Podcasts about lappeenranta

Züge fahren seit Beginn des russischen Angriffskrieges gegen die Ukraine keine mehr über die Grenze zu Russland. Trotzdem erleben ein kleiner Bahnhof auf der finnische Seite Kareliens und mit ihm eine ganze Region einen unerwarteten Aufschwung. Mitten drin: eine Schweizer Unternehmerin. Wie Russlands aggressive Kriegspolitik das jahrzehntelange Tauwetter entlang der langen gemeinsamen Grenze zu Finnland in eine Eiszeit verwandelt und böse Erinnerungen weckte. · Welche besondere Rolle Karelien als Kulturraum für das moderne Finnland spielt, welches seit 1917 als unabhängiger Staat existiert. · Wie die finnischen Teile Kareliens nun mit dem Rücken zu Russland stehen und dies auch als Chance für eine weitere Öffnung zu Europa betrachten. · Weshalb das wachsende karelische Selbstvertrauen in Finnland in Zukunft auch Russland wieder einmal helfen könnte. Im Podcast zu hören sind: · Petra Karjalainen, Schweizer Unternehmerin aus Blauen (BL), die seit über 40 Jahren in Karelien immer wieder neue und erfolgreiche Projekte anstösst · Katja Vehviläinen, Russischstämmige Direktorin des karelischen Tourismusverbandes Go Saimaa, die nach Moskaus Angriff auf die Ukraine umdenken musste · Juhani Meriläinen, ehemaliger Bürgermeister der karelischen Hauptstadt Joensuu mit westfinnischen Wurzeln, der Petra K. beim Aufbau eines Kulturzentrums unterstützte · Sari Kaasinen, Professorin für karelische Musikwissenschaft an der Universität von Lappeenranta und bekannteste Sängerin der Region, die es 1998 fast einmal an den ESC geschafft hat Bei Fragen, Anregungen oder Themenvorschlägen schreibt uns: kontext@srf.ch Autor: Bruno Kaufmann Host: Raphael Zehnder Produktion: Dagmar Walser Technik: Thomas Baumgartner

Jaksossa pompitaan siellä täällä ja tuolla. Lähinnä tuolla. No kuuntelet tai et, mutta paljosta jäät paitsi jos et. Tai sitten elämääsi jää sittenkin tunti aikaa enemmän johonkin kehittävään.(00:28) Alkuhöpinät - amnesty yllätti Suokan(17:07) Stagala vs immu + SaiPa + Mikko Rantanen(36:18) Mediakatsaus - aivan hirveä(48:12) Lappeenranta ei ole paras paikka!

NOX TERROR [Black Metal; Santiago, Chile] - https://noxterror.bandcamp.com/ PURGATORIAL [Blackened Death Metal; Manchester, England, UK] - https://purgatorial1.bandcamp.com/ LÖMSK [Black Metal; Gothenburg, Sweden] - https://lmsk.bandcamp.com/ SCYTHROW [Death Metal; Lappeenranta, Finland] - https://scythrow.bandcamp.com/ @noxterrorofficial #noxterror #blackmetal #chileanmetal @purgatorial.uk #purgatorial #blackeneddeathmetal #ukmetal #britishmetal @lomskofficial #lomsk #lömsk #swedishmetal @scythrow #scythrow #deathmetal #finnishmetal #metalpodcast #metal #heavymetal PODCAST THEM DOWN - https://linktr.ee/pctd https://patreon.com/podcastthemdown

Itsekehuvaroitus! Tällä kertaa jakso on positiivisin ikinä, joten vähän uiskennellaan erilaisemmassa jorpakossa kuin yleensä. Puhutaan vähän synttäreistä ja muista kivoista aiheista ilman hermostumista. Jos siis haluat hyvän fiiliksen elämääsi, niin nyt kannattaa kuunnella ja juoda vaikka yksi kylmä kolpakko kyytipoikana. (00:28) Alkuhöpinät (17:18) Mediakatsaus (32:05) Lappeenranta viikonloppu

