Podcasts about Itkonen

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Pekka Seppänen. ​​Puheenjohtaja sivistää ritareita: T​ällä viikolla julkaistaan kaksi massiivista suomalaista taideteosta, toinen niistä on Suomen kallein kulttuurituote. Ne ovat Alan Wake​ 2 - ja Cities: Skylines ll -pelit. Pekka Seppänen on hämmentyneenä seurannut keskustelua Mika Aaltolan ympärillä.  – Tuliko kultapojasta hylkiö? hän kysyy. – Media toimii näin aina, sanoo Itkonen, joka on tutkinut gradussaan Jari Sarasvuon uraa. – Hänen olisi pitänyt pitää kiinni tutkijan roolistaan, sanoo tiukkapipoiseksi itseään nimittävä Anu Koivunen. – Media on kovin herkkä älähtämään, heittää Seppänen. Anu Koivunen haluaa puhua Nato-jäsenyydestä, josta on ruvettu kertomaan myyttisiä kertomuksia. Ulkopoliittisten päättäjien Nato-kantoihin liittyvä "Kukaan ei sanonut ääneen" -kertomus mietityttää häntä. Juha Itkonen pohtii, olisiko hallitusohjelmille vaihtoehtoa. Hän päivittelee erityisesti nykyhallituksen "hutiloivan tuotoksen" "umpityperää" yhtä maahanmuuttokirjausta. – Voitaisiinko maata johtaa ilman hallitusohjelmaa? hän melkein parahtaa. Anu Koivunen kertoo, että perustuslain mukaan hallituksen on tuotava hallitusohjelma eduskunnalle hyväksyttäväksi.

Speakers:

Valokuvataiteilija Tiina Itkonen sekä Valokuvataiteen museolla tutkimustyötä tekevä tutkija Leena Lindell keskustelevat matkakuvaamisesta Arktisilla alueilla ja sen historiasta museon Kuva ois kiva -podcastissa.

Anti-festivaali ilahduttaa jälleen tunnelmillaan Kuopion kaupunkialueella syyskuussa 2023. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002. Festivaali keskittyy aika- ja paikkasidonnaiseen taiteeseen. Vuonna 2022 festivaali tavoittikin noin 12 000 kävijää. Anti-festivaali on myös Suomen johtava live art -tapahtuma. Festivaalin päättää Shortlist LIVE! -ohjelmisto, jossa annetaan ANTI Festival International Prize for Live Art -palkinto. Kymmenettä kertaa annettavan palkinnon kokonaisarvo on 30 000 euroa. Anti on festivaalin ohella myös taideorganisaatio, jonka toiminta käsittää taiteen ja taiteilijoiden työn mahdollistamista ympärivuotisesti eri hankkeiden kautta. Tänä vuonna kansainvälinen nykytaiteen festivaali kehittääkin jälleen mitä mielikuvituksellisimpia tapoja kaupunkitilan käyttöön. Mutta mitä kaikkea yleisölle onkaan koettavissa? Aihetta valottaa tarkemmin seuraavassa ANTI-festivaalin toiminnanjohtaja & johtava kuraattori Elisa Itkonen, joka saapui Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Seit über 20 Jahren reist Tiina Itkonen nach Grönland. Mit ihrer Kamera hat die Finnin den Klimawandel und deren Auswirkungen für die Robbenjäger und Hundeschlitten-Fahrer in der Arktis intensiv begleitet und dokumentiert. Einblick in eine Welt, die es in der Form in wenigen Jahren nicht mehr geben wird.  Das Interview habe ich im August 2022 bei den Medientagen des Fotofestivals "La Gacilly Baden Photo" geführt. Auch in diesem Jahr laden Lois Lammerhuber und sein Team wieder nach Baden vor den Toren Wiens zur sechsten Auflage von Europas größtem Open-Air-Fotofestival ein. Der Termin: 15. Juni bis 15. Oktober 2023 Das Thema ist ORIENT Tiina Itkonen im Internet Webseite: http://tiinaitkonen.com/ Instagram: https://www.instagram.com/tiinaitkonen/?hl=de Als Ergänzung zu diesem Interview empfehle ich dir, auch in das Gespräch mit dem Isländer Ragnar Axelsson reinzuhören. Er beschäftigt sich ebenfalls seit Jahren mit den nördlichen Regionen und seinen Bewohnern. Ein weiterer Tipp: Die Kollegen vom FOTOPODCAST haben ein spannendes Interview mit der finnischen Fotografin Sanna Kannisto geführt, die sich auf Vögel spezialisiert hat.  --- Street und Reportage: Workshops 2023 Wer weiß: Vielleicht gibt es irgendwann auch mal eine gemeinsame Fotoreise nach Kuba. Schreib mir gerne, falls du Lust darauf hättest: info@gatesieben.de  Bevor wir gleich den großen Sprung wagen, geht's in 2023 aber erst mal ins europäische Ausland. Neben unserem Hamburg-Street-Workshop stehen Helsinki und Lissabon auf dem Programm. Für Lissabon gibt es nur noch einen Platz. Aber unterschätzt auch Helsinki nicht ;-) Wir nehmen großen Anlauf, um dir in den kommenden Monaten wieder ein abwechslungsreiches, unterhaltsames – und natürlich lehrreiches – Programm rund um Reportage, Street und Storytelling zu liefern! Und Kolumbien und Argentinien haben wir neben Kuba auch noch im Köcher. // Werbung // "Abenteuer Reportagefotografie": Welche Geschichte möchtest du erzählen? Falls du unseren interaktiven Online-Kurs noch nicht kennst, ist jetzt ein guter Zeitpunkt zum Einsteigen. Während wir an neuen Inhalten arbeiten, kannst du in aller Ruhe die bisherigen Inhalte genießen. Entdecke den visuellen Storyteller in dir: Tauche mit uns ein in die faszinierende Welt der Reportagefotografie. Hier geht's zur Webseite: https://www.abenteuer-reportagefotografie.de/ Melde dich für den Newsletter an und bleibe immer auf dem Laufenden. --- Unser Buch: Am 30. März 2023 ist es endlich soweit – "Mit Bildern Geschichten erzählen: Wie du Storytelling gezielt in deiner Fotografie einsetzt" erscheint im dPunkt-Verlag.

