, perunaa ja hernettä. En osaa muutenkaan päättää kumpi on suurempi hoitovirhe ja osoitus eläinlääkärin laiskuudesta, haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä hoitaa koiraa: allergiadiagnoosi itsessään vai sen hoitoon määrätyt funktionaalisten ruokien häpeäpilkut anallergenicit ja hyporuuat. Se, että punaiseen lihaan perustuvat tuotteet eivät aina kuitenkaan sovi koiralle, johtuu monista muista syistä. Sellaisista kuten huonosta laadusta, kehnosta sulavuudesta tai koiran muista terveydellisistä ongelmista. Kyse on kuitenkin aina ruuasta, ei siitä minkä väristä liha on. Koska kiukutteluun päästiin, niin ei voida ohittaa kollageenituotteina nivelten hoitoon myytäviä vedätyksiä. Ne ovat broilerin rustoa ja sitä saa paljon enemmän huomattavasti halvemmalla mistä tahansa broilerin jauhelihasta. Niveliähän moinen teurasjäte ei tietenkään hoida. Punainen liha on mahdollisuus, ei uhka. Mutta jos joutuu miettimään koiran ongelmia ruuan kautta, niin miettikää ruokaa kokonaisuutena ja mistä oleellisista komponenteista se koostuu. Lihan väri on totaalisen toissijaista. Koira ruokintaan kuin koira. Ihminen ei ruoki muitakaan lemmikkejään kuten itseään, joten miksi koiraa pitäisi kohdella eri tavalla? Podcastissä mainittiin Meta-foorumi. Se on Katiskan virallinen keskustelufoorumi. Monellakin tapaa kuin Facebook, mutta parempi, laadukkaampi ja paljon toimivampi. Tutustu, testaa ja kokeile.

Jos joskus mietit sitä, onko tässä kaikessa markkinointitouhussa mitään järkeä, niin tämä on sulle. Voin tunnustaa, että itse mietin sitä nykyään yhä useammin ja useammin.     Ehkä siksi, että käytän useamman tunnin päivästä meditointiin ja näen enemmän merkitystä muissa, henkisissä asioissa, on vaikeampi nähdä merkitystä näissä: somemarkkinointi, sähköpostimarkkinointi, digibisnes, SEO, brändäys, GDPR, evästeet, pikselit, laskeutumissivut... oikeasti: kuka tätä kaikkea tarvitsee tai jaksaa??   Hah. Kyllä, jopa näiden asioiden kouluttaja voi joskus olla kurkkuaan myöten täynnä tätä kaikkea.   Joten mitä järkeä tässä siis on? Miksi me yrittäjät tehdään tätä? Miksi me jaksetaan taistella, vaikka ajat on mitä on, ja tilanne sellainen kun se nyt on. Kun voisi sen sijaan tehdä jotain hauskaa kuten mennä avantoon, liikkua luonnossa, jutella puille ja tehdä lumienkeleitä hankeen. Nauttia kauneudesta, tuntea rakkautta kaikkea äiti maan luomaa kohtaan ja olla ajattelematta yhtään mitään...   Mitä siis tehdä, kun motivaatio on hukassa? Mistä löytää merkitystä tähän kaikkeen?   Kun itselläni ajatus karkaa näille raiteille, palaan mielessäni perusasioihin. Miksi oikeastaan teen tätä kaikkea? Mikä alunperin johti minut kouluttamaan digimarkkinointia yrittäjille?   Ja miksi ohjaisin ihmisiä tekemään jotain niinkin turhanpäiväistä..?   Sillä kyllä, näen tämän kaiken turhuuden välillä liiankin hyvin. Ymmärrän tosi hyvin yrittäjiä, joille brändäys, sometus ja bloggaaminen on suorastaan vastenmielistä. Ja niin kaukana siitä sydämen työstä, jota yrittäjänä haluaa tehdä.   Mutta fakta on, että kukaan ei osta meidän palveluita, jos emme markkinoi niitä.   Ja miksi juuri digimarkkinointi? Siksi koska kaikki ovat nykyään verkossa. Se on se kustannustehokkain tapa tavoittaa asiakkaita.   Joten kun alan miettiä miten jaksan tätä digimarkkinoinnin kouluttamista, käännän ajatukseni asiakkaisiin. Joille se ei suju luonnostaan. Ja jotka haluavat tehdä sitä sydämen työtä, parantaa ihmisiä, auttaa ihmisiä, jakaa valoa ympärilleen.   Ja tienata sillä leipänsä. Sen sijaan, että menisi palkkatyöhön sellaiseen tehtävään, jossa ei koe tekevänsä sitä, mitä rakastaa.   Jokaisen on siis ansaittava leipänsä jotenkin. Ja tämä markkinointi nyt vain on pelin henki.   Se on vaan fakta. Oletko samaa mieltä?   Voin tunnustaa, että juuri nyt puhun myös itselleni. Minun on pakko välillä palata perusasioihin, jotta ymmärrän itse, että tässä kaikessa ei ole pohjimmiltaan kyse siitä mitä se konkreettisesti on. Siis kun tehdään somejulkaisuja, videoita, mainoksia... kyse ei ole niistä, vaan siitä mitä ne mahdollistavat.   Ja aah että tuntuu hyvältä päästä tähän ytimeen. Markkinointi ei siis ole se juttu miksi sitä tehdään. Vaan se että voidaan levittää sanaa hyvinvoinnista, mielenrauhasta, unelmien tavoittelusta ja siitä miten voi kokea onnistumista, ja merkityksellisyyttä omassa elämässään.   Ja kun muistaa sen. MIKSI TEEN SITÄ MITÄ TEEN?   Niin kaikessa on taas niin paljon enemmän järkeä. Markkinoinnin eteen tekemänsä työ ei tunnukaan enää niin turhalta.   Miksi siis teen tätä podcastia, videoita Youtubeen, julkaisuja someen. Teen niitä siksi, että saisin leipää pöytään lapsille ja itselleni. Mutta myös siksi, että asiakkaani saisivat leipää omaan pöytäänsä ja omien lastensa suuhun.   Ja ehkä jopa jossain kohtaa pääsisivät siihen unelmatilanteeseen, missä sen leivän päällä olisi muutakin kuin voita. Tilillä enemmän kuin miinusta. Päivässä muutakin kuin työtä. Mielessä enemmän rauhaa kuin stressiä.   Merkitys sille mitä me päivästä toiseen tehdään, on elinehto. Kaikelle. Se on se lähtökohta, mistä sun bisnes alkaa, mistä sä aloitat sun markkinoinnin suunnittelun.   Eikä se ole tärkeää vain sulle itsellesi, vaan myös asiakkaalle. Se miksi sä teet sitä mitä sä teet, pitäisi olla selvää heille. Todella selvää. Ja siksi mä painotan koulutuksissani sitä, että teet kaiken siitä lähtökohdasta, että se tulee selväksi.   Että se on selvää sulle. Miksi sä teet sitä mitä sä teet?   Se on se, mikä antaa sulle potkua, motivaatiota, energiaa päivästä toiseen. Se on se, mistä sun pitäisi muistuttaa itseäsi joka aamu. Sun missio. Mitä sä aiot tehdä sen eteen tänään, että saat toteutettua sitä.   Sen eteen voi tehdä vaikka somejulkaisun. Mikä taas tietysti kuulostaa kaiken syvällisyyden jälkeen ihan naurettavalta. Voiko sometus olla merkityksellistä? No mun mielestä sen pitäisi olla juuri sitä. Ja vaikka se olisi kuinka kevyt tai pinnallinen, sen tekemisen pohjalla, ytimessä, on se että sä välität sun asiakkaista ja haluat auttaa heitä.   Ja joskus se auttaminen voi olla vaikka inspirointia. Hyvän mielen tuottamista. Valon jakamista.   Kaikki se markkinointi mitä sä teet, on merkityksellistä, kun sä teet sitä sun sydämestä käsin.   Ja silloin se ei tunnu enää turhalta.   Mutta kun sä toimit sun sydämestä käsin, niin silloin jää kaikki feikkaaminen, pinnan kiillottaminen, roolin vetäminen pois. Silloin sä olet itse aidosti esillä. Ja se onkin ihan huikean tärkeää. Sekä sulle että sun asiakkaalle.   Kun sä olet aidosti omana itsenäsi esillä, suhun on helppo luoda yhteys. Silloin ne julkaisut, joita teet, eivät tunnu mainoksilta. Tai turhalta löpinältä. Sä et ole esillä puhumassa itsestäsi, vaan auttamassa asiakasta.   Tässä ei kuitenkaan voi jättää itseään pois. Kun sä puhut ihmisille luonnossakin, sä kerrot omista kokemuksistasi ja ajatuksistasi, joten tee niin myös somessa. Eli kun julkaiset, anna ohjeita ja vinkkejä mutta myös jaa omia visioitasi, ajatuksiasi ja mielipiteitäsi. Sulle asiantuntijana on muodostunut niitä ajan myötä paljon, ja ne on ainutlaatuisia. Kerro niistä muillekin, sillä sun yleisösi saa niistä paljon.   Ja sitten päästäänkin siihen sisältömarkkinoinnin ytimeen. Digimarkkinoinnin ytimeen. Se ydin ei siis ole mainoksista maksetut eurot, uusimmat softat, hienoimmat kotisivut, vaan se merkitys.   Miksi sä teet sitä mitä sä teet?   Ja jotta sä voisit oikeasti nähdä ne rajattomat mahdollisuudet, joita sullakin on julkaisemiseen, pitää tehdä systemaattista suunnittelua. Ja sitten siirrytäänkin siihen bisnekseen, markkinoinnin suunnitteluun. Siihen asiaan, jolla ei aina tunnu olevan niin paljon merkitystä.   Mutta lopulta, kuten tänään olen puhunut, sillä on merkitystä. Ilman markkinointia sä et voi tehdä sitä mitä sä rakastat. Se ei ole siis itse tarkoitus, vaan keino päästä siihen.   Ja jos lähdetään laajentamaan sitä merkityksellisyyttä, niin päästään myös elämän tarkoitukseen. Elämän tarkoitushan ei ole vain tehdä töitä. Vaan myös elää. Tehdä niitä hauskoja asioita, joista alussa puhuin. Liikkua luonnossa, leikkiä lasten kanssa, pitää huolta itsestään. Ja löytää aikaa omalle kasvulle, oppimiselle ja kehittymiselle.   Ja siksi kannustan bisneskoulussa kaikkia kehittämään omaa bisnestään. Löytämään keinoja siihen, että voisi tehdä vähemmän töitä ja tienata enemmän. Sillä se mahdollistaa sen, että voi ottaa aikaa itselleen.   Siksi ydinjuttu mun koulutuksissa onkin digibisnes ja brändäys.   Ja oikeastaan kaikki se, mistä mä olen nyt puhunut, on ydin mun brändäyskoulutuksessa. Se merkityksellisyys. Ajatuksenahan on luoda itselle merkityksellinen, aito brändi.   Sillä se on se juttu, miksi kohderyhmäsi valitsee juuri sinut kilpailijoiden joukosta. Koska olet tuttu, tai tunnut ainakin tutulta. Kun olet aidosti esillä kanavissasi, sinuun on helppo tutustua. Luoda yhteys. Ja juuri siksi että verkko on niin laaja, etäinen ja kylmäkin paikka, on suunnattoman tärkeää, että luot yhteyden yleisöösi.   No miten se onnistuu? Miten tuot merkityksellisyyttä esiin markkinoinnissasi ja brändäät itseäsi?   1. Ensinnäkin sinun pitäisi kertoa tarinasi. Juuri siitä asiasta, miksi teet sitä mitä teet. Voit kertoa sen lyhyesti ja pitkästi, tekstinä ja videona. Mikä oli oma kasvupolkusi, jonka kautta pääsit tähän, missä nyt olet? 2. Toiseksi teet itseäsi tutuksi kuten jo puhuin. Kerro itsestäsi se mitä voit verkossa kertoa, kerro luonteestasi, tuo esiin persoonallisuutesi, kerro mitä teit tänään, mitä ajattelit kun lähdit tälle alalle... on tuhansia tarinoita, joita voit kertoa verkossa, ilman että menetät liikaa yksityisyyttäsi. 3. Kolmanneksi annat maistiaisia osaamisestasi. Näytä miten teet töitä, minkälaisia ohjeita annat asiakkaillesi, mitä kultajyviä voit antaa verkossa lyhyesti, tai pidemminkin. Kirjoita blogia, tee podcastia, julkaise somessa tai tee e-kirja.   Mutta jotta voit tehdä nämä niin, että ne puhuttelevat kohderyhmääsi, sinun pitää määritellä kohderyhmäsi. Ja tämä on monelle yrittäjälle haastavaa. Valita se yleisö, jolle verkossa puhuu. Sillä et voi puhutella kerralla kaikkia. Jos yrität, vesittyy viestisi.   Ja oikeastaan tästä saan aasinsillan palata takaisin siihen, mistä aloitettiin. Eli merkityksellisyys.   Nimittäin mitä tarkemmin pystyt rajaamaan kohderyhmäsi, yleisösi verkossa, sen helpompi sinun on keksiä sisältöaiheita kanaviisi. Kun et hukkaa aikaasi sen arpomiseen, kenelle puhut mistä aiheesta, voit keskittyä täysin timanttisen sisällön tuottamiseen.   Kun aikanaan perustin ensimmäisen yritysblogini, tein sen virheen, että en määrittänyt kohderyhmääni. Kirjoitin joka toisen julkaisun isommalle yritykselle, ja joka toisen yrittäjälle. Jossain kohtaa tajusin, että en saa lukijoita enkä oikeastaan keksi enää aiheita, sillä en löytänyt fokusta mielestäni. Mistä nyt puhun ja kenelle?   Se oli vähän niinkuin yrittäisi puhua kasvottomalle massalle näkemättä reaktioita tai saamatta mitään yhteyttä.   Jos siis tuntuu, että bloggauksessa ei ole merkitystä, mieti kohderyhmäsi rajausta. Kenelle kirjoitat?   No voisin tässä jakaa muitakin käytännön vinkkejä, kuten liian monesta somekanavasta tai konseptista, sivustosta, mutta niistä lisää toisella kertaa.   Tämän jakson pointti on nyt siinä, että jos nyt uuvuttaa, tai motivaatio markkinointiin on kateissa, palaa sinne alkuun. Mieti miksi teet tätä kaikkea. Mitä vaihtoehtoja sinulla on? Yrittäjänä olet vapaa toteuttamaan itseäsi, toteuttamaan visioitasi, toimimaan arvojesi mukaan ja tärkeimpänä tietysti: VOIT TEHDÄ SITÄ MITÄ RAKASTAT.   Sillä päätös on sinun. Voit yrittäjänä muokata bisneksestäsi juuri sellaisen, kuin haluat.   Toivottavasti pystyin perustelemaan sinulle sen, mitä järkeä on tehdä niitä somejulkaisujakin. Vaikka ne kuinka turhilta välillä tuntuisivat. :)  