Vitsit sikseen! -podcastin 42. jaksossa vieraana stand up -koomikko Jussi Simola. Kun lapsena on kokeiltu tanhut, pilkkimiset, jonglööraukset, nuorena aikuisena lihaleikkaamo ja Lappeenranta, ja kun äiti muistuttaa että tärkeintä on loppututkinto, niin mitä voi Tammelan pojasta tulla? No tietysti stand up -koomikko.Podcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa:https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club OyKaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fihttps://www.suomenstandupclub.fi

Verkolla-podcastin kevätkauden ensimmäisessä jaksossa kuullaan Laura Hietarannan kuulumisia. Vuosi 2023 oli 19-vuotiaan Hietarannan ensimmäinen ammattilaisvuosi. Vahva loppuvuosi 2023 nosti Lappeenrannasta lähtöisin olevan pelaajan jo maailmanlistan TOP500 ja nyt katseet ovat tiukasti korkeammalla. Lyhyen tähtäimen tavoitteina on jatkaa pelaajana kehittymistä, mikä johtaisi Grand Slam -turnauksiin. 1) Lappeenranta maailmankartalle 2) Tärkeä velisuhde 3) ITF-junioriuran tähtihetkinä Wimbledonin finaali ja Orange Bowlin välierät 4) Siirtyminen ammattilaiseksi; uusi tiimi ja tennisvalmentaja Alessandro Sarra 5) kausi 2023 ja odotukset 2024

Lappeenrannan kaupungin elinvoimajohtaja Ding Ma kertoo meille kaupungin elinvoimasta. Kokonaiskuvasta ja mahdollisuuksista.

Kun jotain luvataan, niin se pidetään. MM-kisat meuhkataan pakettiin. Lisäksi hehkutetaan Lappeenrantaa ja tietenkin otetaan kantaa julkkismaailmaan. Ota kaltsi lapaseen ja kuuntele jakso. Palataan asialle joskus myöhemmin taas. (00:28) Alkuhöpinät (11:18) Yleisurheilun MM-kisat pakettiin (28:11) Mediakatsaus (48:29) Lappeenranta best

PJPC yllättää kaikki ja tekee todella siis todella positiivisen jakson. Tällä kertaa ei olla yhtään negatiivisia vaan kehutaan kaikkia ja kaikkea. Päivän pääaiheena on entiset kotikaupungit Lappeenranta ja Porvoo, koska haluan edistää molempien kaupungien matkailua. Ota kalja lapaseen ja nauti elämästä sekä podista. (00:28) Alkuhöpinät (18:40) Mediakatsaus (39:32) Lappeenranta vs. Porvoo Ps. kaikki mitä puhun on fiktiota, joten et voi suuttua.

La Finlande impose de nouvelles restrictions de visas aux Russes. Depuis le 10 juillet, les conditions d'accès au territoire ont encore été durcies. Cela concerne les voyages d'affaires ou encore les étudiants. Voilà qui vient marquer une nouvelle rupture d'Helsinki avec son grand voisin russe. Les Russes ne sont plus les bienvenus, les liens étaient pourtant forts. Illustration à Lappeenranta, une ville à une trentaine de kilomètres de la frontière. De notre envoyé spécial à Lappeenranta,À Lappeenranta, le café Mayorska mêle les influences russes et finlandaises. C'est là, sur les hauteurs de la vieille ville, que Tanja Karpinen donne rendez-vous.Elle préside l'association locale finno-russe. Tout a changé depuis le 24 février 2022. « Quand la guerre a commencé en Ukraine, j'ai senti beaucoup de colère et de haine. Je recevais des insultes sur les réseaux sociaux, on m'accusait de représenter le gouvernement russe. Tous nos projets de coopération ont été interrompus avec la Russie. Le gouvernement finlandais a réduit nos financements, on a perdu la moitié de nos effectifs. Et, aujourd'hui, on survit. En une seule nuit, en envahissant l'Ukraine, Poutine a jeté des décennies de travail à la poubelle. » Car en Finlande, les Russes ne sont plus les bienvenus, en témoignent ces visas qui ne sont plus délivrés qu'au compte-gouttes. À Lappeenranta, ils seraient encore un peu plus de 3 000 Russes, pour la plupart des binationaux comme Elena.« Je suis née en Russie, ça je ne peux rien y faire, mais je n'accepte pas l'invasion de l'Ukraine. Cela fait deux ans que je ne suis plus allée en Russie. Et même si je le voulais, je ne suis même pas sûre de pouvoir revenir en Finlande, car j'ai pris position contre la guerre et il existe aujourd'hui en Russie des lois sur ce qu'on écrit sur les réseaux sociaux. »Loin de la Russie, Elena a donc choisi d'enseigner. Plusieurs fois par semaine, elle donne des cours de finnois à des réfugiés ukrainiens et aimerait aussi apprendre le russe aux Finlandais. « Il y a ici des craintes vis-à-vis de la langue russe et de la culture russe et j'aimerais pouvoir atténuer, parce que je pense qu'en ce moment, il est plus important d'écouter et de connaître la langue russe pour comprendre ce qu'il se passe là-bas. »Malgré les restrictions de voyage, l'année dernière, un nombre record de Russes, plus de 6 000 personnes, se sont installés en Finlande. L'office de l'immigration du pays évoque, parmi ces arrivées, des raisons de travail ainsi qu'un grand nombre de demandeurs d'asile.