In this episode we explore the symbolic meaning of the world tree Yggdrasill in the Nordic story-worlds. We examine the tree in Old Norse stories and relate them to Sámi and Finnish stories. We dig into the sacred meaning-making that lies behind using the tree as an image of the cosmos, world-connectedness, and community. Eventually, we arrive at suggestions to how the image of the tree in the Nordic story-worlds can be meaningful for us today, and how we can change our perception of our world by reflecting critically on how we think about nature in modern societies.Show notes:Sand Talk – HarperCollinsThe benefits of nature experience: Improved affect and cognition - ScienceDirectAn occasion for unselfing: Beautiful nature leads to prosociality - ScienceDirectPhysiological and cognitive performance of exposure to biophilic indoor environment - ScienceDirectResidential green space in childhood is associated with lower risk of psychiatric disorders from adolescence into adulthood | PNASRené Descartes (Stanford Encyclopedia of Philosophy)'Mother Trees' Are Intelligent: They Learn and Remember - Scientific AmericanThe Poetic Edda (Oxford World's Classics): Larrington, Carolyne: 9780199675340: Amazon.com: BooksAmazon.com: The Kalevala: An Epic Poem After Oral Tradition (Oxford World's Classics): 8601404705670: Lönnrot, Elias, Bosley, Keith: BooksAmazon.com: Inari Sámi Folklore: Stories from Aanaar: 9780299319007: Koskimies, August V., Itkonen, Toivo I., Laitinen, Lea, Frandy, Tim: Books

Tässä jaksossa yhteistyössä Directors' Institute Finlandin kanssa keskustelemme hallitustyöstä ja vastuullisuudesta. Ville Voipio on teknologian ja johtamisen ammattilainen sekä Vaisalan neljännen sukupolven omistaja. Sarjayrittäjä Maija Itkonen on puolestaan siirtynyt nyhtökaurasta johtamaan uutta ruokastartupia, Onego Bio'a. Keskustelemme vastuullisuuden yhteydestä arvoihin, yksilön muutosvoimasta sekä viherpesusta. Miksi vastuullisuus on Villen mielestä höpöhöpöä? Mikä rooli hallituksella on siinä, että vastuullisuus on yrityksen strategiassa ja kulttuurissa? Minkälaista vastuullisuusosaamista hallituksiin tarvitaan? Jakso on ensimmäinen osa neliosaisesta sarjasta yhteistyössä DIF:n kanssa.

Keskustelijoina ovat Juha itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Onko aika kopioita jotain Virosta? Puheenjohtaja luettelee perusteluita: Lehdistönvapausindeksissä Viro meni Suomen ohi, sen BKT on kehittynyt enemmän kuin Suomen ja Pisa-tuloksissakin Viro oli parempi. Tujunen lisää, että ansaitsemme tulevan näpäytyksen: Viro aikoo ratifioida Suomen mahdollisen Nato-hakemuksen ensimmäisenä Nato-maana. Koivunen huomauttaa kuitenkin, että kansalaisyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion rakentaminen jääneet Virossa Suomea vähemmälle. Juha Itkonen pohtii naisten maanpuolustustahtoa. Suomalaisten maanpuolustustahto on EVAn selvityksen mukaan kova: 73% miehistä ja naisista 36% on valmis puolustamaan maata aseellisesti. Ja 46–55-vuotiaista naisista jopa 48% on valmis tarttumaan aseeseen. Naisten luvut ovat Itkosen mukaan suuria. Anu Koivunen miettii kuntapäättäjien ja konsulttien suhdetta. – Onnea kotikaupunkini Kemi: ette lakkauttanut ensimmäisenä kaupunkina kaupunginteatteria! Itkonen paljastuu toiseksi Kemin tilanteen tuntijaksi, ja Tujunen puolestaan haluaisi nousta pöydälle ja lyödä kenkää pöytään kuntatalouden vuoksi. Taru Tujunen ei pysty hillitsemään itseään vaan katsoo jo kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Hänestä taistelu käydään SDP:n ja Kokoomuksen kesken, ja suomalaiset tulevat palkitsemaan Kokoomusta Nato-kysymyksestä.

Kuopiossa järjestettävän kansainvälisen ANTI-festivaalin uudeksi toiminnanjohtajaksi ja johtavaksi kuraattoriksi on valittu Elisa Itkonen. Itkonen seuraa tehtävässä Johanna Tuukkasta, joka siirtyi lokakuussa uuteen tehtävään Oulun kaupungin kulttuuripalvelupäälliköksi. Elisa Itkonen on jo kuuden kuukauden ajan toiminut Tuukkasen sijaisena siirtymäkauden aikana. Sitä ennen hän työskenteli ANTI-festivaalilla päällikkönä maaliskuusta 2015 alkaen. Millaisin miettein Elisa on jatkamassa työtä ANTI-festivaalin hyväksi ja sen äärellä? Entä miltä näyttää yli 20 vuotiaan ANTI-festivaalin nykyisyys ja tulevaisuus?Näistä aiheista saimme keskustella tarkemmin, kun Elisa Itkonen saapui Savon Aaltojen studiovieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Kaarina Hazardia askarruttaa, mitä Niinistön käyttämä vertaus naamioiden pudottamisesta tarkoittaa. Sitäkö, että historian välitön unohtaminen on välttämätöntä, jotta voimme siirtyä seuraavaan askeleeseen? Hän on nimittäin huomannut, että uskoa ja toivoa moititaan tyyliin: Mitä houkkia ihmiset olivatkaan! – Oli meidän etumme nähdä Venäjä normaalina maana, hän muistelee ja sanoo: – Se, joka pettää, pelaa sikaa, on väärässä. Juha Itkonen jatkaa Hazardin pettämisanalogiaa ja väittää, että itseruoskinnan vaihe on käytävä läpi. Itkonen kysyy ritareilta, muuttuvatko arkisemmat asiat banaaleiksi, vaikeiksi tai kiusallisiksi puhua ja ajatella sodan ja shokin vuoksi. Maija Vilkkumaa siteeraa tässä kohtaa koomikko Andre Wikströmin tviittiä 1.3.2022: "Jotenkin tuntuu että olisi pitänyt ottaa enemän irti vuodesta 2019." Ruben Stiller ihmettelee Mika Aaltolan ohjeistusta strategisesti oikeista tunteista. Hazard lohduttaa, että Ruben on toiminut ohjeiden mukaisesti sohvalla pötkötellessään. Pötköttelyresilienssi kunniaan! Kolmanneksi aiheeksi nousee Lenita Airisto ja naisen paikka yhteiskunnassa. Lenita kertoi kirjassaan, että Spede Pasanen oli yrittänyt raiskata hänet. Maija Vilkkumaa on seurannut paljastuksen synnyttämiä kommentteja ja pohtii miesten häpeäherkkyyttä.