Yllättävät raamatunkohdat Osa 4 -Kaste ja hyvä omatunto nyt”Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta, hänen, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut” (1.piet.3:21-22) 4 yllätystä: 1) Kasteen pelastavana esikuvana toimii Nooan tulva. Esimerkiksi Markus Kirlan hyvät teokset ”Kristillinen Kaste” ja ”Kristillisen Kasteen Puolustus”: Raamattu sanoo suoraan, että kastevesi pelastaa samoin kuin Nooa pelastui perheineen tulvaveden ja arkin kautta. Tämä käy yksiin Jeesuksen sanan kanssa: ”Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu.” 2) Kaste ei vain pelastanut meitä kastehetkellämme – lapsena tai aikuisena, vaan se pelastaa meidät NYT! Kasteen pelastava vaikutus on jatkuva, ei vain takanapäin oleva yksi hetki (vaikka se on sitäkin). 3) Kristuksen ihmiselämän, kuoleman, ylösnousemuksen ja taivaaseenastumisen tähden on olemassa se pelastus, jonka hän jakaa meille jokaiselle henkilökohtaisesti kasteen kautta. Kaste pelastaa liittämällä meidät erityisesti Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen! Sen osallisuuteen, yhdessä hänen kanssaan. 4) Tämän pelastuksen sisältö ja tarkoitus ei ole poistaa syntistä luontoamme, vaan puhdistaa sydämemme synnistä ja antaa meille hyvä ja puhdas omatunto. Ei synnin tuhoaminen olemuksestamme, vaan sen pyyhkiminen Jeesuksen verellä omastatunnostamme; tai synnin saastuttaman omantunnon vaihtaminen hyvään ja puhtaaseen omaantuntoon.  ”Ensinnäkin Pietari identifioi pelastuksemme Jumalan antamaksi hyvän omantunnon lahjaksi ja yhdistää nämä molemmat kasteen toimitukseen. Vaikka kaste on jotain sellaista, joka tapahtuu kerran ja yhdessä paikassa, se ei silti ole loppunut seremonian päättyessä, aivan samoin kuin avioliitto ei pääty seremonian päättyessä… Se saa aikaan tämän tässä ja nyt. Jotenka, Pietari julistaa, että kaste pelastaa meidät nyt antaen meille hyvän omantunnon.” ” Toiseksi, kun Pietari sanoo, että kaste pelastaa meidät nyt, hän lisää, että tämä tapahtuu Kristuksen ylösnousemuksen kautta. Kuolleista noussut Herra Jeesus pelastaa meidät kasteen kautta. Meillä on hyvä omatunto hänen ylösnousemuksena ja taivaaseenastumisensa kautta. Jeesus antaa meille hyvän omantunnon, sillä hän on sekä istunut valtaistuimelle kuninkaana Isän Jumalan kanssa että on läsnä meidän luonamme jumalanpalveluksessa... Hän antaa meille pääsyn taivaaseen täällä maan päällä.” ”Kolmanneksi, Pietari asettaa vastakkain kahdenlaisen puhdistuksen. Meille kaikille on tuttu ensimmäinen puhdistus, vedellä pesu... Kasteen pesu tarjoaa meille toisenlaisen puhdistuksen, hengellisen puhdistuksen synnistä. Se tapahtuu toistuvasti joka kerta kun me vetoamme Isään Jumalaan pyytäen hyvää omaatuntoa tunnustaen syntimme ja pyytäen puhdistusta synnin tahrasta. Kaste antaa meille oikeuden tulla Jumalan luo puhdistamista varten... Tämä tarkoittaa, että jokainen jumalanpalvelus on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta.” ” Neljänneksi, kreikan kielellä Pietari puhuu hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta... Jumala haluaa tämän takia meidän tulevan jumalanpalvelukseen.”Muista kastettasi”: Jokapäiväinen syntien tunnustaminen Jumalalle ja jatkuva syntien anteeksiantamus sekä omantunnon puhdistus synneistäpäästön sanan, evankeliumin saarnan ja erityisesti ehtoollisen kautta.Jatkuva kasteessa saadun Kristuksen veren puhdistuksen vastaanottaminen. Se on kuin ”hengittämistä”, jossa ulospäin tunnustamme päivittäin syntimme ja hengitämme sisään hänen Pyhän Henkensä, joka toimii sanan kautta. Näin kaste toimii yhä tänään ja ohjaa aina meidät jumalanpalvelukseen ja erityisesti avaa pääsyn alttarille vastaanottamaan Kristuksen ruumiin ja veren.Esa Yli-vainio

Miksi verkkokurssin hinnoittelu voi olla haasteellista? Miksi on vaikeaa pyytää kurssistaan sille kuuluvaa hintaa? Tässä jaksossa jaan sinulle 6 myyttiä, tai ajatusmallia, jotka voivat johtaa verkkokurssin alihinnoitteluun. Ja kerron myös, miten tästä ajatuksesta voi päästä.   Kuuntele jakso tästä     Ilmoittaudu torstain "Älä kilpaile hinnalla" -webinaariin tästä >>   Jos et halua kuunnella jaksoa, lue se tästä:   Tänään mä haluan puhua siitä, minkälaisia myyttejä verkkokurssien hinnoitteluun liittyy. Ja miksi ne ovat juuri sitä - myyttejä. Isoin virhe mihin nämä myytit johtavat, on verkkokurssin alihinnoittelu. Ja sillä taas on monenlaisia seurauksia.   Tänään puhun siis myös siitä, mitä siitä itse asiassa seuraa, jos hinnoitellaan verkkokurssi liian matalalle. Tässä voin heti siis sanoa, että en ole koskaan nähnyt kenenkään ylihinnoittelevan verkkokurssiaan.   Sitä ei oikeastaan voisi edes kukaan todistaa, muut kuin tyytymättömät asiakkaat. Itse olen myynyt kursseja lähes tuhannen euron hinnalla, ja se palaute mitä asiakkailta saan, on oikeastaan että jo ensimmäisissä kurssin osissa hinta oli maksanut itsensä takaisin. Että vaikka hintaa kurssilla oli, se on ollut sen arvoinen.   Mutta nyt siis käydään käsiksi myytteihin. Tässä kuusi myyttiä verkkokurssin hinnoittelusta.   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 1: Hintakilpailu   “Kilpailijat myyvät vastaavia kursseja edullisesti, minun kurssini pitää olla edullisempi!”   En missään nimessä ole parempi asiantuntija tai markkinoija kuin kilpailijani. Joten en voi pyytää enemmän.   Tässä myytissä ongelmana on se, että et voi tietää, mitä kilpailijasi kurssilla oikeasti on. Tai saavatko hänen asiakkaansa parempia tuloksia kuin omat asiakkaasi.   Et voi myöskään tietää, onko tämä kilpailijasi päätuote. Ehkä edullinen kurssi onkin vain sisäänheittotuote, ja varsinainen rahantuloa tuovan kurssin tai valmennuksen myynti tehdään myöhemmin.    Vaikka jotain voit tietää kilpailijoistasi, niin heidän koko strategiaansa et voi tietää. Ja siksi sinun ei kannata perustaa omaa toimintaasi heidän toimintaan.   Eli tässä tapauksessa suosittelisin että lakkaat seuraamasta mitä kilpailijasi tekevät ja keskityt vain omaan juttuusi.   Mietit itsellesi sen parhaan oman strategiasi liikevaihdon saamiseksi digipalveluiden avulla.   Etkä kilpaile hinnalla. On niin monta muuta keinoa päästä esiin kilpailussa ja erottua markkinoilla, kuin hinta. Et halua tulla nähdyksi halvimpana, sillä se ei kerro hyvää osaamisestasi. Se että on halvin, ei koskaan ole hyvä strategia. Se voi alkuun toimia, mutta kääntyy itseään vastaan jossain kohtaa. Siis siinä kohtaa kun huomaa, että kaikesta työstä huolimatta ei jää mitään käteen.   Eli hintakilpailu ei ole pitkälle kantava strategia. Sitä voi tehdä jonkin aikaa, mutta jossain kohtaa huomaa, että se ei kannata.   No tähän ajatukseen, että pitäisi myydä halvemmalla kuin kilpailija, voi päätyä myös jos ei usko että pystyisi parempaan markkinointiin kuin kilpailija. Ja siitä saadaankin aasinsilta seuraavaan myyttiin.   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 2: Uskon (tai markkinoinnin osaamisen) puute.   “Ei tarvitse markkinoida paljon (koska en kuitenkaan osaa) kun laitan halvan hinnan!”   Eli jos ajattelee, että kun myy halvalla, ei tarvitse markkinoida niin paljon. Tai siihen ei tarvitsisi panostaa niin paljon. Jos ajattelee että voi pysyä itse poissa näkyvistä markkinoinnissa ja myydä kurssia yrityksen kotisivuilla, niin voi varautua siihen, että myyntiä tulee tuskin nimeksikään.   Tässä jotain mikä saattaa yllättää. Nimittäin vaikka verkkokurssisi olisi ilmainen, sitä täytyy markkinoida.    Asiakas ei sijoita verkkokurssiisi vain rahojaan, vaan myös aikansa. Ja vaivansa. Hänen pitää kirjautua, käyttää aikaansa opiskeluun ja pähkäillä asioita itsekseen. Tai ehkä rohkaistua kurssin ryhmään, jos sellainen on. Asiakas menee epämukavuusalueelleen, hän lähtee opiskelemaan ehkä elämänmuutosta varten, tai mikä kurssisi onkaan, asiakas joutuu muutoksen eteen.   Markkinointisi tarkoitus on tehdä siitä hänelle sen arvoista.   Siis toistan: markkinointisi tarkoitus on tehdä siitä (verkkokurssille osallistumisesta) hänelle sen arvoista.   Markkinoinnin, johon siis verkkokurssin tekijänä joudut panostamaan, tarkoitus on osoittaa, että kurssille kannattaa lähteä. Että siihen kannattaa panostaa niin rahaa, aikaa kuin rohkeutta mennä epämukavuusalueelle.   Markkinointisi tehtävä on siis vedota sekä taloudellisiin, fyysisiin kuin henkisiin vastalauseisiin, joita asiakkaallasi voi olla.   Joten jos panostat verkkokurssin tekemiseen. Niin panosta myös sen markkinoinnin opiskeluun.   No mutta siirrytään eteenpäin. Näistä asioista tulen muuten puhumaan torstaina 26.11. Älä kilpaile hinnalla -webinaarissa, jos haluat tietää lisää verkkokurssin markkinoinnista ja hinnoittelusta.   No kolmantena sitten...    Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 3: Vaatimattomuus.    “Eihän minulla tähän aikaa mene, eikä ole kulujakaan, voin laittaa hinnan 19 euroon. Kaikki on plussaa.”   Ei siis kehdata pyytää enempää koska palvelu on digitaalinen eikä aikaperustetta hinnoittelulle ole. Ja se onkin se juttu digibisneksessä. Siinä ei hinnoitella aika tai kuluperusteilla. Ei ole mitään järkeä. Mutta digipalvelusi kilpailee silti livepalveluiden kanssa.   Jos myyt 19 eurolla digipalvelun, josta muuten pitäisi maksaa livenä tonni, niin syöt omaa kättäsi. Hmm.. meniköhän tuo metafora ihan oikein, noh, mutta vaatimattomuus, tämän olen sanonut monesti, ei koskaan ole hyvä bisnesstrategia.    Verkkokurssi ei ole jotain vaivatonta ja ilmaista ja arvotonta, jonka voisit antaa edullisesti vain siksi että se ei vie enempää aikaasi. Kyse on omasta arvostuksesta. Siitä että tiedät, miten iso arvo kurssistasi asiakkaalle on. Mitä hän sen avulla tulee saavuttamaan.   Verkkokurssisi ei ole vain infopaketti, vaan se on tuote, jonka tietojen lisäksi siinä on sinun persoonasi, näkemyksesi, vuosien kokemus aiheestasi ja asiakkaista, ja kaikki se koulutus, mitä olet tarvinnut jotta voisit muodostaa oman näkemyksesi, visiosi, ehkä jopa oman systeemisi.   Verkkokurssin voi katsoa sisältävän kaiken se mitä olet tehnyt ennen verkkokurssin tekemistä. Se on ainutlaatuinen, koska sinä olet ainutlaatuinen. Kenelläkään muulla ei ole samanlaista osaamisen, persoonallisuuden, energian, empatian, ulosannin, tavan ajatella ja nähdä maailmaa, yhdistelmää, kuin sinulla.   Joten älä ole turhan vaatimaton. Hinnoittele kurssisi arvo, ja viesti sillä samalla siitä, että kurssilla saa arvokasta tietoa.   No mutta siirrytään taas seuraavaan. Neljäs myytti liittyy pelkoon. Noh, kuten varmasti osittain kaikki epäilykset liittyvät pelkoon, mutta tämä liittyy erityisesti siihen ylihinnoittelun pelkoon.    Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 4: Pelko ettei kukaan osta.   “Ei kohderyhmälläni ole varaa maksaa paljon, kukaan ei osta jos pyydän enemmän.”   Ei uskota että kukaan ostaa jos hinta on kalliimpi. Mutta kannattaa ajatella, että sama seuraus on alihinnoittelulla. Verkkokurssin hinta pitäisi vastata sen arvoa, sen hyötyä asiakkaalle. Jos avullasi asiakas pystyy vaikka saamaan enemmän palkkaa tai tekemään enemmän myyntiä, hinnalla on selkeä vastine.    Mutta samoin hyvinvointiin liittyvissä kursseissa, miten arvokasta ihmiselle onkaan se, että pääsee kivuista, tai pystyy taas juoksemaan, tai että ei enää stressaa ja näin pystyy tekemään taas vaikka töitä paremmin!?   Erityisesti hyvinvointiin liittyvät kurssit ovat mittaamattoman arvokkaita, kun niiden avulla pystyy muuttamaan vointiaan paremmaksi. Muuttamaan elämäänsä.    Verkkokurssi tuntuu kohderyhmästäsi juuri niin arvokkaalta, kuin mitä itse siitä ajattelet, ja osaat viestiä. Kun osaat markkinoinnin avulla nostaa mielikuvaa kurssisi arvosta sille tasolle kuin se oikeasti on, saat myytyä kurssiasi myös kalliimmalla.   Kohderyhmälläsi on varaa maksaa, kun he oikeasti uskovat kurssiisi. Uskon itse, että "Where there’s a will, there’s a way". Kun ymmärretään, minkälaisia tuloksia kurssilla saa, siitä ollaan valmiita myös maksamaan. Älä siis pelkää laittaa kurssillesi kunnon hintaa.   Joskus mietin kun ihmiset heittävät verkkokurssin nimen ja kysyvät mitä siitä voisi pyytää hintaa, että ei nimen perusteella vain voi. Verkkokurssi vaatii sen, että sillä ehdottomasti pitää olla oma myyntisivu, jossa pääset kertomaan kurssin hyödyistä ja buustaamaan sen sisältöä. Ja itseäsi osaajana. Ihmiset eivät vain osta kurssiasi, vaan he ostavat myös sinut.    No seuraavaksi sitten:   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 5: Ylioptimistisuus.   “Voin ihan hyvin myydä halvalla, kun tilauksia tulee 100 se on sen arvoista.”   Ajatellaan ylioptimistisesti kappalemyynti, jos hinta on edullinen. Mutta kappaleet eivät tule helposti. Eivätkä vain sillä, että hinta on edullinen. Ensinnäkin verkkokurssisi arvomielikuva kärsii halvasta hinnasta, joka karsii ilmoittautumisia.    Etkä säästä markkinoinnissa sen enempää. Kuten sanoin, ilmaistakin kurssia pitää markkinoida. Mieti ennemmin optimaalinen hinta sille, missä kohtaa hinnan korottaminen vaikuttaisi liikaa myynnin kappalemäärään.   Jos saatkin lopulta vain 10 ilmoittautumista, on kokonaismyynti täysin eri, jos kurssin hinta oli 19 euroa tai jos se olisi ollut 190 euroa.   No seuraavaksi sitten yleinen juttu, nimittäin:   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 6: Alennusmyynti.   “Teen tarjoushinnan, niin saan enemmän myyntiä!”   Eijeieieieiei… olen aika ehdoton alennusten suhteen. Sillä mielikuva helposti niiden kanssa on se, että palvelusi eivät ole hinnan arvoisia. Mieleen tulee helposti, eikö kukaan osta tuota kurssia normaalihintaan..?   Toki voit alennusten kautta saada kappalemääräisesti enemmän ihmisiä kurssillesi, ja nopeasti enemmän myyntiä, mutta pitkällä tähtäimellä ne voivat haitata brändiäsi. Jos ihmiset jäävät odottamaan seuraavaa alennusmyyntiä. Ostaako kukaan kurssiasi enää sen oikealla hinnalla?   Tarjoa mieluummin jotain bonusta tai erilaisia maksujärjestelyitä. Ja muista: jos alennat hintaa, alennat palveluasi.    Loppujen lopuksi kurssille tulevat ne, jotka tuntevat sinut ja jotka uskovat että sinulla on annettavaa heille. Oli hinta melkein mikä hyvänsä.   No näitä kaikkia myyttejä, tai ajatuksia, yhdistää yksi asia: alihinnoittelu.   Mitä riskejä alihinnoitteluun sitten liittyy? Mitä seurauksia sillä voi olla?   Kuten jo aiemmin sanoin, alihinnoittelu ei kerro hyvää palvelustasi. Halpa ei voi olla hyvää -ajatus, istuu meissä tiukasti.    Alihinnoittelun riskinä on myös se, että kurssillesi tulee vääriä ihmisiä. Jotka ovat vain hinnan perässä, tuntematta sitä tapaa, jolla puhut asioista. Ja näin jos eivät resonoikaan sen kanssa mitä puhut, jäävät tyytymättömiksi.   Tai verkkokurssillesi tulee ihmisiä, jotka eivät ole sitoutuneita tekemään tuloksia. Ja jos kurssilaisesi eivät saa tuloksia, hyvä sana ei lähde kiertämään.    Mutta iso juttu on myös se, että jos alihinnoittelet verkkokurssisi, et tule saamaan sillä konkreettista liikevaihtoa, tulosta. Verkkokurssin myynnissä ei ole kyse nappikaupasta, vaan ihan oikeasta bisneksestä, jossa on mahdollisuus tienata paljon.   Mutta vaikka alihinnoitteluun liittyy pitkän tähtäimen riskeä brändillesi ja bisneksellesi, niin korkeaa hintaa ei toki pidä lähteä pyytämään verkkokurssista, jos se ei ole sen arvoinen. On huikean tärkeää, että asiakas kokee saaneensa hintansa arvosta apua.    Jos haluat tietää keinoja, joilla voit lisätä verkkokurssisi arvoa ja mielikuvaa sen hyödyistä, tule mukaan Älä kilpaile hinnalla -webinaariin torstaina 26.11. Tai jos kuuntelit tämän nyt webinaarin jälkeen, pysy mukana, pidän varmasti webinaarin toisenkin kerran.    Kiitos että luit tämän jakson. Toivottavasti nähdään webinaarissa, tai seuraavissa. Ja toivottavasti onnistuin buustaamaan uskoasi verkkokurssiisi ja nostat edes hieman sen hintaa. Mutta voi hyvin, ja kuullaan taas täällä podcastissa parin viikon kuluttua.  