La Finlande impose de nouvelles restrictions de visas aux Russes. Depuis le 10 juillet, les conditions d'accès au territoire ont encore été durcies. Cela concerne les voyages d'affaires ou encore les étudiants. Voilà qui vient marquer une nouvelle rupture d'Helsinki avec son grand voisin russe. Les Russes ne sont plus les bienvenus, les liens étaient pourtant forts. Illustration à Lappeenranta, une ville à une trentaine de kilomètres de la frontière. De notre envoyé spécial à Lappeenranta,À Lappeenranta, le café Mayorska mêle les influences russes et finlandaises. C'est là, sur les hauteurs de la vieille ville, que Tanja Karpinen donne rendez-vous.Elle préside l'association locale finno-russe. Tout a changé depuis le 24 février 2022. « Quand la guerre a commencé en Ukraine, j'ai senti beaucoup de colère et de haine. Je recevais des insultes sur les réseaux sociaux, on m'accusait de représenter le gouvernement russe. Tous nos projets de coopération ont été interrompus avec la Russie. Le gouvernement finlandais a réduit nos financements, on a perdu la moitié de nos effectifs. Et, aujourd'hui, on survit. En une seule nuit, en envahissant l'Ukraine, Poutine a jeté des décennies de travail à la poubelle. » Car en Finlande, les Russes ne sont plus les bienvenus, en témoignent ces visas qui ne sont plus délivrés qu'au compte-gouttes. À Lappeenranta, ils seraient encore un peu plus de 3 000 Russes, pour la plupart des binationaux comme Elena.« Je suis née en Russie, ça je ne peux rien y faire, mais je n'accepte pas l'invasion de l'Ukraine. Cela fait deux ans que je ne suis plus allée en Russie. Et même si je le voulais, je ne suis même pas sûre de pouvoir revenir en Finlande, car j'ai pris position contre la guerre et il existe aujourd'hui en Russie des lois sur ce qu'on écrit sur les réseaux sociaux. »Loin de la Russie, Elena a donc choisi d'enseigner. Plusieurs fois par semaine, elle donne des cours de finnois à des réfugiés ukrainiens et aimerait aussi apprendre le russe aux Finlandais. « Il y a ici des craintes vis-à-vis de la langue russe et de la culture russe et j'aimerais pouvoir atténuer, parce que je pense qu'en ce moment, il est plus important d'écouter et de connaître la langue russe pour comprendre ce qu'il se passe là-bas. »Malgré les restrictions de voyage, l'année dernière, un nombre record de Russes, plus de 6 000 personnes, se sont installés en Finlande. L'office de l'immigration du pays évoque, parmi ces arrivées, des raisons de travail ainsi qu'un grand nombre de demandeurs d'asile.