Työn kiihtyminen, intensiivistyminen on monimuotoinen ilmiö, johon liittyvät työtahdin kiristymisen lisäksi kasvaneet vaatimukset mm. itseohjautuvuudelle oman työn toteuttamisessa ja työuran hallinnassa, oppimiselle ja multitaskaamiselle. Työhön on siis yksinkertaisesti panostettava monin tavoin aikaisempaa enemmän. Liiallinen työn intensiivistyminen voi heikentää työhyvinvointia.Keskustelen työn ja työelämän kiihtymisestä Tampereen yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professori Saija Maunon kanssa. Hän johti syksyllä 2021 päättynyttä Suomen Akatemian rahoittamaa nelivuotista tutkimushanketta työn intensifikaatiosta ja sen hallinnasta itsesäätelyn voimavaroilla.Työn tuunaus, itsesäätely ja työstä irrottautuminen voivat suojata työn kiihtymisen haitallisilta vaikutuksilta, ainakin hieman. Organisaatioissa tuleekin tiedostaa työelämän kiihtymisen kielteiset vaikutukset ja pyrkiä vähentämään niitä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä työn ja työelämän intensiivistyminen on? - Millaiset tekijät lisäävät työn intensiivisyyttä? - Mitä ovat turhakkeet töissä ja miten ne lisäävät työn kiihtymisen kokemusta? - Mitä seurauksia työn kiihtymisellä on työhyvinvoinnille? - Mitä yksilö- ja organisaatiotason keinoja on välttää se, että työn kiihtyminen vaarantaisi työ- ja toimintakykyä?Lisätietoa jakson aiheesta:Saija Mauno (PsT) on työ- ja organisaatiopsykologian professori Tampereen yliopistossa ja yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut mm. työstressiä ja työhyvinvointia eri näkökulmista (mm. työelämän muutokset, työn laadulliset vaatimukset ja työstressiltä suojaavat voimavarat) sekä työn ja perheen vuorovaikutusta.Saija Mauno Tampereen yliopisto, LinkedIn, ja Google Scholar-profiili.IJDFIN: Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla: Laaja vertaileva tutkimus eri ammatti- ja ikäryhmissä (1.9.2017‒31.8.2021, rahoitus Suomen Akatemia) -tutkimushankkeen sivut Jyväskylän yliopistossa ja Tampereen yliopistossa. Tieteellisiä julkaisuja hankkeesta suomeksi:Mauno, S., Minkkinen, J., & Auvinen, E. (2019). Nakertaako työn intensiivisyyden lisääntyminen työssä suoriutumista ja työn merkityksellisyyttä? Vertaileva tutkimus eri ammattialoilla. Hallinnon tutkimus, 38 (4), 271-289.Minkkinen, J., Mauno, S., Feldt, T., Tsupari, H., Auvinen, E., Huhtala, M. (2019). Uhkaako työn intensiivistyminen työhyvinvointia? Intensiivistymisen yhteys työuupumukseen opetus- ja tutkimustyössä. Psykologia, 54 (4), 255-273.Stenman, J. Itkonen, H., Auvinen, E., Huhtala, M., Mauno, S., & Feldt. T. (2020). Työn intensifikaatio suomalaisilla johtajilla: Yhteydet työhyvinvointiin ja työnkuvan vaihtoajatuksiin.Lehtijuttuja hankkeen pohjalta:Tämä on suuri riski suomalaisten työhyvinvoinnille – Työn tehostamisvaatimukset uuvuttavat, MediUutiset 9.3.2020Työn murros uuvuttaa ja ahdistaa, Työ Terveys Turvallisuus -lehti 9.3.2020Työn kiihdyttäminen uuvuttaa johtajia, kertoo tuore tutkimus – Kaasua ei tarvitse polkea tarpeettomasti jatkuvilla kiihdyttävillä puheilla, Talouselämä 6.4.2021Tuore tutkimus osoitti: Kovasta työtahdista kärsii myös toimelias työntekijä, MediUutiset 19.4.2021-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

La Sportiva Finland tiimin Rovaniemen vakiovieras Antti Itkonen jälleen kanssamme mukana podaamassa voimaharjoittelun lomassa Ounasvaaran kupeessa. Aiheenamme on La Sportivan ideoima alamäkihaaste 13.-31.12.2021. Suorittamalla yhden kuudesta lyhyestä alamäkisegmentistä Stravassa voit voittaa arvonnassa NUTS Ylläs Pallas kisapaikan valitsemallesi ultramatkalle (66, 100 tai 160 km) ensi kesänä!

Team La Sportiva Finland kaverit Antti Itkonen Rovaniemeltä ja Ville Siukkola Tampereelta tarjoilevat tässä megajaksossa valmentajien parhaat vinkit 2022 toukokuun NUTS Karhunkierros (166, 83, 55, 34 ja 13 km) sekä heinäkuun NUTS Ylläs Pallas (160, 100, 66 ja 37 km) kisoihin valmistautuville polkujuoksijoille. Kuva: Rami Valonen / OAC Finland.

La Sportiva Finland tiimikaveri Antti Itkonen soittelee Rovaniemen rinteiltä. Huippupolkujuoksija tekee nopean 5-vuotiskatsauksen 2018-2022 tunnissa: kisamenestysvuosi 2018, loukkaantuminen 2019 ennen pääkisaa, koronavuosi 2020 sooloseikkailuineen sekä tietysti kulunut vaiherikas kausi. Mitä tapahtui NUTS Karhunkierros ja UTMB kisoissa? Miksi NUTS Distance 300 osallistuminen peruuntui? Mikä on Antin tämän kesän polkukenkäsuosikki? Suunnitelmat ensi vuodelle: paluu NUTS Karhunkierros satamailiselle, haastavat omatoimiseikkailut ja unelmissa siintävä haavekisa.

Sarah is joined by fellow medievalist Marita (Miti) von Weissenberg to discuss the encounters between Vikings and indigenous peoples as seen in Pathfinder (2007). We delve into white savior narratives, trading vs. raiding, and, of course, shirtless Karl Urban. Thanks to our guest's expertise, we have an excellent array of recommendations! Primary Texts: The Vinland Sagas, trans. Keneva Kunz, intro. and notes by Gísli Digurdsson. New York: Penguin Books, 2008  Tim Frandy, Translation of Inari Sámi Folklore by Koskimies and Itkonen: https://uwpress.wisc.edu/books/5591.htm Scholarship: Neil Price, Children of Ash and Elm. A History of the Vikings. New York: Basic Books, 2020 Anders Winroth, Vikings, Merchants, and Missionaries. New Haven: Yale University Press, 2012 Anders Winroth, The Age of the Vikings. Princeton: University of Princeton Press, 2014 Yvette Running Horse Collin, “The Relationship between the indigenous peoples of the Americas and the Horse: Deconstructing a Eurocentric Myth” (University of Alaska Fairbanks, PhD dissertation, 2017)  Kristina D. Stelter, The Horse and the Norse: Reconstructing the Equine in Viking Iceland (University of Glasgow, MLitt dissertation, 2014) A Movie to Watch Instead: "Original Pathfinder" from 1987: https://youtu.be/CZuWDiyddMQ with English dubbing  Social Media: Twitter @mediaevalpod E-mail: media.evalpod@gmail.com Please rate, review, and subscribe! Find Miti on Twitter @MvonWeissenberg