Urheilufysioterapeutti on osa urheilijan tiimiä ja hänellä on tärkeä rooli harjoitusprosesseissa, vammojen ennaltaehkäisyssä, vammojen kuntoutuksessa sekä valmennuksen tukemisessa. Tässä jaksossa urheilufysioterapeutti Suvi Pajunen avaa urheilufysioterapeutian roolia huippu-urheilussa. Suvi on toiminut pitkään Suomen maastohiihtomaajoukkueen fysioterapeuttina sekä aikaisemmin KIHUn Training room -hankkeessa osana urheilijoiden ja joukkueiden tukitiimiä eri lajeissa. Loukkaantumiset vaikuttavat urheilijan ja joukkueiden kehitykseen sekä menestykseen. Ammattilaisjalkapalloilijoilla on keskimäärin kaksi loukkaantumista kaudessa ja he ovat tämän seurauksena ulkona kokoonpanosta. Tämä saattaa vaikuttaa merkittävästi joukkueen menestykseen. Raysmith & Drew (2016) osoittivat, että yleisurheilijat, jotka suorittivat yli 80 % suunnitelluista harjoituksista oli yli 7-kertainen todennäköisyys saavuttaa tavoitteensa verrattuna alle 80 % harjoitelleisiin. Lisäksi urheilijat, joilla on alle kaksi loukkaantumista kaudessa saavuttavat kolme kertaa todennäköisemmin tavoitteensa kuin yli kaksi loukkaantumista kärsineet urheilijat. Urheilussa puolet kaikista loukkaantumisista voitaisiin ehkäistä tarkoituksenmukaisella ja sopivalla harjoittelulla. Ensinnäkin terveenä pysyvillä urheilijoilla on parempi mahdollisuus kehittyä optimaalisesti ja saavuttaa tavoitteet, sillä he pystyvät seuraamaan harjoitussuunnitelmaa. Toiseksi ennaltaehkäisevä harjoittelu keskittyy usein lajin vaatimusten mukaiseen liikehallintaan, optimaaliseen biomekaniikkaan ja riittäviin voimatasoihin, mitkä kehittävät myös kilpailusuoritusta. Tyypillisesti ennaltaehkäiseviä harjoitteita toteutetaan harjoituksen alkuun integroituna, jolloin urheilijat ovat valmiita seuraaviin intensiivisempiin harjoitusosioihin. Vammojen ennaltaehkäisy on myös kokonaisuuden hallintaa. Harjoituskuormituksen nosto sekä kokonaiskuormitus ovat kaksi tärkeää tekijää, jotka pitää ottaa huomioon, jotta urheilussa voidaan välttää loukkaantumiset. Lisäksi riittävä ravinto, uni, sopivat harjoitusvälineet sekä turvalliset harjoituspaikat ovat oleellinen osa niin kehittymistä kuin vammojen ennaltaehkäisyä.

Kun luot uusia tapoja ajatella itsestäsi, mahdollisuuksistasi ja elämästäsi, elämäsi muuttuu.  Jaksossa Elokuun energeettinen merkitys: On aika siirtyä uudenlaiseen olemisen ja tekemisen tapaan. Tee siksi tilannepäivitys koskien sitä, kuinka ajattelet itsestäsi, mahdollisuuksistasi ja tilanteista elämässäsi. Ymmärrä syvällisesti, kuinka ikiaikaiset aivomme on koodattu. Mielen tarkoitus EI ole tehdä sinusta onnellista vaan pitää sinut hengissä. Tämä on perusperiaate, jonka pohjalta alitajuinen mielesi ottaa käskyt kirjaimellisesti ja ohjaa niiden pohjalta mm. kehosi toimintoja. Mielesi ei siis osaa tulkita sinun halujasi ja tavoitteitasi, jos et anna niistä yksiselitteistä viestiä. Tästä jaksossa runsaasti käytännön esimerkkejä.  Opi katastrofisanaston vaaroista. Kun sanot, että "Tämä työ tappaa minut", tai "Kuolen jos joudun vielä kokemaan tämän" jne., mielesi tekee kaikkensa estääkseen sinua joutumasta "tähän kamalaan uhkaavaan tilanteeseen". Vaikka tilanne olisi sitä, mitä oikeasti HALUAT, mutta olet vain puhunut asiasta mitä sattuu.  Opit, että alitajuisella mielellä, joka siis ottaa vastaan aivoihin tulevia käskyjä eli sanoja, ei ole tipan tippaa huumorintajua. Ymmärrät missä liemessä olet, jos toistuvasti käytät katastrofisanastoa.  Ja paljon muuta. Lopuksi juttelen siitä, miksi minulle on tärkeää saada ajatukset ruotuun.  Onnistun toiveissani ja pyrkimyksissäni, kun ajatukseni ovat linjassa toiveideni kanssa. Lisäksi sopusointua heijastavat ajatukset luovat pohjan sille, että kuulen sieluni äänen. Kun kuulet sielusi äänen, tiedät miksi olet täällä ja toteutat elämäntehtävääsi.  Jakson taustaa: Ajatukset ovat tärkeitä. Vaikka tiedät tämän, todennäköisesti silti suuren osan päivästä ajattelet mitä sattuu. On suuri harhakäsitys, että omiin ajatuksiin ei juurikaan voi vaikuttaa. Kyllä voi, ja vieläpä suhteellisen helposti. Tein tämän jakson, koska on sydäntä särkevää kuulla elämäntilanteista, jotka aiheuttavat ihmisille suurta tuskaa ja samalla ymmärtää, että KAIKKI tämä johtuu siitä, kuinka kyseinen henkilö ajattelee -  kuinka hänen alitajuinen mielensä tulkitsee sille annettuja käskyjä. Nuo käskyt ovat juuri niitä ajatuksia ja sanoja, joilla henkilön on tapana kuvailla tilanteita ja itseään. Ensinnä ajatukset ovat konkreettisia, ne kehollistuvat. Kun kuvittelet syöväsi jotain herkullista, sylki alkaa erittyä. Kun ajattelet nolostuttavaa tilannetta, hikoilet tai punastut. Kun ajattelet epäonnistumista tai tekemättömiä töitä, stressihormoneja alkaa erittyä, ja jos tilanne jatkuu pitkään, kehon puolustusjärjestelmä heikkenee. Toiseksi ajatukset manifestoituvat elämäntilanteisiin. Tämä johtuu mm. siitä, että ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja toimintaan, siihen mitä teet ja jätät tekemättä.   