Ukrainassa on räjäytetty Kahovkan pato, mitä asiasta tiedetään? Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Millaiset humanitaariset seuraukset tulviva vesimassa voi aiheuttaa ja miten padon räjäyttäminen vaikuttaa sodan tilanteeseen? Vieraina Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi ja tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro, Aleksanteri-instituutti. Puolassa sadattuhannet ovat nousseet kaduille vastustamaan Laki ja oikeus-puoluetta. Mitä kohti maa on menossa? Puhelimessa dosentti Heino Nyyssönen, Turun yliopisto. Millaista perehdytystä kesätyöntekijä toivoo? Puhelimessa puutarhalla kesätöissä oleva Mirella Skyttä, Lappeenranta. Kesätyöntekijät ovat aloittaneet pestinsä monin paikoin. Miten heitä autetaan alkuun? Vieraina tj. Jenni Järvelä, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ja henkilöstön kehittämispäällikkö Kaarlo Virtanen, HOK-Elanto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti. Tiistain 6.6. Ykkösaamun lähetyksessä sanottiin Kahovkan tekojärven tilavuudeksi 18 miljoonaa kuutiokilometriä. Oikea tilavuus on 18 kuutiokilometriä.

How has Finland survived so long as an independent European country, up close to Russia, its aggressive neighbour? Over the decades it's learnt to live with both the Soviet Union and then post-communist Russia next door and to benefit from the cross-border trade it offered. But Russia's invasion of Ukraine has changed attitudes in Finland, seen most clearly in its decision to join Nato. In this edition of Assignment, we report from the border towns of Lappeenranta and Imatra – which have gained economically from Russians crossing into Finland as tourists, for trade, to buy property and simply to go shopping. Now Russian tourist visas have been banned by the Finnish Government and the local mayor says the region is losing a million euros every day. The country's army has male conscription, defence spending is at NATO levels and Finland's cities have underground shelters to protect its population. Caroline Bayley looks at Finland's relationship with Russia – past and present – and asks what's next for these uneasy neighbours. Producer/presenter Caroline Bayley Editor Penny Murphy Studio Engineer Rod Farquhar Production co-ordinator Helena Warwick-Cross (Photo: Almost deserted border post on Finland's border with Russia. Credit: Caroline Bayley)

It's cold and it's grey out there right now, so time to start planning your holiday. Welcome to Shaun's mini travel guides, to warm you up before Series 2. In this guide, Shaun and resident geographer, historian and comedian Iszi Lawrence share some unexpected artistic destinations, from satirical street art to sand sculptures. The destinations they recommend include: - Wynwood Walls, Miami - Street art, Budapest - East Side Gallery, Berlin - Miniatur Wunderland, Hamburg - Sandcastle sculptures, Lappeenranta, Finland Your Place or Mine is the travel podcast that isn't going anywhere - not until guests can convince Shaun Keaveny that their choice is worth getting off the sofa for. Each week a familiar face will try to persuade Shaun and Iszi that jetting off to their favourite destination is worth the hassle. Your Place or Mine is a BBC Audio production for BBC Radio 4 and BBC Sounds. Producers: Becca Bryers and Hannah Hufford