VTT:n tuoreen Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin toisessa jaksossa puhutaan ruokainnovaatioista. Ruuan tulevaisuuden maailmaan kuulijat johdattavat nyhtökauran toinen äiti, Gold&Greenin innovaatiojohtaja Maija Itkonen sekä VTT:n ruokatutkimukseen ja -innovaatioihin keskittyneen tiimin vetäjä Emilia Nordlund. Nyhtökauran tulo markkinoille käynnisti kasviproteiinibuumin, joka näkyy ruokaan liittyvässä tutkimuksessa ja innovoinnissa edelleen. Maija Itkonen analysoi VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastissa sitä, miksi nyhtökaurasta tuli niin suosittu tuote ja mikä ruuan ympärillä tapahtuvassa innovoinnissa ja innovaatioiden kaupallistamisessa on tärkeää. Itkonen korostaa pienten, jatkuvien kokeilujen roolia ja rohkeaa visiointia. ”On inspiroivaa, että isoja haasteita voidaan ratkaista. Nyt on se aika, jolloin voidaan tehdä jotain mullistavaa.” Itkonen ja VTT:n ruokatutkimukseen ja -innovaatioihin keskittyneen tiimin vetäjä Emilia Nordlund pallottelevat jaksossa myös ajatusta solumaatalouden ja erilaisten kasviproteiinilähteiden yhdistelyn ympärille syntyvistä innovaatioista, jotka voivat käynnistää seuraavan ruokabuumin ja samalla ratkaista ruuantuotannon kestävyyteen liittyviä haasteita. Kuuntele Itkosen ja Nordlundin ajatuksia ruokainnovaatioista ja niiden kaupallistamisesta tuoreesta podcast-jaksosta!

Likes, comments, subscriptions, and shares are all appreciated! #UTV #AVFC This week, we're joined by Teemu Itkonen (@Karhu1991) of Helsinki, Finland! We're hearing about how Teemu inherited the Villa from his father and how he's carried the torch through the Finnish Lions! We're ALSO recapping Villa's festive period fixtures including a BRUTAL defeat at the hands of Manchester United, going through our January wishlists, and previewing our FA Cup tie with Liverpool! ____ To SUPPORT the Gambian Lions youth football academy, donate here ____ To connect with fans like Teemu on your travels, check out the AVFC Lions Club App, the best resource for connecting with supporter clubs on your travels and in your home city. Find out where to go catch the match, and who to watch it with on this intuitive, user-friendly resource that every Villa fan should be taking advantage. By the fans. For the fans. Android: https://t.co/4vBSSC7nOl?amp=1 Apple Devices: https://t.co/u1fHurm8jM?amp=1 Twitter: @AppAVFC ____ To listeners, interested collaborators, or potential guests who want to connect with us: Twitter: @WittonPodAVFC or WittonPodcast@gmail.com ____ ...and to visit our sponsor, Hammerhead DFS (Daily Fantasy Sports): Twitter: @HammerheadDFS or HERE And remember, for a limited time, use code: WittonPod20 for 20% off your first DFS Pass! --- This episode is sponsored by · Anchor: The easiest way to make a podcast. https://anchor.fm/app

Viikonpäivät ovat sekaisin, toteaa Kaisa Itkonen Koronapäiväkirjapäivityksessään. Yksiössä työhuoneena on keittiö.

Maija Itkonen is an industrial designer, successful entrepreneur, innovator, and brand lover. In 2015 she co-founded Gold&Green Foods, the company behind the phenomenal success story of the “perfect protein food” platform and its first product Pulled Oats. Pulled Oats is a new kind of meat alternative based on the Nordic superfood oats, built around the team’s unique scientific knowledge and design thinking under Maija’s leadership. With Maija, we talked about: her rocky path from a design school to starting companies, how and why Gold&Green became a nation-wide sensation in Finland, and what it means to start and run a purpose-driven startup.   www.d.mba

Hur ska man lära sig det andra inhemska språket på riktigt? Det här löste författarkollegorna Juha Itkonen och Kjell Westö genom att börja brevväxla, vardera på sitt modersmål. Brevväxlingen blev senare till en bok, 7+7 Brev i en orolig tid. Tack vare bokprojektet kom Itkonen i kontakt med det svenska språket och den finlandssvenska kulturen på ett helt nytt sätt. Allt från författarsamtal och bokfester till utmaningen att läsa in breven till en ljudbok på svenska.

Kirsi Ranin ja Airi Vilhunen keskustelevat kirjeenvaihtokirjoista. Mitä kirjoittaa vanhempi kollega toiselle kirjailijalle ja mitä tämä vastaa. Mitä kirjoittaa isä pojalleen ja miten poika kuittaa takaisin. Käsittelyssä kaksi kirjaa: Juha Itkonen ja Kjell Westö: 7 + 7 Levottoman ajan kirjeita (Otava 2019) ja Antti Rönkä ja Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen (Gummerus 2020)