Tämä jakso on hieman erilainen. Ensinnäkin, Williamin korvaa tässä jaksossa Futucastin yleisavain Samuel. Toiseksi, Isak on viettänyt viikon mansikkatilalla ukrainalaisten kausityöntekijöiden kanssa. Tässä jaksossa keskustellaan Isakin kokemuksista ja ajatuksista mainittuun viikkoon liittyen. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Tässä podcast-jaksossa puhun siitä, miten voit jättimäisen digiloikan sijasta digihivuttautua. Kasvaa digimarkkinoinnissa aloittelijasta pro:ksi pienen pieni askel kerrallaan. Mitä nuo askeleet ovat? Kuuntele tästä jaksosta!     Jos et haluat kuunnella, lue jakso tästä:   Saan usein kysymyksiä siitä miten ylitsepääsemättömän paljon tekemistä digimarkkinoinnissa on. Myönnän, se on totta. Tässä jaksossa puhunkin siitä, miten digihivuttautuminen etenee. Ja miksi voit olla armollinen itsellesi, tämä ottaa aikaa, mutta palkitsee kyllä lopulta. Ja sitä paitsi. Kun pidetään asiat yksin kertaisina. Keep it simple. On muutama juttu, joilla voit helpottaa tätä kaikkea. Mä ajattelin käydä tätä läpi oman tarinani kautta. Kertoa miten itse olen viimeisen 8 vuoden aikana edennyt digimarkkinoinnissa ja digibisneksessä. Vedän lopuksi vielä kaiken yhteen selkeästi numeroiduin askelin. Ja kyllä. Näiden vuosien aikana olen mokaillut, rönsyillyt, mennyt perse edellä puuhun, peruuttanut, perunut, palanut loppuun, harmitellut joitain tekemiäni juttuja ja niin edelleen, mutta en toisaalta kadu mitään. Kaikesta olen kuitenkin saanut arvokkaita oppeja. Ja jotta sun ei tarvitsisi mokailla tai käyttää tähän niin paljon aikaa kuin itse olen käyttänyt, yritän tässä jaksossa kertoa mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. No ihan eka juttu mitä tein 2008 kun lähdin yrittäjäksi, oli tietysti nettisivut ja käyntikortit. Kotisivut olivat täysin staattiset, en oikeasti nyt muista miten tein ne. Oikeasti. Aika kamalaa etten muista, mutta on mahdollista että koodasin ne itse. Kävin jonkun html-kurssin koulussa, mutta en muista siitä nyt enää mitään. Kuten en muista miten tein ensimmäisen sivustonikaan. No, sitten vuonna 2010, lasten välissä, tein uuden sivuston. Ja uudet käyntikortit. Sitten jäin taas äitiyslomalle 2011. No 2012 rakensin ensimmäiset wordpress-sivuni. Ensin perustin Sekuntielämää-nimisen blogin wordpress.comiin eli wordpressin omalle alustalle. Sitten syksyllä 2012 rakensin wordpress-sivut yritykselleni. vapaamarkkinointi-sivuston, jota ei enää ole. En muista miten opin wordpressin käytön, luulen että kokeilemalla ja erehtymällä ja youtube-videoiden avulla. Yritykseni sivustolle perustin blogin ja aloitin sisältömarkkinoinnin. Huonolla menestyksellä. Miksi? Muutama syy, joista olen ennenkin puhunut. Ensinnäkin en tiennyt kenelle sitä kirjoitan. Tarjosin mainostoimistopalveluita kaikille jotka niitä tarvitsevat. Asiakkainani oli niin todella isoja yrityksiä kuin ihan yrittäjiä. Isommille yrityksille tuotin sisältöä ja pienemmille tein strategista konsultointia. 2012 olin tehnyt markkinoinnin töitä jo 12 vuoden ajan ja se alkoi suoraan sanoen maistua puulta. Olin kurkkuani myöten täynnä markkinoinnin suunnittelua ja sitä miten turhalta se tuntui. Lasten saaminen oli muuttanut arvomaailmaani ja halusin tehdä jotain millä oikeasti on merkitystä. No 2013 keväällä aloin miettiä ideaa ajanhallinnan ja markkinoinnin konseptista kaltaisilleni yrittäjä-äideille. Olin kirjoittanut sekuntielämää-blogia nimimerkillä mamaonbis ja lähdin kehittelemään mamaonbis-konseptia. Olisin kirjoittanut kirjan aiheesta mutta en saanut siihen rahoitusta mistään. Syksyllä sain finnveralta rahoituksen mamaonbis-plannereiden, yrittäjä-äitien kalenterin kustantamiseen. Jota aloin myydä mamaonbis-verkkokaupassa, jossa myös bloggasin. Mamaonbis-blogi oli siis kolmas blogini. Ensimmäinen joka toimi. Sekuntielämää-blogissa olin oppinut, että suosituimpia ovat artikkelit, joissa on jotain arvoa lukijalle. Ketään ei kiinnostaisi minun päiväkirjamaiset kirjoitukseni vaan sellaiset, joista saa itselleen jotain vinkkiä tai inspiraatiota. Vapaamarkkinoinnin blogia kirjoittaessani olin taas oppinut, että en voi kirjoittaa blogia kaikille, vaan minulla pitää olla tarkka kohderyhmä. Mamaonbis-blogissa yhdistin nämä opit, Kirjoitin nimenomaan yrittäjä-äideille, tein itselleni merkityksellistä työtä ja lisäksi annoin hyödyllistä tietoa, inspiraatiota, toivoa, innostusta… blogista sain vähitellen palautetta, miten pienten lasten äidit olivat viimein rohkaistuneet lähtemään yrittäjiksi. Ja näiden asioiden oppimiseen kantapään kautta minulla meni siis puolitoista vuotta. Kertaan vielä kolme asiaa: Se, että tekee digimarkkinoinnissaan jotain itselleen merkityksellistä, halusta auttaa muita, on todella tärkeää oman motivaation kannalta. Pelkän rahan vuoksi ei blogiaiheita keksi, tai sitten ne kuulostavatkin teennäisiltä. Kirjoita siis sydämestäsi sisältöä verkkoon. Valitse tarkka kohderyhmä, jotta tiedät kenelle puhut. Jos yrität puhua kaikille, motivaatio kirjoittamiseen ei taas riitä, koska et pysty tarkentamaan ajatustasi, ketä oikeastaan autat. Tekstistä tulee ylimalkaista ja siitä ei kukaan saa kunnolla kiinni. Anna blogissa oikeasti arvokasta tietoa, hyödyllistä tietoa, vinkkejä, ohjeita, äläkä pelkää että kertoisit liikaa ja että kukaan ei ostaisi enää sinulta. Et millään voisi korvata muutamalla blogiartikkelilla palveluitasi, joissa yhdistyvät niin sinun kokemuksesi, näkemyksesi kuin persoonasi. Vertaa tätä tietokirjan kirjoittaneeseen yrittäjään. Riittääkö hänellä enää asiakkaita kirjan julkaisun jälkeen? Tietysti, siinä käykin juuri päinvastoin, silloin asiakkaita vasta tuleekin. No tämä oli siis yksi iso digihivuttautumiseni. Mamaonbis-blogin aloituksessa 2013 toin myös itseni ensimmäisen kerran näkyvästi esiin verkossa. Otatin kuvat itsestäni ja julkaisin ne isolla. Muistan miten se jännitti. Nähdä oma kuva isolla facebookissa ja kotisivuilla. Mutta siihen tottui. No 2013 tein toisenkin ison jutun. Kirjoitin e-kirjan Kädet savessa, jossa kerroin 7 askelta digimarkkinoinnin kehittämisessä. Silloin kirjoitin sen yritykseni markkinointiin, joten jatkoin siinä vielä virhettäni kirjoittamalla sitä vähän kaikille. Näin se ei johtanut menestykseen. Ja koska mamaonbis-blogi lähti paremmin käyntiin, keskityin sen kehittämiseen. Rakensin e-kirjan pohjalta ensimmäisen verkkokurssini 2014 alussa. Siis kuusi vuotta sitten. Tein kurssin kevyesti omalla tavallani. Aikalailla nollabudjetilla. Otin videot ja piilotin ne ilmaisille youtube-tileille. Ja upotin videot salasanalla suojatuille wordpress-sivuille. Kurssi oli 8 viikon kurssi digimarkkinoinnista ja sen osat lähtivät viikon välein ilmoittautuneille. Muistaakseni lähetin osat manuaalisesti omasta sähköpostistani, asiakastiedot säilytin excelissä. En siis automatisoinut silloin mitään. Mutta sain kurssin tehtyä. Ja opin sen myynnistä paljon. Yritin kaikkea, jopa puhelinmyyntiä. Ja vähitellen nostin kurssin hintaa ja näin asioita, joita voisin kehittää. Ja päätin ottaa seuraavan askeleen. Lopetin Mamaonbis-verkkokaupan ja varasin bisneskoulu.fi-domainin. 2015 keväällä kirjoitin e-kirjani uusiksi, kohdistettuna nimenomaan yrittäjille. Nimesin sen Tee tulosta verkossa -kirjaksi. Silloin päätin luopua mainostoimistopalveluiden myynnistä ja fokusoin toimintani kokonaan Bisneskouluun. Keräsin sähköpostilistaa e-kirjan avulla ja vasta syksyllä käynnistin Bisneskoulun blogin. Koska olin kerännyt sähköpostilistaa, blogi lähti hyvin käyntiin. Sain heti paljon lukijoita ja se motivoi kirjoittamaan. Rakensin uuden verkkokurssin, jonka myynnin ja lähetyksen automatisoin täysin. Vuonna 2018 perustin mamaonbisille podcastin mutta 2019 siirsin sen bisneskoululle. Löydät muuten yhä spotifysta mamaonbis-podcastin, jos haluat kuunnella sen jaksoja. Nyt olen sitoutunut julkaisemaan joka toinen viikko podcastin ja joka viikko youtube-videon. Mutta mikä oli siis digihivuttautuminen näiden 12 vuoden aikana? Ja miten nyt sinulle neuvoisin sen tekemään? Miten voisit itse lähteä aktivoimaan digimarkkinointiasi? Kaikkeahan ei voi yhdellä kertaa tehdä. Ja toisaalta ei kannata jättää tekemättä mitään vain siksi, että kokonaisuus tuntuu ylitsepääsemättömän isolta. Jos nyt kuvitellaan että olet tilanteessa jossa sinulla on joltain ostamasi kotisivut ja somekanavia, mutta et ole itse paljon esillä niissä. Haluaisit enemmän asiakkaita palveluillesi, enemmän näkyvyyttä yrityksellesi ja brändätä itseäsi osaajana. Ja ehkä jonain päivänä tehdä oman verkkokurssisi. Mistä lähdet liikkeelle? Kynnyksenä usein on tekniset taidot ja se henkinen kynnys itsensä esiintuomiselle. Ihan ensimmäisenä suosittelen keskittymään brändäämiseen. Sillä se jo tuo sinulle näkyvyyttä. Eikä se vaadi teknisiä taitoja. Pyydä valokuvaajaa ottamaan sinusta kuvia, joita uskallat julkaista näkyvästi sivustollasi ja somekanavissasi. Se on ensimmäinen askel. Että tuot itsesi esiin. Kerro oma tarinasi ja anna vinkkejä seuraajillesi somekanavissasi. Kuvat ja tarinat vähitellen brändäävät sinua osaajana. No kun olet ylittänyt kynnyksen itsesi esiintuomisesta. Ja sanoisin että tähän kannattaa varata noin kaksi kuukautta. Tai jopa puoli vuotta. Älä ajattele että sinun pitäisi tehdä kaikki heti. Kun olet yhden askeleen ottanut ja siihen tottunut, pääset eteenpäin. Seuraava askel on kerätä omaa yleisöä sähköpostilistalle. Ja tähän liittyy vähän teknistä opettelua. Sinun pitäisi ottaa käyttöön sähköpostimarkkinointiohjelman, joko mailchimp, active campaign tai getresponse, tai jokin vastaava, jossa voit automatisoida sähköpostien lähdön. Nämä ohjelmat ovat helppoja käyttää, ja opit varmasti vähitellen ja kokeilemalla. No miten sitten keräät sähköpostilistaasi? erityisen tärkeää on se, että määrittelet tarkasti kohderyhmän, jota lähdet verkosta tavoittelemaan. Että löydät fokuksen bisnekseesi, sellaisen, joka motivoi myös sinua, jossa sinulla on jokin missio auttaa ihmisiä. Mikä on intohimosi, mistä asiasta voisit puhua tuntitolkulla, mistä innostut. Itse aikanaan mietin, että se asia, mikä saa silmät syttymään, kädet heilumaan innostuksesta, on se juttu, jota pitäisi tehdä. Se voi muuttua ajan kuluessa, mutta mikä juuri tällä hetkellä innostaa sinua kaikista eniten? Kun sen olet keksinyt, määrittele kohderyhmäsi tarkasti ja jokin kohderyhmäsi polttava ongelma ja tarjoa siihen vinkkejä, ohjeita, jotka kirjoitat pdf-muotoon. Ja jota voit lähettää pdf-muodossa listallesi liittyneille. Myös tähän kannattaa varata aikaa. Siitä parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Samalla kun jatkat itsesi brändäämistä somessa. Kun saat liidimagneettisi, oppaasi, valmiiksi, voit alkaa miettiä, miten sitä markkinoisit. Miten saat liikennettä sen tilaussivulle? Vaikka opas on ilmainen, sitä täytyy silti markkinoida. Kolmas askel on perustaa blogi kotisivuillesi. Se miten sen teet, riippuu paljon siitä miten sivustosi on rakennettu. Wordpress-sivustolle blogi on helppo käynnistää. Tähänkin liittyy teknistä opettelua. Että osaat itse julkaista blogiartikkeleitasi, noin muutaman kerran kuussa vähintään. Voit tehdä blogin myös toisena askeleena, mutta koska yksi tavoite myös blogissa on kerätä omaa yleisöä, suosittelen tekemään ensin liidimagneetin. Blogin avulla saat liikennettä kotisivuillesi, nouset googlen hauissa, saat sisältöä someen ja jakoja somessa. Samalla tilausten määrä liidimagneetille kasvaa ja sähköpostilistasi kasvaa. Tässä vaiheessa olet todella hyvässä tilanteessa digimarkkinointisi suhteen. Mutta tähän kolmeen askeleeseen voi mennä aikaa. Älä odota, että saisit kaiken tämän kasaan kuukaudessa. Jokaista vaihetta kannattaa opetella niin kauan, että ne sujuvat lähes automaattisesti. Kun olet oppinut tekemään sähköpostimarkkinointia ja julkaisemaan blogiartikkeleita, on voinut vierähtää vuosi. Mutta siinä ajassa olet ehtinyt jo brändätä itseäsi somessa ja kasvattamaan yleisöäsi. Joskus on kuitenkin niin, että yrittäjä haluaa aloittaa verkkokurssin rakentamisesta. Jos itse olet siinä tilanteessa, että et ole aktiivisesti brändännyt itseäsi etkä rakentanut sähköpostilistaa, voi olla haasteellista saada kurssia kaupaksi. Verkkokurssin myynti vaatii brändäämistä, sähköpostilistaa ja yleisöä. Se että olet tehnyt sisältömarkkinointia ja rakentanut yhteyttä yleisöösi, on huikean iso askel kohti verkkokurssin myyntiä. Mutta jos tosiaan haluat aloittaa verkkokurssin rakentamisesta, niin toki senkin kautta brändäät itseäsi. Silloin suosittelen, että aloitat heti askelten 1 ja 2 kanssa. Että määrittelet tarkasti verkkokurssisi kohderyhmän ja luot kurssillesi liidimagneetin. Voit rakentaa verkkokurssin, vaikkei sinulla blogia vielä olisikaan. Kuitenkin blogi on se juttu, millä keräät liikennettä sivustollesi, jossa markkinoit verkkokurssiasi. Mutta sen voit tehdä myös verkkokurssin rakentamisen jälkeen. Sisältömarkkinointi on se millä markkinoit verkkokurssiasi ja brändäät itseäsi. Joten älä jätä sitä tekemättä. Ilmoittaudu tästä mukaan verkkokurssi-webinaariin 12.3. >> Ole kuitenkin itsellesi armollinen ja anna kehitykselle aikaa. Digimarkkinoinnissa on paljon opittavaa eikä sitä kaikkea voi yrittää tehdä kerralla. Kuten tarinastanikin kuulit, itsellänikin meni siihen vuosia. Mutta juuri siksi olen luonut Bisneskouluun verkkokursseja, joiden avulla voi edetä nopeammin. Ja koska tiedän, että digimarkkinoinnissa kehittymiseen menee aikaa, kurssit ovat käytössä ikuisesti. Etene siis digimarkkinoinnin kehittämisessä askel kerrallaan. Älä juutu pikkujuttuihin vaan pidä fokus tekemisessäsi. Se että teet someen sisältöä ei ole itse tarkoitus, vaan se, että teet sitä tavoitteellisesti. Ja koska haluan aina löytää parempia keinoja auttaa teitä kaikkia tässä digihivuttautumisessa, olen tehnyt 365 päivää brändäystä somessa -julkaisukalenterin, jonka avulla brändäät itseäsi. Kalenterissa olen ottanut huomioon kaiken sen, mikä somemarkkinoinnissa pitäisikin koko digimarkkinoinnin kokonaisuuden onnistumisen kannalta. Voit tilata kalenterin itsellesi tästä podcast-jakson yhteydestä. Mutta nyt kiitos että kuuntelit tämän jakson, toivottavasti tästä oli sinulle hyötyä. Tsemppiä digihivuttautumiseen.    