Kaatuiko Ruosin NATO-jäsenyys koraanin polttoon? Turkin presidentti Erdogan otti ison herneen nenäänsä, kun tanskalais-ruotsalainen äärioikeistolainen Rasmus Paludan poltti kadulla koraanin. Idea koraanin polttoon tuli ruotsidemokraatteihin liittyvän Youtube-kanavan juontajalta, jolla taas on Venäjä-yhteyksiä. Paludan uhoaa polttavansa koraanin viikossa, kunnes Ruotsi on Natossa. Erdogan puolestaan ei halua Ruotsia Natoon ollenkaan. Mutta miksi Suomen pitäisi ylipäätään mennä Ruotsin kanssa samaan aikaan Natoon?
 Persut tavoittelevat edelleen EU-eroa, kävi ilmi Iltalehti tarkistaessa puoleen vuonna 2019 linjaamia päätöksiä. Puheenjohtaja Riikka Purra pohti, että nyt kun Nato-jäsenyys alkaa olla plakkarissa, voitaisiin jälleen avata keskustelu EU-jäsenyyden perumisesta eli #fixit'stä. Purran mukaan Suomeen ei tarvita työperäistä maahanmuuttoa. Rajansa sulkeva maa ei saisi myöskään ulkomaisia investointeja. Sittenhän olisi kaikki hyvin, ei tarvitsisi tehdä töitä – kun niitä ei olisi. Stubbin mukaan persujen EU-kanta on suoraan Putinin pelikirjasta. Onko tämäkin siis suuri salaliitto? Kuka rahoittaisi pandoja? Mitä Ähtärin mustavalkoisille karhuille tulisi tehdä? Onko tämä aluepoliittinen, fiskaalinen vai ulkopoliittinen kysymys? Entäs, jos lahjoitettaisimme pandat Ukrainaan? Venäjä kun ei uskaltaisi suututtaa kiinalaisia tappamalla vahingossa heidän mustavalkoisia nallejaan. Sillähän se sota loppuisi. Ympäri Ukrainan rintamia kiertävä Mobile Panda, Suomen uusi rauhanaloite. Edessä on kuulemma ennätysosinkojen kevät. Myös työmarkkinoilla on iso vääntö kesken. Vaikuttaako mahdollinen hölläkätinen osingonjako työmarkkinaneuvotteluihin? Katri Kulmunin ministerieron aiheuttaneelle erityisavustaja Kari Jääskeläiselle vaaditaan vankeusrangaistusta. Onko se aihetta riemuun? Suomihan on omien tutkimustemme mukaan maailman vähiten korruptoitunut maa. Todellisuus ei taida vastata itsetutkiskeluamme. Niinpä tikunnokkaan nostetut rötöstelijät toimivat mainioina ennaltaehkäisevinä esimerkkeinä. Pää­ministeri kaavailee itselleen omaa turvallisuuspoliittista kabinettia. Sekä presidentti että että ulkoministeriö pitävät ideaa huonona. Olisiko siinä järkeä? Uusimpien muuttovetovoimatilastoihin mukaan vetovoimaisimpia asuinpaikkoja ovat Tampere, Espoo ja Turku. Sen sijaan Helsinki, Vantaa ja Lappeenranta vuotivat asukkaita muualle. Helsingissä tonttimaa loppuu väkisin. Siirtäkäämme siis kaikki julkiset virastot pois Helsingistä. Kansantalouden kannalta ei ole mitään hyötyä siitä, että ulkoministeriö on Katajanokalla? Valtioneuvoston kansliasta saisi huikean hinnan kiinteistömarkkinoilla. Eduskuntakin voisi olla Helsingin ulkopuolella. Sitä harjoiteltiin jo viime sodan aikana.

Diese Woche mit Verena Kern und Sandra Kirchner. Schon heute hat sich die Erde so stark erwärmt, dass mehrere Kippelemente im Klimasystem instabil zu werden drohen. Wenn die globale Durchschnittstemperatur auf mehr als 1,5 Grad steigt, könnten mehrere Klima-Kipppunkte ausgelöst werden, zeigt eine neue Studie. Die Eisschilde auf Grönland und der Westantarktis drohen abzuschmelzen, die Permafrostböden im Norden Sibiriens und Kanadas könnten auftauen, tropische Korallenriffe absterben und der Antrieb für den Golfstrom zusammenbrechen. Das könnte weitere Kipppunkte aktivieren. Die verheerenden Waldbrände in Europa haben in diesem Sommer die höchsten Luftschadstoff-Emissionen seit 2007 verursacht. Die Brände werden intensiver und länger, hat der Copernicus-Atmosphären-Überwachungsdienst Cams mitgeteilt. Die EU könnte schon 2040 ein Energiesystem erreichen, das vollständig auf erneuerbaren Quellen beruht. Eine Studie der Technischen Universität Lappeenranta im Auftrag der Grünen im EU-Parlament zeigt, dass das machbar und bezahlbar wäre. -- Das klima update° wird jede Woche von Spender*innen unterstützt. Wenn auch du dazu beitragen willst, geht das HIER https://www.verein-klimawissen.de/spenden. Wir danken hier und jetzt - aber auch noch mal namentlich im Podcast (natürlich nur, wenn ihr zustimmt).