Inari Sámi Folklore: Stories from Aanaar (University of Wisconsin Press, 2019) is rich multivoiced anthology of folktales, legends, joik songs, proverbs, riddles, and other verbal art, this is the most comprehensive collection of Sámi oral tradition available in English to date. Collected by August V. Koskimies and Toivo I. Itkonen in the 1880s from nearly two dozen storytellers from the arctic Aanaar (Inari) region of northeast Finland, the material reveals a complex web of social relations that existed both inside and far beyond the community. First published in 1918 only in the Aanaar Sámi language and in Finnish, this anthology is now available in a centennial English-language edition for a global readership. Translator Tim Frandy has added biographies of the storytellers, maps and period photos, annotations, and a glossary. In headnotes that contextualize the stories, he explains such underlying themes as Aanaar conflicts with neighboring Sámi and Finnish communities, the collapse of the wild reindeer populations less than a century before, and the pre-Christian past in Aanaar. He introduces us to the bawdy humor of Antti Kitti, the didacticism of Iisakki Mannermaa, and the feminist leanings of Juho Petteri Lusmaniemi, emphasizing that folktales and proverbs are rooted in the experiences of individuals who are links in a living tradition. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Inari Sámi Folklore: Stories from Aanaar (University of Wisconsin Press, 2019) is rich multivoiced anthology of folktales, legends, joik songs, proverbs, riddles, and other verbal art, this is the most comprehensive collection of Sámi oral tradition available in English to date. Collected by August V. Koskimies and Toivo I. Itkonen in the 1880s from nearly two dozen storytellers from the arctic Aanaar (Inari) region of northeast Finland, the material reveals a complex web of social relations that existed both inside and far beyond the community. First published in 1918 only in the Aanaar Sámi language and in Finnish, this anthology is now available in a centennial English-language edition for a global readership. Translator Tim Frandy has added biographies of the storytellers, maps and period photos, annotations, and a glossary. In headnotes that contextualize the stories, he explains such underlying themes as Aanaar conflicts with neighboring Sámi and Finnish communities, the collapse of the wild reindeer populations less than a century before, and the pre-Christian past in Aanaar. He introduces us to the bawdy humor of Antti Kitti, the didacticism of Iisakki Mannermaa, and the feminist leanings of Juho Petteri Lusmaniemi, emphasizing that folktales and proverbs are rooted in the experiences of individuals who are links in a living tradition. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Inari Sámi Folklore: Stories from Aanaar (University of Wisconsin Press, 2019) is rich multivoiced anthology of folktales, legends, joik songs, proverbs, riddles, and other verbal art, this is the most comprehensive collection of Sámi oral tradition available in English to date. Collected by August V. Koskimies and Toivo I. Itkonen in the 1880s from nearly two dozen storytellers from the arctic Aanaar (Inari) region of northeast Finland, the material reveals a complex web of social relations that existed both inside and far beyond the community. First published in 1918 only in the Aanaar Sámi language and in Finnish, this anthology is now available in a centennial English-language edition for a global readership. Translator Tim Frandy has added biographies of the storytellers, maps and period photos, annotations, and a glossary. In headnotes that contextualize the stories, he explains such underlying themes as Aanaar conflicts with neighboring Sámi and Finnish communities, the collapse of the wild reindeer populations less than a century before, and the pre-Christian past in Aanaar. He introduces us to the bawdy humor of Antti Kitti, the didacticism of Iisakki Mannermaa, and the feminist leanings of Juho Petteri Lusmaniemi, emphasizing that folktales and proverbs are rooted in the experiences of individuals who are links in a living tradition. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Inari Sámi Folklore: Stories from Aanaar (University of Wisconsin Press, 2019) is rich multivoiced anthology of folktales, legends, joik songs, proverbs, riddles, and other verbal art, this is the most comprehensive collection of Sámi oral tradition available in English to date. Collected by August V. Koskimies and Toivo I. Itkonen in the 1880s from nearly two dozen storytellers from the arctic Aanaar (Inari) region of northeast Finland, the material reveals a complex web of social relations that existed both inside and far beyond the community. First published in 1918 only in the Aanaar Sámi language and in Finnish, this anthology is now available in a centennial English-language edition for a global readership. Translator Tim Frandy has added biographies of the storytellers, maps and period photos, annotations, and a glossary. In headnotes that contextualize the stories, he explains such underlying themes as Aanaar conflicts with neighboring Sámi and Finnish communities, the collapse of the wild reindeer populations less than a century before, and the pre-Christian past in Aanaar. He introduces us to the bawdy humor of Antti Kitti, the didacticism of Iisakki Mannermaa, and the feminist leanings of Juho Petteri Lusmaniemi, emphasizing that folktales and proverbs are rooted in the experiences of individuals who are links in a living tradition. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Inari Sámi Folklore: Stories from Aanaar (University of Wisconsin Press, 2019) is rich multivoiced anthology of folktales, legends, joik songs, proverbs, riddles, and other verbal art, this is the most comprehensive collection of Sámi oral tradition available in English to date. Collected by August V. Koskimies and Toivo I. Itkonen in the 1880s from nearly two dozen storytellers from the arctic Aanaar (Inari) region of northeast Finland, the material reveals a complex web of social relations that existed both inside and far beyond the community. First published in 1918 only in the Aanaar Sámi language and in Finnish, this anthology is now available in a centennial English-language edition for a global readership. Translator Tim Frandy has added biographies of the storytellers, maps and period photos, annotations, and a glossary. In headnotes that contextualize the stories, he explains such underlying themes as Aanaar conflicts with neighboring Sámi and Finnish communities, the collapse of the wild reindeer populations less than a century before, and the pre-Christian past in Aanaar. He introduces us to the bawdy humor of Antti Kitti, the didacticism of Iisakki Mannermaa, and the feminist leanings of Juho Petteri Lusmaniemi, emphasizing that folktales and proverbs are rooted in the experiences of individuals who are links in a living tradition. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Inari Sámi Folklore: Stories from Aanaar (University of Wisconsin Press, 2019) is rich multivoiced anthology of folktales, legends, joik songs, proverbs, riddles, and other verbal art, this is the most comprehensive collection of Sámi oral tradition available in English to date. Collected by August V. Koskimies and Toivo I. Itkonen in the 1880s from nearly two dozen storytellers from the arctic Aanaar (Inari) region of northeast Finland, the material reveals a complex web of social relations that existed both inside and far beyond the community. First published in 1918 only in the Aanaar Sámi language and in Finnish, this anthology is now available in a centennial English-language edition for a global readership. Translator Tim Frandy has added biographies of the storytellers, maps and period photos, annotations, and a glossary. In headnotes that contextualize the stories, he explains such underlying themes as Aanaar conflicts with neighboring Sámi and Finnish communities, the collapse of the wild reindeer populations less than a century before, and the pre-Christian past in Aanaar. He introduces us to the bawdy humor of Antti Kitti, the didacticism of Iisakki Mannermaa, and the feminist leanings of Juho Petteri Lusmaniemi, emphasizing that folktales and proverbs are rooted in the experiences of individuals who are links in a living tradition. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Suomalainen kirjailija saa kirjoistaan keskimäärin 2 000 euroa myyntipalkkiota VUODESSA. Miten ihmeessä kirjailija elää työllään? Juha Itkonen on yksi Suomen tunnetuimpia ja arvostetuimpia nykykirjailijoita. Itkonen kertoo, kuinka kirjailijana tehdään mukava elanto ja kuinka siihen tilanteeseen päästään. Psst! Jaksossa myös vinkkejä apurahojen hakuun.

En ledare med entusiasm, vänlighet, inkluderingstänk och ett omhändertagande sätt som inspirerar både barn och vuxna att spela pingis. Alla kan vara med, oavsett eventuellt funktionsnedsättning. En ledare som är värd varenda utmärkelse han kan få. Årets idrottsledare 2018 i Örebro heter... Simon Itkonen, BTK Safir!

Kuumimmat käytäväkeskustelut Brysselissä käydään nyt tulevista vaaleista ja Brexitistä, kertoo Euroopan komission ilmasto- ja energia-asioista vastaava tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen. Itkonen kuvailee brexitiä "historialliseksi omaksi maaliksi". Entä miksi populismiin herättiin Euroopassa vasta niin myöhään? Miten Brysselissä suhtaudutaan vaalivaikuttamiseen? Haastattelijana Linda Pelkonen.

Taikuri Aatu Itkonen on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut esiintyjä. Kevytyrittäjyys-podcastissa Aatu kertoo miten nuorena voi pyörittää menestyvää liiketoimintaa ja opiskella samaan aikaan. Keskustelemme myös valinnoista joita työn ja vapaa-ajan välillä tulee tehdä.