Mitkä ovat ne 5 peruspilaria, jotka sinunkin kannattaa huomioida palveluidesi markkinoinnissa? Tässä jaksossa kerron, miten voit suunnitella markkinointiasi kokonaisuutena, jotta löytäisit verkosta uusia asiakkaita. Yhtenä tärkeimmistä brändisi rakentaminen, mutta miten sen teet? Kuuntele tästä! Tänään haluan puhua bisneksen hyvinvoinnista ja palveluiden markkinoinnista kokonaisuutena. Tämä on Bisneskoulun vuoden 2020 ensimmäinen podcast-jakso ja siksi on ajankohtaista katsoa vähän sitä isoa kuvaa. Miten aiot hoitaa sun palveluiden markkinointia tänä vuonna? Fakta on se, että yksittäiset toimenpiteet ei koskaan toimi hyvin, jos kokonaisuus ei ole kunnossa. Bisneksen hyvinvointi on verrattavissa omaan hyvinvointiin. Se että pää särkee niin pitkällä tähtäimellä särkylääke ei ole ratkaisu, vaan pitäisi katsoa kokonaisuutta. Miten nukkuu, miten syö, miten pitää taukoja ja liikkuuko yhtään. Jos hartiat ovat jumissa, syynä ei välttämättä ole pelkästään työasento vaan myös työasenne. Kuten meidän kehossa, niin bisneksessä kaikki liittyy kaikkeen. Tästä puhutaan tänään. Miten pidät huolta sun bisneksen hyvinvoinnista ja voit nähdä sen isompana kokonaisuutena? Esimerkiksi, jos teet muutaman kerran vuodessa sähköpostikampanjan mutta jätät somen autioksi. Tai uudistat palveluidesi kuvaukset verkkosivuilla, mutta et tuota sivustolle kävijälle mitään hyötysisältöä. Tai jos käytät rahaa googlemainontaan mutta et huolehdi siitä, että sivustollesi johtaisi luonnollisia hakutuloksia. Markkinoinnin taika on kokonaisuuden hallitsemisessa. Ihan kuin kaikessa muussakin, kaikki liittyy kaikkeen. Tässä jaksossa kerron, mitkä asiat on niitä, jotka pitäisi olla kunnossa, jos haluat myydä enemmän palveluitasi. No ihan ensimmäisenä se kohderyhmä. Käytän usein sitä sanontaa, että jos jahtaa useaa jänistä, et saa kiinni yhtään. Kuvittele vaikka se tilanne, että olet pellolla ja siellä on vaikka kolme jänistä ja ne kaikki kuvastavat kohderyhmiäsi. Sinun pitää valita, minkä niistä haluat saada kiinni, jos haluat saada ruokaa illalla. Tämä on erityisen tärkeää kun toimit yksinyrittäjänä rajallisilla resursseilla. Ja erityisesti kun sinulla on vain muutamia sekunteja aikaa herättää kohderyhmän huomio verkossa. Mitä tarkemmin kohdistat viestintäsi, markkinoinnin, sille yhdelle kohderyhmälle, sen paremmin puhuttelet. Sen paremmin luot yhteyden kohderyhmääsi. Kun teet verkkomarkkinointia, on yhteyden luominen ihan suunnattoman arvokasta. Ne ihmiset, jotka voivat samaistua siihen, mitä sisältöä julkaiset, oli se sitten somejulkaisu tai blogiartikkeli tai myyntisivu, sen parempaa tulosta saat. Jos kohdistat markkinointisi monelle  eri kohderyhmälle, siitä tulee yleisluontoista eikä siitä saa kukaan kiinni. Eli mitä paremmin kohdistat markkinointisi, sitä paremmin se toimii. No toisena sitten brändivisio. Yrittäjänä ja palveluiden tarjoajana sinä olet brändi. Eli ihmiset luovat mielikuvaa sinusta osaajana sen perusteella, mitä viestit. Kaikki se, mitä julkaiset, luo mielikuvaa sinusta asiantuntijana, valmentajana, oman alasi osaajana. Jos puhut laidasta laitaan monesta asiasta, siitä on vaikea saada kiinni. Tai jos et tuo esiin itseäsi, omia arvojasi, mielipiteitäsi, on sinusta persoonana vaikea saada kiinni. Ihmiset eivät tiedä oletko lintu vai kala. On tosi tärkeää rajata palveluitaan ensinnäkin kohdistettuna sille sun rajatulle kohderyhmälle, mutta myös erikoistua osaajana, jotta erotut kilpailijoista. Kun siis rajaat palveluitasi, sanotaan vaikka että jos tarjoat hyvinvointipalveluita, niin mikä on se sinun erikoistuminen? Onko se ravintoneuvonta yleisesti kaikille vai ravintoneuvonta vegaaneille aktiiviliikkujille? Tai jos myyt henkilöstön hyvinvointipalveluita yrityksille, myytkö kaikille, vaiko vain luoville aloille? Mikä on se ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka vain sinä voit tarjota? Jos olet kuten kaikki muutkin, mikä on se syy miksi joku valitsisi juuri sinut? Eli se että paketoit itsesi osaajana, että keskityt siihen, mitä itse rakastat erityisesti tehdä. Missä oma intohimosi ja erityisosaamisesi on? Se, että erikoistut, erottaa sinut kilpailussa. Kun brändäät itseäsi tietynlaisena osaajana, sinulla ei itse asiassa ole kilpailijoita. Kukaan ei voi olla sinä, joten kun paketoit brändisi kokonaispakettina jossa näkyy sun osaaminen, kokemus ja persoonallisuus, niin sinusta saa kiinni, kaikki tietää, missä sinä olet erityisen hyvä. Eli älä tee kaikkea kaikille, vaan tiettyjä palveluita tietylle kohderyhmälle. No kolmantena sitten sisältömarkkinointi. Sisältömarkkinointia on kaikki se innostava hyötysisältö, jota tuotat verkkoon. Vinkit somekanavissa, videot, kuvat, blogiartikkelit. Se että teet sisältömarkkinointia brändää sinua osaajana ja tuo esiin sinut persoonana. Kun puhut avoimesti ja tuot esiin näkemyksiäsi. Autat yleisöäsi ratkomaan niitä ongelmia, joissa olet asiantuntija. Ja herätät keskustelua aiheistasi. No sisältömarkkinoinnissa on sellaisia hyötyjä, joita moni ei tule ajatelleeksi. Ensinnäkin sen avulla pääset esiin Googlessa ilman maksullista mainontaa. Kun sinulla on tuoretta sisältöä blogissa, se tulee esiin hakukoneissa. Näin oma kohderyhmäsi löytää sinut verkosta. Kun sinulla on hyötysisältöä, sitä jaetaan somessa. Ja näin pääset esiin sosiaalisessa mediassa. Ja kun kaikki liittyy kaikkeen, niin sisältömarkkinointi johdattaa kohderyhmäsi somesta maksaviksi asiakkaiksi. Kun kaikki tämä on kunnossa. No neljäntenä sitten ihan käytännön juttu. Joka paikassa puhutaan miten tärkeää on nousta esiin somessa, ja se onkin, mutta monelta unohtuu se tärkein, eli oma sähköpostilista. Sähköpostimarkkinointi ei ole kuollut, haluan sen tässä sanoa. Se ei ole vanha juttu, vaan se on ihan nykypäivää. Vaikka sinulla olisi kymmeniä tuhansia seuraajia jossain somekanavassa, niin se ei ole täysin omassa hallinnassasi. Facebookin algoritmi voi muuttua milloin vain. Somekanavat voivat lopettaa toimintansa. Säännöt voivat muuttua täysin sinusta riippumatta. Eli somekanavat ovat sellaisia, joita et omista. Sähköpostilistan omistat. Vaikka somekanavat lopettaisivat toimintansa, niin sinulla on yleisö sähköpostilistallasi. Eli yksi tärkeimmistä jutuista digimarkkinoinnissa on kerätä omaa yleisöä sähköpostilistalle. Seuraavassa tulee esiin se, miten se tapahtuu ja mitä hyötyä siitä on. No viidentenä sitten myyntiputket. Tämä koetaan vähän edistyneimpien jutuksi ja ehkä jopa tarpeettomaksikin, mutta itse koen, että tämä on yksi tehokkaimmista jutuista juuri siinä, kun haluat tuoda seuraajasi sosiaalisesta mediasta maksaviksi asiakkaiksesi. Joskus somessa voi olla vaikka kymmeniä tai satoja tuhansia seuraajia, mutta ne eivät muutu maksaviksi asiakkaiksi. Se johtuu siitä, että myynti on jäänyt tekemättä. Myyntiputkia ei ole hyödynnetty. Myyntiputkella tarkoitan siis sellaista sisältökokonaisuutta, jossa johdatetaan yleisö kohti tarjousta. Ensin herättämällä kiinnostusta somessa ja sisältömarkkinoinnilla, sitten saamalla heidät kirjautumaan sähköpostilistalle ja sitä kautta jatketaan brändäämistä ja yhteyden luomista ja lopulta tehdään tarjous tehokkaalla laskeutumissivulla. Tämä toteutetaan sellaisella automatisoiduilla sähköposteilla, jotka aktivoivat ja innostavat ihmisiä osallistumaan. Ei spämmäämisellä, joksi markkinointi muuttuu, jos hyötysisältö ja sielu, se aito inhimillinen persoonallisuus puuttuu sisällöistä. Eli jos sinusta joskus tuntuu, että siitä ei ole mitään hyötyä, että julkaiset somessa sisältöä niin mieti onko sinulla tämä kokonaisuus hanskassa? Onko sinulla se rajattu kohdeyleisö, oma niche, jota palvelet? Oletko rajannut sen erikoisosaamisen, jota myyt palveluina? Osaako yleisösi sanoa, missä juuri sinä olet hyvä, suosittelevatko he sinua jossain tietyssä asiassa? Suunnitteletko sisältömarkkinointiasi kaiken tämän rajauksen pohjalta? Ja neljäntenä, keräätkö säsähköpostilistaa? Ja viidentenä, hyödynnätkö sun sähköpostilistaa, johdatatko aktiivisesti ihmisiä ostamaan palveluitasi? Kun sinulla on nämä viisi juttua hanskassa, voit alkaa tehdä markkinointia kokonaisuutena. Silloin saat tehtyä tehokkaat myyntisivut, saat liikennettä, saat myyntiä paljon tehokkaammin, kuin jos markkinointi perustuisi vaikka vain maksulliseen mainontaan Googlessa ja Facebookissa. Sisältömarkkinointia suosivat kaikki kanavat. Google hakee mieluiten sellaista sisältöä, jonka kanssa vietetään aikaa. Eli kun Youtube videosi katsotaan loppuun saakka, tai kun blogissasi vietetään aikaa, luetaan useampi kuin yksi artikkeli. Somekanavat näyttävät mielellään sisältöäsi, kun se herättää reaktioita ja sitä jaetaan. Sähköpostiohjelmat päästävät paremmin läpi sisältöä, jota oikeasti luetaan ja klikataan. Kaikki digikanavat suhtautuvat positiivisesti siihen, kun tuotat aidosti merkityksellistä sisältöä. Ja kun luot yhteyttä. Keskustelet somessa ja sähköpostitse rakkaan yleisösi kanssa. Autat heitä pyyteettömästi ja annat vinkkejä ongelmien ratkaisuun. Mutta mikä tärkeintä, kun rakennat itsestäsi positiivista ja aktiivista brändiä, yleisösi ostaa palveluitasi. Kun he kokevat tuntevansa sinut, voivat luottaa sinuun ja osaamiseesi, he haluavat ostaa sinulta. Kun puhut tavalla, joka resonoi heidän kanssaan. Ja siksi on tärkeää löytää oma niche, oma ihanneasiakas, jonka kanssa oikeasti rakastat tehdä töitä. Kun teet mitä rakastat, se näkyy markkinoinnissasi. Ja kun markkinoinnistasi huokuu se energia, intohimo ja rakkaus, jota koet, niin se näkyy myös myynnissä. Näin siis kaikki liittyy kaikkeen, mutta nämä viisi asiaa ovat ne, joihin sinunkin kannattaa tänä vuonna panostaa. Näissä yhdistyvät ne unelmat, jota sinulla on siitä, että pääset tekemään sun unelmiesi töitä, projekteja joissa tiedät loistavasi parhaiten, ja joissa saat unelmiesi palkkaa. Eli sinun unelmiesi bisnes. Ja se johtaa siihen unelmien elämään. Eli kun teet päivisin työksi sitä mitä rakastat ja saat siitä ansaitsemasi rahallisen korvauksen, kun myynti sujuu, niin voit ottaa enemmän aikaa itsellesi, stressata vähemmän taloudesta tai töistä, ja nauttia elämästä enemmän. Tämä on se, mikä mun missio on Bisneskoulussa. Että pääsen auttamaan sinua luomaan unelmien bisnestä ja unelmien elämää. Nyt jos haluat tietää enemmän siitä miten nämä viisi markkinoinnin pilaria käytännössä toteutetaan ja tarkempaa koulutusta siihen, niin tuu mukaan Bisneskoulun webinaariin 23.1. https://bisneskoulu.lpages.co/markkinointisuunnitelma-webinaari-230120/ Järjestän Tee markkinointisuunnitelma 2020 webinaarin, jossa käydään syvemmin käsiksi näihin aiheisiin. Miten johdatat ihmiset sähköpostilistallesi ja miten brändäät itseäsi omalle yleisöllesi. Pääset ilmoittautumaan siihen tästä podcastin yhteydestä tai bisneskoulu.fi sivuston yläbannerista täysin maksutta.

Yhdysvaltalainen ruokaturvallisuusvirasto FDA oli löytänyt rehulihoista salmonellaa ja listeriaa sekä jäämiä rauhoitusaineista. Kuulostaa pahalta, mutta aidosti kyse on jenkkiläisestä arkipäivästä eikä vaikuta Suomessa mihinkään. Lisäksi on muistettava, että USA:ssa myös kuivamuonien jäämät ja takaisinvedot ovat valitettavan arkipäiväinen asia. Asiasta ei kuitenkaan saa suurtakaan draamaa Suomessa. Ensinnäkään lihatuotteita ei tuoda Yhdysvalloista Suomeen ja kaikesta hälinästä huolimatta tällä kertaa oli kyse vain yhdestä tuottajasta. Toiseksi, ylipäätään koirien rehujen tuonti USA:sta Suomeen alkaa olla vähäisempää kuin raakaruokinnan osuus markkinoista. Lääkeainejäämänä oli tällä kertaa rauhoitteet, mutta FDA on aikojen saatossa löytänyt kovempiakin lääkkeitä sekä hormonijäämiä ja voitaisiin jopa sanoa, että antibioottijäämät, huolimatta niiden merkityksestä kansantaloudelle, ovat sieltä vähäisimmästä päästä. Lääkejäämiä ei kannata murehtia. Eivät ne syöjään vaikuta. Sen sijaan iso määrä kilpirauhasen jauhamista rehulihoihin voisikin pitää ongelmana, koska ne saattavat vaikuttaa kuin tyroksiinilääkitys. Niitäkin tapauksia Yhdysvalloista on löytynyt. Salmonella ja listeria taasen kertovat prosessista. Ei kenellekään pitäisi olla uutinen, että muualla maailmassa elintarviketurvallisuus on huomattavan heikommassa kunnossa kuin Suomessa. Siksi turisteja varoitetaankin syömästä majoneesia ja raakoja vihanneksia. Keskustellaanko aiheesta missä kunnossa juomavesi on useissa paikoissa kehittyneitäkin maita? Siihen verrattuna Nokian viemärivesi vesijohtoverkossa oli kuitenkin pikkujuttu. Briteissä noin 20 prosenttia ihmisille myytävästä broilerista on salmonellan raiskaamaa. Ei ongelmia tuota kauempaa tarvitse hakea. Vaikka meitä koko ajan varoitetaan raakaruokinnan riskeistä, vaikka kampylobakteerista, niin realismia kuitenkin on, että normaali terve keittiöhygienia riittää. Ei Suomessa tarvitse pelätä, vaan teurastamot ja tuottajat ovat luotettavia. Puhumattakaan siitä, että valvonta - niin oma valvonta kuin viranomaistoiminta - toimii. Yhdysvaltalaisiin uutisiin kannattaa suhtautua oho-mentaliteetilla, ei sen vakavammin.