Liftauksen kulta-aika oli 1960–1980-luvuilla. Liftarit kysyivät yhdistyksensä kunnia- jäseneksi jopa presidentti Urho Kekkosta. Vieläkö tienposkesta saa peukalokyydin?

Kevin Fitzgerald is getting a little taste of one tradition of European hockey. In a number of European leagues, the league leader in points wears a gold helmet during games. For Fitzgerald, he wore the gold helmet on July 2 playing for Team Mullen in a 3ICE tournament in Grand Rapids, Mich. After the season is completed, Fitzgerald will play this fall for SaiPa in the top league in Finland in the city of Lappeenranta. Fitzgerald discusses all this and more with The Rink Live's Mick Hatten on this episode of the Huskies Hockey Insider Podcast. For more hockey coverage, visit The Rink Live.

In episode 51 of #ProSoccerTalk, I interview Jeffrey Kwabena Addai. Jeff is a Canadian professional soccer player who plays as a midfielder for PEPO

Helyzetjelentés után a negyedik oltásról és a benne rejlő lehetőségekről lesz szó, illetve arról, hogy milyen járatmódosítások lesznek februárban és hová érdemes elrepülni egy hétvégére még a nyári menetrendváltás előtt. Szerencsére nem történt semmi olyan, ami miatt az európai országoknak szigorítaniuk kellett volna a meglévő járványügyi szabályozáson. Ezzel együtt enyhítés sem történt, erre még várni kell. Ami az oltásokat illeti, arra lehet számítani a jövőben, hogy egyre több uniós ország fogja a harmadik oltáshoz kötni a belépést, illetve a szolgáltatások igénybe vételét. így van ez Ausztriában, és hamarosan így lesz Csehországban és Franciaországban is - pontosabban utóbbinál beutazni be lehet két oltással is, csak éppen semmit sem lehet majd csinálni. Eközben itthon el lehet kezdeni beadatni a negyedik oltást. A keleti vakcinával oltottak számára megoldást jelenthet a szabad utazáshoz. Aki hallgatott a szakértőkre, és Szputnyikra - vagy kínaira - Pfizert kért, az most a negyedik oltással végre teljes oltási sorral rendelkezik, így utazhat. Kivéve azon államokat, amelyek három oltást írnak elő kötelezően - esetükben nem világos, hogy a frissen beadott két oltás mire elég, erre nincs protokoll. Aki nem hallgatott a szakértőkre és Szputnyikra Janssent kért - vagy szakértői ajánlásra kínaira Janssent -, az elvileg már most is teljesen oltottnak minősül. Neki azért lehet jó a negyedik oltás, mert ezzel meglesz az áhított booster oltás is, így Franciaország vagy Csehország is nyitva áll. Ausztria kivétel, a sógorok ugyanis már nem fogadják el a Janssent egydózisúnak. Arra viszont nincs protokoll, hogy miként kell kezelni a Janssen-Pfizer kombót. A kérdés az, hogy lehet-e utazni, van-e járat? Persze hogy van, annak ellenére, hogy a januári ritkítás után a Wizz a februárba is belenyúlt. A Ryanair ehhez képest jóval bizakodóbb egyelőre, de nyilván azonnal kukáz bármilyen útvonalat, ami kicsit se megy. Így volt például a Lappeenranta járattal, ami eleve csak télre volt meghirdetve, hát már akkor se megy. Ezzel együtt a nyári menetrendváltás előtt vannak kellemes útvonalak, ha például nincs sok szabi, így csak hétvégén tudnánk útra kelni. Párizs megér egy mise mellett egy hétvégét is, a menetrend pedig egyelőre ideális, a Wizz Orlyra megy szombat reggel, haza pedig vasárnap este hoz. A Ryanairt ez esetben jobb kerülni, mert a világvégi repteréről, Beauvais-ból kín bebuszozni a városba, értékes órák mennek a levesbe. Ha nem Párizs, akkor egy olasz kiskör is szóba jöhet. Ez igazi városhopping, hiszen odafele Pisa a cél, haza pedig Bolognából lehet jönni, közte pedig be lehet járni Firenzét is. Ez persze így elég sűrű, de egy ilyen kiskör arra tökéletes, hogy megnézzük, hova kell visszajönni még egyszer, vagy sokszor. Segítünk: bárhova.