Onnellisuus, soten aiheuttama epätoivo, tasa-arvon suhde pakolliseen yhteiskuntapalveluun ja tekoälyn uhat nousevat keskustelun aiheeksi. Niistä kaikista syntyy vilkas väittely. Keskustelijoina ovat Sirkka Hämäläinen, Juha Itkonen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Juha "tuuliviiri" Itkonen sanoo kokevansa epätoivoa, jopa kauhua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen edessä. Hän vaatii saada tietää, kenellä on oikea tieto asiasta, tieto kun tuntuu muuttuvan poliitikosta ja asiantuntijasta toiseen. Pyöreässä pöydässä Itkonen on aiemmin arvostellut soteen kytkettyä maakuntauudistusta "intuitiolla", mutta kritisoi nyt omiaan ja muiden ritareiden edellisviikolla esittämiä argumentteja. Puheenjohtaja pitää sote-keskustelun yhtenä käännekohtana professori Heikki Hiilamon myönteistä kannanottoa nykyisen sote-version puolesta. Sirkka Hämäläinen puhuu tasa-arvon puolesta: - Kannatan kaikille pakollista yhteiskuntapalvelusta tai asevelvollisuutta vain jos vanhempainlaki määräisi samalla, että isien oltava kotona lasten kanssa yhtä paljon kuin äitien. Maija Vilkkumaa toivoo päinvastoin vapaaehtoista palvelusta kaikille. "Tuuliviiriys" nimetään keskustelussa uudelleen: kriittisyydeksi ja oppimiseksi, oman näkökulman muuttamiseksi uusien argumenttien kuulemisen jälkeen. Maija Vilkkumaa haluaa puhua edesmenneen fyysikko Stephen Hawkingin innoittamana tekoälyn riskeistä. Hawking näki mahdollisena, että robotit voisivat syrjäyttää ihmisen maapallolla. (Keskustelussa käy ilmi, että näihin ajatuksiin voi perehtyä lukemalla Yuval Noah Hararin teoksen "Sapiens. Ihmisen lyhyt historia".)

Pyöreä pöytä täyttää 11 vuotta! Juhlalähetyksessä keskustelevat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta vuoden 2018 ensimmäisessä lähetyksessä johtaa Ruben Stiller. Kirjailija Juha Itkonen näkee uuden alkoholilain vastaanotossa tekopyhyyttä. - Viinit lankakauppaan! huudahtaa puolestaan Hazard. - Kuluttajat ovat hyvin herkkiä myös hinnalle eikä vain saatavuudella, uskoo Pantzar, joka ei siten näe lailla suurta merkitystä. Nuorten vähentynyt alkoholin käyttö selittyy Hazardin arvauksen mukaan sillä, että nuoret "pössyttelevät pilveä". Pantzar heittää, että ehkä syy on kännyköiden valokuvien ja videoiden aiheuttama itsekritiikki. Käsikirjoittaja Kaarina Hazard puhuttaa ritareita ns. aktiivimallista. Hän kuvaa mm. kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) kehotusta muuttaa työn perässä elämälle vieraaksi ja julmaksi: - Tunteet taskuun ja menoks. Hän ryhtyy pohtimaan, pitäisikö Suomi pitää asuttuna vai ei. - Miksei pääoma voi liikkua maaseudulle, miksi kaiken pitää keskittyä? kysyy Pantzar. Jari Tervon Kekkos-sarja Yle TV1:ssä on tutkimusprofessori Mika Pantzarin mielestä erilainen historiikki suurmiehestä. Hän toivoo samanlaisia harmaan sävyjä muidenkin suurmiesten muisteluun. - Kekkonen on normalisoitu - milloin Rydistä ja Tannerista kerrotaan harmaan sävyjä? Hazard näkee, että normalisoinnin mahdollistaa vain ajallinen etäisyys - ja ottaa esimerkiksi Sauli Niinistön, josta hänen mielestään ei tällä hetkellä voi puhua kuin tavallisesta miehestä. Itkonen huomauttaa, että kaipuu vahvaan johtajaan on hyvin universaalia eikä erityisen suomalaista.

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta vuoden viimeisessä suorassa lähetyksessä johtaa Pauli Aalto-Setälä. Talvipäivän seisauksen alla etsitään keinoja kestää, ja niistä löytyy mm. kynttilän valo ja talviuinti. - Pimeys, etkö parempaan pysty?! huudahtaa Itkonen. Muusikko Maija Vilkkumaa keskusteluttaa Pyöreää pöytää nollatoleranssista perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen käytöksen valossa. - On raivostuttavaa, että nollatoleranssi on vain sana, hän sanoo. - Kansankomedia meni liian pitkälle, arvelee Stiller. Toimittaja Ruben Stiller ihmettelee lauantaisen (16.12.2017) Helsingin Sanomien julkaiseman jutun synnyttämää turvallisuuskohua. Hän arvostelee sekä valtionjohdon että joidenkin toimittajien käytöstä. - Perässähiihtämisen aika on ohi, mutta ilmeisesti rullaluistimilla pääsee vielä nuoleskelemaan presidenttiämme, Stiller muotoilee. Maija Vilkkumaa joutui lukemaan tylsäksi arvioimansa jutun uudelleen suivaantuneen somekirjoittelun vuoksi, mutta ei löytänyt siitä mitään uutta tietoa: - Säännön rikkomisella ei ollut mitään merkitystä. Puheenjohtajan mukaan tapauksen käänteen ovat "ihan Remestä". Viiltävä totuus perhe-elämästä on paljastunut Väestöliiton perhebarometrissä. Siitä löytyy asenneselityksiä, miksi nuoret eivät hanki lapsia, kertoo kirjailija Juha Itkonen. Hän sanoo ymmärtävänsä näitä kommentteja, mutta kehottaa perheellisiä muokkaamaan puhetapaansa optimistisemmaksi. Hyvää Joulua! Ensi viikolla kooste vuoden 2017 keskusteluista. Pyöreän pöydän uusi vuosi alkaa 3. tammikuuta 2018.

Ssuoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Kirjailija Juha Itkonen on lukenut uusinta Pisa-uutista: suomalaisnuoret ovat selvityksen maista viidenneksi tyytyväisimpiä. Hän on kuitenkin perisuomalaisesti huolissaan, koska hän epäilee, että stressittömyys tarkoittaa huonoa koulumenestystä. Muut näkevät uutisen hyvänä uutisena, ja perustelevat kantansa niin hyvin, että lopulta Itkosen pää saadaan käännettyä. Yrittäjä Pekka Seppänen sanoo, että tulevan tiedustelulain perustelu "kansallisella turvallisuudella" tuo hänelle turvattoman olon. "Kansallista turvallisuutta" vaalitaan hänen mielestään "vähän ikävämmissä maissa". Muut yrittävät hälventää hänen pelkojaan, mutta Seppänen ei anna helpolla periksi vaan löytää uusia epäilyksen aiheita. Viestintätoimiston toimitusjohtaja Taru Tujunen ihmettelee Ranskan presidentinvaalien kampanjoinnissa esitettyjä vaalilupauksia. Vasemmiston Jean-Luc Mélenchon on näet ehdottanut, että yli 360 000 euroa vuodessa ansaitsevien veroaste nostettaisiin 100%:iin. Tujusesta ehdotus on älytön, sillä hänestä politiikka on vakava asia ja lupauksista pitää ottaa vastuu. Itkonen komppaa häntä, mutta Seppänen on aivan eri linjoilla. Twitterissä #pyöreäpöytä

Kirjojen Suomen maaliskuun verkkolukupiirin vetää Juha Itkonen. Lukupiirikirjaksi valikoitui Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi (1938). Mitä voimme oppia 30-luvun fasismista? Osallistu lukupiiriin osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi. Paavolaisen kirja on luettavana sivuilta suoraan e-kirjana. Paavolainen nousi Itkosen mieleen Amerikassa, jossa hän vietti paljon aikaa vuonna 2016 uuden kirjoitusprosessin vuoksi. – Yhtään liioittelematta voi sanoa, että Donald Trump ja hänen taustajoukkonsa hyödyntävät samoja elementtejä kuin 30-luvun diktaattorit, Itkonen sanoi KulttuuriCocktailin radiolähetyksessä.

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Kirjailija Juha Itkonen vieraili Donald Trumpin esivaalitilaisuudessa Iowassa vuoden 2016 alussa. Silloin Itkosta vielä nauratti, mutta kun hän oli viime viikolla Washingtonissa seuraamassa, kun presidentti Trump astui virkaansa, niin hymy hyytyi. Itkosen mukaan viihdyttävä jutustelu, holtiton liioittelu oli muuttunut pelottavaksi kivikasvoiseksi, nyrkki pystyssä puhumiseksi. Vilkkumaa pitää Trumpin reaktiota arvosteluun ei-presidentillisenä, lapsen reaktiona. - On tragikoomista tai vain traagista, että kritiikille näin herkkä ihminen, luonnottoman herkkä, on hakeutunut asemaan, jossa hänen ei kuulu olla muuta kuin kritisoitavana, sanoo Itkonen. Stillerin mielestä herkkänahkaisuuden takia Trumpilta menevät tärkeät ja merkityksettömät asiat sekaisin Muusikko Maija Vilkkumaan mielestä feminismi pelastaa maailman. Keskustelu meinaa tyssätä jo Maijan määritelmään feminismistä... Toimittaja Ruben Stiller neuvoo liikenneministeri Anne Berneriä: Kannattaa miettiä, milloin lähtee politiikasta pois. Jos lähtee oikeaan aikaan, niin voi sanoa edustavansa uutta poliittista kulttuuria. Stiller myös miettii, onko naispoliitikko helpompi uhrata kuin mies. Twitterissä #pyöreäpöytä

Itsenäisyyspäivä, Slush, Guggenheim ja Sipilä – ajankohtaiset suuret aiheet suorapuheisen Pyöreän pöydän keskustelun aiheina. Keskustelijoina Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. - Slushista puuttuu terve pessimismi, suree Ruben Stiller, kun Maija Vilkkumaa ja Juha Itkonen puhuvat paraikaa Helsingissä meneillään olevan tapahtuman moraalista ja taloudellisesta merkityksestä. Juha Itkonen muotoilee vastausta poikansa kysymyksiin: Mikä on Guggenheim? Mikä on valtion raha? - Guggenheim on ihme, joka on saanut punavihreän kuplan ja persut löytämään toisensa. Silta yli synkän virran, hän keksii. - Valtion raha on rahaa, jota on aina hyvin paljon itselle mieluisiin kohteisiin ja hyvin vähän kun puhutan sellaisista kohteista, joista ei pidä, kuvaa Itkonen. Puheenjohtaja ehdottaa, ettei Guggenheim olekaan taidehanke vaan turismi- identiteettiprojekti. Ruben Stiller nostaa aiheekseen päivän puheenaiheista pääministeri Juha Sipilän ja median suhteet. Stiller näkee, että monet poliitikot tekevät mediasta osapuolta, ja silloin median odotetaan ryhtyvän varovaiseksi. Maija Vilkkumaa on huomannut, että mediakin loukkaantuu, kun joku esim. taitelija loukkaantuu saamastaan kritiikistä. Politiikassa Vilkkumaa näkee pitkän perinteen, hänestä Suomessa pääministerit ja presidentit ovat aina loukkaantuneet medialle. Kommentteja voi lukea ja jakaa Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Sirkka Hämäläinen, Juha Itkonen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtajana pöydän ääressä istuu tällä kertaa Pekka Seppänen. Viisareiden siirtely voittaa äänin 2-1. Hämäläinen lyttää kellojen siirtelyn taloudellisesti idioottimaisen tyhmänä. Vilkkumaalle ja Itkoselle normaali- ja kesäajan vaihtelu on hieno siirtymäriitti ja valoisten kesäiltojen mahdollistaja. "Trump on ihmisvihaaja" Juha Itkonen suree Yhdysvaltain viikon kuluttua koittavia presidentinvaaleja, koska Donald Trumpin kannatus on mielipidekyselyissä jälleen noussut. Asteikolla 1-5 Itkonen sanoo olevansa kauhuissaan viiden arvoisesti. Maija Vilkkumaa leimataan Suomen ainoaksi Trumpin kannattajaksi, koska hän pitää Hillary Clintonia rakenteellisen sovinismin mahdollistajana ja siten - tässä itselleen tärkeässä asiassa - ehkä Trumpiakin, "vanha liiton sovinistia", pahempana vaihtoehtona. Sirkka Hämäläinen sanoo olevansa aivan kauhuissaan Trumpin menestyksestä. - Tässä on täsmälleen samat elementit kuin silloin kun Hitler tuli valtaan, hän sanoo ja kuvaa Trumpin käyttävän vääriä tietoja ja tunteeseen vetoavaa uhoa. Hämäläinen huomauttaa Hitlerin tulleen valtaan demokratian voimin. - Koko demokratia on vaarassa Yhdysvalloissa, Hämäläinen väittää. Esivallan kunnioitus vähentynyt? Maija Vilkkumaan valitsemasta aiheesta keskustellessaan Pyöreän pöydän ritarit päätyvät - kerrankin - kehumaan Perussuomalaisten puheenjohtajaa, ulkoministeri Timo Soinia. Suola verolle! Kun Sirkka Hämäläinen ehdottaa suolan verollepanoa kansakunnan terveyden parantamiseksi, hän tulee sytyttäneeksi kipakan keskustelun. Hän haluaa, että suolalle laitettaisiin riittävän korkea vero, jotta ruuan valmistajat vähentäisivät suolaa ruuissaan. Itkonen ei ehdotusta ainakaan purematta niele. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Pekka Seppänen kertoo, kuinka kehnosti Suomi on menestynyt Rion olympialaisissa ja jääkiekon World Cupissa. Pitäisikö lakata haikailemasta urheilumenestystä, niin ei pety? Lähetysikkunassa urheilua keskustelua kommentoitiin mm. näin: - Posman: Suomen huono menestys johtuu ilman muuta suomalaisista keski-ikäistä äijistä Ne ovat syypäitä kaikkeen. - EJariP: Palkkaurheilijoita tarvitaan. Muutama kymmen urheilijaa jaksaa veronmaksajat maksaa. - Leksa-R11: Tiaroks pyäriän pöytään jääkiakon kanaracupis ja sen jatkees EI jaeta mitalei Maija Vilkkumaa olisi halunnut pää- ja ulkoministeriltä selkeät kommentit Helsingin Asema-aukion pahoinpitelyyn. Vilkkumaasta pääministeri Juha Sipilä ei ole tarpeeksi irtisanoutunut tarpeeksi SVL-järjestöstä. Kommenttina Seppänen kysyy, että entä jos mielenosoitus Asema-aukiolla olisi ollut jonkun muun järjestön pitämä, niin olisiko tähän valitettavaan tapahtumaan reagoitu eri tavalla. Itkonen ihmettelee puheita ääripäistä. Juha Itkonen puhututtaa Pyöreää pöytää taksiuudistuksesta. Seppänen toivoo, ettei hinnoista tarvitsisi neuvotella kuten Ruotsissa aikoinaan. Hän matkustaa nykyään Tukholmassa busseilla ja metrolla. - Säälittävä uudistus, tiivistää kantansa Vilkkumaa. Seppäsellä on selvä ehdotus: Hiljaisina aikoina taksimatka voisi olla halvempi ja ruuhka-aikoina kalliimpi. Maijalle on osoitettu kommentti Twitterissä: - r.hyvönen @onniin: #pyöreäpöytä #uber tuomittiin juuri tänään #hovioikeus laittomaksi. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina kolme "sananvapauden leijonaa": Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtajana tällä kertaa Pekka Seppänen. Torstain 12.5. suomalaisuuden päivälle eli J.V. Snellmannin päivälle ei ole selvästikään muodostunut juhlintaperinteitä. Juha Itkonen ehdottaa saunomista. Pyöreän pöydän ritarit tuntuvat olevan Itkosen tavoin junailuromantikkoja. Hämeenlinnassa syntynyt Itkonen on sydämistynyt VR:n uusista aikatauluista: yhä harvempi juna pysähtyy Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Hazard ja Vilkkumaa symppaavat ritarikollegaansa eivätkä pidä junamatkan nopeutumista kovin tärkeänä. Puheenjohtaja arvelee työmatkalaisten ajattelevan toisin. VR:n suunnitelman mukaan junamatka Helsingistä Ouluun voi lyhentyä jopa yli puoli tuntia. Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard keskusteluttaa Pyöreän pöydän muusikkoa ja kirjailijaa taiteen hyödyllisyydestä. Maija Vilkkumaa on valinnut aiheekseen kansalaisaloitteen äitiyslaiksi: hän ei ymmärrä vastustajien perusteluja. Twitterissä #pyöreäpöytä Palautetta saa lähettää: @Inkerik ja inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi, tuottaja