Juniorisalibandyn saloihin sukeltava Profeetat jatkaa samalla vanhalla linjalla ja viidenessä jaksossa ollaan jälleen ajankohtaisten juniorisalibandyyn liittyvien aiheiden kimpussa. Ensinnäkin juontajakaksikko Jari Nissinen sekä Tommi Manninen kävivät vielä läpi B-poikien SM-karsintojen viimeiset läpimenijät, sekä pureutuvat otteluihin, joita he olivat seuraamassa viikonloppuna. Sattumoisin Indiansin ja Hawksien välisessä ottelussa tapahtui episodi, jota puidaan varmasti erikoisuutensa vuoksi vielä pitkäänkin. Jaksossa pohdittiin myös juniorilähetysten pirstaloitumista erinäisten palveluiden alle, ja varsinkin laadulliset eroavaisuudet puhuttivat. Sen lisäksi erinäiset pelien kuvaamiseen liittyvät säädökset herättivät kysymyksiä kaksikon mielessä. Löydät podcastin Soundcloudin lisäksi Pääkallon podcastit -nimikkeen alta myös Spotifysta, Acastista ja Itunesista. Ohjelma nauhoitettiin Gamesaverin tiloissa. Sisältö: 00.00-00.50 Aloitus 00.50- 21.44 B-poikien karsinnat 21.44 - 30.56 Pelien kuvaaminen ja kentän pirstaloituminen niiden osalta

On aiheena koiran ruokinta, terveys tai lisäravinteet, niin kokemukset ovat arvossa arvaamattomassa. Paljastan itsestäänselvyyden, joka pitäisi olla selvää kaikille: hyödyttömät kokemukset eivät auta ketään ja ne voivat olla jopa haitaksi. Koirasi tarvitsee toimivia apuja, ei kokemuksia. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Kokemusasiantuntijuus on kovaa valuuttaa nykyään aivan kaikessa. Kun jollain on kokemusta, niin se tekee hänestä välittömästi asiassaan erikoisosaajan. Joskus onkin näin, turhan usein ei. Kokemuksia pyydetään aivan kaikessa. Useimmiten kyse on halusta saada vahvistusta tekemälleen ostokselle, oli kyse sitten koiran ruuasta, lisäravinteista, hoitoaineesta tai vaikka lelusta. Joskus harvoin kysellään ennen ostoa. Myyjät tietävät tuon. Siksi asiakkaiden todistuksia ja kehuja laitetaan näkyviin tuotteiden yhteyteen. Muiden kokemukset ovat vahvin peruste ostaa jotain. Se, että ovatko kokemukset mitenkään luotettavia tai liittyvätkö ne omiin tarpeisiin mitenkään, jääkin usein epäselvemmäksi. Aivan riippumatta onko muiden kokemuksista hyötyä vai ei, niin kysy aina ennen kuin käytät rahaa. Saat nipun kokemuksia, mutta saatat saada myös hyödyllisiä perusteluja. Ongelma kokemuksissa on siinä, että ne ovat aina, tai ainakin erittäin useasti, hyödyttömiä. Terveys valokeilassa Kokemusten jakamisessa esiintyy kaksi koiramaailmassa selvää trendiä: ruokien terveysvaikutukset (johon kuuluu ruuan sopivuus) ravintolisien terveysvaikutukset Tuo voidaan niputtaa yhteen peruskysymykseen: Auttaako tämä koirani sairaudessa? Aina kun ollaan millään tavalla terveyden kanssa tekemisissä, niin ollaan vaikeiden asioiden äärellä. On aivan sama, että onko kyse terveyttä lisäävästä yrtistä, vaikka chiasta, vai mahdollisesti sairauteen vaikuttavasta ravintolisästä, esimerkiksi maksatulehduksen yhteydessä. Kun suositellaan omien kokemusten kautta, niin vastuu on huomattavasti suurempi kuin siteeraamalla jotain nettilähdettä. Pelkästään siksi, että kokemuksiin luotetaan niin vahvasti. Sanojallahan on omaa kokemusta, joten hän tietää. Minun tapaisteni ammattilaisten kohdalla peräänkuulutetaan vastuuta aika ajoin (aivan liian harvoin tosin). Täysin syystä, koske me veloitamme neuvoista. Kokemuksia jaettaessa kukaan ei koskaan huutele vastuun perään. Tai jos siitä mainitaan, niin vastaus on aina sama: minä kerron vain omia kokemuksiani, en minä suosittele. Tuolla vastauksella saa aina pestyä kätensä ja omantuntonsa. Se on tavisten vastuunkiertolauseke. Ei vastuu silti mihinkään häviä. On esitetty ratkaisu jonkun ongelmiin ja vielä alleviivattu sen toimivuutta omilla kokemuksilla. Koiran ruokinta ja kokemukset Kun kysellään kokemuksia ruuista, niin kyse on useimmiten: yleinen sopivuus ja sulavuus sopivuus allergikolle sopivuus suolisto-oireissa tai muissa erikseen kerrotuissa sairauksissa lihominen tai laihtuminen Taas ollaan terveydessä, tavalla tai toisella. Kun joku pyytää kokemuksia (tai suosituksia) millä tahansa edellä mainituista perusteista, niin takana on aina huoli. Koira on sairas tai sille ei ole kaikki hyvin. Varsinkin pentujen kohdalla tämä tulee usein esille, aika ajoin toki hieman kevyin perustein, mutta ei se huolen raskautta juuri sillä ihmisellä muuksi muuta. Siksi pitäisi olla todella huolellinen vastauksissa ja suositteluissa - niiden kokemusten jakamisessa. Koiralla on paha ripuli. Kokemusasiantuntijat kertovat, että ruoka X paransi heidänkin rekuiltaan kaikki oireet. Väitettä koristellaan aina peukalonkuvilla sydänhymiöillä. Ongelma on kahdessa: syissä ja koirissa. Jokainen koira on erilainen. Yksi sopii toiselle, toinen yhdelle. Mitään kattavaa yleistystä ei voi tehdä. Sairauksia on tuhottomasti erilaisia, mutta silti ihmiset kokemuksiaan jakamalla niputtavat kaikki suolisto-oireet samoiksi. Kuin myös hiivan. Allergia on todella pop. Joku kysyy kokemuksia ruuasta; miten se sopii allergikolle. Ketju on välittömästi täynnä kokemukseen perustuvia suosituksia - eikä yksikään vastaajista tiedä mikä allergia kysyjän koiralla on. Usein ei tiedä kysyjäkään. Tilanne on sama kuin jos ihmisillä kysyttäisiin, että voiko allergikko syödä eines-maksalaatikkoa, ja kokemuksen vahvalla voimalla näytetään peukaloa ja todetaan, että se paransi meidänkin lapselta allergia. Tai suositellaan, taas kokemuksiin perustuen, kalaa tai maapähkinöitä. Vastuuta ei ole, eikä edes mielenkiintoa niin paljoa, että kysyttäisiin mitä ruoka-ainetta olisi syytä välttää. Kyllä. Aivan samassa ollaan koirien kanssa. Tervehdyttävät lisäravinteet Lisäravinteet, ja ravintolisät, keskittyvät aina ja poikkeuksetta terveyteen. Tai sen puutteeseen. Niiden toivotaan toimivan kuin lääkkeet - oikeammin kuin ihmelääkkeet. Kun ongelma on sellainen, että lääkkeitä ei ole, niin apua haetaan koiramaailman kokemusasiantuntijoilta. Nivelet ja glukosamiini. Jopa bullshit-akselin huijaukset kelpaavat, tuotteille löytyy aina kokemuksia. Maksa- ja munuaissairaudet, jotka ovat käytännössä aina parantumattomia. Ei hätää, hyviä kokemuksia löytyy lähes jokainen yrtiksi kutsutun rikkaruohon käytöstä. Ainoa, joka vetää vertoja kokemuksille, on myyjien terveysväitteet. Ehkä joskus myynti saadaan kuriin ja herran nuhteeseen, mutta kokemuksia ei koskaan. Ei niitä voi kontrolloida. Tämän ovat muutamat kauppiaat jo huomanneet. Varsinkin koirien rasvalisä- ja öljymarkkinoilla. Kun laki kieltää pahimmat ylilyönnit terveysväitteissä, niin hyödynnetään kokemuksia. Ne ovat niin vahvoja ja positiivisia, ettei millään ruohonjuuritason kauppiasportaalle keksittäisi sellaisia. Vastuu? Ei sellaista ole. Se on ontto sana. Mitkä kokemukset mistä? Kokemusten jaossa ongelma on siinä, että kukaan ei aidosti tiedä mistä asiasta kokemukset ovat tulleet. Sama mekanismi siis kuin huijaushoidoissa, joita hyvin sievistelevästi kutsutaan vaihtoehto- tai uskomushoidoiksi. Korrektius on tietysti kannustettavaa, mutta ei kukaan kutsu nigerialaiskirjeitäkään vaihtoehto- tai uskomustaloudeksi. Kokemuksia jakava on tehnyt jotain, usein useampaa, koiralleen, jolla on ollut jotain. Sitten siitä poimitaan rusinat pullasta ja osoitetaan yhtä asiaa, josta hyvät kokemukset on saatu. Saatu siis mistä? Sitä ei tiedä väittäjä eikä lukija. Omalla tavallaan räikein tapaus oli, kun kokemusasiantuntija kertoi kauranversouutteen auttaneen koiran muuton jälkeen alkaneeseen öiseen ikävään. Koira oli levoton, koska ei saanut tulla yläkertaan makuhuoneeseen. Se auttoi ja hänen kokemuksensa mukaan kauranversouute on paras lääke eroahdistukseen. Ensinnäkään kyse ei ollut eroahdistuksesta. Omistaja oli ihan niin itse päättänyt. Kaikki muut olisivat niputtaneet käytöksen refluksityyppiseen närästykseen. Ja niin oli joku muukin asian tulkinnut. Omistaja ei nimittäin kertonut eroahdistuskokemuksissaan, että hänen koiralleen oli tehty täysi ruokaremontti. Samaten koiralla oli paha nivelrikko lonkissa, jonka takia se ei päässyt yläkertaan - portaat olivat liian kivulias kokemus. Sille aloitettiin myös kipulääkitys ja glukosamiini. Kipulääke, glukosamiini ja sopivampi ruoka eivät kuitenkaan kelvanneet kokemukseksi. Ainoastaan kauranverosuute oli sen arvoinen. Plasebo on positiivinen kokemus Tutkimuksissa selvitetään usein plasebovaikutus. Plasebo on aina hyvä kokemus ja vaste hoitoon, vaikka hoito ei anneta. Jos plasebo vaikuttaa 20 prosentilla, niin 20 potilasta sadasta saa apua sokeripillereistä. Joka viides jakaisi kokemusta, jota heillä ei ole. Koirissa usein sanotaan, että plasebo ei toimi, koska koira ei ymmärrä hoidon käsitettä. Ei ymmärräkään. Hoitoa arvioiva omistaja, johon ei satu, arvioi koiran puolesta ja häneen plasebo vaikuttaa. Siksi plasebovaikutus on niin huolestuttava asia koiramaailmassa. Omistaja tekee päätöksen, mutta ei kanna vastuuta. Kun hakee mitä tahansa asiaa mistä tahansa koiraryhmästä, niin löytyy tuhottomasti kokemukseen perustuvia suosituksia, jotka eivät ole mahdollisia tässä maailmankaikkeudessa. On aivan sama kutsutaanko niitä uskomuksiksi vai plaseboksi, niin ne ovat mahdottomia - ellei omista Potterin taikasauvaa (11” pitkä, orjanlaakeria ja feeniksin sulka sisällä) tai portaalia viidenteen ulottuvuuteen. Googlettakaa mitä tahansa energiapallohoitoa, yksisarvisterapiaa tai etäkommunikointia kuolleiden kautta, niin aina löytyy tuhottomasti hyviä kokemuksia. Kutsuisitko niitä silti hyviksi ja toimiviksi kokemuksissa, joita kannattaa kokeilla? Hyödylliset kokemukset Tarkoittaako kaikki edelläoleva sitä, että kaikki kokemukset ovat vaarallisia tai vähintään turhia? Ei tietenkään. Jos kokemuksissa vastaaja tietää mitä on kysytty kysymykseen vastataan muut vaikuttajat mainitaan, jos sellaisia on vaikutus ei vaadi uskoa ja yliluonnollisuuksia ja tämä on vaikein arvioida: vastaaja osaa sen alan, josta kokemuksiaan jakaa niin ollaan ainakin lähellä hyödyllisiä kommentteja. Silti on pidettävä koko ajan mielessä, että kyse on kuin savolaisen kanssa jutellessa: vastuu on kuulijalla. Kun suositellaan omien kokemusten kautta, niin vastuu on huomattavasti suurempi kuin siteeraamalla jotain nettilähdettä. Pelkästään siksi, että kokemuksiin luotetaan niin vahvasti. Sanojallahan on omaa kokemusta, joten hän tietää. Ei vastuu silti mihinkään häviä. On esitetty ratkaisu jonkun ongelmiin ja vielä alleviivattu sen toimivuutta omilla kokemuksilla. Kaiken kaikkiaan - se mitä haluat ja varsinkin koira tarvitsee, on mielipiteen ja ohjeet juuri sille koiralle. Ei muiden historiaa. Joten - älä jää yksin: buukkaa puhelinaika, niin saat selityksen mitä voi tehdä ja milloin mennään toiveiden puolelle.