Radio Voiman taajuuksilla kuultiin perjantaiaamuna Pelicans-kaksikon välinen tietovisa. Kuuntele podcastista, kumpi pelureista on todellinen Lappeenranta-tietäjä.

Human Enhancement Drug Use, with Aleksi Hupli. Researcher Aleksi Hupli explored cannabis for ADHD and Human Enhancement Drug Use in a report for the Medical Cannabis for Adult Attention Deficit Hyperactivity Disorder: Sociological Patient Case Report of Cannabinoid Therapeutics in Finland. Aleksi talked to us about his study, including a discussion of some of the most significant evidence to date supporting the use of cannabis for ADHD. He also mentions a follow-up study he’d like to conduct, to explore the topic more thoroughly. Aleksi lives in Amsterdam, from Lappeenranta, studied in Helsinki, and currently doing his Ph.D. at the University of Tampere. He also works as a freelance video reporter and is a board member at the Finnish Association for Humane Drug Policy and the vice-president of the Amsterdam Society for Medical Social Scientists.

Lappeenranta on kaiken pahan alku, jos puhutaan Kotiteollisuus yhtyeestä. Ja siitä Hynysen kanssa juuri puhutaankin ja vähän myös Maanalaisesta Armeijasta.

RADplus Ihmiset -osion vieraana on tällä viikolla yleisön toiveesta anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, kokeellisen ensihoitolääketieteen dosentti Jouni Nurmi. Jounin kanssa puhutaan ensihoitajien koulutuksen laadusta, ammattillisen osaamisen ylläpidon haasteista ja miten voimme sitä kehittää. Pohditaan ensihoitajien urakehitystä, ja kuullaan samalla mikä Jounin oma polku alalle olikaan, kun Jouni kertoo kokemuksistaan uran eri vaiheista - ensihoidon joka tasolta. Jaksossa keskustellaan myös ensihoidon työympäristön luonteesta, systemaattisista toimintatavoista, kommunikaatiosta ja tilannetietoisuuden merkityksestä tiimin onnistumisessa. Sen lisäksi, että Jukka ja Jouni kertovat, kuinka pimeä Lappeenranta talvella on, avataan myös kliinisen tutkimustyön sekä lääkärihelikopteritoiminnan kehittämisen maailmaa, ja mikä merkitys ja mielekkyys siinä voi olla, sekä miten sen opettamat projekti- ja oman työn hallinnan taidot ovat hyödyksi. Tärkeänä vinkkinä kuullaan myös, kuinka monta päivää viikossa pitää lukea autotallin nurkassa päästäkseen lääkikseen sekä myös tuoreempia kokemuksia siitä, kuinka huolehtia omasta jaksamisesta ja muusta elämästä tällaisen työn kanssa.Jakson toimittavat Maria Kaista, Jukka Lehtola ja Tapio Sovijärvi

Tiistain kunniaksi pyöriteltiin tiistairulettia ja onnekkaille oli tarjolla lippuja viikonlopun IskelmäKesä Lappeenrantaan. Puheluita tuli muun muassa rekan nupista. Sukupuolten taistelussa kehään asettuivat toista voittoa tavoitteleva Mia ja vantaalainen Kimmo. Musiikin soittaminen juustoille herätti myös hilpeyttä.

J. M. Ilves - "Piirilinn. Lõppmäng" Kirjastuselt Post Factum. Kriminaalpolitsei komissari Kari Sorjoneni ja tema pere elu väikeses Lappeenranta linnakeses muutub päev-päevalt kodusemaks. Kuigi mees on uuel töökohal edukas, ei ole kolimine talle siiski toonud oodatud rahu. Ühe kauni päeva loojangust saab alguse tema senise elu painavaim juhtum. Vaiksel hommikul ärkab Sorjoneni tütar Janina purjekal. Tal ei ole aimugi, kuidas ta sinna sattus ja miks on ta käed verised. Politsei leiab purjekalt mehe surnukeha. Kui Janina arreteeritakse, on Sorjonen ainus, kes usub tema süütusesse, aga ta on uurimisest kõrvaldatud. Algab isa ja tütre meeleheitlik võitlus vabaduse ja elu nimel, kus kaheldakse kõiges ja kõigis. Loeb Rando Tammik.