Keskustelijoina ovat kirjailija Juha Itkonen, professori Mika Pantzar ja yrittäjä Pekka Seppänen. Pyöreässä pöydässä suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja kysyy aluksi, mitä ei saisi Ylessä muuttaa. Aalto-Setälä on perjantaina menossa eduskunnan kuultavaksi median tulevaisuudesta. Hän on kustannusyhtiö Allerin toimitusjohtaja Suomessa. Juuri Iowasta palannut Itkonen on yhä häikäistynyt näkemänsä Donald Trumpin kampanjoinnista. Seppänen ei pelkää Trumpin mahdollista valintaa Yhdysvaltain presidentiksi, koska hänen mielestään yksi mies ei voi pilata - eikä pelastaa - maailmaa. Lisäksi Pyöreän pöydän miehistö väittelee suomalaisen median jakautumisesta oikeisto-vasemmisto-akselille ja tieteen valvonnasta. Pantzarin mielestä ulkoista valvontaelintä ei tarvita, koska VTT:ssä epäillystä vilpistä huolimatta vilppi ei ole hänen mukaansa tieteenteossa yleistä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Sivistämme suomalaisia väkisin kymmenettä vuotta, huomaa puheenjohtaja tässä vuoden toisessa suorassa lähetyksessä. Keskustelijoina ovat kirjailija Juha Itkonen, mediatutkija, professori Anu Koivunen ja tutkimusprofessori Mika Pantzar. Suoraa puhetta ajankohtaisista aiheista johtaa Pauli Aalto-Setälä. Astrid Lindgrenin tavoin kirjailija Juha Itkonen uskoo lasten ja nuorten pelastavan maailman.  Hän lukee Lindgrenin omaelämäkerrasta otteen, joka on saanut hänet herkistymään. Itkonen saa kuitenkin Anu Koivuselta tylytystä tilastojen muodossa: - Noin 10% 18-24 vuotiaista  ei osaa sanoa mitään väittämästä: "Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot”, ja ainoastaan 38% oli samaa mieltä väittämän kanssa. (Oikeusministeriön Demokratiaindikaattorit 2015, taulukko 3.4) -  Suurin huoli on nuorten huono fyysinen kunto, väittää  puolestaan Mika Pantzar - ja saa aikaan tietojen vaihdon Cooper-testin tuloksista. Anu Koivunen haluaa puhua Puolasta ja demokratiasta. - Ovatko Puolan oikeusvaltioperiaate ja median vapaus uhattuina? Ovatko ne Suomen tai EU:n asia?, hän kysyy. Koivusen mielestä “Kansa on puhunut, pulinat pois” on keskusteluntappolause, joka antaa ymmärtää, että kaikki on vaaleissa kaupan. Mika Pantzar on pohtinut tietosuojalakia ja yksityisyyttä. - Olemmeko hysteerisiä yksityisyyden suojan suhteen?, hän kysyy ja huomauttaa, kuinka nuori käsitys yksityisyydestä on.  - Suomessa maaseudulla 1930- ja 1940-lukujen kiertävät kotitalousneuvojat kertoivat nukkuneensa usein samassa sängyssä isäntäväen kanssa, hän kertoo. Twitterissä #pyöreäpöytä Palaute tervetullut myös inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi, @InkeriK, tuottaja