Tässä sarjassa kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia Scripta - kirjoituksia uppoavasta lännestä, ja tänään mietitään, että miksi Suomessa on vain toista sukupuolta koskeva tappokoulu nimeltä armeija, joka on pakollinen kaikille miehille. Argumentit 1. Kun mietitään, että kannattaako valtiolla olla käytössään asevelvollisuus, niin tulee ottaa huomioon potentiaaliset sotilaalliset uhkakuvat, valtion liittolaissuhteet ja valtion maantiede ja väestö. 2. Ensinnäkin Britannian ainoa rajanaapuri on pieni ja vaaraton Irlanti, joka on vakaa valtio. Suomen naapuri on Venäjä, joka on väestöltään valtava, sotilaallisesti merkittävä ja jokseenkin aggressiivinen omassa ulkopolitiikassaan. Toiseksi Britannia on Naton jäsen jolla on oma ydinase, joka tekee maasta hyvin pelottavan hyökkäyskohteen. Suomella ei ole yhtäkään sotilaallista liittolaista ja aseetkin ovat varsin tavanomaisia. Kolmanneksi, Britannian väestö on 10 kertaa suurempi kuin Suomen väestö, eli mikäli Britit haluaa Suomen kokoisen armeijan, niin he tarvitsevat vain kymmenesosan omasta väestöstään. Britannia on myös 10 kertaa vauraampi kuin Suomi eli se pystyy maksamaan sotilaalle 10 kertaa parempaa palkkaa kuin Suomi. Eli Brittien tarvitsee tehdä 10 kertaa vähemmän duunia saadakseen yhtä merkittävän armeijan. 3. Teknologian kehityksen myötä on helppo ajatella, että sota voitetaan täsmäpommeilla, häivehävittäjillä, risteilyohjuksilla, ydinaseilla ja muulla teknologialla, mutta mietitäänpä miten sodat ovat menneet viime aikoina, kun tämä teknologia on ollut käytössä. Neuvostoliiton seikkailut Afganistanissa ja Yhdysvaltojen sotaretket Vietnamiin ja Irakiin näyttävät sen, että materiaalisella ylivoimalla ja teknologialla päästään jonnekin asti, mutta mikään ei vieläkään muuta sitä, että koko maan maasto on täynnä ihmisiä rynnäkkökiväärin kanssa ja koska vain voi räjähtää tievarsipommi. Kun potentiaalinen kuolema odottaa jokaikisen nurkan takana, niin tällöin ei voida leiriytyä ja rakentaa uutta maata, vaan armeijat ovat tyypillisesti perääntyneet. Tän havainnon valossa näyttää siltä, että sodat voitetaan edelleen armeijoilla ja suurvallatkin tietävät, että pahin pelko on suuri ja hajautettu armeija, jota ei voi tuhota nopeilla iskuilla pariin kaupunkiin. LÄHTEET http://www.halla-aho.com/scripta/puheenvuoro_asevelvollisuudesta.html

Rajoittavien uskomusten tunnistaminen ja muuttaminen  Jaksossa 26 kurkistetaan tilanteeseen, kun tiesin tarkalleen mitä halusin ja mitä AIOIN tehdä, mutta en vain saanut aikaiseksi...Minulle tärkeä asia, jonka todellakin HALUSIN tehdä, ei edennyt mihinkään hyvistä aikeista huolimatta.  Joskus on niin, että tahtotilaa on, mutta silti et pääse eteenpäin. Mikä on rajoittava uskomus? Rajoittava uskomus on ajatus, jota on ajatellut niin monta kertaa, että siitä on tullut sisäinen totuus. Rajoittavista uskomuksista muodostuvat tavata ja tottumukset, ja kaikki tämä yhdessä estää sinua elämästä unelmiesi elämää.   Uskomus ei ole aitoa sinua. Miksi? Uskomukset heijastavat aina menneisyyttä. Ne ovat muodostuneet kasvuympäristön ja menneisyyden pohjalta.   Mihin rajoittavat uskomukset liittyvät? Aivan mihin tahansa tilanteeseen, elämäntapamuutokseen, työhön, rakkauselämään… Kun tietoinen ja tiedostamaton mieli ovat ristiriidassa, on taustalla on rajoittavia tapoja ajatella asiasta - ja näitä ajatuksia kutsutaan rajoittaviksi uskomuksiksi. Tylsää niissä on, että ne voittavat niin kauan kunnes ne nostetaan tietoisuuteen ja löydetään uusi tapa ajatella, suhtautua ja toimia. - Mitä siis teet, kun et pääse eteenpäin? - Mitä käytännössä tarkoittaa uskomusten muuttaminen?  - Entä kuinka se näkyy, kun uskomukset muuttuvat? Eli mitä hyötyä on uskomusten tunnistamisesta ja muuttamisesta? Ensinnäkin, kun niksautat mielesi oikeaan asentoon, pääset tekemään sitä mille sydän sykkii… Toiseksi, kun pelot sulavat pois, pääsevät elämänilo, luovuus ja HENKI sinussa esille. Rajoittavat uskomukset ovat puhdasta pelkoa. Pelko puolestaan pitää meitä erilaisissa mielen luomissa karsinoissa ja vanhoissa tekemisen tavoissa.    Valo minussa -jaksossa #26 selitän tuoreen oman kokemukseni kautta kolme vaihetta rajoittavien uskomusten tunnistamiseen ja muuttamiseen. Tässä vaiheet, joista jaksossa puhutaan yksityiskohtaisemmin, pähkinänkuoressa: 1)   "Tunnista" Opi HELPPO tapa löytää juuri ne asiat, jotka sinua estävät. Asenne tutkimiseen: Inhorealismi ja ehdoton rehellisyys.  2)   "Heivaa ulos systeemistä" Kun saat rajoittavat uskomukset ulos systeemistäsi (kehosta&mielestä) ne näyttävät naurettavilta & menettävät voimansa!  3)   "Muuta, käännä ja veivaa"  Käännä rajoittavat uskomukset linjaan sen kanssa mitä haluat. Valitse tulkinta, joka saa sinut liikkeelle, toimimaan, tekemään sitä mille sydämesi sykkii. Hae uutta tulkintaa (ajatusta) niin kauan, kunnes puhkut intoa päästä liikkeelle.   Oleellista on, että teet tämän kaiken syyttelemättä ja vellomatta. Katso ajatuksiasi rehellisesti ja rohkeasti. Ne ovat vain ajatuksia (vaikka saattavatkin olla aika kamalan kuuloisia...;)  

KalloCastin 23. jakso laittaa kauden pakettiin miesten Salibandyliigan osalta. Jaksossa puidaan eritoten maanantaina ratkennutta Classic-TPS -finaalisarjaa. Ensinnäkin podcastissa pureuduttiin siihen, että mikä erotti finaalijoukkueet toisistaan kaukalossa. Spekulaatiossa pohdittiin muun muassa tunnepuolta, taktiikoita, fyysistä peliä ja erikoistilannepelaamista. Hiukan toisenlaista keskustelua herättivät muun muassa sarjan tuomarointi ja katsomoiden hieno tunnelma ottelusta toiseen. Sen jälkeen keskustelussa nostettiin esille Classicin ylivoimaisuus, ja miten se on kurottavissa. Asiaan nostettiin eri kulmia ja mietintöihin nostettiin myös mahdolliset tulevat haastajat mestaruustaiston suhteen. Salibandyliigassa palattiin finaalisarjoihin kolmen Superfinaalin jälkeen, joten aiheesta käytiin jälleen hieman keskustelua. Asiaa pohdittiin muun muassa näkyvyyden kannalta, ja paikallisen vs. kansallisen kiinnostuksen näkökulmasta. Tärkeä kysymys oli se, että mitä finaalilla tai finaaleilla lopulta haetaan? Samassa pohdinnossa keskusteltiin lajin asemasta urheilukentällä. Podcastin kohden kausi vedettiin vielä pakettiin muutaman mieleen jääneen positiivisen ja muutaman negatiivisen seikan kautta. "Kauden parhaita" palkittiin myös pikaisesti seuraavissa kategorioissa: Kauden paras valmentaja: Kauden paras pelaaja: Kauden dominoivin pelaaja: Läpimurtopelaaja: Kauden paras veskari: Kauden joukkue: Kauden floppijoukkue: Asia mistä ei puhuttu tällä kertaa tarpeeksi: Kauden kovin kaukalon ulkopuolinen keskustelunaihe: Kauden kovin kaukalon sisäpuolinen keskustelunaihe: Podcast on tuotettu yhteistyössä Gamesaverin kanssa ja teknisenä tukena toimi Anssi Karjalainen. Löydät sen myös Acastista ja iTunesista.

Suomalainen urheiluvalmennuskulttuuri on muuttunut viime vuosikymmeninä lajin ja tekniikan opettamisesta kohti vuorovaikutusta ja kasvattajuutta - toisen ihmisen kuuntelemista ja empatiaa. Tiina Lundbergin huoltamolla etsitään nyt näkökulmia hyvästä junnuvalmennuksesta niin futiskentältä, voimistelusalilta kuin Eerikkilän urheiluopistosta! Käpylän Pallossa valmentava Jesse Martin jakaa valmentamisen kahteen teemaan: jalkapallon opettaminen ja jalkapallo opettajana. - Valmentajan tehtävä on opettaa peliä ja tekniikkaa - tietoa ja taitoja - mutta myös tutustuttaa lapset peliin, sillä jalkapallo itsessään opettaa tärkeitä elämäntaitoja: pettymyksiä, ryhmässä toimimista, toisten kunnioittamista ja sitä, että kun tehdä kovasti töitä jonkun asiaan niin siitä seuraa jotain - voimme oppia uutta! Suomen valmentajien varapuheenjohtaja ja voimisteluvalmentaja Pulmu Puonti puolestaan toteaa, että yli lajirajojen valmentajia puhuttaa ja mietityttää arvot. Mitä on suomalainen hyvä valmennus? Millainen on hyvä valmentaja? Urheilupsykologian maisteri ja valmentaja Aleksi Tossavainen valmentaa Eerikkilän urheiluopiston Sami Hyypiä akatemiassa ja Floorball academyssa. Hän kertoo, että heidän näkökulmansa urheilijanpolulla kasvamiseen rakentuu kahdestä näkokulmasta: - Ensinnäkin nuoria itseään pyritään auttamaan ja tukemaan itsetuntemuksessa, jotta nuoret löytävät keinoja ja ajatusmalleja, jotka vievät eteenpäin. Toisaalta tuetaan valmentajia, luomaan harjoitteluun hyvä motivaatioympäristö, joka tukee kasvua ja kehittymistä.

Varsinkin sen jälkeen kun avasin kaikki verkkokurssini ilmaiseksi, moni on kysellyt että mikäs on tämä TFA Ronin ja miksei se ole ilmainen? Ensinnäkin se ei ole verkkokurssi ja toisekseen se on paljon enemmän kuin yksikään verkkokurssi.

Taas vierähti hetki aikaa ja paljon tapahtunut. Ensinnäki Sami heräs sunnuntaina 02:55 ja lähti asiakkaan tiloihin tekemään töitä. Sen lisäks jo kolmannen viikon aikana meihin haluttiin jo sijoittaa, mutta ei otettu vastaan. Tän lisäks Teemu sai projektinsa valmiiks pienten mutkien kautta ja saatte tietää, että mitä ne mutkat oli. Tän lisäks taas paljon muuta kaikkea maan ja taivaan väliltä. Esim miten paljon Sami haluu nostaa penkistä next year? Nauttikaa!!

Tie Jonnan ja Johannan sydämeen kulkee Karl Ove Knausgårdin kirjojen kautta (kuuntele viimevuotinen keskustelumme Taisteluni-sarjasta täältä). Se tuli (taas uudemman kerran) todistetuksi, kun Sivumennen luki Knausgårdin viimeisimmän suomennetun romaanin Kevät. Se on kaunis, kaunistelematon, tarkka ja tosi kuvaus vaimon syvästä masennuksesta, perheen elämästä sairauden rinnalla ja toisaalta myös siitä, miten rakkaus joutuu koetukselle ja puolisoiden etääntyminen toisistaan alkaa. (Linda Boström Knausgårdin tuotannosta keskustelimme maaliskuussa, voit kuunnella jakson täältä.) Knausgård on mestari kuvaamaan luontoa, mestari kuvaamaan lapsuutta ja vanhemmuutta ja mestari kuvaamaan oikeastaan ihan mitä tahansa – röökiä, pikakahvia, vessassa käyntiä – joten palataan aiheeseen, kun Kesä ilmestyy! Kevään rinnalla Jonna on lukenut toista norjalaista valkoista keski-ikäistä heteromiestä = Geir Gulliksenia, joka on kaiken kukkuraksi Knausgårdin frendi. (Aivan, juuri se sama, joka esiintyy Taisteluni-sarjassa.) Gulliksenin Kertomus eräästä avioliitosta on mainio tutkielma siitä, voiko avioliitto olla rehellinen, avoin (olematta avoin), vapaa ja tasavertainen ja samalla toimia ongelmitta. Spoiler alert! Ei voi, sanoo Gulliksenin romaani. Avioliitosta kirjallisuudessa keskustellaan muutenkin. Ensinnäkin maailmassa on liian vähän tarinoita, joiden pääpointti ei ole saattaa nainen avioon. Mutta toisekseen sellaisia tarinoita on, kun oikein tarkalla kammalla haravoi, joten kolmanneksi hurraa! Ja ne tarinat paljastavat, että avioliitto symboloi muutakin kuin romantiikkaa. Seuraa pitkä pätkä esseisti Rebecca Solnit -fanitusta! Make your own family! Johanna referoi Men Explain Things to Me -esseen! Huomioidaan, että kiinnostavia Solnit-haastatteluja saa lukea, kiitos naistenlehtien. Välihuomio: Elena Ferranten Uuden nimen tarina on juuri ilmestynyt suomeksi, koko Napoli-sarja muuntuu parhaillaan 32-osaiseksi tv-sarjaksi, ja Lontoossa pyörii Napoli-kirjoihin perustuva näytelmä (jonka Johanna missasi taannoisella reissullaan pffffffffttttt) ja vähän muutakin Ferranten ympäriltä. Jonna on katsonut Feudia, sarjaa Bette Davisista ja Joan Crawfordista. Sen biiffi on se, että kun näistä kahdesta superstarasta oli juuri tulla ystäviä, filmiyhtiö masinoi heidän välilleen kissatappelun. Sellainen PR-kikka sitten. Sivumennen paheksuu kaikkia, jotka ylläpitävät myyttiä naisista toistensa vihamiehinä, murrr. Jakso alkaa monimutkaisilla laskutoimituksilla siitä, kuinka monta kirjaa meillä on vielä elämän aikana luettavana, ja ne saattavat mennä vähän pieleen. Tarkastuslaskenta on käynnissä! KIRJALISTA: Karl Ove Knausgård: Kevät (suom. Jonna Joskitt-Pöyry, LIKE) Geir Gulliksen: Kertomus eräästä avioliitosta (suom. Hanna Tarkka, Siltala) Jessa Crispin: Why I am not a Feminist Curtis Sittenfield: Eligible Rebecca Traister: All the single ladies Jami Attenberg: All Grown Up Rebecca Solnit: The Mother of All Questions Rebecca Solnit: Men Explain Things to Me Rebecca Solnit: Hope in the Dark Elena Ferrante: Uuden nimen tarina (WSOY) Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät (WSOY) Karl Ove Knausgård: Syksy (LIKE) Karl Ove Knausgård: Talvi (LIKE) Kuva: Cato Lein (Knausgård-keskustelu alkaa kohdasta 20:40:) Kuva: Cato Lein