Una de las actividades más interesantes de la carrera académica en la Universidad, es la posibilidad de dar a conocer los avances de la investigación mediante la asistencia a congresos. Además, permite al investigador conocer a otros colegas que permitirán obtener sugerencias de mejora para futuros trabajos y establacer redes de colaboración. Carmela García y Fran Molina cuentan sus experiencias en este capítulo y nos explican las diferentes modalidades de participación. También nos cuentan la dimensión social de estos eventos que también juega un papel muy importante. Por último, Fran Molina nos relata su experiencia al visitar el campus de la Universidad de Lappeenranta.Para cualquier duda o comentario, las formas de contactar con nosotros son a través de Twitter @karmegd y @fjmoca o por email a cumlaude.podcast@gmail.com. También esperamos tus comentarios en emilcar.fm/cumlaude.

In this Futurebuilders podcast together with Pasi Vainikka and our daring host Teemu Uotila we will find out: How to make more environmentally friendly food in the future? Are lab-based foods a threat to traditional farming? What kind of foods will we eat in the future? Pasi Vainikka is a co-founder and CEO of Solar Foods, a company that creates food out of thin air. Dr. Vainikka is an enthusiastic researcher in the energy field. He’s also an adjunct professor at Lappeenranta university of technology. The future is here tomorrow. Listen to Futurebuilders podcast with Pasi Vainikka today.

In this Futurebuilders podcast together with Pasi Vainikka and our daring host Teemu Uotila we will find out: How is it possible to produce food out of thin air? What are the benefits of producing food without agriculture? Are people ready for these new non-traditional foods? Pasi Vainikka is a co-founder and CEO of Solar Foods, a company that creates food out of thin air. Dr. Vainikka is an enthusiastic researcher in the energy field. He’s also an adjunct professor at Lappeenranta university of technology. The future is here tomorrow. Listen to Futurebuilders podcast with Pasi Vainikka today.

Over the summer, Sarah got the opportunity to chat with two of the international fast-punk scene's most stunningly melodic acts. Firstly, at Brakrock Ecofest in Belgium, Sarah caught up with Étienne Dionne and Alexis Trépanier from Canadian technical masters Mute, a band who've been stunning audiences with their unrivalled guitar work for 20 years. As true legends of the tech scene they have a brilliant selection of tour tales to share with us. Later, at Punk Rock Holiday, Sarah had a fun chat with Pekka Multaharju and Emil Stenbäck from One Hidden Frame: a brilliant melodic hardcore band from Lappeenranta in Finland and one of Shout Louder's personal favourites. One Hidden Frame have been going since 2002, however some of their best work has come in the form of their 2017 album Harmful Content and their recently released split EP with Thousand Oaks. We were absolutely delighted to get to chat to one another, and no doubt you'll enjoy it too. If you're a fan on technical, interesting melodic hardcore, then you will love this podcast. Even if that's not your bag musically, we're sure you'll love our chat. These were the songs we played: Mute - Fill The Void Adrenalized - Crawling From The Ashes (feat. Étienne Dionne) One Hidden Frame - Exploding Head Syndrome Fullcount - The Motion (feat. Étienne Dionne)

Cannabis for ADHD, with Aleksi Hupli. Researcher Aleksi Hupli explored cannabis for ADHD in his recent case report Medical Cannabis for Adult Attention Deficit Hyperactivity Disorder: Sociological Patient Case Report of Cannabinoid Therapeutics in Finland. Aleksi talked to us about his study, including discussion of some of the most significant evidence to date supporting the use of cannabis for ADHD. He also mentions a follow-up study he'd like to conduct, to explore the topic more thoroughly. Aleksi lives in Amsterdam, from Lappeenranta, studied in Helsinki and currently doing my PhD at the University of Tampere. He also works as a freelance video reporter and is a board member at the Finnish Association for Humane Drug Policy and the vice-president of the Amsterdam Society for Medical Social Scientists.