Ajanhenki on raaka. Mikään ei ole enää varmaa. Ja kun suomalaisen miehen elämä on perustunut kaikessa siihen, että suoritusvarmuudesta nautitaan. Suomessa ei muuten olla kiinnostuneita enää matematiikasta, mutta yhden korottaminen potenssiin kiehtoo. Jos sen yhden saisi edes tuplasti suuremmaksi, sitä olisi vähän aikaa tyytyväinen. Suomalaiset käyttävät potenssilääkkeitä kolme kertaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Ja tämä on vasta pitkän (ja paksun) tarinan alkua. Potenssilääke on kaikista lääkkeistä kutkuttavin. Vaikka kuulemma se ei sillä lailla varsinaisesti kutkuta, niin kuin silloin teinivuosina oikein mahan pohjasta kutkutti ja kun tuntui, että elämä juilii luontevasti vain navan ja häpyluun välisellä taistelukentällä. Potenssilääke on lääke. Se nostaa viileästi kaukoputken kohti ilmakehää, niin kuin Pekkaniskan pojat aloittavat uuden työpäivän, turhia fiilistelemättä. Isossa kuvassa näyttää siltä, että monilla potenssitabletti on korvannut suussa mynthonin. Pelkästään viime vuonna potenssilääkkeiden kulutus kasvoi Suomessa 14 prosenttia. Näitä syödään meillä paljon. Sitä ei ole tutkittu kuinka moni seisottaa niin sanotusti turhaan. Dosentti Saastamoinen pitää huimaa kasvua uuden halvan rinnakkaislääkkeen ansiona. Salainen sininen markkinajohtaja on saanut rinnalleen monta kertaa halvemman nappulan. Rinnakkaislääke kutkuttaa. Samaan tapaan kuin Yleisradion rinnakkaisohjelma kutkutti. Oli se virallinen ja asiallinen yleisohjelma ja sitten tuli vuonna -63 viihteellisempi rinnakkaisohjelma. Sieltä saattoi naapurille kertomatta nauttia pienet syntiset mielihyvänsävytteiset ohjelmanamupalat. Kainalot kostuivat, tunne vavisutti. Todellisuudessa me suomalaiset miehet napsimme jo aiemmin kallista Viagraakin paljon muita pohjoismaalaisia hemputtajia enemmän. Mikä tätä selittää? Onko kyse suoritusvarmuudesta? Käsitteen alle mahtuu koko elämä. Me olemme Corolla -kansaa. Arvostamme vauhdin, aistillisuuden ja kosketuksen sijaan sitä, että vain pääsemme perille. Että kyyti on tasainen ja kohta tankki taas tyhjä. Nautimme hintatietoisina siitä, että meidän oma linimenttitankkimme täyttyy itsekseen, aina uudestaan. Suomalainen mies on mestari häpeämisessä. Luin juuri Jouko Turkan Häpeä –teoksen ja se voitaisiin ottaa peruskoulun opetusohjelmaankin. Siihen emme osaa keskittyä, että tulisimme paremmiksi rakastajiksi ja hellemmiksi koskettajiksi. Silläkin energiamäärällä pelkäämme kuollaksemme sitä, että höpsisvatkain nyypähtää. Että mekanismi ei toimi. Että ulospäin näyttää kuin sinällään hyvä hevonen kieltäytyisi esteellä. Suoritusvarmuus on lääkettä häpeään. Vaikka olisimme ihmisinä miten tunteettomia typeryksiä hyvänsä. Sekin on tutkittu fakta, että suomalaiset miehet ilmoittavat kärsivänsä erektiohäiriöistä paljon useammin kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Joku siis vie erektiomme. Kuka? Minulla on antaa vain kolme teoriaa. Ensinnäkin me miehet vain kerta kaikkiaan murehdimme nykyään niin paljon ja intensiivisesti, että verenkierto on keskeisiltä osin otsalohkolla. Se on pois muualta. Toiseksi meidän ruokavaliomme ja -määrämme ovat pielessä. Itse tykkään paljon ranskanleivästä ja uunimakkara kuuluu syödä muussin kanssa. Nostan vuosi vuodelta enemmän penkistä. Kolmanneksi .. en voi sanoa. Mut.. voisiko olla niin, että naisemme leikkaavat meidän ikiaikaisesta erektiostamme terän? Katsokaa ympärillenne. Tossun alta kurkistelevia ukkeleita on kaikkialla, kiltteydestä kipeitä. Naiset määräilevät ja ovat itsetietoisia kaikesta, ovat ottaneet ihan uuden asenteen ja asennon. Mies ei enää tiedä mikä on. Hän tekee kaiken väärin, muuttuu ihan pieneksi ja neuvottomaksi. Siinä ympäristössä matsutake ei turpoa täyteen kukoistukseensa. Maallikkosaarnaaja Maasola

Vaikka hyvin tiedämme, että jokainen ihminen on täydellinen ja kaunein mahdollinen omana itsenään, sellaisenaan, naisten meikkiteollisuus on suuri ja yksi näkyvimpiä kemianteollisuuden aloja. Tarve korostaa eri kasvonpiirteitä on vanhempi kuin kemianteollisuus, eri meikkityyppien juuret ulottuvat usein tuhansien vuosien päähän. Esimerkiksi kajalien uskotaan polveutuvan muinaisista egyptiläisistä silmänrajausvoiteista. Huulipunan alkuperä ajoitetaan Mesopotamiaan ja ensimmäisen huulipuikon keksijäksi mainitaan vuoden 1000 molemmin puolin elänyt andalusialainen arabitiedemies Abu al-Qasim al-Zahrawi. Tietenkin biologit ovat päätelleet kasvonpiirteiden korostamiselle selityksen, jonka mukaan kaikki perustuu evoluutioon. Ja niin kuin useimmiten evoluutioselityksissä, meikkaamisenkin tarkoituksena on lisääntyminen: se, että ”naiset yrittävät saada miehet parittelemaan kanssaan”, niin kuin tutkija kertoi lehdessä vuodenvaihteessa. Kaari Utrion ja Sari Savikon kirjassa Bella Donna on kouvolalaisen Objekto-liikkeen meikkimainos 1920-luvulta. Siellä mainitaan seuraavanlaisia kauneudenhoitotuotteita: ”Ihonuudistaja – poistaa parissa, kolmessa päivässä kasvoista märkärakkulat, finnit, näpyt ja ihomadot. Uudistaa ihon täydellisesti. Poskipunaneste – tekee kalpeat posket heti kauniin punaisiksi ja sen kautta ulkonäön miellyttäväksi. Lähtee vain pesemällä pois. Kesakkoneste – vaalentaa ja poistaa taatusti kesakot, jopa yksinäiset ruskeat pilkutkin kaikkialta ihosta.” Näin ytimekkäitä meikkituotteita saa nykypäivänä kemikaliosta etsiä. Ensinnäkin 20-luvulla ei meikattu vaan ehostettiin, englannin kielen sanoista make up, kirjaimellisesti: panna kokoon, napattu uudissana meikata omaksuttiin kieleemme vasta 1960-luvulla. Nykyajan meikkituotteiden nimet vetoavat mielikuviin. Scandaleyes mascara. 1000 kisses huultenrajauskynä. Blueberry luomiväri. Luomiväri nimeltään Blueberry, eli mustikka, on tietenkin suomalaisen Lumenen tuote. Yhtiö ammentaa tuotteidensa nimistön luonnosta, mikä sopii firmalle, joka on saanut nimensä Kuhmoisissa sijaitsevasta Lummenne-järvestä. Yhtiön meikkien trendeistä, innovaatioista ja tuotteiden runollisista nimistä vastaa Maarit Veromaa. Hän kertoo seuraavassa, mitä tapahtuu runouden ja kemianteollisuuden leikkauskohdassa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Emilia Cronvall. Ohjelma on uusinta vuodelta 2014.

Tshernobylin nelosreaktori räjähti 26.4.1986, kun muutama insinööri testaili laitteistoja. Tshernobylissä tehtiin onnettomuuden sattuessa koetta, jota eivät olleet hyväksyneet sen enempää voimalaitoksen suunnittelijat kuin edes suunnittelua tarpeeksi tuntevat henkilöt, sillä kokeen suorittaminen edellytti reaktorin käyttämistä tavalla, joka nimenomaan kiellettiin laitoksen käyttömääräyksissä. Koetta varten oli tehtävä erinäisiä valmisteluja. Ensinnäkin reaktorin hätäjäähdytysjärjestelmä ja pikasulkujärjestelmä piti kytkeä pois päältä. Sitten koetta jatkettiin ja kytkettiin voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmä pois päältä, koska se olisi estänyt reaktorin väärän käytön eli kokeen suorittamisen. Koe oli tarkoitus suorittaa nelosreaktorin alasajon yhteydessä. Alasajo oli aloitettu edellisenä yönä kello yhden jälkeen, mutta seuraavana aamuna tuli ilmoitus, että eräs alueellinen voimala oli tipahtanut verkosta. Kiovasta soitettiin Tshernobyliin ja ilmoitettiin, että verkko tarvitsee lisää sähköä joten voisiko ydinvoimalan alasajoa lykätä. Näin tehtiin. Samalla lykättiin koetta. Reaktorin alasajoa jatkettiin 23.04 perjantai-iltana. Ajankohta osui ydinvoimalan työvuorojen väliin. Koska koe piti suorittaa alun perin päivävuoron aikana, yövuorolaiselle jäi vain vähän aikaa perehtyä kokeen yksityiskohtiin. Vuoroa johti insinööri, joka oli työskennellyt vastuunalaisessa tehtävässä vasta kolme kuukautta. Ja tässä on vasta tarinan alku. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana Tshernobylin testamenttia arvioi professori Peter Lund Aalto yliopiston teknisen fysiikan laitokselta. Tshernobylin nelosreaktori räjähdyksestä kerrottiin Suomessa vasta lähes 2 vuorokautta räjähdyksen jälkeen. Ensin maanantai-illan TV1:n uutisissa ja tarkempi varmistus tuli sitten Ylen Radiouutisissa kello 22, kun Yrjö Länsipuro raportoi Moskovasta, että reaktoriräjähdys oli vahvistettu Neuvostoliiton pääuutislähetyksessä.

Ari-Pekka Lappi (@ilmirajat) piti 2.10. Agile Cambridge -konferenssissa esityksen otsikolla: “Agile toolbox for nonviolent communication - How to turn personal conflicts into compassion and trust”.Eli käännettynä “Työkalupakki väkivallattomaan vuorovaikutukseen - Kuinka kääntää henkilöiden väliset konfliktit myötätunnoksi ja luottamukseksi”. Väkivallaton vuorovaikutus eli NVC on Marshall B. Rosenbergin kehittämä psykologinen viitekehys, jossa kantava idea on kahtalainen: Ensinnäkin ihmiset, jotka kokevat, että heitä kuunnellaan ja ymmärretään, ovat taipuvaisempia tekemään yhteistyötä ja olemaan mukavia. Kääntäen ihmiset, jotka kokevat, että heitä ei kuunnella, ovat taipuvaisia olemaan ikäviä ja keskittymään lähinnä oman selustan suojaamiseen. Toiseksi, jos osaa esittää pyynnön selkeästi ja toiselle ymmärrettävästi, niin todennäköisesti toinen kunnioittaa pyyntöä. Kääntäen komentelu ja kieltäminen ovat tyypillisesti sellaisia tapoja ilmaista itseä, jotka omiaan synnyttämään vastustusreaktion ja alleviivaamaan vastakkainasetteluja. Harmi vaan, että NVC:ssä piilee käytettävyysongelma: se on vaikuttaa yksinkertaisemmalta kuin todellisuudessa on. Käytännössä NVC on useisiin tilanteisiin liian raskas työkalu ja skaalautuu sellaisenaan huonosti alaspäin pieniin arkisiin konflikteihin. Ari-Pekan NVC-työkalupakki pyrkii yksinkertaistamaan ja suoraviivaistamaan NVC:tä siten, että sitä on helpompi hyödyntää tietotyössä yhteisymmärryksen ja luottamuksen rakentamiseen. Ari-Pekan esitys löytyy SlideSharesta: Agile toolbox for nonviolent communication from Flowa Oy

Meidät erotti pandan kohtalosta kaksi asiaa. Ensinnäkin meille sattui seksi ja ruoka maistumaan, päinvastoin kuin tälle evoluution pudokkaalle. Toiseksi me keksimme uskonnon. Jari Sarasvuo pohtii toisessa lähetyksessään, että armo on johtamisinnovaatioiden ässä.

Kesäloman lähestyessä loppuaan edessä on arkirytmiin palaaminen. Aikaa sopeutumiselle tulisi varata noin viikko. Ensimmäisiä asioita ovat nukahtamiseen ja yöuneen vaikuttavien tekijöiden palauttaminen mieleen sekä heräämisajankohdan määrittäminen. *** HERÄÄMISAJANKOHTA *** Muutos uuteen unirytmiin alkaa säännöllisen heräämisajankohdan määrittämisellä. Miksi unirytmin korjaaminen aloitetaan heräämisestä eikä nukahtamisesta? Siihen on olemassa käytännön perusteet: Ensinnäkin useimmilla töiden tai koulun alkamisajankohta on … Continue reading "Parhaat univinkit loman loppuessa"

Kesäloman lähestyessä loppuaan edessä on arkirytmiin palaaminen. Aikaa sopeutumiselle tulisi varata noin viikko. Ensimmäisiä asioita ovat nukahtamiseen ja yöuneen vaikuttavien tekijöiden palauttaminen mieleen sekä heräämisajankohdan määrittäminen.   *** HERÄÄMISAJANKOHTA *** Muutos uuteen unirytmiin alkaa säännöllisen heräämisajankohdan määrittämisellä. Miksi unirytmin korjaaminen aloitetaan heräämisestä eikä nukahtamisesta? Siihen on olemassa käytännön perusteet: Ensinnäkin useimmilla töiden tai koulun alkamisajankohta … Continue reading "7 univinkkiä loman päättyessä"